Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka

Samankaltaiset tiedostot
Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka (2000, 2009) Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit (

Sydänsairauksien laboratoriotutkimukset

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Sydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Onko testosteronihoito turvallista?

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

SYDÄNSAIRAUKSIEN LABORATORIOTUTKIMUKSET. Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Kevät 2014

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

KATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat. Jouko Remes

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys

SYDÄNINFARKTIN MERKKIAINE TROPONIINI-T

Sydäninfarktin diagnostiikka

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Käypä hoito -suositus

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Komplementtitutkimukset

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Lääkkeet muistisairauksissa

Autoimmuunitaudit: osa 1

PTH -määrityksen ongelmat

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Integrated teaching of clinical physiology

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Saattohoito nyt, huomenna ja Juha Hänninen Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti:

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka

Transkriptio:

Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Lasse Uotila HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Helsingin yliopisto, Kliininen kemia Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit (1970-80 80-l.) Sydäninfarktille tyypilliset oireet Sydäninfarktille tyypilliset EKG-muutokset Sydänper nperäisten entsyymien nousu seerumissa (viitealueiden yläpuolelle) AMI-diagnoosiin ainakin kaksi kolmesta, riittävän n selvä EKG-löyd ydös s yksinkin. Määritelty erikseen varman ja mahdollisen infarktin löydl ydökset ja niiden perusteella varma ja mahdollinen infarkti.

KÄYPÄ HOITO -työryhmä (2000, 2009) Potilaalla on sydäninfarkti, kun spesifinen merkkiainetesti osoittaa sepelvaltimotautikohtaukseen sopivan taudinkuvan yhteydessä sydänlihas nlihas- kudoksen tuhoutumisen. Ei muuta ilmeistä syytä, mikä selittäisi isi merkkiainepitoisuuden kasvun. Sepelvaltimon tukkeutuessa... sydänsolut hapenpuutteeseen, vaurioituminen alkaa... soluista vuotaa ulos niiden sisält ltämiä proteiineja näiden seerumi- tai plasmapitoisuuden nousu osoittaa soluvaurion Sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia, sydänlihaksen hapenpuutteen aiheuttamia oireistoja nimitetää ään sepelvaltimotautikohtauksiksi (acute coronary syndromes).

Sepelvaltimotautikohtaus Primaarinen: Sepelvaltimon äkillinen ahtautuminen tai tukkeu- tuminen (valtimoseinämän aterooma-plakin repeäminen tai haavauma, siihen liittyvä trombin muodostus ja spasmi). Joskus sepelvaltimon embolus, dissekaatio tai vamma Sekundaarinen: : Altistava ulkoinen hapenpuutteen syy (esim. nopea rytmihäiri iriö, äkillinen anemia, hypertensiivinen kriisi, sympatikotoninen reaktio) 1) Sydäninfarkti, ST-nousu (STEMI): EKG:ssa ST-välin nousu. Spesifisen sydänper nperäisen merkkiaineen nousu seerumissa/ plasmassa merkkinä sydänlihassolujen tuhoutumisesta 2) Sydäninfarkti ilman ST-nousua (NSTEMI): : Ei ST-välin nousua, merkkiaineen nousu seerumissa/plasmassa 3) Epästabiili angina pectoris (UAP): Ei sydänlihaksen tuhoutumista, ei merkkiaineen nousua; tukos osittainen tai liukenee nopeasti itsestää ään Sepelvaltimotautikohtaukset Suomessa (v. 2000) Tapauksia vuodessa 34 000 - AMI 18 000 - UAP 16 000 Kuolemantapauksia 10 000 - ennen sairaalaan tuloa 6 000 - sairaalahoidossa 4 000

