TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012

TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012 Kajaani Kv 8.12.2009

3 SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS...5 1 YLEISPERUSTELUT...7 Johdanto... 7 Yleinen taloudellinen kehitys... 7 Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2016... 10 Yleinen kehitys... 14 Henkilöstö... 16 Taloudelliset lähtökohdat... 18 2 KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010 2016...23 3 KÄYTTÖTALOUSOSA...26 Keskusvaalilautakunta... 26 Kaupunginvaltuusto... 26 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus... 27 Kaupunginhallituksen toimiala... 29 Kaupunginhallitus-tulosalue...29 Työllisyyden hoito tulosalue...33 Keskushallinto-tulosalue... 36 Sivistystoimiala... 43 Sivistyspalvelukeskus-tulosalue... 45 Varhaiskasvatus-tulosalue...46 Perusopetus-tulosalue... 49 Kajaanin kaupunginkirjasto Kainuun maakuntakirjasto -vastuualue... 51 Kainuun Museo ja Kajaanin taidemuseo -vastuualue... 54 Kaukametsä-tulosalue... 57 Liikuntapalvelut-tulosalue... 60 Ympäristötekninen toimiala... 63 Ympäristötekninen lautakunta -tulosalue... 66 Ympäristö ja maankäyttö -tulosalue... 69 Kunnallistekniikka-tulosalue...71 Tilapalvelu-tulosalue... 75 Pelastuslautakunta... 78 Kainuun pelastuslaitos -toimiala... 78 Kaupungin käyttötalous yhteensä... 80 4 TULOSLASKELMA 2008 2012...81

4 5 INVESTOINTIOSA... 82 Investointien perustelut...82 MAA- JA VESIALUEET...82 RAKENNUKSET (peruskorjaus ja uudisrakentaminen)...82 Sivistystoimiala...82 Ympäristötekninen toimiala...84 Kainuun maakunta kuntayhtymä...85 Liikelaitokset...86 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET...87 Kunnallistekniikan suunnittelu ja tutkimus...87 Kunnallistekniikan rakentaminen...87 Urheilu- ja ulkoilualueet sekä satamat...87 Sillat...88 Parempi kaupunkikeskusta, suunnittelu ja rakentaminen...88 Kajaaninjoen kulttuuriympäristön kunnostaminen...88 Vuolijoki Otanmäki...88 IRTAIN OMAISUUS...89 Keskushallinto...89 Sivistystoimiala...89 Ympäristötekninen toimiala...89 Kainuun pelastuslaitos...89 6 RAHOITUSOSA 2008 2012... 93 7 KESKEISET TALOUSLUVUT 2008 2010... 94 LIIKELAITOKSET...95 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos...95 Kajaanin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos...100 Kajaanin Mamselli -liikelaitos...103 Kajaanin Vesi -liikelaitos...107 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos...111 TYTÄRYHTIÖT...115 Kajaanin Teknologiakeskus Oy...115 Measurepolis Development Oy...118 Vuolijoen Teollisuuskylä Oy...122 Kajaanin Elokuvakeskus Oy...122 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari...124 Kiinteistö Oy Lohtajan palvelukeskus...127 KAJAANIN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE 1.1.2010 alkaen...129 LIITTEET...130 Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2016...130 Kajaanin kaupungin henkilöstö 2008 2012 ja Kajaanin kaupungin eläkepoistumaennuste 2010 2016...144 Tilastotietoa Kajaanista 1990 2008...146 Kaupungin strategian tunnusluvut...147

