Palvelutasopäätös 2014-2017
Sisällysluettelo: Palvelutaso 2014-2017... 1 1. Yleistä... 1 1.1. Palvelutasopäätöksen 2014-2017 valmistelu... 2 1.2. Palvelutasopäätöksen 2009 2013 toteutumisen arvio... 2 1.3. Toimintaympäristö... 4 1.4. Uhkien ja riskien arviointi... 4 1.5. Toiminnan painopisteet ja strategiset tavoitteet... 9 2. Lakisääteiset tehtävät... 9 2.1. Pelastustoimelle kuuluva ohjaus... 9 2.2. Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta... 10 2.3. Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi... 10 2.4. Palontutkinta... 10 2.5. Valvontatehtävät... 11 2.6. Nuohous... 11 3. Pelastustoiminta... 11 3.1. Varautuminen päivittäisiin tilanteisiin... 12 3.2. Varautuminen häiriötilanteisiin... 16 3.3. Poikkeusolot... 18 4. Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat... 18 5. Öljyntorjunta... 19 6. Muut tehtävät... 20 6.1. Ensihoitopalvelut... 20 6.2. Kansainvälinen toiminta... 20 6.3. Valmiussuunnittelun tukeminen... 21 7. Kehittämissuunnitelma... 21 Kehittämis- ja hallintoyksikkö Valmistelu 30.9.2013 S01/Pekka Tähtinen Numero Tarkastus 30.9.2013 S01/Pekka Tähtinen Revisio A Versio 1.4. Hyväksyntä 26.11.2013 Johtokunta 9/13 61 Tarkistus- ja muutoshistoria: Päiväys Versio Tekijä Kuvaus 26.11.2013 1.4. Johtokunta Muutettu Huittisten paloaseman vahvuus ja aikataulu sekä päivystävät palomestarit -selvityksen aikataulu. Vahvistettu. 20.11.2013 1.4. S01/Pekka Tähtinen Täydennetty ja muutettu lausuntojen perusteella 30.9.2013 1.4. S01/Pekka Tähtinen Täydennetty ja muutettu lausuntojen perusteella 20.8.2013 1.3. S01/Pekka Tähtinen Kirjoitusvirheiden korjaaminen 15.8.2013 1.2. Johtoryhmä, Päällystöseminaari, S01/Pekka Tähtinen Tiedoston täydentäminen
Päätös 1 (21) PALVELUTASO 2014-2017 1. Yleistä Pelastuslain (379/2011) 27 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1. pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2. pelastustoimen valvontatehtävistä; 3. väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4. pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä mainitun lisäksi pelastuslaitos: 1. voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2. tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3. huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Tämän palvelutasopäätöksen tavoitteena on esittää Satakunnan pelastustoimen palvelutaso tiiviisti, kattavasti ja konkreettisesti. Päätöksessä vältetään alan lainsäädännön ja muiden normien toistoa pois lukien edellä oleva alueen pelastustoimen vastuumäärittely. Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Porin kaupunki. Pelastuslaitos vastaa pelastustoimen palveluista ja toiminnasta koko maakunnassa. Pelastuslaitoksen kustannukset jaetaan Satakunnan kuntien kesken asukaslukuperusteisesti eli euroa per asukas. Maksuosuuksissa ei oleta huomioon kunnan riskejä, pinta-alaa tai vastaavia lähtökohtia eikä kunnan alueelle sijoittuvia pelastustoimen voimavaroja. Pelastuslaitok- Satavarmaa turvallisuutta lähellä sinua Satakunnan pelastuslaitos Satakunnankatu 3 28100 PORI Puh. vaihde 02 621 1500 etunimi.sukunimi@satapelastus.fi www.satapelastus.fi
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 2 (21) sen käytännön toiminta ei tunne kuntarajoja, jolloin kaikki resurssit ovat kaikkien käytössä. Pelastustoimen palvelut ovat laajempi kokonaisuus kuin kunnan alueelle sijoitetut resurssit. 1.1. Palvelutasopäätöksen 2014-2017 valmistelu Pelastuslaitoksen johto ja vastuuhenkilöt aloittivat palvelutasopäätöksen 2014-2017 konkreettisen valmistelun vuoden 2013 kevättalvella. Alkuvaiheessa kartoitettiin edellisten palvelutasopäätösten toteutumista, palvelutarpeita ja odotuksia sekä hahmotettiin palvelutason kehittämismahdollisuuksia. Seuraavassa vaiheessa tehtiin maakunnallinen riskianalyysi ja peilattiin sitä muuttuneiden normien vaatimuksiin. Tämän jälkeen jaettiin palvelutasoluonnoksen valmisteluvastuut eri henkilöiden kesken. Johtokunta käsitteli seminaarissaan 15.6.2013 palvelutasoon liittyviä keskeisiä linjauksia. Johtokunnalle esiteltiin kokouksessa 20.8.2013 esitys palvelutasopäätökseksi, jonka johtokunta pelastuslain mukaisesti päätti lähettää lausunnolle kuntiin ja sidosryhmille. Lausuntojen määräaika oli 30.9.2013. Palvelutasopäätöskäsittelyn rinnalla johtokunta on käsitellyt aluehallintoviraston päätöstä Huittisten alueen palvelutasosta ottaen sen huomioon. Johtokunta käsitteli 8.10.2013 pidetyssä kokouksessaan saapuneita lausuntoja päättäen jatkaa asian valmistelua seuraavaan kokoukseen. Johtokunta teki 26.11.2013 muutamia muutoksia tehtyyn esitykseen ja päätti, että Satakunnan pelastustoimen palvelutaso on tässä asiakirjassa esitetyn mukainen. 