Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin tupakointia Alkaa lapsuudessa, vaikka oireet ilmaantuvat vasta keski-iässä Riskitekijöihin voidaan ja niihin pitää vaikuttaa lapsesta alkaen Liittyy usein tyypin 2 diabetekseen, joka 90%:sti ehkäistävissä
Suomalaisten terveys on parantunut viime vuosikymmeninä Pohjois-Karjala projekti osaltaan vaikuttamassa
Kolesteroli 25-64 -vuotiailla miehillä mmol/l 7 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 5 1982 1987 1992 1997 2002 2007 THL: FINRISKI-tutkimukset
Diastolinen verenpaine 30-59-vuotiailla miehillä mmhg 95 90 85 80 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 75 70 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala -projektin evaluaatio, FINMONICA- ja FINRISKI-tutkimukset 1972-2007
Riskitekijät väestössä muuttuvat koko ajan kaikki eivät myönteiseen suuntaan Kolesteroli laskusuunnassa, mutta edelleen liian monella liian korkea Hyvä kehitys verenpaineen laskussa pysähtynyt Lihavuus uusi iso haaste Etenkin yleistyvät liikasentit vyötäröllä Etenkin liikakilot lapsilla ja nuorilla
25 Lihavuuden (BMI>30 kg/m 2 ) yleisyys työikäisillä (25-64 vuotiaat) suomalaisilla 20 % 15 10 Miehet Naiset 5 0 1967-72* 1978-80** 1982 1987 1992 1997 2000** 2002 2007 */** ikäryhmä >15-v/>30-v Rissanen et al. IJO 1988;FINRISKI-tutkimukset 1982-2007, Lahti-Koski et al. IJO 2000, EJCPR 2007, Obes Rev 2009
D2D -väestötutkimustutkimus vuonna 2004 Lihavuuden esiintyminen 45-74-vuotiailla MIEHET NAISET Normaalipainoisia 26% 33% } 74% } 67% Ylipainoisia 50% 38% Lihavia 24% 29% Keskivartalolihavia, WHO 36% 52% Keskivartalolihavia, IDF 69% 76% Suom Lääkäril 2006;61:163-170
Ylipainon negatiiviset terveysvaikutukset Tyypin 2 diabetes Verenpaine Sydän- ja verisuonisairaus Sappikivet 6 6 Suhteellinen riski 5 4 3 2 1 Suhteellinen riski 5 4 3 2 1 0 <21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 0 <21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 BMI (kg/m 2 ) BMI (kg/m 2 ) Naiset Miehet Willett WC, et al. N Engl J Med. 1999;341:427 434.
BMI (painoindeksi) = paino / pituus x pituus
Haasteita suomalaisten elintavoissa Joka neljäs mies ja joka viides nainen tupakoi päivittäin, heistä 60% haluaisi lopettaa Alkoholia kuluu yhä enemmän Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen yleistyy, mutta työmatkaliikunta vähenee Yli puolet 1-3 kilometrin matkoista kuljetaan autolla. Rasvan laatu ruokavaliossa kohentunut ja suolan määrä vähentynyt, mutta edelleen suosituksiin on matkaa Kolmannes miehistä ja vajaa puolet naisista syö kasviksia päivittäin, lapsilla osuudet vielä pienempiä.
