LUKKARIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 Koulun tehtävä ja yleiset tavoitteet... 2 1.1 Koulun arvoperusta... 2 1.2 Koulun tehtävä... 2 1.3 Koulun toimintaympäristön muutokset... 2 1.4 Koulun painopistealueet... 3 1.5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat... 3 1.6 Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet... 3 2 Opetuksen toteuttaminen... 3 2.1 Koulun oppimiskäsitys... 3 2.2 Oppimisympäristö... 4 2.2.1 Koulun tarjoamat puitteet opetuksen toteutumiseen... 4 2.2.2 Fyysisen ympäristön tarkastelu... 5 2.2.3 Psyykkisen ympäristön tarkastelu... 5 2.2.4 Valvonnat... 5 2.2.5 Koulun järjestyssäännöt (liite)... 5 2.3 Koulussa toteutettava esiopetus... 5 2.4 Koulun tietostrategia... 5 3 Opiskelun yleinen tuki... 5 3.1 Syrjäytymisen ehkäiseminen... 5 3.2 Oppilaan tukiprosessin eteneminen Lukkarin koulussa... 6 3.3 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus... 7 3.4 Oppilashuoltoryhmän toiminta, tavoitteet ja tehtävät... 7 3.4.1 Kokoontuminen... 7 3.4.2 Kokoonpano... 8 3.4.3 Toiminta ja tavoitteet... 8 3.5 Oppimissuunnitelma... 8 3.6 Opetuksen tukipalvelut... 8 3.7 Oppilaanohjaus... 9 3.8 Tukiopetus... 9 3.9 Oppilaskerhot... 9 4 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus... 9 4.1 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuodot... 9 4.2 Koulussa toteutettava osa-aikainen erityisopetus... 10 4.3 Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus... 10 4.4 Koulussa toteutettava muu erityisopetus... 11 5 Koulussa toteutettava yhteistyö... 12 5.1 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö... 12 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 12 5.3 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö... 12 5.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa... 13 5.5 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa... 13 5.6 Koulun toteuttama muu yhteistyö... 13 6 Oppimisen arviointi... 13 6.1 Koulun arviointisuunnitelma... 13 6.2 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi... 14 6.3 Oppilaan itsearviointi... 14 6.4 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin... 14 6.5 Työskentelyn arviointi... 15 6.6 Käyttäytymisen arviointi... 15 6.7 Koulun antamat todistukset... 16 6.8 Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen... 17
LUKKARIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 Koulun tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Koulun arvoperusta Johtokunnan hyväksymä arvoperusta (18.11.2002 57) 1.2 Koulun tehtävä Kasvan oikeudenmukaiseksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi eläen sovussa itseni ja muiden kanssa. Opin perustietoja ja -taitoja arvostaen omaa ja toisten työtä. Suhtaudun luontoon, luonnonvaroihin ja ympäristöön vastuuntuntoisesti. Arvostan perinteitä ja kulttuuria. Kunnioitan jokaisen omaa vakaumusta. Kirkonkylän koulupiirissä Lukkarin koulu antaa yleisopetuksen opetussuunnitelman pohjalta oppilaille mahdollisuuden omien kykyjensä mukaisesti turvallisesti kasvaa o oikeudenmukaiseksi, yhteistyökykyiseksi ja itsenäiseksi yhteiskunnan jäseneksi innostuneesti oppia o perustietoja ja -taitoja o kantamaan vastuuta opinnoistaan o arvioivaa suhtautumista itseensä ja saamaansa tietoon monipuolisesti taitaa o työntekoa yksin, pareittain ja ryhmässä o itsenäistä tiedonhankintaa o hyvää käyttäytymistä o mielipiteen ilmaisua o kansainvälisyyttä paikallisen kulttuurin ja perinteen tuntemisen kautta 1.3 Koulun toimintaympäristön muutokset (kehitys- ja muutostrendit) elinikäinen oppiminen syrjäytyminen ongelmien monimuotoisuus tietotulva oppilasmäärän kasvu kansainvälisyyden lisääntyminen 2
