Sydäninfarktin diagnostiikka
|
|
- Ari-Matti Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käypä hoito -suositus Tavoitteet Tämän suosituksen tavoitteena on tunnistaa päivystyspisteissä ne rintakiputapaukset, joissa oireet aiheuttaa sydäninfarkti, yhdenmukaistaa sepelvaltimotautikohtausten diagnostiikkaa ja lisätä taudinmäärityksen tarkkuutta uusien, spesifisten merkkiainetestien avulla. Suosituksen määritelmän mukaan potilaalla on sydäninfarkti, kun spesifinen merkkiainetesti osoittaa sepelvaltimotautikohtaukseen sopivan taudinkuvan yhteydessä sydänlihaskudoksen tuhoutumisen eikä muu ilmeinen syy selitä merkkiainepitoisuuden kasvua. Määritelmät Sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumisesta johtuvia, sydänlihaksen hapenpuutteen aiheuttamia oireistoja nimitetään sepelvaltimotautikohtauksiksi. Niiden tavallisin syy on sepelvaltimon seinämän ateroomaplakin repeämä ja siihen liittyvä trombin muodostuminen ja spasmi [1, 2]. Joskus suonitukoksen syynä on sepelvaltimon dissektoituminen, embolus tai vamma. Jos sepelvaltimotukoksen aiheuttama iskemia johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sydäninfarkti. Jos trombi tukkii suonen vain osittain tai liukenee nopeasti, potilas voi säästyä sydänlihasvauriolta. Sepelvaltimotautikohtausta, jossa sydänlihas säilyy kauttaaltaan elävänä, nimitetään epästabiiliksi angina pectorikseksi. Epidemiologia Suomessa sattuu vuosittain noin kuolemaan tai sairaanhoitoon johtavaa sepelvaltiomotautikohtausta. Näistä on sydäninfarkteja tai sepelvaltimokuolemia ja epästabiiliksi angina pectorikseksi luokiteltavia kohtauksia. Sepelvaltimotautikohtaukseen kuolee Suomessa vuosittain noin ihmistä. Heistä runsaat kuolee äkillisesti sairaaloiden ulkopuolella ja vajaat sairaaloissa [3, 4](B). Vaaratekijät Sepelvaltimotautikohtauksen todennäköisyys on suurin henkilöillä, joilla jo aikaisemmin on diagnosoitu sepelvaltimotauti tai joille on kasautunut useita sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä (diabetes, dyslipidemia, hypertensio, korkea ikä, sepelvaltimotauti nuorella lähisukulaisella, tupakointi) [5]. Sydäninfarktin diagnoosikriteerien historia Sydäninfarktin kliininen diagnoosi perustuu oireiden, EKG-löydösten ja biokemiallisten merkkiainetestien tulkintaan. Koska diagnoosi koostuu monista tulkinnanvaraisista päätelmistä, ei sydäninfarktin diagnostiikka ole kansainvälisesti eikä edes saman maan sisällä eri lääkäreiden tekemänä kovinkaan yhtenäinen. Tästä syystä 2878 Duodecim 2000; 116:
2 Epäily sepelvaltimotautikohtauksesta (kipu tai muu oire) ST-lasku tai nopeasti väistyvä ST-nousu ASA + hepariini + oireiden hoito EKG Pitkittyvä ST-nousu tai vasen haarakatkos ASA + liuotushoito tai PCI + oireiden hoito Merkkiainetestit ja EKG-seuranta Testitulos kahdesti negatiivinen, ei varmaa infarktimuutosta EKG:ssä Testitulos positiivinen tai varma infarktimuutos EKG:ssä veressä suurenee useissa muissakin sairauksissa,»varman sydäninfarktin» raja-arvot määriteltiin varsin suuriksi, jotta tähän diagnoosiluokkaan tulisi kaikkialla vain todellisia sydäninfarkteja. Suuret sydäninfarktit tulivatkin MONICA-kriteereillä hyvin todetuiksi, mutta pienemmät, potilaan ennusteen kannalta tärkeät sydänlihasvauriot jäivät toteamatta. Projektin suomalaista osuutta (ns. FINMO- NICA-projektia) varten laadittiin MONICA-kriteereihin pohjautuva mutta tarkempi diagnoosiluokitus [7], jossa»varman sydäninfarktin» lisäksi määriteltiin»mahdollinen sydäninfarkti». Merkkiainetesteinä käytettiin samoja entsyymimäärityksiä, ja viitealueen ylärajaan nähden 1 2-kertainen entsyymiaktiivisuuden kasvu seerumissa johti diagnoosiin»mahdollinen sydäninfarkti». Tämä uusi diagnoosiluokka kattoi myös pienet sydänlihasvauriot, mutta merkkiaineiden epäspesifisyyden vuoksi siihen joutui vääjäämättä muitakin tautitiloja. Muut taudit Epästabiili angina pectoris 1980-luvun alussa laadittiin WHO:n koordinoimaa monikansallista epidemiologista tutkimusta (ns. MONICA-projektia) varten vakioidut, sydäninfarktin kliinisen diagnostiikan keskeisiin periaatteisiin pohjautuvat diagnoosikriteerit [6]. MONICA-kriteerien mukaan potilaalla on»varma sydäninfarkti», jos sydäninfarktiin viittaavien oireiden yhteydessä havaitaan infarktiin sopivia EKG-muutoksia tai viitealueen ylärajaan nähden vähintään kaksinkertaiseksi suurentunut merkkiainearvo. Näitä kriteerejä laadittaessa olivat käytettävissä vain entsyymimerkkiaineiden, aspartaattiaminotransferaasin (ASAT), laktaattidehydrogenaasin (LD) ja sen LD 1 -isoentsyymin (LD 1 ) sekä kreatiinikinaasin (CK) ja sen MB-isoentsyymin (CK-MB) aktiivisuusmääritykset [6, 7]. Koska näiden entsyymien aktiivisuus Q-aaltoinfarkti Non-Q-aaltoinfarkti Kuva 1. Diagnostiikan vaiheet sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä. ASA = asetyylisalisyylihappo, PCI = pallolaajennustoimenpide. Diagnostinen strategia Työdiagnoosin tekeminen alkaa jo potilaan tilaa vakautettaessa. Sen perusteella erotellaan sepelvaltimotautikohtaus muista rintakipua aiheuttavista sairaustiloista, määrätään välitön hoito ja päätetään hoitopaikasta. Lopullinen diagnoosi tehdään myöhemmin, kun kaikkien diagnostisten tutkimusten tulokset ovat käytettävissä (kuva 1) [8]. Sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä käytettävät työdiagnoosit ja kohtauksen lopulliset diagnoosit on esitetty taulukossa 1. Sairauskertomukseen kirjataan ICD-10- tautiluokituksen mukainen diagnoosikoodi [9]. Erotusdiagnostiikka Ankaran rintakivun syy pitää aina selvittää mahdollisimman nopeasti ja perusteellisesti. Jos löydökset sopivat huonosti sepelvaltimotautikohtaukseen, on otettava huomioon muut kiireistä hoitoa vaativat hengitys- ja verenkiertoelinten tai ruoansulatuskanavan sairaudet (taulukko 2), rintakehän kiputilat sekä psykogeeniset syyt, kuten depressio, hyperventilaatio tai paniikkihäiriö. 2879