Diabeteksen esiintyvyys Suomessa 1988 2007 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Diabetes Suomessa 2005 FinDM II Niemi, Winell.Diabetes Suomessa.Esintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. 2005. Sund, Koski.FinDMII. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen. Tekninen raportti 2009
Lääkkeillä hoidetun diabeteksen prevalenssin muutokset Suomessa 1995-2005 (ikävakioitu, kaikki ikäryhmät) 4.5 4.0 3.5 PREVALENCE, % 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 D2D, MEN FIN, MEN D2D, WOMEN FIN, WOMEN 0.0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 YEAR The Social Insurance Institution of Finland, 2006. 05.06.2006/mp
Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt D2Dväestötutkimuksessa kolmessa sairaanhoitopiirissä (PSHP,KSSHP, EPSHP) Dehkon 2D -hankkeen alkaessa syksyllä 2004
Tyypin 2 diabeteksen eteneminen Geneettinen alttius Ympäristötekijät Ravinto Inaktiivisuus Painon nousu Insuliiniresistenssi Beetasoluhäiriö Lihavuus Lipidihäiriö Verenpainetauti Endoteelihäiriö Ateroskleroosi IFG IGT Diabetesdiagnoosi Komplikaatiot Vammautuminen Korkea verensokeri Retinopatia Nefropatia Neuropatia Koronaaritauti Kuolema Sokeus Dialyysi Munuaissiirrot Stroke Amputaatiot
Diabeteksen lisäkustannukset 876 miljoonaa euroa vuonna 2007 Hoitovälineet 5 % Pth:n vuodeosasto 23 % Lääkkeet 28 % Pth:n avokäynnit 10 % Esh:n avohoito 11 % Esh:n vuodeosastohoito 23 % Jarvala T ym. CoDiF. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. Julkaisematonta tietoa.
Lisäsairauksia saaneen ja niiltä välttyneen diabeetikon hoidon lisäkustannukset yhteensä vuonna 2007 ( vuoden 2007 rahassa.t1d=tyypin 1 diabetes. T2D= tyypin 2 diabetes) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 T1D T2D Ei lisäsairauksia Lisäsairauksia Jarvala T ym. CoDiF. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. Julkaisematonta tietoa.
Diabetesepidemia Diabetesta sairastavien määrän lisääntyminen Diabeteksen esiasteiden lisääntyminen Diabeteksen riskitekijöiden lisääntyminen Diabeteksen aiheuttamien komplikaatioiden lisääntyminen Diabetespotilaiden hoito- ym. kustannusten lisääntyminen
Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS) Alkutilanne interventio- ja kontrolliryhmässä oli samanlainen: N = 522 (naisia 350) Ikä (v): 55 BMI (kg/m 2 ): 31,2 Paino (kg): 86 Vyötärö (cm): 101 fp-glukoosi (mmol/l): 6,2 Tuomilehto et al. N Engl J Med 344: 1343-1349, 2001
DPS: Intervention tavoitteet Selvittää, voidaanko diabetesta ehkäistä tai lykätä antamalla elämäntapaohjeita ylipainoisille, vähän liikuntaa harrastaville henkilöille, joilla on todettu heikentynyt sokerinsieto (IGT): Painonpudotus: > 5% Rasvaa < 30 E% Tyydyttyneen rasvan osuus < 10 E% Kuidun määrä > 15 g/1000 kcal Liikuntaa > 4 h /viikko
DPS: Diabeteksen kehittyminen Interventioryhmä Kontrolliryhmä 50 40-0,8 kg % 30 20 10 0 Risk reduction: 58% 0 1 2 3 4 5 6-4,2 kg Vuosi
Multifactorial Lifestyle Intervention Reduces the Incidence of Type 2 Diabetes in High-risk Groups Finnish Diabetes Prevention Study 1 US Diabetes Prevention Program 2 Cumulative incidence (%) 50 40 30 20 10 0 58% risk reduction in lifestyle group No intervention Lifestyle intervention 1 2 3 4 5 6 50 40 30 20 10 0 58% risk reduction in lifestyle group Placebo Lifestyle intervention 0 1 2 3 4 Years of intervention Years of intervention 1 Tuomilehto, J et al. N Engl J Med 2001 2 Knowler et al. N Engl J Med 2002
Todennäköisyys välttää diabetes aktiiviryhmässä ja kontrolliryhmässä DPS-tutkimuksen seurannassa Aktiivinen interventiojakso päättyi keskimäärin 4 vuoden kuluttua Suhteellinen riskin alenema 43% Lindström J et al. Lancet Vol 368 November 11, 2006