Akuutin sydäninfarktin oireista Puristava laaja-alainen alainen rintakipu rintalastan alla yli 20 min, säteilee vaihtelevasti. Voi tuntua ylävatsalla, kaulalla, leuoissa, hartioissa, olkavarsissa, yläsel selässä,, pahoinvointi, hikoilu, hengenahdistus, mahdollinen tajuttomuus, rytmihäiri iriöt, lepo tai nitro ei auta 25 %:lla kuitenkin epätyypilliset oireet, 10 %:lla infarkti kivuton (etenkin vanhoilla; hengenahdistus, hikoilu, pahoinvointi, pyörtyminen, sekavuus, yleistilan pettäminen) 50 %:lla tyypillisin oirein sairaalaan tulevista ei AMI akuutin infarktin prevalenssi päivystysvastaanoton rintakipupotilaista 10-30 % EKG (STEMI) Sairaalaan tulevista infarktipotilaista 18-65 %:lla heti diagnostinen Sarjamittauksissa 1. vuorokauden aikana diagnostinen 83-93 %:lla infarktipotilaista Enzyme and protein markers for myocardial damage Aspartate aminotransferase (ASAT, AST) Lactate dehydrogenase (LD) - HBD, LD 1, LD 1 /LD 2 Creatine kinase (CK) - CK-B -> CK-MB or CK-MB (act) - CK-MB mass - CK-MB or CK-MM isoforms Glycogen phosphorylase b, isoenzyme BB (GPBB) Myoglobin Fatty acid binding protein (FABP), heart type Cardiac myosin light chain-1 (cmlc-1) Myosin heavy chain ( ) ( -MHC) Cardiac troponin T (ctnt) Cardiac troponin I (ctni)

Sydänentsyymit ASAT=aspartaattiaminotransferaasi 1950- luvulla laktaattidehydrogenaasi LD 1950-1960 1960- luvuilla, LD1-isoentsyymi 1970-luvulla kreatiinikinaasi CK 1960-luvulla, CK-MB MB- isoentsyymin aktiviteetti 1970-1980 1980-luvuilla CK-MB massa (immunokemiallinen( immunokemiallinen) ) 1990- luvulla (1990-luvulla troponiinit) CK=kreatiinikinaasi Energia-aineenvaihdunnan aineenvaihdunnan entsyymi dimeeri,, joka koostuu 2 alayksiköst stä (joko M=muscle tai B=brain) CK-MM luurankolihas CK-BB aivot, rs-kanava kanava,, muissa kudoksissa pieniä pitoisuuksia CK-MB sydänlihaksessa 20-30 %, luuranko- lihaksissa 2-32 3 % Tätä mitataan!

Myoglobiini kaikessa lihaskudoksessa, luurankolihaksissa sydänlihasta runsaampi pieni sytosolinen molekyyli, nousee nopeasti (2-3 3 h), huippu 6-96 9 h, normaalistuu 18-30 h epäspesifinen (lihasvaurio nostaa herkästi) käyttö: : negatiivisena sydänsoluvaurion poissulku. Muita yleisesti käytk ytössä olevia markkereita aikaisempi nousija. Herkkyys kuitenkin troponiinia heikompi. Suomessa käytetk ytetään n vain lihastauti-dg:ssa Troponiinit (TnT/I) sydänpotilaan ennusteellisena tekijänä 1992 osoitettiin, että koholla oleva TnT/I on paras (herkin, spesifisin) yksittäinen inen ennus- teellinen tekijä potilaan sydäntapahtumien tai sydänkuoleman suhteen seuraavaksi paras CK-MB MB-massa (immunokemiallinen) päätettiin sitoa dg Tn/CK-MB MB-pitoisuus- tulokseen muodostui konsensus yhteisistä dg-kriteereist kriteereistä (ACC/ESC 1999)