3 Taulukko 1. Diagnoosinimikkeitä. Työdiagnoosit sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä ST-nousuinfarkti eli uhkaava Q-aaltoinfarkti Epästabiili angina pectoris / uhkaava sydäninfarkti Angina pectoris Muu sydänperäinen rintakipu Muu rintakipu Sepelvaltimotautikohtauksen lopulliset diagnoosit Sydäninfarkti, johon liittyy QRS-muutoksia, eli Q-aaltoinfarkti Sydäninfarkti ilman QRS-muutoksia eli non-q-aaltoinfarkti Epästabiili angina pectoris Taulukko 2. Kiireistä hoitoa vaativia rintakivun syitä. Akuutti ilmarinta Aortan dissektoituminen tai rupturoituminen Bakteerin aiheuttama keuhkon tulehdus Haimatulehdus Keuhkoembolia tai -infarkti Keuhkon tai välikarsinan pahanlaatuiset kasvaimet Keuhko- tai sydänpussin tulehdus Mahalaukun tai pohjukaissuolen haavauman puhkeaminen Välikarsinan märkäinen tulehdus Perimyokardiitti Rintakehän vakavat vammat Ruokatorven repeämä Sappirakon tulehdus tai sappitietukos Sepelvaltimotautikohtaus Vatsakalvontulehdus Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja EKG muodostavat äkillisen rintakivun erotusdiagnostiikan perustan. Kaikilta potilailta tutkitaan sydäninfarktin merkkiaineet, CRP ja perusverenkuva. Tarvittaessa otetaan thoraxröntgenkuva ja tehdään lisäksi valtimoveren verikaasuanalyysi ja käytetään kaiku-, tietokonetomografia- tai tähystystutkimuksia. Pulssioksimetrian erotusdiagnostinen arvo on vähäinen, mutta se voi auttaa potilaan tilan seurannassa [10]. Oireet Sepelvaltimotautikohtauksen tyypillinen oire on keskiviivaan painottuva pitkäkestoinen rintakipu (taulukko 3). Kipu voi tuntua myös ylävatsalla, kaulan alueella, leukaperissä, olkavarsissa, hartioissa tai selän yläosissa. Sydäninfarktia tulee epäillä, kun potilaan ankara, laaja-alainen rintakipu kestää yli 20 minuuttia eikä helpotu levolla ja nitraateilla ja kun rintakivun ohella esiintyy pahoinvointia, runsasta hikoilua tai sokin oireita. Myös äkillinen hengenahdistus, huonovointisuus ja tajuttomuuskohtaus ovat tavallisia sydäninfarktin oireita. Vanhuksilla ja diabeetikoilla sydäninfarktin oireet ovat usein epätyypillisiä [ ](A) ja joskus jopa niin lieviä, että potilaat eivät lainkaan hakeudu sairaalahoitoon. Kliiniset löydökset Sydänlihasiskemia aiheuttaa ensin diastolisen ja myöhemmin systolisen vasemman kammion toimintahäiriön ja usein papillaarilihasten dysfunktion kautta mitraalivuodon. Näiden seurauksena sydämestä voi kuulua voimakas neljäs tai kolmas sydänääni tai systolinen sivuääni. Pumppaustoiminnan heikkeneminen voi johtaa sydämen äkilliseen vajaatoimintaan, jonka merkkejä ovat suuri syke- ja hengitystaajuus, hengenahdistus, keuhkojen kosteat rakkularahinat, hikoilu, ihon kalpeus, raajojen viileys ja matala verenpaine [11]. EKG-löydökset EKG-muutokset ovat avainasemassa ensimmäisten neljän tunnin aikana sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa, koska merkkiainemäärityksistä on tässä vaiheessa hyötyä vain harvoin. Keskeiset hoitoratkaisut ajoittuvat juuri tähän ajankohtaan, jolloin oireet, kliiniset löydökset ja 13-kytkentäinen EKG johtavat työdiagnoosiin. Tärkeää on V 4 R-kytkennän rutiinimainen rekisteröinti oikean kammion iskemian toteamiseksi. Lääkärin on arvioitava EKG-löydös ja annettava siihen perustuvat hoitomääräykset heti. Tulkinnassa on otettava huomioon muut välitöntä hoitoa vaativat, EKG-muutoksia aiheuttavat sairaudet, esimerkiksi aortan dissektoituma, keuhkoembolia ja perimyokardiitti. EKG-muutosten ilmaantuminen. Täydellisen tai osittaisen äkillisen sepelvaltimotukoksen aiheuttama EKG-muutos heijastaa aluksi sydänlihaksen hapenpuutetta. Tila voi korjaantua osit- 2880
4 Taulukko 3. Rintakivun erotusdiagnoosi. Sepelvaltimotautikohtaukseen sopiva kipu 1 Äkkiä alkanut rintakipu kestää yli 20 minuuttia, painottuu keskiviivaan ja säteilee laajalle alueelle Kohtausta on edeltänyt uusi rasitusrintakipu tai vanha angina pectoris on hiljattain vaikeutunut ja rintakipua on saattanut esiintyä myös levossa Nitraatti lieventää kipua, mutta vaikutus on heikompi ja lyhytaikaisempi kuin angina pectoriksessa Rintakipuun liittyy hengenahdistusta, hikoilua, pahoinvointia tai sokki Rintakipuun on liittynyt tajuttomuuskohtaus tai kivun yhteydessä todetaan vakavia rytmihäiriöitä Muuhun syyhyn viittaava rintakipu Kipu on alkanut salamannopeasti Kipu paikantuu pienelle alueelle ja on terävää tai pistävää Kipukohdassa esiintyy painoarkuutta Rasituksensieto on rintakivusta huolimatta hyvä, vaikka kipua esiintyy levossakin Kipu jatkuu tunteja tai jopa päiviä yleistilaan vaikuttamatta Kivun paikka, laatu ja voimakkuus vaihtelevat hengitysliikkeiden tai asennon mukaan Kipuun liittyy hyperventilaatiota, raajojen puutumista tai vapinaa Nitraatti ei helpota kipua tai auttaa hitaasti (yli 30 minuutin kuluessa) Esiintyy ruokatorven refluksiin sopivia oireita 1 Osalla potilaista, varsinkin diabeetikoilla ja vanhuksilla, sepelvaltimotautikohtaus on täysin kivuton ja keskeisenä oireena on äkillinen hengenahdistus, heikotus, huonovointisuus tai tajuttomuuskohtaus. tain tai täysin, jos suoni aukeaa itsestään tai potilas saa nopeasti reperfuusiohoidon (liuotushoito tai primaari pallolaajennustoimenpide). Sydänlihassolujen tuhoutumisprosessi alkaa jo muutamassa minuutissa, ja korjaantumaton solutuho eli sydäninfarkti kehittyy 4 6 tunnin kuluessa iskemian alusta [12 15]. Infarktia edeltävän sydänlihasiskemian merkkinä EKG:ssä voi näkyä ST-välin laskua tai T- aaltomuutoksia, vaikka potilas on vielä oireeton. Toisaalta uhkaavan sydäninfarktin iskemiavaiheessa EKG-löydös on joskus täysin normaali [16, ](A) tai muutokset ovat niin lieviä, etteivät ne riitä iskemian diagnosoimiseen [17](B). Uhkaavaan sydäninfarktiin viittaava, vähintään kahdessa vierekkäisessä kytkennässä näkyvä ST-välin nousu (V 1 V 3 > 0.2 mv, muut kytkennät > 0.1 mv, 0.08 sekuntia S-aallon jälkeen) tulee yleensä esiin heti infarktioireiden ilmaantumisen jälkeen. Joskus kuitenkin ST-väli kohoaa vasta suonen tukkeutuessa kokonaan epästabiilin rintakipuvaiheen jälkeen. Korjaantumatonta sydänlihasvauriota merkitsevät QRS-muutokset (patologiset Q-aallot tai takaseinäinfarktissa niiden peilikuvana syntyvä R-aallon korostuminen oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä) ilmaantuvat tavallisesti 6 12 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. EKG-löydösten merkitys. Infarktioireiden yhteydessä ilmestyvä ST-välin nousu tai vasen haarakatkos johtavat ST-nousuinfarktin (eli uhkaavan Q-aaltoinfarktin) työdiagnoosiin. Tässä tilanteessa lääkärin on harkittava välitöntä liuotushoitoa tai pallolaajennustoimenpidettä (percutaneous coronary artery intervention, PCI) tukkeutuneen suonen avaamiseksi. Jos EKG:ssä havaitaan sydänlihasiskemiaan sopivia ST-välin vajoamia, nopeasti väistyviä ST-välin nousuja tai T-aaltomuutoksia, on työdiagnoosina epästabiili angina pectoris tai uhkaava sydäninfarkti (kuva 1). Sepelvaltimon auki pitämiseksi potilaalle annetaan heti asetyylisalisyylihappoa ja pienimolekyylistä hepariinia [18 21]. Joskus annetaan lisäksi trombosyyttien glykoproteiini IIb/ IIIa -reseptorien salpaajaa [22 25] ja suoritetaan pallolaajennustoimenpide [26]. Sydänlihaksen läpi ulottuvan iskemian aiheuttama tuore ST-nousu paljastaa iskemia-alueen paikan ja laajuuden. Mitä laajempi iskemia-alue on ja mitä suurempi ST-nousu todetaan, sitä kiireisempi on reperfuusiohoidon tarve. Takaseinämän vaikea iskemia tuottaa peilikuvamuutoksena ST-laskun kytkentöihin V 1 V 4. Tätä muutosta on etsittävä erityisesti alaseinän ST-nousuinfarktin yhteydessä. Oikean kammion iskemia näkyy ST-nousuna (> 0.1 mv) V 4 R-kytkennässä. Aikaisemmin sairastettu Q-aaltoinfarkti vaikeuttaa uusiutuvan sydäninfarktin (reinfarkti) EKG-diagnostiikkaa. Tässäkin tilanteessa uudet Q-aallot osoittavat reinfarktin syntyneen. QRSvektorin suunnanmuutokset, T-aaltomuutokset, haarakatkokset tai muut kammionsisäiset johtumishäiriöt tai kaikkiin raajakytkentöihin ilmaantuva matala QRS-kompleksi (QRS-heilahdus < 0.5 mv) ovat epäspesifisiä reinfarktin EKG-löydöksiä. Joskus EKG ei muutu reinfarktin yhteydessä lainkaan [17](B). 2881