1.2. Palvelutasopäätöksen 2009 2013 toteutumisen arvio Vuosille 2009 2013 laaditussa palvelutasopäätöksessä on mainintoja useista selvitystarpeista ja kehittämissuunnitelmista, joita kaikkia ei kyetty toteuttamaan. Toiminnan painopisteitä kuluvana kautena olivat onnettomuuksien ehkäisyn, operatiivisten tilanteiden johtamisen ja toiminnan tulosten seurannan kehittäminen. Operatiivisen pelastustoiminnan lähtökohtana oli päätoimisesti miehitettyjen paloasemien lähtönopeuden parantaminen tarkastelujakson aikana. Samalla seurattiin sopimuspalokuntien lähtönopeutta ja - valmiutta. Palvelutasopäätöksen tavoitteen mukaisesti Huittisten paloaseman vahvuutta parannettiin. Lisäksi todettiin, että pelastuslaitoksella on riittävät resurssit päällekkäisten, pitkittyvien tai suurten tehtävien varalta. Operatiivista johtamista kehitettiin johtokeskustyöskentelyn ja päivystävien palomestarien toiminnan osalta.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 3 (21) Pelastustoimen tueksi laadittiin tänä aikana mm. seuraavat suunnitelmat: sammutusvesisuunnitelma, joka valmistui alkuvuonna 2013, maastokulkuneuvojen ominaisuuksista laadittiin normisto vuoden 2012 aikana, kartoitettiin maakunnan merkittävät yli tuhannen litran vaahtonestevarastot ja pelastustoiminnan johtamisesta valmistui uusi toimintaohje, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana. Alueen riskinarviointi tarkistettiin vuoden 2012 aikana ja samalla aloitettiin pisteriskikohtien pelastussuunnitelmien tarkistaminen, joka saatiin valmiiksi vuoden 2013 alkupuoliskolla. Erilaisten luonnonilmiöiden ja -onnettomuuksien lisääntymisen johdosta kartoitettiin suunnittelutyön pohjaksi varautumistarpeet, joilla ohjata kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden varautumista kyseisten onnettomuuksien varalta. Suunnittelukaudella panostettiin erityisesti myrskyja tulvavahinkojen torjuntaan. Suurimmat henkilöriskit todettiin aiheuttavan liikenteestä. Pelastuslaitos osallistui tämän johdosta liikenneturvallisuuden parantamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pelastuslaitos paransi myös korkeiden paikkojen pelastustehtäviin tarvittavaa valmiutta. Maanalaisten tilojen pelastustoimia tehostettiin hankkimalla erityiskalustoa Rauman paloasemalle ja tekemällä yhteistyötä Olkiluodon alueen toimijoiden kanssa. Vesipelastusvalmiuteen kiinnitettiin huomiota ja täten mahdollistettiin paloasemien valmius välittömään pintapelastukseen. Työhön kuului myös laitoksen alus- ja venekaluston sekä näiden miehitystarpeiden kartoitus. Kartoituksen tarkoitus on toimia aineistona uusittaessa öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosiksi 2015-2019. Pelastuslaitos toimii yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa ydinvoimalaitosonnettomuuden varalta. Lisäksi pelastuslaitoksella oli päätoiminen henkilö ydinvoimarakentamisen ja säteilyturvallisuuden tehtäviin. Kuntien valmiutta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on parannettu osoittamalla tehtävään päätoiminen valmiussuunnittelija. Hänen tehtävänä on koordinoida ja tukea kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua siten, että kunta pystyy tuottamaan elintärkeät palvelut kaikissa oloissa. Satakunnan väestöhälytinjärjestelmää on kunnostettu ja saatettu toimivaksi nykyisessä hätäkeskus- ja viranomaisradioverkkoympäristössä. Palotarkastusten toteutumisprosentti oli tarkkailujaksolla nousujohteinen. Tarkastustoiminta muuttui riskiperusteiseksi vuoden 2012 aikana, jolloin riskikohteet jaoteltiin uudelleen. Strategian ja painopisteiden tarkistus suoritettiin vuoden 2012 alussa. Pelastuslaitos koulutti myös taloyhtiöiden ja yritysten henkilöstöä yhteistyössä Länsi-Suomen Pelastusliiton kanssa. Edelleen suuri osa varsinkin asuintalojen pelastus-
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 4 (21) suunnitelmista puuttuu. Suurien yleisötilaisuuksien ja tapahtumien tarkastuksissa keskityttiin tapahtumien järjestäjien toimintaresursseihin sekä laadittujen pelastussuunnitelmien laatuun. Tältä osin saavutettiin positiivisia tuloksia. Turvallisuusviestinnässä noudatettiin valtakunnallista linjaa ja saadut tulokset olivat suurelta osin tavoitteiden mukaisia. Kaavoituksessa pelastuslaitoksen rooli kasvoi ja kuntakohtaisia eroja pystyttiin kaventamaan. Toimintojen tehostamisen johdosta myös kemikaalivalvonnan tehtävät jaettiin uusille vastuuhenkilöille. Jakson aikana pelastuslaitos teki palontutkinnan yhteistoimintasopimuksen poliisin kanssa sekä vahvisti tätä koskevan toimintaohjeen. Tämän lisäksi yksikönjohtajien koulutusjärjestelmää tarkastettiin vuoden 2012 aikana. Nuohouspalvelujen seuranta- ja valvontakäytäntöjen todettiin edelleen takkuilevan tarkasteluaikana lähinnä nuohoojilta saatavan tiedon osalta. Piirinuohousjärjestelmää pidetään edelleen tarkoituksenmukaisena. Pelastuslaitos on pyrkinyt pitämään hallinto- ja tukihenkilöstön mahdollisimman vähäisenä ja henkilötyötä on suunnattu onnettomuuksien ehkäisyyn. Ikääntyvien henkilöiden työkyvyn säilyttäminen on ollut haastavaa, erityisesti pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön kohdalla. Laitos on panostanut työssä jaksamiseen ja pyrkinyt osoittamaan kullekin henkilölle hänen ominaisuuksiensa mukaiset työtehtävät. 