H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö
17.11.2010 2 Lapsi ja nurispliittiset painpisteet Hallituksen lapsi- ja nurisplitiikan strategiset painpisteet vat lapsia, nuria ja lapsiperheitä kskien: 1. Ennaltaehkäisevän peruspalvelujärjestelmän timivuus 2. Palvelujärjestelmän timivuus elämän siirtymä-, muuts- ja kriisivaiheissa 3. Palvelujärjestelmän varhainen puuttuminen ja tuki 4. Mniammatillisuus, pikkihallinnllisuus ja mnitimijuus 5. Osaamisen turvaaminen ja asiakaslähtöisyys 6. Päätöksenten lapsi- ja perhevaikutusten ennakinti, arviinti ja seuranta Kehittämishjelman kuudella strategisella lapsi- ja nurisplitiikan painpisteellä vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä krjaavaan nähden. Tämä tukee ensisijaista kasvatusvastuuta kantavaa ktia. Lapsi- ja nurisplitiikan suunnittelussa tetaan humin lapsen ja nuren kk kasvuympäristö ja eri elämänvaiheiden keskinäinen suhde (elämänkaariplitiikka).
Palvelujen järjestäminen ja uusia lakeja Lasten ja nurten palvelut vat pääsin lakisääteistä viranmaistimintaa sekä peruspalveluja, jita kunta n velvitettu järjestämään. Valtineuvst anti 2009 asetuksen neuvlatiminnasta, kulu- ja piskeluterveydenhullsta sekä lasten ja nurten ehkäisevästä suun terveydenhullsta. Kunta n velvllinen järjestämään asetuksen mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset vuden 2011 alusta lähtien. Eduskunta hyväksyi 8.6.2010 peruspetuslain muutksen. Lakiin tehdyillä muutksilla vahvistetaan ppilaan ikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään ppimisen ja kasvun tukeen. Nurislakiin n tullut 1.1.2011 alkaen muutksia, jtka aiheuttavat velvitteita kunnille. Säännökset paikallisten viranmaisten mnialaisesta yhteistyöverkststa sekä etsivästä nuristyöstä ja siihen liittyvästä tietjen luvuttamisesta. Tavitteena n parantaa nurten mahdllisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut.
Tavitteet Kaupunkistrategia Sivistys ja kulttuuriprsessi Mittarit Kannustavan ja helpsti saavutettavissa levan Kuntrataverkstn pituus (km) ja liikuntaympäristön kehittäminen. liikuntapaikkjen (lkm). Mnikanavamarkkininnin hyödyntäminen liikunnan ja www-palautteet, facebk-kävijät (lkm) ja terveyden edistämiseksi. liikuntalaitsten käyntikerrat. Terveysliikunnan ja strategisesti tärkeiden khderyhmien Terveysliikunnan Käyntikerrat (lkm) ja liikunnan edistäminen. Kaupungin timinnan suuntaaminen asiakkaiden määrä. Oppjlaiden sallisuus kuluyhteisössä. strategisten tavitteiden mukaisesti. Oppilasedustajien sallistuminen pettajienkkuksiin, kuluterveyskysely. Uravalinnan selkeytyminen / petustimen palveluiden alueellinen järj. Oppilaiden elämänhallinnan vahvistaminen. Strategisten tavitteiden knkretisinti mittareiden avulla. Painpistealueita pintihin (%). tarkistetaan valtuustkausittain kaupungin strategiatyön yhteydessä. Työpajanurten sijittumien kulutukseen tai työhön vuden sisällä pajajakssta. Nurispalv. järjestämistapjen mnipulistuminen / työntekijöidenkyky reagida ajan ilm. P:n päättäneiden sijittuminen jatk Kehitys ja arv. kesk. lkm / sähk.reissuvihkn käyttäjätun. (lkm). Tavite (50%). Nuristyön piirissä levien nurten (lkm)