5 Taulukko 4. EKG-tutkimusten aikataulu sydäninfarktia epäiltäessä. Sairastumispaikalla tai ambulanssissa 1 Heti potilaan tultua päivystyspoliklinikkaan 1 Kun sairaalaan tulosta on kulunut noin 12 tuntia Sairaalaan tuloa seuraavana päivänä Kotiutettaessa Lisäksi tarvittaessa kliinisen tilanteen mukaan 1 EKG on aina rekisteröitävä ennen liuotushoidon aloittamista ja 1 2 tuntia liuotushoidon tai 1/2 1 tunti pallolaajennustoimenpiteen jälkeen. Infarktidiagnoosin raja-arvo A C B Infarktidiagnoosin raja Merkkiainetestin herkkyysraja Aika oireiden alusta (vrk) Kuva 2. Veren merkkiainepitoisuuksien muutokset ajan suhteen (vapautumiskäyrät) tyypillisellä sydäninfarktipotilaalla [60]. A = myoglobiini, B = sydänperäinen troponiini, C = kreatiinikinaasin MB-isoentsyymi. EKG-rekisteröintien ajoitus. EKG-tutkimusten aikataulu on esitetty taulukossa 4. Koska sydäninfarktin lopulliset EKG-muutokset kehittyvät hitaasti, tarvitaan tulovaiheen EKG:n lisäksi 3 tai 4 myöhempää rekisteröintiä. Elektrodien osuminen aina samaan kohtaan varmistetaan merkitsemällä niiden sijainti potilaan iholle. Sydänlihasiskemian toistuminen on tavallista sepelvaltimotautikohtauksen alkutunteina. Merkittävä osa iskemiajaksoista on oireettomia. Tällaiset iskemiajaksot havaitaan käyttämällä jatkuvasti rekisteröiviä EKG-seurantalaitteita [27 31](C). Biokemialliset merkkiaineet Sydänlihasvaurion ensimmäinen merkkiaine oli ASAT. Pian sen rinnalle tulivat LD ja LD 1, ja 1980-luvulla keskeiseen asemaan nousivat CK:n ja CK-MB:n aktiivisuusmääritykset. Kaikkien näiden merkkiaineiden käytön keskeinen ongelma oli se, että kyseisiä aineita esiintyy monissa kudoksissa, joten entsyymiaktiivisuuden epäspesifinen kasvu voi johtua muistakin syistä kuin sydäninfarktista. CK-MB:n aktiivisuusmääritystä häiritsivät lisäksi ns. makro-b-kompleksit, joita usein esiintyy terveiden infarkti-ikäisten ihmisten veressä. CK-MB:n pitoisuuden (»massan», CK-MBm) määritys oli seuraava edistysaskel. Sen avulla vältettiin»makro-b:stä» aiheutuneet ongelmat, mutta CK-MBm-mittauksiin siirtyminen ei poistanut epäspesifisyysongelmaa. Myoglobiini on pitkään ollut ehdolla sydänlihasvaurion merkkiaineeksi, koska sen pitoisuus veressä suurenee kaikkein nopeimmin sepelvaltimon tukkeuduttua (kuva 2). Myoglobiinimääritys ei kuitenkaan ole tullut laajaan käyttöön, sillä luustolihaksen vähäisissäkin vaurioissa vapautuva myoglobiini häiritsee liian paljon sydäninfarktin diagnostiikkaa. Sydänperäisten troponiinien ctnt ja ctni pitoisuusmääritysten kehittyminen kliiniseen käyttöön sopiviksi on uusin ja samalla merkittävin kehitysaskel merkkiainediagnostiikassa. Merkkiaineiden kinetiikka. Sydänlihaksen vaurioituessa verenkiertoon vapautuu siis useita merkkiaineita, joiden avulla vaurio voidaan havaita. Niiden ilmaantumis- ja poistumisajat vaihtelevat (kuva 2), joten tulkinta on sovitettava kunkin merkkiaineen kinetiikan mukaiseksi. Kaikkiin käyttötarkoituksiin soveltuvaa merkkiainetta ei ole olemassa. Merkkiaineet eivät kerro sydänlihasvaurion syntymekanismista, sillä pitoisuudet kasvavat myös sydänlihaksen tulehduksissa ja vammoissa [32 42](B). Suuren sydäninfarktin diagnoosi selviää yleensä oireiden, EKG-muutosten ja vanhojenkin merkkiaineiden (CK ja LD) avulla, eivätkä uudet merkkiaineet tarjoa mitään etuja tässä yh- 2882
6 teydessä [43](B). Uudet merkkiaineet täsmentävät sepelvaltimotautikohtausten diagnostiikkaa silloin, kun sydänlihasvaurio on pieni, oireet ovat epätyypillisiä eikä EKG:ssä todeta diagnostisia muutoksia [44, 48, 88 91, 93](A). Sydänperäisten troponiinien pitoisuuksien tai CK-MBm:n määrittäminen seerumista ovat käyttökelpoisia menetelmiä sydänlihasvaurion osoittamiseksi. Kvantitatiivisten laboratoriomenetelmien lisäksi saatavilla on myös nopeita osoituskokeita. Troponiinit. Sydänperäisiä troponiineja ei esiinny lainkaan terveen ihmisen veressä, joten niiden pitoisuuksien kasvu on hyvin varma sydänlihassolujen tuhoutumisen merkki. Troponiinitestin negatiivinen tulos sulkee pois sydäninfarktin, kun rintakivun alkamisesta verinäytteen ottohetkeen on kulunut aikaa noin 12 tuntia [45 48, 56](B). Sydänperäisten troponiinien pitoisuus veressä pysyy suurentuneena useita vuorokausia sydäninfarktin jälkeen, joten näitä merkkiaineita ei voida käyttää infarktin laajenemisen tai nopean uusiutumisen osoittamiseen. ctni:n osalta pulmana on lisäksi määritysmenetelmien kirjavuus: samasta näytteestä eri menetelmillä mitatuissa ctni:n pitoisuuksien lukuarvoissa voi olla jopa monikymmenkertaisia eroja, ja siksi eri sairaaloissa määritettyjen ctni-arvojen vertaileminen on vaikeaa. Eri sairaaloissa tehtyjen ctnt:n kvantitatiivisten määritysten ja pikatestin tulokset vastaavat toisiaan, mutta ctnt-pitoisuus veressä voi olla suurentunut ilman sydänlihasvauriota potilailla, joilla on vaikea munuaissairaus [49 54](B). Kreatiinikinaasit. CK-MBm-mittaus sopii sepelvaltimotautikohtauksen primaaridiagnostiikkaan ja toistettuna myös sydäninfarktin koon arvioimiseen ja sen laajenemisen tai uusiutumisen osoittamiseen. Positiivinen CK-MBm-testitulos osoittaa parin edeltävän vuorokauden aikana syntyneen sydäninfarktin. Negatiivinen tulos sulkee pois sydäninfarktin, jos rintakivun alkamisesta verinäytteen ottamiseen on kulunut vähintään 6 8 tuntia [47, 55, 56](B). CK-MB:n aktiivisuusmittaus on liian epäspesifinen, joten sitä ei enää pidä käyttää. Seerumin suurentunut CK-MBm-arvo ei ole täysin spesifinen sydänlihasvaurion merkki, sillä arvo kasvaa myös luustolihasvaurion yhteydessä. Sydänperäisen troponiinin tai CK:n kokonaisaktiivisuuden mittaaminen samanaikaisesti CK-MBm-määrityksen kanssa auttaa entsyymiarvojen kasvun erotusdiagnostiikassa. Osoituskokeet. ctni:n, ctnt:n ja CK-MB:n pitoisuuksien merkittävä suureneminen voidaan todeta liuskatestinä tehtävällä osoituskokeella [45, 57, 58](B). Silmämääräiseen arvioon perustuva liuskatestin tulos saattaa olla epäluotettava, mutta helppokäyttöinen lukulaite antaa hyvin toistettavia tuloksia [59](C). Jos liuskatesti tehdään kokoverestä, vastaus saadaan hyvin nopeasti. Osoituskokeiden tuloksia tulkitaan samalla tavalla kuin laboratoriomittausten tuloksia, ja osoituskokeen tuloksen diagnostinen arvo on yhtä hyvä kuin kvantitatiivisen pitoisuusmäärityksen [45, 46](B). Viiveiden merkitys. Hoitoon hakeutumisen viive vaihtelee huomattavasti, ja se on aina otettava huomioon hoitopäätöksiä tehtäessä. Diagnostinen merkkiainepitoisuus on yleensä osoitettavissa kahdeksan tunnin kuluttua infarktioireen alkamisesta [46, 56, 60](A). Sydänlihasvaurion varma pois sulkeminen merkkiainetestin avulla ei ole mahdollista, ellei oireiden alusta ole kulunut merkkiaineiden kinetiikalle ominaista aikaa (merkkiaineesta ja oireen määritystavasta riippuen vähintään kuusi tuntia) [45, 46,48, 56, 61 63](B). Koska oireen alkua on usein vaikea määrittää varmasti, suositellaan ensimmäisen ja toisen näytteen väliseksi ajaksi 9 12 tuntia. Merkkiaineiden kliininen käyttö Sepelvaltimotautikohtauksen rutiinidiagnostiikkaan riittää yksi merkkiainetesti (pitoisuusmittaus tai osoituskoe [64]), jonka tulee olla käytettävissä kaikkina vuorokaudenaikoina. Sydänperäinen troponiini (ctni tai ctnt) on ensisijainen merkkiaine troponiinien erinomaisen sydänlihasspesifisyyden vuoksi. Perustestinä voidaan kuitenkin käyttää myös CK-MBm-mittausta. Keskuslaboratorioiden tulee varautua useamman kuin yhden merkkiaineen määrittämiseen, jotta kaikki erikoistilanteet voidaan kattaa. 2883