Käypä hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka Sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia, sydänlihaksen hapenpuutteen aiheuttamia oireistoja nimitetää ään sepelvaltimotautikohtauksiksi (acute( coronary syndromes). Kliinisessa päätöksenteossa käytettävät raja-arvot Merkkiaine Sydänperäinen troponiini I Sydäninfarktiin viittaava arvo Menetelmäkohtainen Sydänperäinen troponiini T (4. gen.) > 0. 03 µg/l (viitealue < 0.01 µg/l) uusi herkistetty hs-tnt (5. gen.) > 14 ng/l (> 0.014 µg/l) päätösraja (AMI) (5. gen.) > 50 ng/l (0.050 µg/l) CK-MBm > 7 µg/l (viitealue 0-7) päätösraja (AMI) > 15 µg/l CK-MBm = kreatiniinikinaasin MB-isoentsyymi, massa CK-MB:n käyttk yttö Entsyymiaktiivisuusmää äärityksiä (CK-MB) ei enää käytetä,, vain immunokemiallinen massa määritys (µg/l)) CK-MBm kelpaa Samat pitoisuusarvot eri reagenssivalmistajien menetelmillä (toisin kuin troponiini I:llä) Yksittäinenkin inenkin kohonnut arvo merkittävä, epävarmoissa tapauksissa uusi näyten trendin (nousu, lasku, ei muutosta) ) toteamiseksi Nousee 4-66 h oireiden alusta, huippu 24 h, laskee viitealueelle 2-3 vrk:ssa Viiteyläraja 7 µg/l, pääp äätöksentekoraja 15 µg/l CK-MBm vähemmv hemmän n spesifinen kuin TnT. VääV ääriä positiivisia: selvä lihasvaurio (rabdomyolyysi( rabdomyolyysi), myrkytykset, lihasdystrofia,, raskas fyysinen rasitus, hypotyreoosi,, harvinaiset tuumorit (MB( MB-eritys)

CK-MBm:n ensisijainen käyttk yttö Uusi infarkti jo hoidossa olevalla potilaalla: CK-MBm nopeasti viitetasolle infarktin jälkeen j palautuvana toteaa yleensä tämän n varmemmin kuin hitaasti aleneva TnT Hoidetun STEMI-potilaan seuranta pallolaajennuksen tai liuotushoidon jälkeen. j Infarktin toimenpideraja 3 x viiteylärajan ylittävä arvo (> 21 µg/l) Ohitusleikkauksen jälkeen j toimenpideraja 5 x viiteylärajan ylittävä arvo (> 35 µg/l) Tulonäyte, 12 h, 24 h, sitten 12-24 24 h väleinv Troponiinit Troponiini T: vain yksi kaupallinen reagenssivalmistaja,, patentoitu Troponiini I: useita kymmeniä reagenssi- valmistajia, päätöksentekorajat vaihtelevat, valmistajakohtaisia (jopa 20-kertaisia eroja!) Troponiinit T ja I ovat herkimmät t ja spesifisimmät t tunnetut sydäninfarktimarkkerit

Troponiinit Troponiinikompleksi (TnC-I-T) TnI ja TnT sydänspesifiset. ctni 24 kda,, 31 spesifistä aminohappoa, 60 % homologia luu- rankolihasten TnI:n kanssa. ctnt 37 kda,, 10 spesifistä aminohappoa TnC sitoo kalsiumia. Ei sydänspesifinen. TnT yhdistää Tn-kompleksin tropomyosiiniin TnI estää lihassupistuksen Ca:n puuttuessa plasmassa TnI ollut todettavissa 3-73 7 tunnissa, huippu 14-30 h, koholla 5-85 8 vrk. TnT ollut todettavissa 3-73 7 tunnissa, huippu 12-48 h, koholla 7-157 vrk. Nyt kuitenkin alku- viive lyhentynyt uusilla herkillä määrityksillä!