1.3. Toimintaympäristö Voidaan olettaa, että pelastuslaitoksen toimintaympäristö ei Suomessa eikä varsinkaan Satakunnassa muutu oleellisesti vuosien 2014-2017 palvelutasopäätöskauden aikana. On ilmeistä, että väestö sekä taajamissa että haja-asutusalueella vanhenee ja yhteiskunnan pyrkimyksenä on asuttaa heidät kotonaan mahdollisimman pitkään. Edelleen useilla alueilla Satakunnassa väestö edelleen lievästi vähenee ja eräillä alueilla lievästi kasvaa. Muutoksilla ei kuitenkaan ole oleellisia vaikutuksia turvallisuustarpeisiin eikä palveluiden tuottamiseen. Mahdollisten kuntarakenne- ja sote-uudistusten vaikutukset pelastuslaitoksen toimintaan ovat vähäiset - ihmiset, liikenne ja riskikohteet jatkavat toimintaansa pitkälti entisellään. 1.4. Uhkien ja riskien arviointi Uhkien ja riskien arviointi on tehty valtakunnallisen mallin mukaan 1 km * 1 km ruutuaineistolle. Ruudun riskiluokka määritellään asukasluvun ja kerrosalan mukaan, sillä näillä on selkeä yhteys onnettomuuksiin ja tapaturmiin, lisäksi tapahtuneet onnettomuudet vaikuttavat riskiluokkaan. Riskiluokkia on neljä: I riskialue (punainen), II riskialue (keltainen), III riskialue (vihreä) ja IV riskialue (ei väriä). Riskiluokka on toimintavalmiuden suunnittelun ja tavoiteajan peruste.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 5 (21) Kuva 1: Satakunnan pelastustoimen riskialueet
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 6 (21) Kuva 2: Riskialueet ja paloasemat
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 7 (21) Kuvista 1 ja 2 nähdään, että riskialueet sijoittuvat pitkälti asutustaajamiin ja kyliin. Riskialueisiin ja alueelliseen kattavuuteen nähden paloasemat sijaitsevat varsin oikeilla paikoilla. Tilastoanalyysin lisäksi riskianalyysissa tulee tunnistaa sellaiset onnettomuustyypit, tapahtumat ja yleisötilaisuudet sekä yksittäiset riskikohteet, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä. Näiden kohteiden tunnistamisessa ja arvioinnissa käytetään apuna Peltori-järjestelmää, jossa tunnistettuja onnettomuusuhkia voidaan arvioida yhteismitallisesti. Tulvariskien arviointi tehdään tulvariskienhallintasuunnitelmassa, joka valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Riskianalyysissä tulee seurata lisäksi onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja onnettomuuden syiden kehitystä sekä tehdä näiden perusteella tarvittavia johtopäätöksiä. Onnettomuuksien kehittymistä seurataan Pronto-järjestelmän avulla, jonka kautta voidaan hyödyntää esimerkiksi palontutkinnassa saatua tietoa. Lisäksi palotarkastusten yhteydessä arvioidaan kohteessa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti tilanteita. Seuraavassa kuvassa (kuva 3) pelastustoimen kiireelliset tehtävät vuonna 2012 on sijoitettu kartalle, jonka pohjalla on riskiruudukko ja paloasemat. Tehtäväsymboli on rengasmainen ympyrä, jolloin yhtenäinen sininen merkitsee useampaa tehtävää alueella. Yksittäisten onnettomuuksien lisäksi tulee ottaa huomioon, että onnettomuudet ja avunannot kasautuvat joihinkin aikoihin, kuten myrskytilanteisiin. Edelleen useissa onnettomuuksissa tarvitaan useampia yksiköitä, jotka saapuvat paikalle eri paloasemilta. Pelastustoimintaa ei voi mitoittaa arkipäivän yksittäisten tilanteiden minimitarpeen varaan, vaan valmiudet tulee mitoittaa pitkittyvien, päällekkäisten ja suurten tehtävien sekä erilaisten häiriötilanteiden varalta.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 8 (21) Kuva 3: Pelastuslaitoksen kiireelliset tehtävät 2012
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 9 (21) 1.5. Toiminnan painopisteet ja strategiset tavoitteet Satakunnan pelastuslaitoksen toiminnan painopisteitä ovat oman toiminnan ja maakunnan pelastusturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen. Strategisina tavoitteina on: - edistää onnettomuuksien ehkäisytyön, ensisijaisesti pelastusturvallisuuden ja toissijaisesti muun turvallisuus- ja tapaturmatyön, vaikuttavuutta, - parantaa pelastustoiminnan ja muiden toimintojen yleistä tehokkuutta, pelastustoiminnan johtamista sekä linjamatriisiorganisaation toimivuutta, - kehittää osaamista ja henkilöstön urapolkumahdollisuuksia, - tukea kuntien valmiussuunnittelua ja yhteiskunnan varautumista häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle sekä - tuottaa tehokkaita ensihoito- ja perusturvapalveluita. Pelastuslaitos osallistuu osaltaan pelastustoimen valtakunnallisen strategian toteutukseen. Strategiassa toiminnan painopisteiksi ja strategisiksi päämääriksi 2025 on määritelty mm.: - Pelastuslaitokset ovat laaja-alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa. - Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. - Sekä päätoimisen että sopimushenkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. - Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Tutkimustoiminta tukee tehokkaasti toimialan päätöksentekoa ja kehittämistä. 