1.4 Koulun painopistealueet kunnan taloussuunnitelmassa vuosittain päätetyt painopistealueet työsuunnitelmassa mainitut muuttuvat painopistealueet hyvä perusopetus turvallinen oppimisympäristö hyvät tavat 1.5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat Opetussuunnitelmassa strategioilla määritellään käytännön keinoja, joilla koulun arvoperusta, tehtävä ja kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet pyritään siirtämään oppilaille. Suunnitelmien mukaisten tavoitteiden saavuttaminen toteutetaan yhteistyössä kodin ja sidosryhmien kanssa opettajien erityisosaaminen huomioon ottaen. Luodaan myönteinen ja kiireetön oppimisympäristön. Oppilaita kannustetaan vastuullisuuteen ja totutetaan erilaisiin työtapoihin. 1.6 Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet Oppilas kasvaa oppijana myönteiseksi yhteistyökykyiseksi omatoimiseksi kriittiseksi ja vastuulliseksi. Hän ymmärtää ihmisen riippuvuuden luonnosta ja ympäristöstä sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Koulun oppimiskäsitys Lukkarin koulun oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa tai itsenäisesti. Oppilas rakentaa omaa tietämystään aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta. 3
2.2 Oppimisympäristö Oppiminen perustuu monipuolisten tiedonhankintataitojen kehittämiseen, omaksumiseen ja käyttämiseen. Oppiminen on aktiivinen, toiminnallinen ja pitkäjänteinen prosessi. 2.2.1 Koulun tarjoamat puitteet opetuksen toteutumiseen: 1) Pääkoulu A-osa: yläkerrassa 5 luokkaa (ot 3) Atk-luokka alakerrassa 4 luokkaa (ot 3) opettajahuone kanslia + rehtorin työhuone B-osa: lämmityskeittiö ruokasali pikkusali pukuhuoneet C-osa: TS-luokka (ot 3) kuvaamataidon luokka (ot 3) kirjasto (ot 2) henkilökunnan sosiaalitila terveydenhoitajan huone kuraattorin huone laaja-alaisen erityisopettajan tila D-osa: 2 luokkaa (ot 3) TN-työn tilat musiikkiluokka (ot 3) kieliluokka (ot 2) opettajahuone 2) Puukoulu alakerrassa 2 luokkaa (ot 3) opettajahuone kotitalousluokka (ot 2) yläkerrassa 3 luokkaa (ot 3) aula 3) Asuntola 4 erityisopetuksen luokkaa 4 ryhmätyötilaa 4 keittiötä 4
2.2.2 Fyysisen ympäristön tarkastelu Oppimisympäristön pitää olla turvallinen ja valvottavissa. Riittävän suuret opetustilat varustetaan ajanmukaisilla opetusvälineillä. Erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat huomioidaan tiloissa ja niiden muuntelumahdollisuuksissa. Viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota. Oppimisympäristön tulee tarjota lapsille mahdollisuus ottaa vastuuta itse omasta ympäristöstään. 2.2.3 Psyykkisen ympäristön tarkastelu oppilas kokee, että o hänestä välitetään. o häntä arvostetaan. o kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. o koulukiusaamiseen puututaan ja se dokumentoidaan. o oppimisympäristö on avoin, rohkaiseva ja kiireetön. o koulussa on myönteinen ilmapiiri. 2.2.4 Valvonnat välitunti- ja taksivalvonnat sovitaan lukuvuoden alussa opettaja valvoo luokkansa ruokailun opettaja valvoo oppituntinsa uintivalvonnasta on sopimus uimahallin kanssa 2.2.5 Koulun järjestyssäännöt (liite) koulun järjestyssäännöt annetaan vanhemmille syksyn tiedotteessa ja niitä kehitetään tarvittaessa. 2.3 Koulussa toteutettava esiopetus 2.4 Koulun tietostrategia Lukkarin koulussa ei anneta esiopetusta. Lukkarin koulussa noudatetaan Nurmijärven kunnan yhteistä koulutoimen tieto- ja viestintästrategiaa ja tietotekniikan opetussuunnitelmaa. Tietostrategia on kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteenä. Tietotekniikan opetuksessa huomioidaan myös tietoturvaan liittyvät asiat. 3 Opiskelun yleinen tuki 3.1 Syrjäytymisen ehkäiseminen Koulutoimessa syrjäytymisen ehkäiseminen nähdään yhdeksi toiminnan keskeiseksi painopistealueeksi. Jokaisen opettajan tehtävänä onkin ohjata oppilasta opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan. 5