Kivun alkamisajankohdan vaikutus Troponiinia ei löydy l ellei ole kulunut riittävän pitkää aikaa kivun alusta! Alkuviive ollut vielä äskettäin ainakin 3-43 4 h. (Äskett( skettäin saataville tulleilla herkillä TnT- ja TnI-reagensseilla viive lyhentynyt) Etelä-Suomen kaupungeissa hoitoon hakeutumisaika voi olla alle 2 h oireista troponiini saapuessa, toistetaan usean tunnin kuluttua (suositus ollut 6-96 9 h, nyt tullessa ja 3-63 6 h kuluttua)

Tn:n merkittävä nousu Esim. 1: tullessa TnT 0.06 µg/l (pää äätöksentekoraja 0.03 µg/l) 6 tunnin kuluttua 0.05 µg/l? Ei akuuttiin tapahtumaan viittaavaa muutosta, mutta koholla (mun( mun.. tai syd.vajaatoiminta?) 1 vk vanhan infarktin häntää? Esim. 2: Tullessa TnT 0.06 µg/l, 6 tunnin kuluttua 0.4 µg/l selkeää nousua = uusi akuutti tapahtuma Kun osoitetaan Tn-pitoisuuden nousu ja lasku = äkillinen tapahtuma!! Miten numeroita tulkitaan? Viitealueen yläraja (URL) - määritetään terveen väestv estön n viitearvot. Viiteyläraja = arvo, jonka alle jääj 99 % terveestä väestöstä uusi hs-tnt TnT: : viiteyläraja 14 ng/l. Alin patol.. 15 ng/l Päätöksentekoraja- määritetty kliiniseen aineistoon perustuen, esim. ennuste tai dg, seuranta? hs-tnt TnT: : infarktiraja 50 ng/l Menetelmän n toiminnallinen herkkyys- raja - pienin pitoisuus, jolla saadaan vielä riittävän n luotettava tulos (CV toistetuilla mittauksilla alle 10 %) hs-tnt TnT: : CV jääj alle 10 % pitoisuudella 13 ng/l

Muutokset uudella herkistetyllä troponiini T-reagenssilla. Tullut käyttöön HUS-piirissä 1.12.2010 Yksikkömuutos µg/l:sta ng/l:ksi. 1 µg/l = 1000 ng/l Uuden reagenssin herkkyysraja 3 ng/l (0,003 µg/l) Riittävä toistettavuus (CV < 10 %) 13 ng/l:lla TnT:n viiteyläraja (99 %:n URL) voitu ensi kertaa määrittää luotettavasti terveiltä. Se on 14 ng/l (0,014 µg/l). Kohonnut arvo 15 ng/l tai korkeampi; tästä alkaen tulos merkitään poikkeavaksi (tähti, väri) AMI: Herkkyys lisääntynyt, mutta spesifisyys vähentynyt. AMI-päätöksentekorajana käytetty 50 ng/l, mikä vastaa vanhan reagenssin raja-arvoa 0,03 µg/l Tulokset raportoidaan 5 ng/l:sta ylöspäin

Herkistetty troponiini T-määritys: Tuloksen tulkinta HUS-piirissä Jos tulonäytteen P -TnT on 50 ng/l tai korkeampi, sydänlihasvaurio todennäköinen Jos tulonäytteen TnT on 15-49 ng/l, uusi näyte 3-6 h kuluttua; vähintään 50 %:n nousu -> sydänlihasvaurio todennäköinen Jos tulonäytteen TnT alle 15 ng/l, uusi näyte 3-6 h kuluttua; vähint. 100 %:n nousu -> sydänlihasvaurio todennäköinen (jos uusi tulos vähintään 15 ng/l) Kohonnut tulos toistuvasti samalla tasolla: ei AMI. Krooninen sydänongelma tai epäspesifinen syy (esim. myokardiitti, sydämen tai munuaisten vajaatoiminta)

Uusi herkistetty troponiini T-määritys Eräässä tutkimuksessa jo tulonäytteessä 90 %:lla AMI-potilaista viiteylärajan ylittävä arvo (yli 14 ng/l). 3 h näytteessä ylitys 98 %:lla, 6 h 100 %:lla. Spesifisyys kuitenkin vain 76 %. Poissulku (jos TnT ei koholla) jo 3 h. (Toinen tutkimus: koholla tulonäytteessä 60 %:lla) Jos päätösrajana 50 ng/l, spesifisyys 98 %, herkkyys tulonäytteessä 70 %, 3-6 h 90 %