Tavitteet Kaupunkistrategia Hyvinvintiprsessi Mittarit Kuntalaisten hyvinvinti lisääntyy, terveydentila paranee, Kdin ulkpulelle sijitettujen lasten määrä väestöryhmien väliset hyvinvinti- ja terveysert kapenevat suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. ja syrjäytyminen vähenee. Aktivintiaste; Kelan seurantatiedt. Nuristyöllisyys paranee. 18-24 vutiaiden nurten suus suhteessa kaikkiin timeentultukea saaviin alle 25 vutiaisiin. Timivat ja vaikuttavat palvelukknaisuudet ja sujuvat Avhidn /-hulln ja kevyempien palveluketjut. Kaupungin timinnan suuntaaminen käytetyistä ) strategisten tavitteiden mukaisesti. Strategisten tavitteiden knkretisinti Yhdyskunta ja ympäristö mittareiden avulla. Painpistealueita tarkistetaan valtuustkausittain kaupungin strategiatyön yhteydessä. Lasten ja nurten lähiympäristön vaikutusten kehittäminen. Liikennejärjestelmän ja kevyen liikenteen järjestelmän kehittäminen. Liikuntavirastn kattava liikuntapalveluiden tarjnta lapsille ja lapsiperheille. Rakennetun ympäristön esteettömyyden strategia palveluiden suus kaikista palveluista (% Leikkipuistjen lkm /1000 asukasta/ 1000 leikki ikäistä lasta. Kknaisuuden tarkastelu yhdessä tienpitviranmaisen kanssa. Vauvauinnit, kuperkeikkatiminta, uimakulut, luistelu- ja hiihtkulut. Ympäristön esteetön rakentaminen siten, että se n timiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää (mittarina mm.asiakaspalaute)
Oulun kaupunki lapset ja nuret - kustannukset 2010 3,5 M YHT 269 M + ESH 4,9 M 2,2 M 20,0 Me 28,9 M 75,9 M Päivähit Esipetus 22,9 M Peruspetus Luki-petus Peruspetuslain mukainen AP/IP 8,4 M Nurislain mukainen nuristiminta Terveydenhult 102,1 M Mielenterveys- ja ssiaalipalvelut Työllistäminen (nett) Erikissairaanhidsta ei saada ikälukkakhtaisia kustannuksia
Yhdyskuntasuunnittelu:
Yhdyskuntasuunnittelu: palveluverkksuunnittelu ja palvelujen tteutus Palveluverkksuunnittelun lähtökhtana n Oulun kaupungin visi ja strategia. Kunnallisten palvelujen verksta ja palvelujen järjestämistä suunnitellaan vusittain hallintkuntien, keskushallinnn ja tilapalvelujen yhteistyönä. Palvelujen rganisintiin vaikuttavat timintaympäristössä tapahtuvat muutkset, kuten lainsäädännölliset muutkset, kuntaliitkset, kuntayhtymien rli, palvelujen yksityistäminen, teknlginen kehitys, energiapliittiset linjaukset ja taludellinen kehitys. Leikkipuistt vat merkittävä sa viihtyisää asuinaluetta. Lapsen näkökulmasta katsttuna leikki n lapsen työtä tapa kasvaa ja kehittyä. Lähiympäristöllä n tärkeä vurvaikutussuhde lapsen kehityksessä ja leikkipuistt vat sa lapsuuden maisemaa kaupunkilaisille. Kevyen liikenteen järjestelmän merkitys n Oulussa ja sin kk seudulla tunnustettu varhaisessa vaiheessa. Oulun kaupungin pans n llut vaikuttava ja se n perustunut tietisiin valintihin liikennejärjestelmää kknaisuutena kehitettäessä sekä yhteistyöhön tienpitviranmaisen kanssa. Liikuntavirast järjestää yhteistyötahjen kanssa lapsille ja perheille liikuntaa ympäri vuden. Lapsille ja perheille suunnattuja palveluita vat mm. vauvauinnit, kuperkeikkatiminta, uimakulut sekä luistelu- ja hiihtkulut. Liikuntapalveluita tarjtaan kattavasti myös erityistä tukea tarvitseville lapsille
EFFICA Asumisen Ssiaali Päivähit Pene Päihde Terveys Ste DW, tilaajan ja tuttajan yhteinen jhdn tietjärjestelmä ja petustimen DW DW Jhdn tietjärjestelmä Henkilöstö Talus Timinta Väestö Päivähit Terveydenhult Mielenterveys- ja ssiaalipalvelut Vanhuspalvelut Sisäinen laskutus (spimushjaus) Hankeseuranta Raprttipaketit: -lautakunta -jhtkunta -palvelututannn palvelualueet G Office esittelymateriaalit Pr E - laskutus Väestörekisteri RAI HC RAI LC RAI mtp MERITT PERSONEC Spimusrekisteri Työpäiväkirja (hanketyö) 8.8.2011 Oulun kaupunki PRIMUS Oppilastietjärjestelmä (tiednsiirt valmistuu 2011 aikana)