2. Lakisääteiset tehtävät 2.1. Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Viranomaisohjauksen tavoitteena on osaltaan ylläpitää ja kehittää eri viranomaisten, kuten rakennusvalvonta-, ympäristö- ja sosiaaliviranomaisten, valmiuksia pelastusturvallisuuden osalta. Toiminta sisältää mm. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjausta, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjausta ja suoritettavaa arviointia sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidon ohjausta. Tavoitteeseen pyritään järjestämällä erilaisia teematilaisuuksia ja yksittäistä ohjausta tarvittaessa. Toimintaan käytetään eri palopäällystöhen-
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 10 (21) kilöiden panosta tehtäväjaon mukaisesti arviolta 0,2 henkilötyövuotta vuodessa. Olkiluodon alueella on käynnissä mittavat ydinvoimatuotantoon rakennushankkeet. Yhtäältä näiden hankkeiden ohjausta ja viranomaisvalvontaa ja toisaalta pelastuslaitoksen toimintaa ohjaamaan ylläpidetään Olkiluodon erityisasiantuntijan vakanssia. Toimintaan käytetään yksi henkilötyövuosi. 2.2. Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta Valistuksen ja neuvonnan eli turvallisuusviestinnän tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen, varautuminen ja asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa sekä onnettomuuksien seurausten omatoiminen rajoittaminen. Turvallisuusviestintä kohdistetaan valistussuunnitelmassa määritellyille kohderyhmille toiminnan vaikuttavuuden optimoimiseksi. Viestinnässä pyritään vuorovaikutuksellisiin tapahtumiin, joissa kansalaisten turvallisuustiedot, -taidot ja -asenne paranevat. Viestinnän tavoitteena on tavoittaa maakunnan asukkaista 15 %:ia vastaava määrä vuosittain. Tavoitteen toteutumista seuraavat pelastuslaitoksen työnjaon mukaisesti valvontapäällikkö ja aluepalopäälliköt. Toimintaan käytetään mahdollisuuksien mukaan pelastuslaitoksen koko päätoimista henkilöstöä, sopimuspalokuntia ja muita yhteistyökumppaneita. Mukaan lukien ohjaus, valvonta ja kehittäminen toimintaan käytetään arviolta 5 henkilötyövuotta vuodessa. 2.3. Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi Onnettomuuksien ehkäisyn yhteistyön tavoitteena on tunnistaa olennaiset turvallisuustoimijat, joiden kanssa pyritään tulokselliseen yhteistyöhön. Tärkein yhteistyötaho ovat kunnat ja kuntien eri hallintokunnat. Lisäksi tärkeitä tahoja ovat turvallisuussektorin viranomaiset (mm. poliisi, hätäkeskus, ensihoito) sekä erilaiset järjestöt ja vastaavat (mm. SPR, Liikenneturva, Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto). Pelastuslaitos osallistuu paikalliseen, alueelliseen ja maakunnalliseen turvallisuussuunnittelutyöhön ja vastaaviin prosesseihin aktiivisesti tarpeen mukaan. Toimintaan käytetään eri palopäällystöhenkilöiden panosta tehtäväjaon mukaisesti arviolta 0,2 henkilötyövuotta vuodessa. 2.4. Palontutkinta
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 11 (21) Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Ensivaiheessa pelastustoiminnan johtaja arvioi palon syttymissyyn ja kutsuu tarvittaessa lisäasiantuntemusta. Pelastuslaitos on nimennyt ja kouluttanut lisäasiantuntijoiden tehtäviin 2-4 palopäällystöhenkilöä. Toimintaan käytetään arviolta 0,2 henkilötyövuotta. 2.5. Valvontatehtävät Pelastuslaitos suorittaa palotarkastuksia ja muita tarkastuksia, joiden tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä valvoa normien noudattamista. Valvontatoiminta kattaa myös kemikaaliturvallisuuslainsäädännön velvoitteet ja tehtävät. Tavoitteena ei ole vain turvallisuuden lakisääteisen minimitason saavuttaminen vaan sen ylittäminen siten, että kohteiden turvallisuus ja henkilöiden turvallisuusvalmiudet olisivat mahdollisimman hyvät. Valvontakäynnit ovat laadukkaita, säännöllisiä ja tehokkaita. Valvonta toteutetaan hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaan siten, että valvontavelvollisuudet täyttyvät vähintään normien mukaisesti. Valvontasuunnitelma perustuu riskien arviointiin kohteen, paikallisten ja alueellisten olosuhteiden perusteella. Käytettäviä keinoja valvontakäyntien lisäksi ovat mm. omavalvonta, asiakirjavalvonta ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa tarvittaessa. Valvontatehtäviin käytetään valmiudet omaavia palomiehiä, ylipalomiehiä, paloesimiehiä, palomestareita, palotarkastajia sekä vastaavissa ja muissa soveltuvissa tehtävissä toimivia pelastusviranomaisiksi nimettyjä henkilöitä. Toimintaan käytetään ohjaus, valvonta ja kehittäminen mukaan lukien arviolta 8 henkilötyövuotta vuodessa. 