Troponiinin nousu ilman selvää sepelvaltimotautikohtausta kardiomyopatiat, amyloidoosi sydäntrauma (rytminsiirto, kontuusio ym) sydäntoksiset lääl ääkkeet ja myrkyt krooninen munuaisten vajaatoiminta sydämen kongestiivinen vajaatoiminta kriittinen sairaus mm. sepsis arytmiat, takykardiat,, johtumishäiri iriöt myokardiitti sydämeen kohdistuvat toimenpiteet keuhkoembolia akuutti neurologinen sairaus (stroke( stroke,, SAV, epilepsia) sydämen rabdomyolyysi tai äärimm rimmäinen inen fyysinen rasitus aortan dissekaatio

Munuaisten vajaatoiminta Sydäninfarktin pikatestit Munuaisten toiminnan heiketessä Tn:ien pitoisuus usein koholla ilman äkillistä sydänsoluvauriota (TnT:llä useammin kuin TnI:llä.. Uusilla herkillä TnT- ja TnI- menetelmillä koholla olevien osuus kasvanut) TnT:n kohonnut pitoisuus loppuvaiheen munuais- ten vajaatoiminnassa (ESRD) assosioituu suureen kuolemanvaaraan, etenkin sydänper nperäiseen kuol- leisuuteen,, vaikka ei infarktin tyypillistä aikakäyrää. Sen puuttuessa ei akuuttia sydäninfarktia ninfarktia. Tilaa pitäisi isi silti hoitaa mm. tromboosin estäjill jillä Sydämen MRI- ja ECG-kuvauksilla osoitettu diffuusi sydänlihasvaurio ESRD-potilailla Liuskakokeita, käytetty troponiini T-, troponiini I-, CK- MBm- ja myoglobiinimää äärityksiin (nyk. vain Tn) Näyte yleensä kokoverta, voi olla plasmaa, seerumia. Pikatesti vain kokoverestä,, tulos 15 min:ssa. Muuten näytevalmistus n vie 15-40 min lisää ää, kvantitatiiviset tulokset valmistuvat samassa ajassa. Liuskakokeina (silmin arvioituna) tulokset kvalitatiivisia (+/-). Negatiivisessakin (-)) tuloksessa toimivan liuskan annettava yksi eli kontrolliviiva. Positiivisessa (+) kaksi viivaa. Rochen Cardiac Reader- tai uudella Cobas h 232- laitteella saadaan liuskasta numeerinen kvantitatiivinen tulos (troponiini( T).

Pikatestit, jatkoa Liuskassa immunokromatografinen periaate. Kokoveren solut jäävät t suotimeen, plasma jatkaa liuskan mittausalueelle, liuottaa liuskan reagenssit Esim. troponiini T-liuskassa kaksi spesifistä monoklonaalista vasta-ainetta, ainetta, sisält ltävät biotiinia ja kultaleiman. Kumpikin sitoutuu näytteenn troponiini T:hen kompleksiksi. Testiviivassa streptavidiinia,, johon biotiinin kautta koko kompleksi tarttuu. Toisen vasta-aineen aineen kultaleima visualisoi tarttuneen kompleksin. Kontrolliviivassa troponiini T:tä,, johon ylimää äärä kultaleiman sisält ltävääää vasta-ainetta ainetta tarttuu. Käyttöalue: Pienissä laboratorioissa (ei laitteita) 24 h valmius mahdollinen, vuodeosastot, ambulanssit (bedside( bedside- ja kenttädiagnostiikka) Herkkyys lukulaitetta käytettäessä lähes kvantitatiivisia määrityksiä vastaava, silmin arvioituna (+/-) ) heikompi