Jhdn tietjärjestelmän knsepti OukaDW Talusjärjestelmä Henkilöstöjärjestelmä Jhdn tiettarve Yhdistelyavaimet: - kustannuspaikka (tuttavuuslaskelmat) - kuntalaisen asuinpaikka (asiakasvirrat) Esittäjät Asiakastietjärjestelmät Väestö Ostpalvelut - Henkilöstö - Talus - Timinta - Väestö - Ostpalvelut Raprtijat Perusjärjestelmän käyttäjät ja mat hjelmistt ja em. tietjen yhdistäminen -tutannllise t tunnusluvut -peittävyys, Ulkpulinen kattavuus -tiet jne. TIETOVARASTO - aikasarjat - mittarit - käsitteet - hierarkisuus - yhdistely Analysijat Perusjärjestelmät (tulsyksiköt, keskusvirast, stpalveluyksiköt) Tiedn yhdistely ja jalstus Hyödyntäjät (Oulun Tiettekniikka)
11 Hyvinvintiprsessi: Jhdn tietjärjestelmästä Mitä saadaan? kirjanpidn mukaiset ment ja tult henkilöstömittarit (esim. palkallinen työpans, pissalt jne.) väestötiedt timintatietja kaikki man tutannn tutemyynti (tutekhtaiset kustannukset), jka khdistuu asiakkuuteen saadaan järjestelmästä, n. 90 % kustannuksista Mitä ei saada? ikälukittain, palveluryhmittäin, tutteittain, hlötunnuksen mukaan; asiakkaan kk palveluketju tilaajan stpalveluita (ulkisia stja) ei saada kaikilta sin ikälukittain kehittämistyö n meneillään; kun stpalvelututtaja ttaa käyttöönsä effican, tiet saadaan järjestelmästä palveluita, jtka eivät khdistu suraan tiettyyn asiakkaaseen esim. tietyt ryhmätiminnat
Asiakastiedn hallinta, tavitetila Knsernin asettamat kannustimet: esim. /0-6 v. ; kustannuskehitys ja laadun kehittyminen psitiivista TILAAJA Palveluhjaus Effica, DW Ste palvelututant Tilaajan asettamat kannustimet: /0-6 v. kustannuskehitys ja laadun kehittyminen psitiivista (spimushjaus) Muut Muut hallintkunnat Yksityiset tuttajat/ palvelusetelituttajat Järjestöjen tuttamat palvelut Effica Sisäinen palveluhjaus Eri asiakastietjärjestelmät Effica Palveluhjaus? Effica Oma Oulu? OukaDW Kuntalaisen asiakas ja ptilastiedt (myös henkilökhtainen budjetti)
Lapset, nuret ja lapsiperheet näkökulma uuden Oulun maksuplitiikassa (Siku) Opetus: Liikuntatiljen käyttö ilmaista alle 18-vutiaille. Sitnpetuksen lukukausimaksuihin mahdllisuus hakea vapautusta/savapautusta js vanhempien tultas n tiettyjen rajitusten alapulella. Liikunta: maksutn liikuntapaikkjen käyttö alle 18 vutiaille. Ilmaiskäytön piirissä vat myös Oulun kaupungin päiväkdit, kulut, ppilaitkset sekä Oululaiset yksityiset päiväkdit, perhepäivähitajien lapsiryhmät ja peruskuluun ja lukin rinnastettavat kulut Nuris: ydintiminta pääsääntöisesti käyttäjäkunnalle maksutnta Kulttuuri: nrm. hinta lapset ja nuret kulttuuripassi *) kaikille 9- lukan ppilaille perhelippu Teatteri 22-37 eura alle 26 v. 8-17 eur 3 eura Sinfnia 19 eura 6 eura 3 eura 30 eur (2+2, 1+3) Taidemuse 3 eura alle 18 v. ilmaiseksi vapaa pääsy P-P muse 3 eura alle 18 v. ilmaiseksi vapaa pääsy Tietmaa 15 eura 6-15 v. 11 eura 43 eur (2+2, 1+3) Kirjast lasten aineiststa ei peritä myöhästymismaksuja