2.6. Nuohous Satakunnassa nuohous toteutetaan ns. piirinuohousjärjestelmällä. Pelastuslaitos valvoo nuohouksen asiallisuutta ja nuohoussopimusten noudattamista mm. nuohoojien tekemien ilmoitusten ja kansalaispalautteen avulla. Toimintaan pelastuslaitoksessa käytetään arviolta alle 100 henkilötyötuntia vuodessa. 3. Pelastustoiminta Pelastustoiminnan tavoitteena on hallita riskejä ja onnettomuusuhkia siten että pelastustoiminta on nopeaa, tehokasta ja turvallista päivittäisissä onnettomuuksissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pelastustoiminta suunnitellaan ja ylläpidetään vähintään tätä koskevien normien mukaisesti.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 12 (21) Pelastustoiminnan valmius perustuu valmiudessa oleviin päivystäviin palomestareihin, päätoimisesti miehitettyihin paloasemiin ja sopimuspalokuntiin. Näiden lisäksi pelastustoimintaan kutsutaan tarvittaessa eivuorossa olevaa päällystöä, alipäällystöä ja miehistöä sekä muita palokuntia. 3.1. Varautuminen päivittäisiin tilanteisiin Pelastustoiminnan suunnitteluohjeen (SM 21/2012) mukaan pelastustoiminnan aloitusta arvioidaan sekä ensimmäisen yksikön kohteeseen saapumisajalla (lähtö- ja ajoaika) että pelastusryhmän toimintavalmiusajalla (edellisten lisäksi ensitoimenpiteisiin kuuluva aika). Satakunnassa päivittäisen valmiuden tavoitteena on, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 90 %:ssa tehtävistä. Lisäksi tavoitteena on, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika ja pelastusjoukkueen saapumisaika täyttyvät vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Tavoiteajat eri riskiluokissa ovat seuraavat: Ensimmäisen yksikön saapumisaika Pelastusryhmän toimintavalmiusaika Pelastusjoukkueen saapumisaika (ei pel:toiminnan johtaja) I riskial. II riskial. III riskial. IV riskial. 6 min. 10 min. 20 min. (30 min. ei määritelty) 11 min. 14 min. 22 min. (40 min. ei määritelty) 20 min. 30 min. 30 min. - Pelastusyksiköillä on välitön savu- ja kemikaalisukellusvalmius I riskialueilla ja rajoitettu välitön valmius II riskialueilla. III ja IV riskialueilla on savusukellusvalmius viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. Päätoimisesti miehitetyillä ja erikseen nimetyillä sopimuspalokuntien yksiköillä on pintapelastusvalmius siten, että toiminta kattaa koko maakunnan alueen (vesipelastustaso 3). Kanta-Porin ja Rauman paloasemilla ylläpidetään välitöntä vesisukellusvalmiutta siten, että molemmilla paloasemilla on valmiudessa vähintään kaksi 1-tason vesisukeltajaa (vesipelastustaso 1). Miehitetyillä paloasemilla on välittömässä lähtövalmiudessa vähintään seuraava pelastushenkilöstö: - Kanta-Pori 1+4 - Ulvila 0+2 - Rauma 1+4 - Harjavalta 0+2 - Meri-Pori 0+3 - Huittinen 0+3
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 13 (21) - Kankaanpää 0+3 - (Tilannekeskus 0+1) Huittisten paloasemalla on pelastustoimintaan osallistuva paloesimies yleistyöajassa 1.1.2014-30.6.2015 välisen ajan. Paloaseman vahvuus nousee 1+3:een 1.7.2015 alkaen. Asemalta voitaisiin tuottaa pelastustoimen palveluja myös Sastamalan-Äetsän ja Punkalaitumen alueille. Lisäksi osalla miehitetyistä paloasemista on ensihoitohenkilöstöä, jonka osallistuminen pelastustehtäviin määritellään erikseen yhdessä ensihoidon vastuuviranomaisten kanssa. Pelastuslaitos on sopinut pelastustoimen palveluiden tuottamisesta seuraavien palokuntien kanssa: - Ahlaisten VPK - Lassilan VPK - Euran VPK - Lapin VPK - Eurajoen VPK - Lavian VPK - Harjavallan VPK - Luvian VPK - Hinnerjoen VPK - Länsi-Euran VPK - Honkajoen VPK - Merikarvian VPK - Honkilahden VPK - Nakkilan VPK - Huhtamon VPK - Noormarkun VPK - Huittisten VPK - Panelian VPK - Jämijärven VPK - Pihlavan VPK - Kaasmarkun VPK - Pomarkun VPK - Kairilan VPK - Porin VPK - Kankaanpään VPK - Preiviikin VPK - Karvian VPK - Rauman VPK - Kauttuan tehtaiden VPK - Reposaaren VPK - Kauvatsan VPK - Risten VPK - Kiukaisten VPK - Siikaisten VPK - Kodisjoen VPK - Suttilan VPK - Kokemäen VPK - Säkylän VPK - Kuivalahden VPK - Tuiskulan VPK - Kukonharjan VPK - Ulvilan VPK - Kullaan VPK - Uudenkoiviston VPK - Kuurolan VPK - Vampulan VPK - Köyliön VPK - Vuorenmaan VPK - Köyliön läntinen VPK Palokuntasopimusten mukainen lähtövahvuus on yhteensä 60 yksikönjohtajaa ja 185 miehistöjäsentä. Hälytysosaston kelpoisuusvaatimukset täyttyvät yhteensä noin 870 henkilöllä. Sopimuspalokunnilla ei ole lähtöaikatavoitetta, sillä ilmeisimmin ne lähtevät niin nopeasti kuin kykenevät. Riittävää valmiutta seurataan toteutuneiden toimintavalmiusaikojen ja vahvuuksien avulla ja valmiutta parannetaan tarvittaessa eri tavoin.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 14 (21) Kuva 4: Riskialueet ja ensimmäisen yksikön saapuminen 10 minuuttia
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 15 (21) Kuva 5: Riskialueet ja pelastusryhmän toimintavalmiusaika 14 minuuttia