Nykyiset merkkiaineet CK-MBmassa : kun epäily uusinta-infarktista infarktista myoglobiini (ulkomailla nopean nousun vuoksi, Suomessa vain lihastauti-dg:ssa dg:ssa) troponiinit T ja I : lähes l syrjäytt yttäneet kaikki muut Nopeasti nouseva spesifinen markkeri puuttunut. Usea lupaava ehdokas tuottanut pettymyksen. Herkkä troponiini T/I? Kopeptiini (CT-proAVP, CT-proADH) uusi lupaava nopeasti nouseva markkeri, spesifisyys vielä epävarma

Sydänmerkkiaineiden merkitys Alkuvaihe: : oireet, löydl ydökset, EKG (ST( ST- nousu vai ei?) työdiagnoosi (STEMI, NSTEMI, UAP, muu sydänper nperäinen rintakipu, muu rintakipu) NSTEMI: sydänmerkkiaine tarvitaan päätöksentekoon lopullinen dg: : Tn/CK-MB tarvitaan ennusteen arviointi: Tn paras!

Sydäninfarkti ilman ST-nousua/epästabiili angina pectoris Suuri vaara Troponiinin nousu plasmassa EKG:ssä iskemiaan viittaavia muutoksia (ST-lasku tai ohimenevä nousu, T-inversio) Rintakipu pitkittyy tai toistuu Pieni vaara Troponiini ei nouse; ainakin 2 määritystä 3-6 h välein Ei iskemiaan viittaavia EKGmuutoksia Rintakipu häviää, ei uusi Hemodynaaminen epävakaus Merkittävä sydämen rytmihäiriö Diabetes mellitus Munuaisten vajaatoiminta

Troponiinin käyttö sydäninfarktidiagnostiikassa Sydämen vajaatoiminta Yleisimmät t syyt: sepelvaltimotauti verenpainetauti vasemman kammion hypertrofia läppäviat Esiintyvyys: Yleinen, 2 %:lla väestv estöstä.. Yli 70- vuotiailla 10 %:lla. 60 % tapauksista lieväasteisia (NYHA-luokat I-II) II) Ennuste: Huono vaikeissa tapauksissa. Kuolleisuus 12 kk:ssa 70 % NYHA-luokissa III-IV IV

Sydämen vajaatoiminta Kliininen diagnoosi: Vaikea kroonisissa ja lievissä akuuteissa tapauksissa. Oikea kliininen diagnoosi 25-50 %:ssa ECHO-kardiografia (ECG) diagnostinen systolisessa vt:ssa,, myös s diastolisessa (Doppler( ECG) Laboratoriodg: : sydämen natriureettiset hormonit lisää ääntyvät t plasmassa; eritystä lisää ää: - sydänlihaksen painekuormitus (mekaaninen venytys) - neurohormonaaliset syyt (noradrenaliini, angiotensiini II, endoteliini,, sympaattisen hermoston vaikutus) Lääkkeet: ACE-est estäjillä ja beeta-salpaajilla merkittävä vaikutus morbiditeettiin ja mortaliteettiin (systolinen) Natriuretic Peptides: Origin and Stimulus of Release Peptide Primary Origin Stimulus of Release ANP Cardiac atria Atrial distension BNP Ventricular myocardium Ventricular overload CNP Endothelium Endothelial stress ANP = Atrial Natriuretic Peptide BNP = B-type Natriuretic Peptide CNP = C-type Natriuretic Peptide Adapted from Burnett JC, J Hypertens 2000;17(Suppl 1):S37-S43

Value of natriuretic peptides in assessment of patients with possible new heart failure in primary care. Cowie MR, Struthers AD, Wood DA, Coats AJ, Thompson SG, Poole-Wilson PA, Sutton GC. Lancet. 1997 Nov 8;350(9088):1349-53. Negatiivisen tuloksen ennustearvo on hyvä kun BNP on matala, tulos sulkee pois akuutin sydämen vajaatoiminnan