Lisäksi opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisuuden kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaiden koulunkäyntiin liittyviin huoliin puututaan mahdollisimman varhain, jotta oppilas saa tarvittavaa apua opiskelussa ilmenneisiin ongelmiin. Huolista puhutaan ja niihin puututaan yhteistyössä oppilaan, kodin ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat esim.: heikko koulumenestys ja oppimisvaikeudet luvattomat poissaolot sosiaalinen sopeutumattomuus vaikea kotitausta koulukiusaamisen kohteeksi johtuminen syrjään vetäytyneisyys vierasmaalaisuus päihteiden ja huumeiden käyttö tupakointi näpistely ja muu rikollinen toiminta välinpitämättömyys 3.2 Oppilaan tukiprosessin eteneminen Lukkarin koulussa Opettaja havaitsee oppilaan opiskelussa ongelmia. Opettaja keskustelee huoltajan, kollegojen/rehtorin kanssa ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa. Opettaja tarjoaa oppilaalle aktiivisesti tukiopetusta. Mikäli tukiopetuksesta ei ole apua, viedään asia OHR:n kokoukseen. Käynnistetään koulun omat luokkakohtaiset tukitoimet ja kysytään huoltajilta lupa muihin sovittuihin tukitoimiin (esim. psykologin testit). Mikäli tukiopetuksen avulla ei saada riittäviä tuloksia aikaan, aloitetaan osa-aikainen erityisopetus koululla. Samalla voidaan laatia oppimissuunnitelma ja pohtia tukitoimia yhdessä huoltajan kanssa. Oppilaalle tehtyjen mahdollisten tutkimusten tulosten vaikutukset koulunkäyntiin arvioidaan. 6
Oppilaan oppimisvaikeuksien jatkuessa ja mahdollisesti tehtyjen tutkimustulosten valossa tiedustellaan kokeilu-/tukijaksopaikkaa erityisluokalta tai Kivenpuiston erityiskoulusta. Tiedustelun hoitaa rehtori. Oppilaan opettaja laatii selvityksen oppilaalle annetuista tukitoimista. Huoltaja hakee kokeilu-/tukijaksopaikkaa opetuspäälliköltä. Oppilaan koulupaikka yleisopetuksen ryhmässä säilyy kokeilujakson ajan. Oppilaan siirrosta kokeilu- tai tukijaksolle järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuvat huoltajat, oppilas, vastaanottava opettaja sekä mahdollisesti OHR:n asiantuntijat. Siirtopalaverissa sovitaan siirrosta ja opiskelun jatkosta. Opetuspäällikkö tekee päätöksen kokeilusta ja myös varsinaisesta erityisluokkasiirrosta asiantuntijalausuntojen pohjalta. Lukkarin koulun toimenpiteet syrjäytymisen ehkäisemiseksi: kummioppilastoiminta riittävän varhainen puuttuminen ongelmiin oppilashuoltoryhmän apu kiusaamisen ehkäiseminen (malli) muiden asiantuntijoiden apu (esim. perheneuvola, sosiaali- ja terveystoimi, poliisi) teemapäivät ja projektit 3.3 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Koulussamme voi olla eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita. Näiden oppilaiden opetuksessa tukeudutaan opetussuunnitelman perusteisiin. Lisäopetusta annetaan maahanmuuttajien tukiopetuskiinteistöstä. Eri kulttuurien tavat otetaan huomioon koulutyössä. 3.4 Oppilashuoltoryhmän toiminta, tavoitteet ja tehtävät 3.4.1 Kokoontuminen Lukkarin koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu lukuvuoden aikana joka toinen viikko ja tarvittaessa useamminkin. Oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta laaditaan muistio. Kokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai hänen määräämänsä henkilö. Oppilashuoltoryhmä tekee vuosittain arvion toiminnastaan. 7
3.4.2 Kokoonpano Oppilashuoltoryhmän jäsenet: Tiina Nordgren Mari Viitakangas Marja Hyypiö Riina Myllyniemi Kaisu Paulanto rehtori, koollekutsuja, puheenjohtaja laaja-alainen erityisopettaja kouluterveydenhoitaja koulukuraattori koulupsykologi 3.4.3 Toiminta ja tavoitteet 3.5 Oppimissuunnitelma 3.6 Opetuksen tukipalvelut tarvittaessa myös: luokanopettajat erityisopettajat aineenopettajat koulunkäyntiavustajat oppilaat ja/tai heidän huoltajansa muut erityistyöntekijät (sosiaalityöntekijä, lääkäri, poliisi, tms.) Oppilashuoltoryhmän toiminnan tavoitteista ja tehtävistä on tarkemmin sovittu kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Oppilashuoltohenkilöstö saa antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot (Perusopetuslaki 40). Muilta osin pyydetään oppilaan huoltajalta lupa asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Oppilaalle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma oppilaan opintoohjelman toteuttamiseksi. Oppimissuunnitelman avulla voidaan paremmin ottaa huomioon lievää erityistä tukea tarvitsevat lapset. Sen avulla voidaan tukea myös erityislahjakkaiden lasten koulunkäyntiä. Oppimissuunnitelman kautta pyritään lisäämään oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan, lisäämään sitoutumista ja saamaan siihen enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman laatimisella pyritään antamaan huoltajalle sellaista tietoa, jonka avulla hän voi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelman laatimisessa ja toteutumisen arvioinnissa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Koulumme opetuksessa hyödynnetään kaikkia saatavissa olevia opetuksen tukipalveluita. Näitä ovat mm. kouluterveydenhuollon palvelut, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut, hammashuolto sekä avustajapalvelut. 8
3.7 Oppilaanohjaus 3.8 Tukiopetus 3.9 Oppilaskerhot Avustajaresurssin jaosta kouluille päättää opetuspäällikkö. Koulun yleinen avustajatarve kartoitetaan ja avustajaresurssin käyttö suunnitellaan lukuvuoden alussa. Avustajaresurssin kohdentamista tarkastellaan ja arvioidaan lukuvuoden aikana tarvittaessa. Myös kouluruokailu ja koulukuljetukset ovat koulumme tukipalveluita. Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan itsenäistymistä, tasapainoisen persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalista kasvua. Oppilaanohjauksen avulla edistetään myös oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Oppilaanohjausta annetaan eri aineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muuten tilapäisesti tukea tarvitseville oppilaille annetaan tukiopetusta. (POL 16 ) Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajan kanssa ja hänelle tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetukseen varataan koulun tuntikehyksestä riittävästi resursseja. Tukiopetustunteja käytetään koulun sisällä joustavasti, niin että kaikki resurssit tulevat käyttöön. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin oppilaan oma opettaja. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, tulee hänellä olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Lomamatkojen ajalta vastuu opiskelusta siirtyy kodille. Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Koulun kerhotyön tarkoituksena on kannustaa oppilaiden myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuuksia muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ympäristössä. Kerhot ovat oppilaalle vapaaehtoisia. Kerhotoiminta sisällytetään vuotuiseen työsuunnitelmaan. 4 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 4.1 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukimuodot Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Ensivaiheessa oppimisvaikeuksia yritetään voittaa tukiopetuksen avulla. Luokanopettaja on yhteydessä huoltajiin ennen tukiopetuksen aloittamista. Myös koulunkäyntiavustajat osaltaan tukevat oppilasta, jolla on 9
oppimisvaikeuksia. Mikäli tukiopetus yksinään ei riitä, oppilaalle järjestetään osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopettaja tarkentaa ensisijaisen tuen tarpeen ja tiedottaa opetuksestaan huoltajille. Jos tuentarve liittyy ensisijaisesti yhteen tai muutamaan oppiaineeseen, oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa määritellään oppiaineen perustavoitteet sekä kirjataan, millaisilla toimenpiteillä perustavoitteet saavutetaan. Mikäli erityisen tuen tarvetta on monella osa-alueella (esim. oppimisvaikeudet ja sosiaalisten taitojen heikkous), koulun oppilashuoltoryhmä kartoittaa oppilaan