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kajaanin kaupungin talousarviota vuodelle 2010 ollaan valmistelemassa harvinaisen vaikeasti ennustettavassa tilanteessa. Vuoden 2008 syksyllä alkanut rahoitusmarkkinakriisi käänsi myös Suomen kansantalouden laskusuhdanteeseen ja syvään taantumaan, jota on jatkunut koko vuoden 2009 ajan. Syksyllä alettiin jälleen puhua orastavan talouden nousun olevan alkamassa tai ainakin talouden hiipumisvauhdin pienenemisestä. Edes kohtuullisella varmuudella ennustettavaa suuntaa talouden kehitykselle tulevana vuonna ei ole. Varma tieto on se, että joka tapauksessa julkiseen sektoriin taantuman vaikutukset heijastuvat aina viiveellä. Valtio ja kunnat tuskailevat alenevien verotulojen ja kasvavien menopaineiden mahdotonta yhtälöä. Julkisen sektorin tulopohjan kehittyminen riippuu täysin yrityssektorin toipumisvauhdista. Kuntasektorin on varauduttava sietämään epävarmuuden aikaa. Kuntasektorin osalta taloudelliset näkymät ovat aivan erilaiset kuin vielä vajaa pari vuotta taaksepäin. Tuolloin vielä uskottiin, että talouden kasvu on lähes ikuista ja kuntien tulopohja kasvaa pitkään jatkuneen suotuisan trendin mukaisesti. Menopuolen hurjasta kasvuvauhdista ei oltu huolissaan ja niinpä meillä uskottiin olevan varaa muun muassa kunta-alan palkkaratkaisuun. Kuntataloudessa kävi niin, että pitkähkön nousukauden aikana rakennettiin vielä pikkuhiljaa uusia menokohteita entisten päälle. Tulopuoli näytti olevan varmalla pohjalla, joten menopuolen kehitykseen ei osattu suhtautua riittävän kriittisesti. Ikään kuin huomaamatta lisätulot hupenivat tämän kasvavan, jopa tulokehityksen ylittävän menorakenteen ylläpitoon. Lisäksi katsottiin olevan mahdollisuuksia erilaisiin palvelutarjonnan lisäyksiin, kun talous näytti asettuneen pysyvästi vakaammalle tasolle. Tämä selittää sen paradoksin, että monessa kunnassa ei edes huomattu ns. hyvää aikaa. Kaikki meni, mitä tuli ja monessa kunnassa puhuttiin kireästä taloustilanteesta. Kajaanissa ei ole syytä panikoitua, vaikka pudotus reaalimaailman karuun arkeen onkin ollut melkoinen. Nyt on pystyttävä tekemään harkittuja ratkaisuja ja linjauksia. Talous on yksi osa kaupungin toimintaa, mutta se vaikuttaa kaikkeen muuhun toimintaan. Kaupungin tulevaisuus on sitä parempi, mitä nopeammin saamme taloutemme kestävälle pohjalle. Loppujen lopuksi kuntatalouden hoitoon pätevät samat säännöt kuin muuhunkin talouteen. Menot on sovitettava tuloihin ja on tarkkaan katsottava, mihin eurot riittävät ja menevät. Kajaanissa talouden kiristymistä on lisäksi vauhdittanut paperitehtaan toiminnan loppuminen kaikkine seurannaisvaikutuksineen. Ison työnantajan alasajon ajoittuminen ennen syvimmän laman kouraisua saattoi kuitenkin olla ratkaiseva heräte talouden tasapainottamisohjelman aloittamiselle. Vuoden 2008 lopulla aloitetun talouden tasapainottamisohjelman toteuttamiseen on hyvät edellytykset. Kylmää pudotusta kasvavien tulojen maailmasta niukkenevien tulojen maailmaan on voitu pehmentää yhdistämällä erilaiset toimenpiteet kattavaksi talouden tasapainottamispaketiksi, jolla on mahdollisuus ottaa kaupungin talous hallintaan. Talouden tasapainottamisen avulla turvaamme resurssit kaupungin strategisille tavoitteille, elinkeinopolitiikalle ja uskottavana maakuntakeskuksena säilymiselle. Kaupungin talouden hallinta ei sinällään suoranaisesti lisää kaupunkilaisten hyvinvointia, mutta kunnossa oleva talous mahdollistaa hyvinvoinnin kehittämisen. Talouden tasapainottamisohjelmaa kohtaan on epäilyjä ja pelkoja siitä, että se on pelkkä karsimislista. Näin mustavalkoinen asia ei ole. Kyseinen tasapainottamisohjelma on lähtenyt liikkeelle siitä, että haetaan sellaisia kohteita, jotka eivät vaaranna lakisääteisiä tai peruspalveluja. Lakisääteiset peruspalvelut turvataan ja lisäksi mahdollisimman paljon sellaisia palveluja, joilla on selkeä sijansa ja perusteltu tarpeensa tällaisessa kaupungissa. Karsittavien listalla on sellaisia toimintoja, jotka eivät toteuta tai tue suoranaisesti kaupungin perustehtäviä. Hyvänä taloudellisena aikana on ollut