7 Taulukko 5. Kliinisessa päätöksenteossa käytettävät raja-arvot. Merkkiaine Sydäninfarktin osoittaminen Merkittävän sydänlihasvaurion pois sulkeminen Sydänperäinen Menetelmäkohtainen Menetelmäkohtainen troponiini I (> viitealueen yläraja) ( viitealueen yläraja) Sydänperäinen troponiini T > 0.1 µg 0.1 µg/l CK-MBm 1 > 10 µg/l 5 µg/l CK-MBm = kreatiniinikinaasin MB-isoentsyymin pitoisuus Merkkiainetesti tehdään kaikille potilaille kaksi kertaa 9 12 tunnin välein, ja yleensä tämä riittää sydänlihasvaurion osoittamiseen ja pois sulkemiseen [43, 45 47, 56, 61](B). Tarvittaessa verinäytteitä voidaan ottaa useammin tai käyttää myös muita kuin rutiinikäytössä olevia merkkiaineita. Sydäninfarktin laajeneminen tai uusiutuminen osoitetaan ensisijaisesti CK-MBmmäärityksin. Leikkauspotilailla käytetään mitä tahansa troponiinitestiä, ja munuaisten vaikeaa vajaatoimintaa sairastavien sydäninfarktidiagnostiikkaan suositellaan nimenomaan ctni-testiä [49, 50, 52 54](B). Infarktidiagnoosin raja-arvot. CK-MBm:n ja ctnt:n raja-arvot on sovittu yhtenäisiksi (taulukko 5). ctni:n raja-arvo taas riippuu määritysmenetelmästä: viitealueen ylärajaksi valitaan terveiden henkilöiden verestä mitattujen pitoisuuksien 99. persentiili [60], jonka kukin laboratorio määrittää omasta verrokkiaineistostaan. CK-MBm:n osalta sydäninfarktidiagnoosiin oikeuttava päätöksentekoraja on valittu viitealueen ylärajaa korkeammaksi, jotta luustolihasvaurioista johtuvia vääriä sydäninfarktidiagnooseja tehtäisiin harvemmin. Kuitenkin sepelvaltimotautikohtaukseen liittyvä CK-MBm:n vähänkin suurentunut, infarktidiagnoosin raja-arvoa pienemmäksi jäävä arvo (> 5 µg/l) voi olla huonon ennusteen merkki [65](B). Merkkiainetulosten tulkinta erityistilanteissa. Perioperatiivista sydäninfarktia epäiltäessä troponiinitesti antaa luotettavimman tuloksen [66, 67](B). Muualle kuin sydämeen kohdistuneiden leikkaustoimenpiteiden yhteydessä troponiinitestien tuloksia tulkitaan samoin kuin yleensäkin sydäninfarktia epäiltäessä. Sydänleikkauksen aikana troponiinipitoisuus kasvaa lievästi lähes aina ja sydäninfarktin erottaminen sydämen käsittelystä johtuvasta sydänlihassolukon vaurioitumisesta on vaikeaa. Selvästi tavanomaista suurempaa troponiinipitoisuuden kasvua on tässäkin yhteydessä pidettävä kliinisesti tärkeän sydäninfarktin merkkinä [68 79](C), mutta infarktidiagnoosiin oikeuttavia raja-arvoja ei ole määritetty [12, 80]. Sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteisiin (PCI) liittyvä troponiinipitoisuuden tai CK- MBm-arvon kasvu on merkki sydänlihassolujen tuhoutumisesta (infarktista). Syynä on sepelvaltimon pienten sivuhaarojen tukkeutuminen tai murskautuneen ateroomaplakin osien embolisoituminen sepelvaltimon ääreisosiin tai molemmat. Tässä yhteydessä troponiinipitoisuus suurenee nopeasti, ja suhteessa syntyneen vaurion kokoon muutos on suurempi kuin tavallisessa sydäninfarktissa. Pallolaajennushoidon yhteydessä ilman iskemiaoireita ilmaantuva, nopeasti ohimenevä troponiinipitoisuuden kasvu on siis yleensä merkki hyvin pienestä kudosvauriosta, jonka merkitys potilaan pitkäaikaisennusteen kannalta on vähäinen [81, 82](C). Sen sijaan pallolaajennushoidon yhteydessä havaittu CK- MBm-arvon kasvu saattaa merkitä huonontunutta pitkäaikaisennustetta, mutta tässä asiassa tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia [81, 83 87](C). Ennusteen arviointi. Kun potilaalla on MO- NICA-kriteerien mukainen varma sydäninfarkti, antavat troponiini- ja CK-MBm-arvot vain vähän itsenäistä lisätietoa kardiovaskulaaritapahtumien vaarasta [88]. Muissa sepelvaltimotautikohtauksissa sydänperäisten troponiinien tai CK-MB:n pitoisuuden vähäinenkin kasvu on huonon ennusteen merkki. Jos taas kyseisten merkkiaineiden pitoisuus ei suurene lainkaan sepelvaltimotaudin epästabiilissa vaiheessa, ennus- 2884
8 te on paljon parempi [48, 65, 80, ](A). Suurentunut troponiiniarvo viittaa huonoon ennusteeseen myös sellaisilla sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneilla potilailla, joiden CK- MBm-arvo on viitealueella [90](B). Myös troponiinien osoituskokeet ovat käyttökelpoisia ennusteen arviointimenetelmiä [45, 57](B). Paraskaan merkkiainetesti ei yksinään osoita hyvää ennustetta riittävän tarkasti [45, 47, 61](B). Siksi merkkiainetesti on vain yksi osatekijä potilaan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa [27, 101, 102]. Oireiden, sydämen vajaatoimintalöydösten ja EKG:n ST-tason muutosten seuranta sydänvalvontaosastolla [27 31](C) ja ennen kotiutusta tehtävä varhainen rasituskoe [98, 103, 104](B) ja tarvittaessa sepelvaltimoiden varjoainekuvaus täsmentävät riskin arviointia [26, 105]. SUOMEN KARDIOLOGISEN SEURAN SUOSITUSTYÖRYHMÄ JOUKO REMES, dosentti, ylilääkäri Satakunnan keskussairaala LIISA-MARIA VOIPIO-PULKKI, dosentti, ylilääkäri HYKS KALEVI PYÖRÄLÄ, emeritusprofessori Kuopio JUHANI AIRAKSINEN, dosentti, osastonylilääkäri TYKS MATTI HALINEN, dosentti, ylilääkäri KYS KIMMO LUOMANMÄKI, professori Helsinki KARI NIEMELÄ, dosentti, osastonylilääkäri TAYS PERTTI PALOMÄKI, dosentti, johtajaylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri KARI PULKKI, dosentti, erikoislääkäri TYKS MIRJAMI VIITANIEMI, LL, ylilääkäri Seinäjoen seudun terveyskeskus MATTI HUTTUNEN, LL, ylilääkäri Savonlinnan keskussairaala Kirjallisuutta 1. Fuster V, Badimon L, Badimon JJ, Chesebro J. The pathogenesis of coronary artery disease and the acute coronary syndromes (first of two parts). N Engl J Med 1992(a);326: Fuster V, Badimon L, Badimon JJ, Chesebro J. The pathogenesis of coronary artery disease and the acute coronary syndromes (second of two parts). N Engl J Med 1992(b);326: Miettinen H. Sepelvaltimotautikuolema Itä- ja Länsi-Suomen keski-ikäisessä väestössä vuosina Kuopion yliopiston julkaisuja D Lääketiede 53, Kansanterveyslaboratorio. Sydän-ja