asioita moniammatillisesti. Työryhmässä sovitaan oppilaan asioiden vastuuhenkilö ja seurantajärjestelmä. Joissain tapauksissa on oppimisen kannalta perusteltua yksilöllistää oppimääriä tai järjestää oppilaan opetus joko osittain tai kokonaan pienryhmässä. Tällöin oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen ja hänelle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Edellä mainittujen koulun toimintamuotojen rinnalla oppilaan kokonaiskuntoutukseen voi liittyä erilaisia sosiaalitoimen tukimuotoja, terapioita, lastensuojelutyötä sekä erilaisia terveydentilan selvityksiä. 4.2 Koulussa toteutettava osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Lieviä oppimisvaikeuksia voivat olla esim. lukemisen ja kirjoittamisen tai matematiikan vaikeudet sekä äännevirheet. Osa-aikainen erityisopetus voi olla yksilö-, ryhmä- tai samanaikaisopetusta oppilaan tarpeista riippuen. Opetus painottuu pääsääntöisesti alemmille luokka-asteille. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa lukuvuoden aikana säännöllisesti tai jaksoittain. Huoltajille ilmoitetaan aina kirjallisesti, jos lapsi saa osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopettajan toimenkuvaan kuuluu myös yhdessä luokanopettajan kanssa oppilaiden arviointi ja diagnosointi. Nämä tapaamiset ja luokassa yhdessä tehtävät testit ovat koulun normaalia toimintaa, eikä niistä ilmoiteta koteihin erikseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen antamisesta päättää erityisopettaja yhdessä luokanopettajan kanssa. 4.3 Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus Mikäli oppilaan, joka on otettu tai siirretty erityisopetukseen, opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaan siirtämisestä tai ottamisesta erityisopetukseen päättää opetuspäällikkö. Opetuspäällikön tekemää otto- tai siirtopäätöstä varten tarvitaan oppilaan huoltajien suostumus sekä psykologinen, lääketieteellinen ja/tai sosiaalinen selvitys oppilaan oppimisedellytyksistä. 10
Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja erityisvaikeudet sekä muut opetuksessa ja koulunkäynnissä huomioitavat tekijät. HOJKS laaditaan yhteistyössä huoltajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. HOJKS voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman tai kuntoutussuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan myös oppilaan kotikoulu. Nurmijärvellä luokkamuotoista erityisopetusta annetaan koulujen yhteisissä erityisluokissa, joissa kussakin opiskelee korkeintaan kymmenen oppilasta. Erityisluokanopettajan lisäksi oppitunneilla on tavallisesti mukana koulunkäyntiavustaja. Lukkarin koulussa on luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, joilla on lähinnä kielellisistä tai neurologisista syistä johtuvia oppimisvaikeuksia. Opetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Jos erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimäärää on opiskelun edetessä tarvetta yksilöllistää useammassa kuin yhdessä oppiaineessa, tulee oppilashuoltoryhmän antaa asiasta lausunto. Tämän jälkeen koulu voi yhdessä huoltajan kanssa päättää oppilaan HOJKS:ssa oppimäärän yksilöllistämisestä. Edellä mainittu koskee niitä erityisopetukseen otettuja tai siirrettyjä oppilaita, jotka opiskelevat yleisopetuksen luokassa tai muussa kuin Kivenpuiston koulun erityisluokassa. Erityisluokan oppilaalle tulee järjestää vuosiluokkien 1-6 aikana kokeilujakso tai kokeilujaksoja yleisopetuksen ryhmässä viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun oppilas on siirtynyt erityisluokan oppilaaksi. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Opetuspäällikön tekemää päätöstä varten tarvitaan oppilaan huoltajien suostumus sekä koulun lausunto sekä tarvittaessa oppilashuoltoryhmän lausunto tai psykologinen selvitys oppilaan oppimisedellytyksien muuttumisesta. 4.4 Koulussa toteutettava muu erityisopetus Lukkarin koulussa ei ole muuta erityisopetusta osa-aikaisen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen lisäksi. 11