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 16 (21) Kuvassa 4 on Satakunnan riskialuekartta ja paloasemien yksiköiden periaatteellinen 10 minuutin saapuminen (lähtöaika + ajoaika), joka vastaa II riskialueen tavoitetta.. Kuvassa on oletettu, että päätoimisesti miehitetyn yksikön lähtöaika on yksi minuutti ja sopimuspalokunnan yksikön lähtöaika on viisi minuuttia. Kuvan perusteella voidaan todeta, että I, II ja III riskialueilla ensimmäisen yksikön saapumisaika täyttyy ja III riskialueilla selvästi ylittyy koko maakunnassa muutamaa yksittäistä riskiruutua lukuun ottamatta. Kuvassa 5 on Satakunnan riskialuekartta ja paloasemien yksiköiden periaatteellinen 14 minuutin toimintavalmiusaika (lähtöaika+ ajoaika+ ensitoimenpiteisiin kuluva aika) 1+3 vahvuudella. Tämä vastaa II riskialueen tavoitetta. Kuvassa on oletettu, että päätoimisesti miehitetyn yksikön lähtöaika on yksi minuutti ja sopimuspalokunnan yksikön lähtöaika on viisi minuuttia. Kuvan mukaan toimintavalmiusaikatavoite täyttyy ja ylittyy koko maakunnassa muutamaa yksittäistä riskiruutua lukuun ottamatta. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pienissä, yksikön tai pelastusryhmän, tilanteissa pelastustoimintaa tilannepaikalla johtaa yleensä tehtävään määrätty yksikönjohtaja (tilannepaikan johtaja) pelastustoiminnan johtajan alaisuudessa. Pelastusryhmää suuremmissa eli pelastusjoukkueen tilanteissa pelastustoimintaa tilannepaikalla johtaa päivystävä palomestari. Palomestarit päivystävät Kanta-Porin, Euran ja Kankaanpään paloasemilla saavuttaen I ja II riskialueet viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. Päivystävän palomestarijärjestelmän vaihtoehdot tutkitaan tavoitteena järjestelmän edellyttämien resurssien vähentäminen. Vaihtoehdot tuodaan johtokunnan käsittelyyn 30.6.2015 mennessä. Pelastuskomppanian ja pelastusyhtymän johtaminen määräytyvät Pelastustoiminnan johtaminen -päätöksen mukaisesti. Näitä varten ei ole erityisiä valmiudessa tai varallaolossa olevia henkilöitä, vaan henkilöstö hälytetään tarvittaessa etukäteen nimetyistä ja valmistelluista päällystön hälytysryhmistä. Häiriötilanteiden varalta pelastuslaitos ylläpitää väestöhälytinjärjestelmää, joka koostuu kiinteistä ja näitä täydentävistä liikuteltavista väestöhälyttimistä. Kiinteillä väestöhälyttimillä tavoitetaan nykyisin 80 % asukasluvun mukaan ulkona oleskelevista. 3.2. Varautuminen häiriötilanteisiin Yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavia uhkamalleja ja riskitekijöitä on kuvattu mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010 ). Turvallisuusstrategiassa on tunnistettu häiriötilanteita, joilla tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimin-
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 17 (21) takykyä tai väestön elinmahdollisuuksia. Näiden tilanteiden hallinta edellyttää tavallisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden laajempaa ja tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Häiriötilanteita voi esiintyä niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. YTS 2010:n mukaisesti häiriötilanteen hallinnassa noudatetaan samoja periaatteita sekä normaalioloissa että poikkeusoloissa. Strategiassa kuvatut uhkamallit ovat: - Vesihuollon vakavat häiriöt - Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt kyberuhkat - Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt - Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt - Elintarvikehuollon vakavat häiriöt - Rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt - Julkisen rahoituksen saatavuuden häiriintyminen - Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt - Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat - Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus - Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt - Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus - Sotilaallisen voiman käyttö Pelastuslaitos varautuu toimimaan häiriötilanteissa seuraavien suunnitelmien mukaan: - Satakunnan pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma tullaan päivittämään vuoden 2014 aikana. Suunnitelmassa esitetään valmiuslain nojalla tarvittavat väestönsuojelumuodostelmat, määritellään käytettävissä olevat voimavarat sekä niiden suorituskyky. Valmiussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja samalla seurataan suunnitelman toteutumista. - Satakunnan väestöhälytinjärjestelmän kehittämissuunnitelma 2011-2015; tarkistetaan kevään 2014 aikana aikavälille 2014-2017 - Kesällä 2012 on laadittu Satakunnan pelastuslaitoksen paloasemien varavoiman tarvekartoitus. Paloasemien varavoimakoneiden hankinta huomioidaan vuosittain investointisuunnitelmassa - Satakunnan pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelma on laadittu 2005. Tarkistetaan syksyn 2014 aikana. Pitkittyvien, päällekkäisten ja suurten tilanteiden ja erilaisten häiriötilanteiden varalta pelastuslaitos ylläpitää päivittäistä minimivalmiutta paremman valmiuden paloasemaverkkoa. Pelastuslaitos varautuu laajentamaan pelastustoiminnan johtamisjärjestelmäänsä tilannepaikalla, toimialueilla ja maakunnallisesti tarvittaessa. Edelleen pelastuslaitos ylläpitää tilanteiden edellyttämiä hälytys-, viesti-, tilannekuva- ja tiedotusjärjestelmiä. Suuronnettomuusvalmius kyetään perustamaan kahden tunnin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 18 (21) Häiriötilanteisiin varautumisen käytetään arviolta yksi henkilötyövuosi päivittäisiin tilanteisiin varautumisen lisäksi. 