RAAS ja NPS fysiologiset vaikutukset RAAS (Renin-Angiotensin Aldosterone System) Activation of AT 1 receptors by angiotensin II NPS (Natriuretic Peptide System) Vasoconstriction Sodium retention Increased aldosterone release Increased cellular growth Increased sympathetic nervous activity ANP, BNP CNP Adapted from Burnett JC, J Hypertens 1999;17(Suppl 1):S37-S43 Vasodilation Sodium excretion Decreased aldosterone levels Inhibition of RAAS Inhibition of sympathetic nervous activity Vasodilation Decreased vascular smooth muscle growth Decreased aldosterone levels BNP vai NT-ProBNP ProBNP? NT-proBNP probnp,, esiasteesta pilkkoutuva osa, patentoitu, 2 eri reagenssivalmistajaa BNP, aktiivinen hormoni, useita valmistajia NT-proBNP herkempi (pitoisuus hitaamman puoliintumisajan myötä korkeampi), in vitro stabiilimpi (sopii hajautettuun näytteenn ytteen- ottoon) Uudet vajaatoimintalää ääkkeet voivat sisält ltää BNP:tä,, haittaa määm ääritystä (ei Suomessa)

Äkillisesti sairastuneen sydämen vajaatoimintapotilaan ennustetta kuvaa mm. tulonäytteen BNP-taso Cumulative Survival (%) 100 80 60 40 20 BNP > 73 pg/ml BNP < 73 pg/ml p < 0.0001 0 0 10 20 30 40 50 Tsutamoto T. et al. Circulation 1997;96:509-516 Months BNP vertailuaineistossa, vasemman kammion toimintahäiri iriössä ja akuutissa sydämen vajaatoiminnassa 1200 1076+/-138 BNP pg/ml 1000 800 600 400 200 0 141+/-31 38+/-4 No CHF LV Dysfunction CHF No acute CHF N=139 N=14 N=97 Dao, Q., Maisel, A. et al. J. American College of Cardiology, Vol 37, No. 2, 2001

BNP hengenahdistuksen erotusdiagnostiikassa (COPD= COPD=kroon. keuhkosairaus) obstr. keuhkosairaus 1200 1076 +/- 138 BNP pg/ml 1000 800 600 400 200 0 86 +/- 39 COPD CHF N=56 N=94 Cause of Dyspnea Dao, Q., Maisel, A. et al. J. American College of Cardiology, Vol 37, No. 2, 2001 BNP-pitoisuus korreloi sydämen vajaatoiminnan vaikeusasteeseen BNP Concentration (pg/ml) 2500 2000 1500 1000 500 0 186 ± 22 791 ± 165 2013 ± 266 Mild Moderate Severe N = 27 N = 34 N = 36 CHF Severity 52

BNP turvotuspotilaan erotusdiagnostiikassa 1200 1038 +/- 163 BNP pg/ml 1000 800 600 400 200 0 63 +/- 16 No CHF CHF N=44 N=44 Cause of Edema Dao, Q., Maisel, A. et al. J. American College of Cardiology, Vol 37, No. 2, 2001 BNP kuvaa vasemman kammion toimintaa 500 489 +/- 75 BNP pg/ml 400 300 200 100 0 29.5 +/- 62.4 Normal Abnormal N=105 N=95 Maisel, A., De Maria, A. et al. American Heart Journal, Vol. 141, No. 3, 2001

BNP vasemman kammion dysfunktiossa 1200 1077+/-272 1000 BNP pg/ml 800 600 400 567+/-113 391+/-89 200 0 30 Normal Systolic Diastolic Systolic & Diastolic N=105 N=53 N=42 N=14 Maisel, A., De Maria, A. et al. American Heart Journal, Vol. 141, No. 3, 2001 Muutokset BNP- ja keuhkovaltimonkiilapaine*tasoissa tasoissa PAW (mm Hg) 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 N = 15 baseline 4 8 12 16 20 24 600 *Pulmonary Artery Wedge. Hours Maisel, A., Kazenegra, R. et al. J Cardiac Failure, Vol. 7, No. 1, 2001 PAW BNP 1300 1200 1100 1000 900 800 700 BNP (pg/ml)