6 varaa laajamittaisempaan palvelutarjontaan kuin mitä taloudellinen kantokyky tästä eteenpäin sallii. Nykyisen palvelurakenteen ylläpitokulut ovat liian raskaat. Rakenteellisilla ratkaisuilla haetaan paremmin todellisia resursseja vastaavia ratkaisuja. Tasapainottamisohjelma on rakennettu vuosille 2010 2016 ja se toteutuu aina vuosi kerrallaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ohjelman tavoitteena on saada katettua kaikki taseeseen kertyneet alijäämät vuoden 2016 loppuun mennessä. Meidän on uskottava itseemme ja pystyttävä tekemään kipeitäkin ratkaisuja. Varmasti jokainen meistä voi nimetä listalta asioita, jotka sieltä erikseen irrotettuina kirpaisevat. Oleellista on nähdä kokonaisuus yksityiskohtien yli. Kaupungin kohdalla tämä tarkoittaa kaupunkikonsernin etua suhteessa yksilön tai pienen yhteisön etuun nähden. Jokaisella kaupunkilaisella on oltava valmiutta luopua jostakin uhrauksena yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Eikä tätä tarvitse ajatella pelkästään luopumisena. Meidän pitää asettaa itsellemme kysymys, mitä kaupungin tarjoamia asioita lopulta tarvitsemme hyvän elämän eväiksi? Osana talouden tasapainottamisohjelmaa kaupungin tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroja ollaan korottamassa tulevalle vuodelle. Palvelurakenteen muutoksilla ja toiminnan tehostamisella saadut ratkaisut eivät läheskään kaikki näy heti, vaan niiden vaikutus tulee vähitellen vuosien saatossa. Sen vuoksi tasapainottamisohjelmaan pitää sisällyttää, ja on järkevää tässä vaiheessa, sisällyttää myös verojen korotus. Ilman veronkorotuksia kaupungin ennustetut verotulot alenisivat ensi vuonna huomattavasti tähän vuoteen verrattuna. Tasapainottamisohjelma on kokonaisuus, joka sisältää rakenteellista ja toiminnallista sopeuttamista, aiempaa tarkempaa harkintaa kaupungin avustusrahojen ja yhteistyösopimusten osalta sekä henkilöstön luontaisen poistuman hyödyntämistä. Toisena selkeänä elementtinä on tulopohjan vahvistaminen ennen kaikkea veroprosenttien nostamisella. Tavoitteena on hallittu kokonaispaketti, jolla kaupungin talous tervehdytetään. Kaupungin tulos tulee olemaan näiden toimenpiteidenkin jälkeen alijäämäinen vuonna 2010. Kertyneitä alijäämiä on runsaasti edellisiltä tilikausilta. Edellä mainitun vuoksi yhteistoimintamenettely käynnistetään säästöjen aikaansaamiseksi. Talouden tasapainottamisen tukena voidaan sopivan tilaisuuden tullen käyttää esim. maaomaisuuden tai itselle tarpeettomien kiinteistöjen myyntiä, mutta kestävää talouden tasapainottamisohjelmaa ei tällaisten asioiden varaan voi rakentaa. Talousarvio vuodelle 2010 on peruspalvelut turvaava, investointitasoltaan korkeahko, kulttuurille, urheilulle, osaamiselle, kaupungin kehittämiselle ym. kohtuulliset resurssit tarjoava ja ennen kaikkea nykyistä parempaa talouden hallintaa. Kajaanin kaupungin ongelmana on menneisyydessä ollut tietynlainen linjattomuus ja päätöksenteon lyhytnäköisyys. Tämä talousarvio linjaa asioita ja suuntaviivoja ja mahdollistaa samalla nykyistä tarkemman tulevaisuuden suunnittelun. Kaupungin myönteisen imagon rakentamisessa auttaa se, että tartumme asioihin viivyttelemättä. Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on Kainuun maakuntahallinnon jatkovalmistelu 2012 vuoden jälkeiselle ajalle. Valmistelutyötä tehdään parhaillaan ja ratkaisut Kainuun mallista 2013 tehdään jo ensi vuoden keväällä. Kajaanin kaupungilla on suurimpana Kainuun kuntana iso rooli uuden maakuntamallin rakentamisessa. Ensi vuosi ja takuuvarmasti sitä seuraavatkin vuodet ovat haasteellisia meille kaikille. Meidän täytyy löytää reipasta Kajaani-henkeä, jolla selviämme haasteista. Kajaani on hyvä kaupunki, eikä meillä ole varaa päästää sitä hunningolle. Jari Tolonen kaupunginjohtaja