5 Koulussa toteutettava yhteistyö 5.1 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö Koulun alkuopettajat osallistuvat Kirkonkylän koulupiirin alueellisiin esi- ja alkuopetuksen yhteistyön suunnittelukokouksiin syksyisin. Yhteistyötä tehdään tilanteen ja tarpeen mukaan. Molemmat osapuolet voivat olla aloitteentekijöitä. Koulun tilaisuuksiin (esim. näytelmät ja vanhempainillat) kutsutaan mahdollisuuksien mukaan myös esikoululaisia tai heidän huoltajiaan mukaan. Loppukeväällä järjestetään esikoulun opettajien ja alkuopettajien välillä tiedonsiirtopalaveri, jossa käydään yhdessä läpi kouluun tulevat oppilaat. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua tiedonsiirtopalaveriin. Koulutulokkaille järjestetään tutustumispäivä toukokuussa, jolloin eskarilaiset tutustuvat kouluun parin tunnin ajan. Samaan aikaan koulutulokkaiden huoltajille pidetään infotilaisuus, jossa rehtori ja mahdollisesti myös kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi esittäytyvät. 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyötä toteuttaa mm. johtokunta. Johtokunnassa koulun asioista ovat päättämässä mm. huoltajien edustajat. Koululla toimii myös aktiivinen vanhempaintoimikunta, johon jokaisesta luokasta pyritään saamaan mukaan vähintään yksi edustaja. Vanhempaintoimikunta työskentelee itsenäisesti, ja se on rekisteröity yhdistys. Vanhempaintoimikunta määrittää vuosittaisen tavoitteensa koulun toimintaa tukevaksi. Lauantaityöpäivä toteutetaan yhdessä vanhempaintoimikunnan kanssa. Luokilla voi olla luokkatoimikuntia vanhempien aktiivisuudesta riippuen. Luokkatoimikunnat osallistuvat mm. luokkaretkien rahoitukseen keräämällä varoja erilaisten tempausten avulla. Vanhempainiltoja pidetään koko koulun yhteisinä tilaisuuksina tai luokkakohtaisina tilaisuuksina. Arviointikeskustelut/vanhempainvartit pidetään lukuvuosittain, jolloin keskustelussa on läsnä oppilas, huoltaja(t) ja opettaja. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja tiedottamista toteutetaan mm. reissuvihkojen välityksellä, sähköpostilla tai puhelimella. Vanhempainneuvotteluja pidetään kasvatuksellisista ja oppilashuollollisista asioista. Työsuunnitelmassa määritellään vuosittainen muu toiminta. 5.3 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö Kirkonkylän koulupiirin koulujen kanssa tehdään yhteistyötä suunnittelussa, vanhempainilloissa ja oppilaille järjestettävissä tapahtumissa. Kuudennelta luokalta siirtyvien oppilaiden siirtoa valmistellaan oppilashuoltohenkilökunnan ja oppilaanohjaajien kanssa yhteistyössä. Erityisopetuksen oppilaiden siirto erityisopetukseen ja takaisin yleisopetukseen valmistellaan luokanopettajien, rehtoreiden ja psykologin kanssa yhteistyönä. Monet kielten (A1, A2) opettajat pitävät tunteja useammissa kouluissa. 12
5.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä 2. ja 5. luokkien tiedonhallintatunneilla. Myös muut luokat vierailevat kirjastossa satunnaisesti. Rajamäen uimahallissa käydään 2 4 kertaa lukukaudessa vuosiluokasta riippuen. Klaukkalan jäähallilta anotaan päiväluisteluvuoroja niitä tarjottaessa. Nurmijärven kristillisten seurakuntien kanssa tehdään yhteistyötä, mm. päivänavaukset. Toisinaan käymme seuraamassa musiikkiopiston näytöksiä. Eri urheiluseurojen järjestämiin tapahtumiin osallistumme mahdollisuuksien mukaan. 5.5 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Nurmijärven nuorisotoimi järjestää yhdessä poliisin, seurakunnan ja nuorisotyön kanssa Kantti kestää -päihdevalistusta kuudesluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Oppilashuoltoryhmä on tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen oppilaan asioissa. Rehtori sopii pelastuslaitoksen kanssa poistumisharjoituksen. Pelastustoimi opastaa oppilaita ja koulun henkilökuntaa tarvittaessa mm. paloturvallisuusasioissa. Oppilaat vierailevat mahdollisuuksien mukaan kunnan ja lähialueiden yrityksissä. 