Dehkon 2D-hanke, D2D, 2003-2008 2008 Strategiat: Korkean riskin strategia Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia Väestöstrategia Sopimuskumppanit Viisi sairaanhoitopiiriä Kansanterveyslaitos Suomen Diabetesliitto
D2D-hankkeen tavoitteet Uusien diabetestapausten ja diabeteksen riskitekijöiden vähentäminen Diabetespotilaiden tunnistaminen mahdollisimman varhain Uusien toimintamallien kehittäminen ja arviointi Väestön tietoisuuden lisääminen diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä
Korkean riskin henkilöiden seulonta, oireettoman diabeteksen diagnostiikka ja riskihenkilöiden seulonta Dehkon 2D -hankkeessa
Korkean riskin henkilön hoitopolku D2D:ssa
D2D:ssa Luotiin uusia toimintamalleja, käytäntöjä ja työvälineitä, 300 dokumentoitiin Elämäntapojen arviointi ja tukeminen Muutosvaiheen arviointi Vyötärönmittauksen implementointi Paikallisten diabeteksen ehkäisyn hoitopolkujen rakentaminen Painonhallinta- ja liikuntaryhmät Terveydenhuollon perinteisten työtapojen muuttaminen
Causal web of societal influences on obesity prevalence Globalisation of markets Development Media programs & advertising Transport Urbanization Health Social Security Media & culture Education Food & Nutrition Public transport Public Safety Health Care Sanitation Manufactured/ Imported Food Acriculture Cardens Local markets Leisure Activity Facilities Labour Infections Worksite Food & Activity Family & Home Energy Expenditure Scool Food & Activity Food intake: Nutrient density Muk. International Obesity Task Force Annu.Rev.Public Health 2001;22:293-308 % Obese or Underwt
Yleistyvä diabetes miten ehkäistä? Tyypin 2 diabetes suurelta osin ehkäistävissä Riskinarviointi terveydenhuollon rutiiniksi Syömistottumukset, liikunta, painonhallinta Osaamista ja aikaa elämäntapojen ohjaamiseen D2D-hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Miten tavoittaa miehet ja vähemmän koulutetut naiset? Sairaanhoitopiiri voi tukea perusterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa terveyden edistämistyössä (koulutus, materiaalin tuottaminen, koordinointi, terveystilastot) Terveydenhuollon lisäksi tarvitaan panosta potilas- ja kansanterveysjärjestöiltä, liikuntatoimelta, koulutoimelta, urheiluseuroilta, joukkoruokailulta, kaupalta, päättäjiltä ym.
Valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisymahdollisuudet Terveyspalvelut ja -järjestelmät Jatkuva ja tehokas riskinarviointi Tehokas ehkäisyohjelmien levitys terveydenhuollossa Terveyden edistäminen Joukkoviestintä Sosiaalinen markkinointi Työhön liittyvät kannustimet Terveyspolitiikka Terveysohjelmia tukeva lainsäädäntö Muutokset ruokapolitiikassa Ympäriston ja yhteiskunnan muutokset lihavuuden torjunnassa ja liikunnan edistämisessä
Tämän hetken suurimmat haasteet tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Käytännön kokemuksia ja malleja tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä alkaa olla Nyt on otettava käyttöön ne mallit, joilla on suurin vaikutus valtaväestön terveyteen Pidettävä huolta, että terveydenhuolto voi toteuttaa näitä malleja Ja siitä, että ne ihmiset, jotka tarvitsevat vaikuttavia interventioita, myös saavat niitä
Lopuksi Valtimotaudit eivät ole hävinneet mihinkään Lihavuus ja tyypin 2 diabetes ovat uusi haasteellinen ongelma, mutta voitettavissa jos niin halutaan Valtimotautien ehkäisyssä terveydenhuolto pystyy parempaan Diabeteksen ja sen esiasteiden esiintymisluvut ovat niin suuria, että terveydenhuollon toiminnan ja diabeteksen hyvän hoidon ohella tarvitaan myös tehokkaita väestötason toimia
VALTIMOTERVEYDEKSI!