verisuonitautirekisterit Reunanen A. Kroonisen sepelvaltimotaudin vaaratekijät ja ehkäisy. Kirjassa: Heikkilä J, ym, toim. Kardiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2000, s WHO MONICA Project Principal Investigators. MONICA Manual. Geneva: Cardiovascular Diseases Unit, WHO; Palomäki P, Miettinen H, Mustaniemi H, ym. Diagnosis of acute myocardial infarction by MONICA and FINMONICA diagnostic criteria in comparison with hospital discharge diagnosis. J Clin Epidemiol 1994;47: Braunwald E, Jones RH, Mark DB, ym. Diagnosing and managing unstable angina: Agency for health care policy and research. Circulation 1994;90: Palomäki P, Salomaa V, Rissanen V, Arstila M, Halinen M, Virtanen M, Pyörälä K. Suositus iskeemisen sydänsairauden uusista diagnoosikoodeista. Suom Lääkäril 1995:50: Holburn CJ, Allen MJ. Pulse oximetry in the accident and emergency department. Arch Emerg Med 1989;6: Heikkilä J, Luomanmäki K, Voipio-Pulkki LM. Sydäninfarkti. Kirjassa: Heikkilä J, ym, toim. Kardiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2000, s The Joint European Society of Cardiology/American College of Cardiology Committee. Myocardial infarction redefined A consensus document of The Joint European Society/American College of Cardiology Committee for the Redefinition of Myocardial Infarction. Eur Heart J 2000;21: Fishbein M, Maclean D, Maroko P. The histopathologic evolution of myocardial infarction. Chest 1978;73: Buja L. Modulation of the myocardial response to injury. Lab Invest 1998;78: Jennings R, Schaper J, Hill M, Steenberger C, Reimer K. Effect of reperfusion late in the phase of reversible ischemic injury: changes in cell volume, electrolytes, metabolites, and ultrastructure. Circ Res 1985;56: Uusitupa M, Pyörälä K, Raunio H, Rissanen V, Lampainen E. Sensitivity and specificity of Minnesota code Q-QS abnormalities in 2885
9 the diagnosis of myocardial infarction verified in autopsy. Am Heart J 1983:106: Mustaniemi H, Salonen JT, Pyörälä K. Contribution of electrocardiograms, serum enzymes and history of chest pain to the diagnosis of acute myocardial infarction A community-based register study in North Karelia, Finland, Eur Heart J 1985:6: Theroux P, Ouimet H, McCans J, ym. Aspirin, heparin, or both to treat acute unstable angina. N Engl J Med 1988;319: Fragmin During Instability in Coronary Artery Disease (FRISC) study group. Low-molecular-weight heparin during instability in coronary artery disease. Lancet 1996;347: Cohen M, Demers C, Gurfinkel EP, ym. A comparison of lowmolecular-weight heparin with unfractionated heparin for unstable coronary artery disease. N Engl J Med 1997;337: FRagmin and Fast Revascularisation during Instability in Coronary artery disease (FRISC II) Investigators. Long-term low-molecular-mass heparin in unstable coronary-artery disease: FRISC II prospective randomised multicentre study. Lancet 1999; 354:701 7(a). 22. The PRISM-PLUS Study Investigators. Inhibition of the platelet IIb/IIIa glycoprotein receptor with tirofiban in unstable angina and non-q-wave myocardial infarction. N Engl J Med 1998;338: The PURSUIT Trial Investigators. Inhibition of the platelet IIb/IIIa with eptifibatide in patients with acute coronary syndromes. N Engl J Med 1998;339: Hamm CW, Heeschen C, Goldmann B, ym. Benefit of abciximab in patients with refractory unstable angina in relation to serum troponin T levels. N Engl J Med 1999;340: Heeschen C, Hamm CW, Goldman B, ym. Troponin concentrations of patients with acute coronary syndromes in relation to therapeutic efficacy of tirofiban. Lancet 1999;354: FRagmin and Fast Revascularisation during InStability in Coronary artery disease (FRISC II) Investigators. Invasive compared with non-invasive treatment in unstable coronary-artery disease: FR- ISC II prospective randomised multicentre study. Lancet 1999;354:708 15(b). 27. Norgaard BL, Andersen K, Dellborg M, ym. Admission risk assessment by cardiac troponin T in unstable coronary artery disease: additional prognostic information from continuous ST segment monitoring. TRIM Study Group. Thrombin Inhibition in Myocardial Ischemia. J Am Coll Cardiol 1999;33(6): Jernberg T, Lindahl B, Wallentin B. ST-segment monitoring with continuous 12-lead ECG improves early risk stratification in patients with chest pain and ECG nondiagnostic of acute myocardial infarction. J Am Coll Cardiol 1999;34(5): Langer A, Krucoff MW, Klootwijk P, ym. Prognostic significance of ST elevation in patients with myocardial infarction treated with thrombolytic therapy. The GUSTO-I Segment Monitoring Substudy. J Am Coll Cardiol 1998;31(4): Lundin P, Eriksson SV, Strandberg LE, Rehnqvist N. Prognostic information from on-line vectrocardiography in acute myocardial infarction. Am J Cardiol 1994;74(11): Wegscheider K, Neuhaus KL, Dissmann R, ym. (Prognostic significance of ST segment change in acute myocardial infarction.) Herz 1999;24(5): Smith S C, Landeson J H, Mason J W, Jaffe A S. Elevations of cardiac troponin associated with myocarditis. Experimental and clinical correlates. Circulation 1997; Georges J-L, Spentchian M, Caubel C, ym. Time cource of troponin I, myoglobin and cardiac enzyme release after electrical cardioversion. Am J Cardiol 1996;78: Mair P, Mair J, Koller J, ym. Cardiac troponin T in the diagnosis of heart contusion. Lancet 1991;338: Müllner M, Hirschl MM, Herkner H, ym. Creatine kinase-mb fraction and cardiac troponin T to diagnose acute myocardial infarction after cardiopulmonary resuscitation. J Am Coll Cardiol 1996;28: Niederau LB, Kuhl U, Schannwell M, ym. Cardiac troponin T in patients with clinically suspected myocarditis. J Am Coll Cardiol 1997;30(5): Karjalainen J, Heikkilä J. Incidence of three presentations of acute myocarditis in young men in military service. A 20-year experience. Eur Heart J 1999;20(15): Bonnefoy E, Godon P, Kirkorian G, ym. Serum cardiac troponin I and ST-segment elevation in patients with acute pericarditis. Eur Heart J 2000;21(10): Lauer B, Niederau C, Kuhl U, ym. (Cardiac troponin T in the diagnosis and follow up of suspected myocarditis) Dtsch Med Wochenschr 1998;123(14): Bertinchant JP, Polge A, Mothy D, ym. Evaluation of incidence, clinical significance, and prognostic value of circulating cardiac troponin I and T elevation in hemodynamically stable patients with suspected myocardial contusion after blunt chest trauma. J Trauma 2000;48(5): Turner A, Tsamitros M, Bellomo R. Myocardial cell injury in septic shock. Crit Care Med 1999;27(9): Kim M, Kim K. Elevation of troponin I in the acute stage of Kawasaki disease. Pediatr Cardiol 1999;20(3): Koukkunen H, Penttilä K, Kemppainen A, ym. Troponin T and creatine kinase isoenzyme MB mass in the diagnosis of myocardial infarction. Ann Med 