3.3. Poikkeusolot Poikkeusolot määritellään valmiuslain (1552/2011) 3 :n mukaan. Poikkeusoloihin varautumisen ensisijaisena tavoitteena on pelastuslaitoksen oman toiminnan turvaaminen häiriötilanteissa ja uhkamalleissa. Normaaliaikoihin verrattuna poikkeusoloissa keskeistä on eri viranomaisten yhteistyö ja keskittyminen väestön elinolojen suojaamiseen ja välittömien elintarpeiden turvaamiseen. Muita tavoitteita ovat mm. tarpeellisten väestönsuojelumuodostelmien muodostaminen sekä henkilö, tila-, kalusto- ja materiaalivaraukset. Valmiussuunnitelman mukaan pelastuslaitos varautuu perustamaan poikkeusoloissa mm. seuraavat muodostelmat: sammutus- ja pelastusmuodostelmat, hälytysryhmät, säteilyn mittausryhmät, pelastuskoiraryhmät, tiedusteluryhmät ja pelastusmuodostelmien johtoelimet koko Satakunnan alueelle. Pelastuslaitoksen tulee valmiuslain 120 :n mukaan pystyä varautumaan myös muihin sisäasiainministeriön mahdollisesti antamiin tehtäviin. Poikkeusolojen johtamis- ja hälytysjärjestelmissä ottaa huomioon pelastustoimintaan osallistuvat kuntien väestönsuojelumuodostelmat ja kuntien johtokeskukset. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma uudistetaan siten, että se toteuttaa edellä asetetut tavoitteet. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti ja sitä tarkistetaan enintään kahden vuoden välein. Toimintaan käytetään arviolta 0,2 henkilötyövuotta. 4. Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat Turvallisuusviestintää ohjaavassa valistussuunnitelmassa, joka on päivitetty viimeksi vuonna 2011, määritellään toiminnan tavoitteet, keinoja, kohderyhmiä ja kehittämistoimia. Suunnitelma uusitaan vuonna 2014 turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelmaksi. Palotarkastustoimintaa ohjaava valvontasuunnitelma on vahvistettu vuonna 2012 ja sitä tarkistetaan vuosittain. Valvonta-suunnitelman tarkoituksena on kohdentaa valvontatoimintaa mm. alueen riskien, tapahtuneiden onnettomuuksien ja erityisten valvonta-tarpeiden mukaan. Sammutusvesisuunnitelma on laadittu vuonna 2013. Riskialueilla I ja II sammutusvesi saadaan vesijohtoverkon paloposteista ja vesiasemista. Pelastuslaitos tekee esitykset tarvittavista toimenpiteistä maakunnan
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 19 (21) kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Riskialueilla III ja IV sammutusvesi tuotetaan pääosin pelastuslaitoksen säiliöautoilla luonnonvedenottopaikoista. Luonnonvedenottopaikat määritellään paikallisesti. Riskikohteiden sammutusvesijärjestelyt päätetään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Sammutusvesisuunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein ja katselmoidaan vuosittain. Tarvittavat pelastustoimen hälytysohjeet riittävien voimavarojen hälyttämiseksi on annettu Hätäkeskuslaitokselle. Hälytysohjeet katselmoidaan vuosittain ja tarvittavat muutokset tehdään tarvittaessa päivittäin. Pelastustoiminnan johtamisesta on päätös, joka kattaa päivittäiset sekä pitkittyvät, päällekkäiset ja suuret tilanteet sekä häiriötilanteet. Lisäksi on viestisuunnitelma, joka määrittelee pelastustoiminnan viestiliikenteen viranomaisradioverkko Virvessä. Erityistä vaaraa aiheuttaviin kohteisiin on laadittu onnettomuuksien varalta ulkoiset pelastussuunnitelmat yhteistoiminnassa yritysten ja laitosten kanssa. Normien mukaiset suuronnettomuusharjoitukset järjestetään näiden kohteiden kanssa säännöllisesti laaditun aikataulun mukaisesti. Ulkoiset pelastussuunnitelmat tarkistetaan kolmen vuoden välein. Olkiluodon ydinlaitoksen säteilyonnettomuuden tai -vaaratilanteen varalta laadittu ulkoinen pelastussuunnitelma on huomattavasti tavanomaisia ulkoisia pelastussuunnitelmia laajempi, ehkä Loviisan voimalaitosten vastaavan suunnitelman ohella, laajin alueelliselle pelastustoimelle asetettu yksittäiseen kohteeseen liittyvä suunnitelma. Kansallisten säteilyonnettomuuteen liittyvien suunnitelmien edelleen puuttuessa on tämä suunnitelma ohjenuorana myös muiden viranomais- ja toimijatahojen varautumissuunnittelulle. Pelastustoimen oman osuuden lisäksi, joka tässä suunnitelmassa keskittyy väestön varoittamiseen, suojelutoimien toteuttamiseen ja yleisjohtajana toimimiseen, suunnitelmassa kuvataan myös muiden toimintaan osallistuvien tahojen vastuut ja yhteydet toisiinsa. Pelastuslaitoksella on lisäksi useita ulkoisiin palveluihin liittyviä päätöksiä, ohjeita ja suunnitelmia mm. lisähälytyksistä, ajoneuvojen käytöstä, muiden resurssien käytöstä, palontutkinnasta, tiedottamisesta, säteilymittauksesta, kaluston huollosta, palvelujen maksullisuudesta ja sekä päätoimisen että sopimuspalokuntien henkilöstön toimintakyvyn testauksesta. Edelleen pelastuslaitoksella on paljon sisäiseen toimintaan liittyviä päätöksiä, ohjeita ja suunnitelmia. Mainittujen suunnitelmien tarkistuksiin ja toteutumisen seurantaan käytetään 1,5 henkilötyövuotta. 5. Öljyntorjunta