Esim.. Triage BNP testi The Triage Meter Platform The Only Point of Care BNP Test Rapid, Whole Blood Testing ~ 15 Minute Time to Result Quantitative Measurements Portable System Triage platform also provides Cardiac Markers Troponin I Myoglobin CK-MB Stored memory, Printed Results, Hospital Information System Interface *Indicated as an aid in the diagnosis of CHF NT-Pro BNP Sydämen kammiot tuottavat ProBNP:tä,, joka pilkkoutuu NT-ProBNP + BNP:ksi NT-ProBNP:n puoliintumisaika veressä 90 min, BNP:n 3 min (EDTA( EDTA-näytteessä 48 t vs 4 tuntia) Säilyy EDTA-veren verenä hyvin kliinisen tilanteen muutokset NT-ProBNP:ss ProBNP:ssä heijastuvat selvästi sti hitaammin kuin BNP- tasoissa

Äkillisesti sairastuneen sydänpotilaan ennuste voidaan arvioida mm. BNP/NT-ProBNP-pitoisuuden perusteella Natriureettisten peptidihormonimääritysten käyttk yttöindikaatioita Sydämen vajaatoiminnan diagnoosi (akuutti/krooninen) Sydämen vajaatoiminnan poissulku oireisella (negatiivinen tulos poissulkeva, jos ei lääl ääkehoitoa) Vasemman kammion hypertrofia Lisää ääntynyt eteiskuormitus (ANP) Akuutin hengenahdistuksen erotusdiagnostiikka (kardiaalinen vai pulmonaalinen) Vajaatoiminnan lääl ääkehoitovasteen seuranta Vajaatoimintapotilaan ennusteen arviointi Oireisten potilaiden esivalikointi ECHO-kardiografiaan

BNP/ANP koholla sydämen vajaatoiminta (akuutti/krooninen) vasemman kammion hypertrofia eteisvärin rinä, takykardiat,, kammiolisäly lyönnit sydämen läppl ppäviat, synnynnäiset sydänviat vasen haarakatkos, kammiotahdistin oikean puolen kuormitus (cor( pulmonale) keuhkoembolia tai vaikea pneumonia hoitamaton verenpainetauti ACS munuaisten tai maksan vajaatoiminta hormonaaliset syyt: estrogeeni, kortisoli BNP sydämen vajaatoiminnan monitoroinnissa Tavoite : pitoisuuden normalisointi (BNP) tai ainakin vähentv hentäminen (NT-ProBNP) Spesifisen hoidon ohjaus ACE-lää ääkehoidon tulokset parempia, kun BNP- tai NT- ProBNP-pitoisuutta seurataan. Helpful indicator for tuning (even for GP?) Sairaalahoidon vähentv hentäminen ja kustannusten alentaminen Jos hoidollakaan BNP-pitoisuus ei laske, on kyseessä korkean riskin potilas

Plasman NT-proBNP probnp: HUSLABin viitearvot Viiteryhmä miehet (ng/l) naiset (ng/l) alle 50 v < 84 < 155 50-65 v < 194 < 222 yli 65 v < 229 < 352 alle 300: ei äkillistä sydämen vajaatoimintaa yli 450: alle 50-vuotiaalla äkillinen sydämen vajaatoiminta yli 900: 50-75 vuotiaalla äkillinen sydämen vajaatoiminta yli 1800: yli 75-vuotiaalla äkillinen sydämen vajaatoiminta välialueilla (300-450, 300-900, 300-1800) muu nousun syy kuten krooninen sydämen vajaatoiminta, ACS, keuhkoembolia, rytmihäiri iriö,, vaikea pneumonia, munuaisten vajaatoiminta alle 125: ei kroonistakaan sydämen vajaatoimintaa