1998;30: Donnelly R, Millar-Craig MW. Cardiac troponins: IT upgrade for the heart. Lancet 1998;351: Hamm CW, Goldmann BU, Heeschen C, Kreymann G, Berger J, Meinertz T. Emergency room triage of patients with acute chest pain by means of rapid testing for cardiac troponin T or troponin I. N Engl J Med 1997;337: Penttilä K, Koukkunen H, Kemppainen A, ym. Myoglobin, creatine kinase MB, troponin T, and troponin I rapid bedside assays in patients with acute chest pain. Int J Clin Lab Res 1999;29: de Winter RJ, Koster RW, Sturk A, Sanders GT. Value of myoglobin, troponin T and CK-MBmass in ruling out an acute myocardial infarction in the emergency room. Circulation 1995;92: de Winter RJ, Koster RW, Schotveld JH, ym. Prognostic value of troponin T, myoglobin, and CK-MB mass in patients with chest pain without acute myocardial infarction. Heart 1996;75: Bhayana V, Gougoulias T, Cohoe S, Henderson A R. Discordance between results for serum troponin T and troponin I in renal disease. Clin Chem 1995;41: Frankel WL, Herold DA, Ziegler TW, Fitzgerald RI. Cardiac troponin T is elevated in asymptomatic patients with chronic renal failure. Am J Clin Pathol 1996;106: Ooi DS, House AA. Cardiac troponin T in hemodialyzed patients. Clin Chem 1998;44: Adams JE, Bodor GS, Dávila-Román VG, ym. Cardiac troponin I. A marker with high specificity for cardiac injury. Circulation 1993;88: McLaurin MD, Apple FS, Voss EM, ym. Cardiac troponin I, cardiac troponin T, and creaqtine kinase MB in dialysis patients wiyhout ischemic heart disease: evidence of cardiac troponin T expression in skeletal muscle. Clin Chem 1997;43: Wu AHB, Feng YJ, Roper E, ym. Cardiac troponins T and I before and after renal transplantation. Clin Chem 1997;43: Zimmerman J, Fromm R, Meyer D, ym. Diagnostic marker cooperative study for the diagnosis of myocardial infarction. Circulation 1999;99: de Winter RJ, Bholasingh R, Nieuwenhujs AB, ym. Ruling out acute myocardial infarction early with two serial creatine kinase- MB mass determinations. Eur Heart J 1999;20: Antman E M, Sacks D B, Rifai N, McCabe C H, Cannon C P, Braunwald E. Time to positivity of a rapid bedside assay for cardiacspecific troponin T predicts prognosis in acute coronary syndromes: a thrombolysis in myocardial infarction (TIMI) 11a substudy. J Am Coll Cardiol 1998;31:b Puelo PR, Meyer D, Wathen C, ym. Use of rapid assay of subforms of creatine kinase-mb to diagnose or rule out acute myocardial infarction. N Engl J Med 1994;331: Müller-Bardorff M, Rauscher T, Kampmann M, ym. Quantitative bedside assay for cardiac troponin T: a complementary method to centralized laboratory testing. Clin Chem 1999;45(7): Wu AH, Apple FS, Gibler WB, ym. National Academy of Clinical Biochemistry standards of laboratory practice: recommendations for the use of cardiac markers in coronary artery diseases. Clin Chem 1999;45: Polanczyk CA, Lee TH, Cook EF, ym. Cardiac troponin I as a predictor of major cardiac events in emergency department patients with acute chest pain. J Am Coll Cardiol 1998;32: Amsterdam EA, Lewis WR. Identification of low risk patients with chest pain in the emergency department: another look at cardiac troponins. J Am Coll Cardiol 1998;32: Bakker AJ, Koelemay MJW, Gorgels JPMC, ym. Failure of new biochemical markers to exclude acute myocardial infarction at admission. Lancet 1993;342: Meinertz T, Hamm C W. Rapid testing for cardiac troponins in patients with acute chest pain in the emergency room. Eur Heart J 1998;19: Alexander JH, Sparapani RA, Mahaffey KW, ym. Association between minor elevations of creatine kinase-mb level and mortality in patients with acute coronary syndromes without ST-segment elevation. JAMA 2000;283: Lopez-Jiminez F, Goldman L, Sacks DB, ym. Prognostic value of cardiac troponin T after noncardiac surgery: 6-month follow-up data. J Am Coll Cardiol 1997;29: Adams JE, Sicard GA, Allen BT, ym. Diagnosis of perioperative myocardial infarction with measurement of cardiac troponin I. N Engl J Med 1994;330: Alyanakian MA, Dehoux, Chatel, ym. Cardiac troponin I in diag- 2886
10 nosis of perioperative myocardial infarction after cardiac surgery. J Cardiothorac Vasc Anesth 1998;12(3): Bonnefoy E, Filley S, Kirkorian G, ym. Troponin I, troponin T, or creatine kinase-mb to detect perioperative myocardial damage after coronary bypass surgery. Chest 1998;114(2): Carrier M, Pellerin M, Perrault LP, ym. Troponin levels in patients with myocardial infarction after coronary artery bypass grafting. Ann Thorax Surg 2000;69(2): Gensini GF, Fusi C, Conti AA, ym. Cardiac troponin I and Q-eave perioperative myocardial infarction after bypass surgery. Crit Care Med 1998;26(12): Godet G, Ben Ayed S, Bernard M, ym. Cardiac troponin I cutoff values to predict postoperative cardiac complications after circulatory arrest and profound hypothermia. J Cardiothor Vasc Anesth 1999;13(3): Hendrikx M, Jiang H, Guterman H, ym. Release of cardiac troponin I in antegrade crystalloi versus cold blood cardioplegia. J Thorac Cardiovasc Surg 1999;118(3): Koh TW, Hooper J, Kemp M, ym. Intraoperative release of troponin T in coronary venous and arterial blood and its relation to recovery of left ventricular function and oxidative metabolism following coronary artery surgery. Heart 1998;80(4): Jacquet L, Noirhomme P, El Khoury G, ym. Cardiac troponin I as an early marker of myocardial damage after coronary bypass surgery. Eur J Cardiothorac Surg 1998;13(4) Kallner G, Lindblom D, Forssel G, Kallner A. Myocardial release of troponin T after coronary bypass surgery. Scand J Thorac Cardiovasc Surg 1994;28(2): Mair J, Larue C, Mair P, ym. Use of cardiac troponin I to diagnose perioperative myocardial infarction in coronary artery bypass grafting. Clin Chem 1994;40(11 Pt 1): Mair P, Mair J, Seibt I, ym. Cardiac troponin T: a new marker of myocardial tissue damage in bypass surgery. J Cardiothorac Vasc Anesth 1993;7(6): Sadony V, Korber M, Alges G, ym. Cardiac troponin I plasma levels for diagnosis and quantitation of perioperative myocardial damage in patients undergoin coronary artery bypass surgery. Eur J Cardiothorac Surg 1998;13(1): Wu AHB, Lane PL. Metaanalysis in clinical chemistry: Validation of cardiac troponin T as a marker for ischaemic heart diseases. Clin Chem 1995;41/8(B): Bertinchant J-P, Polge A, Ladermann B, ym. Relation of minor cardiac troponin I elevation to late cardiac events after uncomplicated elective successful percutaneous transluminal coronary angioplasty for angina pectoris. Am J Cardiol 1999;84: Garbartz E, Iung B, Lefevre G, ym. Frequency and prognostic value of cardiac troponin I elevation after coronary stenting. Am J Cardiol 1999;84: Abdelmeguid A, Topol E, Whitlow P, Sapp S, Ellis S. Significance of mild transient release