7 1 YLEISPERUSTELUT Johdanto Kajaanin kaupungin strategia, palvelustrategia ja talousarvio laaditaan yhteisessä prosessissa, joka käynnistyy vuoden alussa. Ensin tarkistetaan kaupungin strategia kaupungin johtoryhmän, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston seminaareissa. Sitten kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion laadintaohjeet ja toimialakohtaiset talousarvioraamit. Toimialat valmistelevat omat palvelustrategiansa ja talousarvionsa annettujen ohjeiden mukaisesti. Palvelustrategioihin sisältyvät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit. Kaupungin elinkeinostrategia johdetaan kaupungin strategiasta, ja henkilöstöstrategia johdetaan kaupungin palvelustrategioista. Lautakunnat hyväksyvät palvelustrategiat ja talousarviot syyskuun loppuun mennessä. Kaupunginstrategian ja palvelustrategian sisältävä talousarvio ja taloussuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksessa marraskuussa ja kaupunginvaltuusto päättää siitä joulukuussa. Toimialaraamin ja palvelustrategian toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt. Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Maailmantalous ajautui syvään taantumaan syksyn 2008 rahoitusmarkkinakriisin seurauksena. Tapahtumat finanssisektorilla ovat merkittävästi voimistaneet talouden laskusuhdannetta. Vuoden 2009 alkupuolella reaalitaloudessa on nähty poikkeuksellisen heikkoja lukuja. Yritysten ja kotitalouksien odotukset maailmalla ovat kuitenkin muuttuneet myönteisimmiksi ja taloudessa on nähty pieniä toipumisen merkkejä. Tuotannon aleneminen on hidastunut vuoden alkupuolesta. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä liian varhaista ennakoida taantuman olevan ohi. Lähivuosien kasvun odotetaan joka tapauksessa jäävän viime vuosia vaimeammaksi. Talouden elpymistä hidastaa se, että kriisi on osoittautunut yleismaailmalliseksi ja se on koskettanut voimakkaasti maailman kaikkia keskeisiä talousalueita. Suomen kansantaloudessa käänne parempaan on mahdollista vasta sen jälkeen, kun maailmantalous toipuu taantumasta. Suomessa vienti supistuu tänä vuonna ennusteiden mukaan viidenneksen. Maailmantalouden piristymisen myötä sen kuitenkin uskotaan kääntyvän niukkaan kasvuun. Suomen kokonaistuotanto supistui alkuvuonna voimakkaasti erityisesti viennin heikkenemisen vuoksi. Ennusteiden mukaan taantuman pohja olisi kuitenkin saavutettu Suomessakin. Kokonaistuotannon arvioidaan vuonna 2009 supistuvan vuositasolla mitaten kuusi prosenttia alkuvuoden jyrkän laskun seurauksena. Tuotannon kasvuksi vuonna 2010 ennakoidaan 0,3 prosenttia. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että talous Suomen tärkeimmissä vientimaissa kääntyy nousuun. Suhdanteiden ennakoidaan mm. Saksassa ja Ruotsissa kääntyvän paremmaksi loppuvuoden aikana. Venäjän talouden vähittäistä virkoamista tukee raaka-aineiden hintojen normalisoituminen. Heikentyneen työllisyystilanteen seurauksena kotitalouksien yhteenlasketut käytettävissä olevat reaalitulot eivät vuonna 2009 lisäänny, vaikka ansiotaso nousee ja tuloverokevennyksiä on tehty. Ensi vuonna ostovoima kääntynee niukkaan kasvuun, mutta työttömyyden kasvaessa kotitaloudet pysyvät varovaisina ja kulutus supistuu edelleen.