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 20 (21) Pelastuslaitos vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Lisäksi laitos ohjaa öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan. Pelastuslaitoksella tulee olla maa- ja alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma velvoittaa Satakunnan pelastuslaitosta ylläpitämään kahta F-luokan keräävää torjunta-alusta. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on voimassa toistaiseksi, mutta laitos on tehnyt esityksen suunnitelman tarkistuksesta vuosille 2015-2019. Tämän mukaan keräävä öljyntorjunta-alus Ylermi uusitaan vuonna 2017. Öljyntorjuntaan käytetään arviolta 0,2 henkilötyövuotta. 6. Muut tehtävät 6.1. Ensihoitopalvelut Ensihoitopalvelut ovat sairaanhoitopiirin vastuulla ja pelastuslaitos tuottaa palveluja piirille yhteistoimintasopimuksen mukaan. Sopimuksessa määritellään tuotettavat palvelut ja niiden kustannusten korvaaminen. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa perusturvapalveluihin kuuluvia potilaankuljetuspalveluita ja vastaavia kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisille. Sekä ensihoito- että perusturvapalvelut ovat omakatteisia. Pelastuslaitos tuottaa ensihoidon palvelutasopäätöksessä määritellyt ambulanssipalvelut Kanta-Porin, Rauman, Meri-Porin ja Ulvilan paloasemilta sekä käytännössä kattavan ensivastevalmiuden ja -palvelut maakunnan alueella. Perusturvapalveluita tuotetaan Kanta-Porin ja Rauman paloasemilta. Ensihoito- ja perusturvapalvelut tuotetaan näitä toimintoja yksinomaan tekevien henkilöiden ja palomies-ensihoitajien yhteistyönä. Järjestely on mm. yhteiskunnan resurssien hyödyntämisen ja henkilöiden työn monipuolisuuden kannalta hyvä. 6.2. Kansainvälinen toiminta Satakunnan pelastuslaitoksen toiminnan painopisteitä ovat oman toiminnan ja maakunnan pelastusturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen. Tällöin pelastuslaitos ei toimi aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla ja toiminnoissa. Luonnollisesti pelastuslaitos seuraa kansainvälistä toimintaa ja ottaa siihen satunnaisesti osaa. Toimintaan käytettävä henkilöresurssi on satunnaista.
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 21 (21) 6.3. Valmiussuunnittelun tukeminen Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitos vastaa kuntien valmiussuunnittelun koordinoinnista, neuvonnasta ja ohjauksesta. Tavoitteena ei ole suorittaa kuntien tai niiden toimialojen valmiussuunnittelua vaan tukea sitä mm. järjestämällä koulutusta ja työpajoja sekä välittämällä käyttökelpoista materiaalia ja malleja kuntien käyttöön. Valmiussuunnitteluun tukeen käytetään arviolta yksi henkilötyövuosi. 7. Kehittämissuunnitelma Pelastuslaitos kehittää toimintaansa mahdollisuuksien mukaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaaksi organisaatioksi, jossa eri osatekijät suoriutuvat hyvin tehtävistään ja odotuksista. Kehittämisen painopiste on oman organisaation toiminnassa ja palveluissa. Kehittämistyö tehdään pääsääntöisesti pelastuslaitoksen omin voimin. Kehittämishankkeita ovat mm.: - Linja-matriisiorganisaation toimivuuden, erityisesti johtamisen ja esimiestyön, kehittäminen - Onnettomuuksien ehkäisytyöhön tarvittavan osaamisen ja asiakaslähtöisten toimintamuotojen kehittäminen - Ikääntyvän palohenkilöstön työuran ja työpanoksen hyödyntämisen kehittäminen - Pelastustoimen merellisen toiminnan kehittäminen Tässä palvelutasopäätöksessä mainittujen kaikkien kehittämiskohteiden ja -hankkeiden toteutus organisoidaan pelastuslaitoksen linja- /matriisiorganisaation periaatteiden mukaan ja koko henkilöstöä mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen. Kehittämistoimet edellyttävät paljon pelastuslaitoksen henkilötyötä, mutta toimien osuutta ja kustannuksia on hankala erottaa muusta toiminnasta. Tässä päätöksessä esitettyjen kehittämiskohteiden ja -hankkeiden toteuttamista voi suuresti haitata tai suorastaan estää pelastustoimessa käynnistynyt keskustelu pelastustoimen rakenneuudistuksesta. On ilmeistä, että käytävä keskustelu sekä mahdolliset selvitys- ja valmistelutyöt tulevat hankaloittamaan muiden kehittämiskohteiden ja - hankkeiden valmistelua ja toteutusta. Kehittämistyötä tehdään sekä päivittäisessä toiminnassa että erillisinä hankkeina. Hankkeisiin käytetään arviolta 0,5 henkilötyövuotta.