of creatine kinase-mb fraction after percutaneous coronary interventions. Circulation 1996;94: Kini A, Marmur JD, Kini S, ym. Creatine kinase-mb elevation after coronary intervention correlates with diffuse atherosclerosis, and low-to-medium level elevation has a beningn clinical course. J Am Coll Cardiol 1999;34: Harrington ym. for the CAVEAT investigators. Characteristics and consequences of myocardial infarction after percutaneous coronary intervention: insights from the coronary angioplasty versus excisional atherectomy trial. J Am Coll Cardiol 1995;25: Tardiff BE ym. for the IMPACT II investigators. Clinical outcomes after detection of elevated cardiac enzymes in patients undergoing percutaneous intervention. IMPACT-II investigators. Integrilin (eptifibatide) to Minimize Platelet Aggregation and Coronary Thrombosis II. J Am Coll Cardiol 1999;33(1): Kong TQ ym. Prognostic implications of creatine kinase elevation following elective coronary artery interventions. JAMA 1997;277: Ohman E M, Armstrong P W, Christenson R H, ym. Cardiac troponin T levels for risk stratification in acute myocardial ischaemia. N Engl J Med 1996;335: Antman E M, Tanasijevic M J, Thompson B, ym. Cardiac-specific troponin I levels to predict the risk of mortality in patients with acute coronary syndromes. N Engl J Med 1996;335: Lindahl B, Venge P, Wallentin L for the FRISC Study Group. Relation between troponin T and the risk of subsequent cardiac events in unstable coronary artery disease. Circulation 1996;93: Möckel M, Störk T, Heller G Jr, ym. Troponin T in patients with low grade or atypical angina. Identification of a high risk group for short- and long-term cardiovascular events. Eur Heart J 1998;19: Porela P, Pulkki K, Helenius H, ym. Prediction of short-term outcome in patients with suspected myocardial infarction. Ann Emergency Med 2000 (May)(painossa). 93. Ravkilde J, Nissen H, Horder M, Thygesen K. Independent prognostic value of serum creatine kinase isoenzyme MB mass, cardiac troponin T and myosin light chain levels in suspected acute myocardial infarction. Analysis of 28 months follow-up in 196 patients. Am J Coll Cardiol 1995;25: Stubbs P, Collinson P, Moseley D, Greenwood T, Noble M. Prospective study of the role of troponin T in patients admitted with unstable angina. BMJ 1996;313: Galvani M, Ottani F, Ferrini D, ym. Prognostic influence of elevated values of cardiac troponin I in patients with unstable angina. Circulation 1997;95: Hamm CW, Ravkilde J, Gerhardt W. Ym. The prognostic value of serum troponin T in unstable angina. N Engl J med 1992;327: Jurlander B, Clemmensen P, Wagner GS, Grande P. Very early diagnosis and risk stratification of patients admitted with suspected acute myocardial infarction by the combined evaluation of a single serum value of cardiac troponin-t, myoglobin and creatine kinase MB mass. Eur Heart J 2000;21: Lindahl B, Venge P, Wallentin L. The FRISC experience with troponin T. Use as decision tool and comparison with other prognostic markers. Eur Heart J 1998;19 (suppl N):N Lüscher MS, Thygesen K, Ravkilde J, Heickendorff L, TRIM Study Group. Applicability of cardiac troponin T and I for early risk stratification in unstable coronary disease. Circulation 1997;337: Ravkilde J, Horder M, Gerhardt W, ym. Diagnostic performance and prognostic value of serum troponin T in suspected acute myocardial infarction. Scand J Clin lab Invest 1993;53: Pitt B. Risk stratification in patients with unstable angina. Déjá vu all over again. Circulation 1996;93: Savonitto S, Ardissino D, Granger C, ym. Prognostic value of the admission electrocardiogram in acute coronary syndromes. JAMA 1999;281: Lindahl B, Andrén B, Ohlsson J, Venge P, Wallentin L for the FRISC Study Group. Risk stratification in unstable coronary artery disease. additive value of troponin T determinations and predischarge exercise test. Eur Heart J 1997;18: Quintana M, Lindvall K, Brolund F, ym. Prognostic value of exercise stress testing versus ambulatory electrocardiography after myocardial infarction: a 3 year follow-up study. Coron Artery Dis 1995;6(11): Wallentin L, Lagerqvist Bo, Husted S, ym. Outcome at 1 year after an invasive compared with a non-invasive strategy in unstable coronary-artery disease: the FRISC II invasive randomised trial. Lancet 2000;356: Prineas RJ, Crow RA, Blackburn H. The Minnesota Code Manual of Electrocardiographic Findings. 1. painos. Bristol: John Wright, Paton PC. The accuracy of diagnosis of myocardial infarction. A clinicopathological study. Am J Med 1957:23: Woods JD, Laurie W, Smith WG. The reliability of the electrocardiogram in myocardial infarction. Lancet 1963:ii: Kannel WB, Sorlie P, McNamara PM. Prognosis after initial myocardial infarction. Am J Cardiol 1979;44: Kannel WB. Silent myocardial ischemia and infarction: insights from the Framingham Study. Cardiol Clin 1986;4: Sigurdsson E, Thorgeirsson G, Sigvaldason H, Sigfusson N. Unrecognized myocardial infarction: epidemiology, clinical characteristics, and the prognostic role of angina pectoris. The Reykjavik Study. Ann Intern Med 1995;122: Jonsdottir L, Sigfusson N, Sigvaldason H, Thorgeirsson G. Incidence and prevalence of recognized and unrecognized myocardial infarction in women. The Reykjavik Study. Eur Heart J 1998;19:
Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio
Uutta sydänmerkkiaineista Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Merkkiaineiden esiintyminen sepelvaltimotaudissa STABLE CAD PLAQUE RUPTURE UA/NSTEMI STEMI MPO CRP IL-6 MPO MMP scd40l PAPP-A
LisätiedotSepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa
Alkuperäistutkimus Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa Saila Vikman, Juhani Airaksinen, Keijo Peuhkurinen, Ilkka Tierala, Kirsi Majamaa-Voltti, Matti Niemelä ja Kari Niemelä FINACS-tutkimusryhmän
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotSepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito
Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja vaaran arviointi ja hoito Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Tavoitteet Suosituksen
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki
Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotSydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka
Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan laboratoriodiagnostiikka Lasse Uotila HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio Helsingin yliopisto, Kliininen kemia Akuutti sydäninfarkti (AMI): WHO:n kriteerit
LisätiedotNiina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA
Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensinhoitaja AMK Ensihoito Opinnäytetyö 6.4.211 Tiivistelmä