YH 4.5.2011 14 Kaupunkiknsernin strateginen hjausjärjestelmä (asiakirjat) Yhdistymishallitus 2.2.2011 6 KV KH KH KV Kaupunkistrategia sisältää mm. mistajapliittiset ja palvelujen järjestämisen päälinjaukset Omistajapliittinen hjelma Palvelujen järjestämishjelma (strategian tteuttamishjelma) sisältää myös mm. henkilöstölinjaukset, strategiset hankintalinjaukset ja kehittämishjelmat Talusarvi ja talussuunnitelma strateginen hjaus Ltk Ltk ja/tai Jhtk. Tilaamisen käyttösuunnitelmat (sis. tilaajan hankintasuunnitelmat) Palveluspimukset peratiivinen hjaus Jhtk. Liikelaitsten liiketimintasuunnitelmat Jhtk. Tuttamisen palvelutimintasuunnitelmat
SWOT -analyysi: Talussuunnittelu ja seuranta tänään suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan uudistuviin tiettarpeisiin Vahvuudet: - Taluden seurantajärjestelmät (Meritt, OukaDW) kehittäminen hallintkuntarajjen ylittävinä,knsernitasisina järjestelminä - Hallintkunnat vat tutteistaneet palveluitaan, mikä n vahvistanut sisäistä kustannuslaskentaa ja yleistä kustannustietisuutta palveluiden tuttamiseen liittyen - Jhdn yhtenäisen tietjärjestelmän (Ouka DW) kehittäminen hyvässä vauhdissa - Lapsi- ja nurispliittisten tavitteiden mittareita n kehitetty ja niitä n seurattu TA-prsessin rinnalla, tteuttaminen tietvarastratkaisuun kesken Mahdllisuudet: - Uuden jhtamisjärjestelmän ptentiaali murtaa sektrikeskeistä ajattelua timinnan kehittämisessä ja yhteisten mittareiden kehittämisessä - Mahdllisuus siirtyä hallintkuntien sisäisestä tutteistuksesta prsessimaiseen tutteistamiseen asiakasrekisterien seurantajärjestelmien ptentiaali humiituna - Mahdllisuus kehittää yhteisiä mittareita ja ratka tiednsiirtn liittyviin ikeudellisiin rajituksiin liittyviä ngelmia, esim. henkilötiedn krvaaminen ns. persnattmalla massatiedlla SWOT -analyysi Heikkudet: - Sektrikeskeinen ajattelu timinnan ja taluden suunnittelussa n rajittanut asiakasrekisterien ja mittareiden kehittämisen hallintkuntien sisäiseksi timinnaksi - Vahvaan viranmaislainsäädäntöön liittyvät rajitukset asiakasrekisterien ylläpitämisessä ja tietjen katseluikeuksissa - Organisaatiissa n tiedstettu myös saamisen puutetta substanssiin liittyvän tiedn ja taludellisen tiedn yhteensvittamisessa lgisten mittareiden ja seurannan kehittäminen kettu haasteelliseksi Uhkat: - Yksilöön liittyvien ikeudellisten tietsujarajitusten rikkminen - Ilman kaupunkitasn linjauksia ja vastuutusta mittareiden kehittäminen ketaan tisarviseksi - Hallintkuntarajjen ylittävä krdininti tarpeen uudessakin jhtamisjärjestelmässä, jtta järjestelmien kehittäminen tapahtuu kk kaupungin tiedntarpeiden näkökulmasta katsttuna - Jhdn tietjärjestelmän kehittämiseen liittyvä ptentiaali lähes rajatn (ainat rajitukset vat pääsääntöisesti asiakastietjärjestelmien tietjen hyväksikäyttöön liittyviä)
Suunnittelu ja seuranta nnistuu Tavite: Organisaatirakenteesta riippumatn prsessimallinen yli hallintkuntarajjen menevä palvelujen suunnittelu ja seuranta Lapset ja nuret prsessin määrittely kk kaupunkitaslla ja yhteys ns. aikuisprsesseihin (Miten muissa kunnissa/kaupungeissa?) Strategiset tavitteet, mittarit ja arviintimittari/- menetelmä Vastuutus Keskeisten asiakasryhmien määrittely Tutteistus jllin saadaan esimerkiksi ehkäisevän työn hinta Yhteiset asiakastietjärjestelmät /timinnan hjausjärjestelmät, yhteiset periaatteet tiednkeruussa, jtta tiet saadaan yhteiseen tietvarastn, jssa timinta- ja talustiet yhdistetään
Kiits!