5.6 Koulun toteuttama muu yhteistyö Huoltajia voidaan käyttää asiantuntijavierailijoina luokissa ja koulun tapahtumissa. Lukkarin koulu toimii yhteistyössä muiden koulujen kanssa eri oppiainesisällöissä. Vietämme koulussamme Sanomalehtiviikkoa ja luemme luokissa Helsingin Sanomia. Tarjoamme mahdollisuuden osallistua eri luokka-asteilla teatteriesityksiin, konsertteihin ja muuhun kulttuuritoimintaan. 6 Oppimisen arviointi 6.1 Koulun arviointisuunnitelma Arviointi on olennainen osa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Arvioinnin tehtävänä on kouluyhteisön toiminnan kehittäminen ja ohjaaminen. Arvioinnilla tarkoitetaan oppilasarviointia, kouluyhteisön arviointia ja opetussuunnitelman toteutumisen arviointia. Nurmijärven kunta arvioi opetuksen järjestäjänä oman toimintansa tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta. Arviointi suoritetaan vuosittain taloussuunnitelmaan sisältyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seurantana. Arviointitulokset esitetään toimintakertomuksessa. Toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kouluilta kerättävän arviointitiedon kautta. 13
6.2 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 6.3 Oppilaan itsearviointi Lukkarin koulun toimintaa kehitetään ja arvioidaan opettajakokouksissa tapahtumien jälkeen pidettävissä palautekeskusteluissa lukuvuoden aikana erilaisissa neuvotteluissa opettajien ja huoltajien välillä lukuvuoden päättyessä pidettävässä palautekeskustelussa lukuvuosittain koulun toimintakertomuksessa tarvittaessa kyselyillä oppilaille, huoltajille tai henkilökunnalle rehtorin ja henkilöstön välillä käytävissä kehityskeskusteluissa johtokunnan kokouksissa rehtorin ja opetuspäällikön välillä käytävissä kehityskeskusteluissa Toimintaa johtaa ja ohjaa rehtori ja rehtorin apuna toimiva johtoryhmä. Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on oppilaan myönteisen itsetunnon ja minäkuvan vahvistuminen. Oppilas oppii asettamaan opiskelulleen ja työskentelylleen tavoitteita tiedostamaan asetetut tavoitteet tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan tunnistamaan oman edistymisensä Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta arvioinnista. Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin. Lukkarin koulussa oppilaan itsearvioinnin keinoina käytetään mm. valmiita lomakkeita oppikirjojen arviointilomakkeita opetusjaksojen alussa ja lopussa opettajan ja oppilaan välisiä keskusteluja pariarviointia ja työskentelyprosessin arviointia suhteessa saavutettuun lopputulokseen. 6.4 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Opintojen aikana annetaan riittävän usein tietoa oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. (Perusopetusasetus 10 ) Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua. Arvioinnin tulee olla monipuolista, jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee olla aina perusteltavissa. Oppilaan arviointi tukee oppilaan 14
persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalistumista työskentely- ja opiskelutaitojen kehittymistä tiedollista ja taidollista kehittymistä kehittymistä itsearvioinnissa ohjautumista jatko-opintoihin Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointia suoritetaan myös HOJKS:n päivittämisen yhteydessä. Arvioinnin perusteista annetaan etukäteen tietoa oppilaille ja heidän huoltajilleen. Tietoja oppilaan edistymisestä annetaan todistuksissa, vapaamuotoisten tiedotteiden avulla ja/tai suullisesti huoltajan ja oppilaan kanssa käytävissä arviointikeskusteluissa. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta määriteltäessä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvauksia oppilaan hyvästä osaamisesta löytyy oppiaineiden kohdalta kunnan opetussuunnitelmasta. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen oppilaan siirtämisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. 6.4.1 Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Lukkarin koulussa oppilaan työskentelyä arvioidaan sanallisesti 1. 4. luokilla. 5. 6. luokilla työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin ja arvosanaan. 6.4.2 Käyttäytymisen arviointi Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan mm. huomioon miten oppilas 15
noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja tuntee vastuuta omasta ja toisten tekemisestä kykenee arvostamaan omaa ja toisten työtä ja tuloksia osaa arvostaa toisten yksityisyyttä ja hyväksyy erilaisuuden tuntee vastuuta ympäristöstä Lukkarin koulussa oppilaan käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti 1. 4. luokilla ja numeroin 5. 6. luokilla. 5. 6. luokilla numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti. Käyttäytymisen arviointia ei anneta erotodistuksessa. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Hyvän käyttäytymisen kriteerit liitteenä. 6.5 Koulun antamat todistukset Koulun antamista todistuksista on tarkemmin sovittu opetussuunnitelman perusteissa ja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Nurmijärven kunnassa oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi välitodistus. Arviointikeskustelu voi korvata välitodistuksen 1. 3. luokilla. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös määrätty, milloin käytetään sanallista arviointia ja milloin numeroarvostelua (4 10). Välitodistus Lukkarin koulussa annetaan välitodistus 3. 6. luokille syyslukukauden päättyessä. Väliarviointi 1. 2. luokilla toteutetaan arviointikeskusteluna oppilaan, huoltajien ja opettajan kesken työsuunnitelmaan kirjattuna ajankohtana, kuitenkin ennen syyslukukauden päättymistä. Arviointikeskustelun pohjana käytetään kuntaan laadittua lomaketta, joka dokumentoidaan keskustelun jälkeen. 3. luokalla arviointi annetaan sanallisesti. 4. luokalla äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli ja ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan numeroin. Työskentely ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti. 5. 6. luokalla arvioitavat oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. 5. luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus arvioidaan sanallisesti. Uudet oppiaineet, jotka alkavat 5. vuosiluokalla (HI, FY/KE, A2-kieli) arvioidaan ensimmäisen kerran vasta kyseisen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa. Välitodistus ja -arviointi on osa jatkuvaa arviointia, ja sen tulee olla ohjaavaa ja tiedottavaa. Lukuvuositodistus Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan koko lukuvuotta, ei siis vain kevätlukukautta. Vuosiluokilla 1 3 käytetään lukuvuositodistuksessa 16
sanallista arviointia. Neljännellä käytetään sekä sanallista että numeroarviointia. Viidennellä luokalla käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisesti. Kuudennella luokalla käytetään numeroarvostelua. Vuosiluokilla 5 6 arvioidaan biologia ja maantieto yhdellä arvosanalla sekä fysiikka ja kemia yhdellä arvosanalla. 5. luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus arvioidaan sanallisesti. Erotodistus Jos oppilas siirtyy toisen kunnan kouluun lukuvuoden aikana, hänelle annetaan erotodistus. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviointia. 6.6 Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen Koulukohtaista opetussuunnitelmaa arvioidaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. Liitteet Tuntijako Hyvän käyttäytymisen kriteerit Aihekokonaisuudet Järjestyssäännöt Kiusaamisen ehkäisemisen malli 17