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotSepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Sepelvaltimotautikohtauksen hoito Suomessa. Alkuperäistutkimus. Aineisto ja menetelmät
Alkuperäistutkimus SAILA VIKMAN, JUHANI AIRAKSINEN, ILKKA TIERALA, KEIJO PEUHKURINEN, KIRSI MAJAMAA-VOLTTI, MATTI NIEMELÄ, HELENA TUUNANEN, KARI NIEMELÄ JA MARKKU S. NIEMINEN Sepelvaltimotautikohtauksen
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotÄkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?
Tieteessä kättä pidempää Kjell Nikus professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri TAYS Sydänsairaala ja Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö kjell.nikus@sydansairaala.fi Ville Kytö dosentti,
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa
Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Päivitetty 3.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotSydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa
Labqualityn XXXIII Laaduntarkkailupäivät 9.-10.2.2006, Helsinki Sydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto, Farmakologian
LisätiedotBiosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö
Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotEBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB
EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,
LisätiedotFibrinolyysi STEMI:n hoidossa
LUKU 1 B Fibrinolyysi STEMI:n hoidossa Juho Viikilä Johdanto Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan akuutin ST-nousuinfarktin ensisijainen hoitomuoto on primaari PCI. Jos kokeneen työryhmän tekemä pallolaajennus
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotSepelvaltimotaudin diagnostiikka
Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotSydänlihaksen perfuusiota voidaan tutkia
Katsaus JUHA SINISALO JA KARI S. VIRTANEN Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus Sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksella on mahdollista selvittää sydämen verenkierron toimintaa. Sitä voidaan käyttää itsenäisenä
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat. Jouko Remes
KATSAUS Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi ja siihen liittyvät sudenkuopat Jouko Remes Fyysisen rasituksen sieto on sydämen vajaatoimintaa potevilla heikentynyt hengenahdistuksen ja lihasten poikkeavan
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506111676
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
Lisätiedot10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?
10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotSelkäydinstimulaatiota on käytetty 1960 luvun
Selkäydinstimulaatio vaikean hoitoresistentin rintakivun (refraktaari angina pectoris) hoidossa Markku Taittonen, Pirkka Rautakorpi ja Heikki Ukkonen Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin kuolinsyy länsimaissa,
LisätiedotRINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA
Sami Salo RINTAKIPUPOTILAS SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Sydänperäisen rintakivun hoitosuositus ja hoitoketju Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group
FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotRasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa
KASAUS IEEESSÄ RAIMO KEUNEN professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka raimo.kettunen@phsotey.fi JARI LAUKKANEN dosentti, osastonylilääkäri,
LisätiedotAikuistyypin diabetespotilaiden sepelvaltimotaudin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotaudin hoito Mikko Syvänne Aikuistyypin diabeetikkojen hoidossa on tärkeää hyödyntää kaikki ne keinot, jotka parantavat sepelvaltimotaudin
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotIntegrated teaching of clinical physiology
Integrated teaching of clinical physiology Dyspnea and chest-pain block Prof. Anssi Sovijärvi 23.10.2013 Kliininen fysiologia; oppikirjasuositus Sovijärvi ym (toim.): Kliinisen fysiologian perusteet, Kustannus
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotSydäninfarktin ylivoimaisesti tavallisin syy
Tapausselostus M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren ja Matti Niemelä Sydäninfarktin syynä on lähes aina sepelvaltimotauti. Joskus sydäninfarkti kuitenkin kehittyy potilaalle, jonka sepelvaltimot ovat
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotST NOUSUINFARKTIN HOITOKETJU PIRKANMAALLA
ST NOUSUINFARKTIN HOITOKETJU PIRKANMAALLA LK Riitta Iso Tuisku Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö TAYS Sydänkeskus Tammikuu 2012 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto
LisätiedotEteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio
TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotKäypä hoito -suositus. ST-nousuinfarkti
Käypä hoito -suositus Julkaistu 26.9.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on
LisätiedotPrimaari PCI LUKU 1 A. Ilkka Tierala. Hoidon organisointi ja tehokas toteutus. ppcin toteutus
LUKU 1 A Primaari PCI Ilkka Tierala Suora pallolaajennus eli primaari PCI (ppci) on tutkimusnäytön perusteella sekä myös kansallisten ja kansainvälisten hoito-ohjeiden mukaan ensisijainen reperfuusiomuoto
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotDiabeetikon sydän. Juha Mustonen
Katsaus Diabeetikon sydän Juha Mustonen Sepelvaltimotauti on diabeetikoilla selvästi yleisempi kuin muilla vastaavan ikäisillä. Sen lääkehoidossa ei ole käytännön eroja diabeetikoiden ja muiden välillä.
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSepelvaltimotauti on aikuisten suomalaisten. Sydämen ST-nousuinfarktin hoito. Katsaus
Katsaus Ilkka Tierala Sydämen ST-nousuinfarktin hoito Sydämen ST-nousuinfarkti on edelleen merkittävä kuolinsyy. Avun varhainen hälyttäminen ja nopea saaminen, vakavien rytmihäiriöiden hoito ja sepelvaltimon
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotMihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotTROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA
TROPONIININ MÄÄRITYS AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUKSEN DIAGNOSTIIKASSA SISÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA Pölönen Laura Syventävien opintojen tutkielma Kliinisen lääketieteen laitos/ Sisätautien klinikka
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotNumber of patients entitled kustannukset ( )
Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotSepelvaltimotautikohtaukset vähenevät kaikissa ikäluokissa ja työikäisen sydäninfarkti on katoavaa kansanperinnettä
LUKU 1 Sepelvaltimotautikohtaukset vähenevät kaikissa ikäluokissa ja työikäisen sydäninfarkti on katoavaa kansanperinnettä Veikko Salomaa Arto Pietilä Aki S. Havulinna Suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotVoivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä
Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist
Lisätiedot