8 Taulukko. Kansantalouden kehitys 2007 2010 2007 2008 2009 2010 BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 180 185 175 177 BKT, määrän muutos, % 4,2 1,0-6,0 0,5 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 9,0 10,5 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 68,0 66,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,5 4,1 0,0 1,0 Pitkät korot (valtion obligaatiot,10 v), % 4,3 4,3 4,0 4,0 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2010 Kuluvana vuonna työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisen mutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Työllisten määrän arvioidaan vähenevän yli 90 000 henkilöä vuodesta 2008. Työttömyysaste nousee vuonna 2009 keskimäärin 9 prosenttiin. Ensi vuonna työvoiman kysyntä jatkaa laskuaan runsaalla 64 000 hengellä. Työttömyysaste nousee 10,5 prosenttiin ja työttömiä arvioidaan olevan noin 280 000 henkilöä. Vakavaksi ongelmaksi nousee työttömyysaikojen pidentyminen, sitä kautta myös rakenteellinen työttömyys lisääntyy. Julkisen sektorin talouskehitys Kansantalouden kokonaistuotannon supistuminen on heikentänyt julkisen talouden tilaa tuntuvasti. Julkisen talouden verotulojen kehitykseen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten yksityinen kulutus, yritysten tuloskehitys ja palkkasumma, ovat kääntyneet laskuun. Vastaavanlaista veropohjan laaja-alaista supistumista ei ole koettu sitten 1990-luvun laman. Tulojen vähentyessä julkisen talouden menojen kasvu on samanaikaisesti jatkunut nopeana. Menojen kasvua voimistavat ns. automaattiset vakauttajat, kuten työttömyysturva, joka vaimentaa osaltaan talouden aktiviteetin laskua. Myös hallituksen päätökset elvyttävistä toimenpiteistä ovat kasvattaneet menoja. Kun otetaan lisäksi huomioon aiemmin päätetyt veronkevennykset, finanssipolitiikka on taloudellista toimeliaisuutta tukevaa. Suhdannetilanteen heikkenemisen vaikutukset eivät vielä tänä vuonna näy täysimääräisesti julkisen talouden rahoitusasemassa, jonka arvioidaan ensi vuonna edelleen heikentyvän työttömyyden lisääntyessä. Julkisen talouden rahoitusaseman voimakas heikkeneminen lisää paineita korjaaviin toimenpiteisiin. Julkiseen talouteen syntyvä kansantalouden alijäämä on noin kahdeksan miljardia euroa. Julkinen velka (EMUvelka) kohoaa ensi vuonna 48 prosenttiin kokonaistuotantoon suhteutettuna. Valtion velka lisääntyy tänä ja ensi vuonna yhteensä yli 23 miljardia euroa. Taulukko. Julkinen talouden kehitys 2007 2010 2007 2008 2009 2010 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 47,3 49,0 54,6 55,8 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 35,2 34,2 41,4 48,2 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,4 36,9 43,9 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2010 Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta. Taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen näkyy voimakkaimmin yhteisö-, pääomatulo- ja autoverojen tuotoissa. Valtion verotulot supistuvat tänä vuonna noin 14 prosenttia ja ensi vuonna hieman yli prosentin. Kokonaistuotannon kehityksessä tapahtuva käänne parempaan ei vielä ensi vuoden aikana näy verotulojen lisääntymisenä. Työttömyyden kasvu pitää kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen varovaisena, mikä hidastaa välillisten verotulojen palautumista aiemmalle tasolleen. Valtion rahoitusjäämä on tänä vuonna 4,5 prosenttia alijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna alijäämä syvenee edelleen 6 prosenttiin.

Kuntatalous 9 Kuntatalous on vuonna 2009 kiristynyt verotulojen heikkenemisen seurauksena nopeasti. Kunnallisverotulot supistuvat tänä vuonna työpanoksen voimakkaasta heikkenemisestä ja veronkevennyksistä huolimatta vain 0,5 prosenttia, koska työssäkäyvien ansiotaso nousee vielä voimassa olevien palkkasopimusten myötä. Vuodesta 2010 on tulossa kuntakentälle erittäin vaikea, koska kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Myös tuloverotuksen keventäminen pienentää kuntien verotuloja. Verotulojen nopea aleneminen merkitsee sitä, että kuntien vuosikatteet heikkenevät vuosina 2009 2012. Toimintamenoja ei pystytä kunnissa sopeuttamaan samaan tahtiin kuin verotulot heikkenevät. Kuntatalouden lähtötilanne taantumaan on pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta varsin heikko menojen ja lainakannan nopean kasvun vuoksi. Vielä vuonna 2008 toimintamenojen kasvu oli kuntasektorilla keskimäärin 7,7 prosenttia. Hyvän verotulokehityksen myötä kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,4 miljardia euroa ja se kattoi poistot. Investointien kasvun myötä kuntien lainakanta kuitenkin kasvoi vuonna 2008 lähes 600 miljoonalla eurolla. Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat vuosina 2009 2010 erityisesti nykyisten virka- ja työehtosopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kunnat joutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään sekä käyttömenojen kasvua että investointeja. Ennusteiden mukaan kuntien toimintamenot kasvavat vuonna 2009 kuitenkin vielä 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia. Investointien odotetaan putoavan vuoden 2008 tasolta. Näin käy siitäkin huolimatta, että monissa kunnissa investointeja on taantuman torjumiseksi pyritty pitämään korkealla tasolla. Vaikka kuntatalouden menokehitys vuosina 2009 2010 hidastuisikin merkittävästi, arvioidaan vuosikatteen vuonna 2009 silti laskevan 1,7 miljardiin euroon ja edelleen vuonna 2010 noin 1,2 miljardiin euroon. Vuosikate kattaisi poistoista vuonna 2009 noin 85 prosenttia ja vuonna 2010 noin 60 prosenttia. Kuntatalouden tasapainoon vuonna 2010 vaikuttavat merkittävästi kuntien verotukseen ja menojen kasvun hillintään liittyvät päätökset ja erityisesti kunta-alan työmarkkinaratkaisu. Kunta-alan henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän vuosina 2009 2010 vuoden 2008 tasolla. Ansiotason arvioidaan vuonna 2009 nousevan 3,5 prosenttia ja vuonna 2010 noin 3 prosenttia. Tämän seurauksena kuntasektorin keskimääräinen palkkasumman kasvun arvioidaan olevan vuonna 2009 noin 4 prosenttia ja vuonna 2010 noin kolme prosenttia. Kuntatalouden tilaa helpottaa hieman yleisen hintatason aleneminen, joka laskee palvelujen ostojen kasvupaineita tänä ja ensi vuonna. Tämän vaikutus jää kuitenkin varsin pieneksi, koska kuntien menoista merkittävä osa on sidoksissa palkkakustannuksiin. Vuosina 2010 2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 prosenttia. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikate kattaa selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin vuosikate alkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa kolmessa miljardissa eurossa, vuosikate ei vuoden 2010 jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu todennäköisesti hidastuu nopeasti. Ilman käyttötalouden menojen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi ja varautuminen tulevien vuosien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti. Kuntien lainakannan ennakoidaan kasvavan vuodesta 2007 vuoteen 2009, tosin kasvu hidastuu vuonna 2009 johtuen suurten

10 kuntien hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Vuonna 2002 kunnissa oli velkaa keskimärin 863 euroa/asukas, vuonna 2006 luku oli 1 464 euroa ja vuonna 2008 lainamäärä oli 1 629 euroa/asukas. Kumulatiivista taseeseen kertynyttä alijäämää oli vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan 141 kunnassa. Kumulatiivista ylijäämää oli 258 kunnassa. Kuntien verotulojen arvioidaan supistuvan 2,5 prosenttia vuonna 2009 huolimatta siitä, että mm. ansiosidonnainen työttömyysturva kompensoi osittain palkkatulojen laskua ja kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korotus loiventaa yhteisöverotulojen alenemista. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisverotuloja kertyy vuoden 2009 veroasteella arvioituna kuluvaa vuotta vähemmän. Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina 2007 2012, milj. euroa 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuloksen muodostuminen Toimintakate -19 781-21 019-21 978-23 298-24 491-25 800 Verotulot 16 296 17 450 17 956 18 886 19 736 20 606 Valtionosuudet, käyttötalous 5 757 6 601 7 146 7 404 7 656 8 013 Rahoitustuotot ja kulut, netto 114 107 103 94 92 85 Vuosikate 2 387 3 138 3 219 3 086 2 993 2 903 Poistot -1 839-1 894-1 951-2 010-2 070-2 132 Satunnaiset erät, netto 234 250 250 250 250 250 Tilikauden tulos 782 1 494 1 519 1 326 1 173 1 021 Rahoitus Vuosikate 2 387 3 138 3 219 3 086 2 993 2 903 Satunnaiset erät 234 250 250 250 250 250 Tulorahoituksen korjauserät -528-450 -450-450 -450-450 Tulorahoitus, netto 2 093 2 938 3 019 2 886 2 793 2 703 Käyttöomaisuusinvestoinnit -3 787-4 000-3 900-3 900-3 900-3 900 Rahoitusos. ja myyntituotot 1 104 900 900-900 900 900 Investoinnit, netto -2 683-3100 -3 000-3 000-3 000-3 000 Rahoitusjäämä -590-162 19-114 -207-297 Lainakanta 9 007 9 357 9 457 9 657 9 957 10 357 Kassavarat 4 302 4 390 4 410 7 396 4 388 4 392 Nettovelka 4 705 4 967 5 047 5 261 5 569 5 965 Lähde: Valtiovarainministeriö: Peruspalvelubudjettitarkastelu 2009 Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2016 Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, mikäli talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kajaanin kaupungilla oli omia kattamattomia alijäämiä vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan 14,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Kajaanin osuus Kainuun maakunta kuntayhtymälle kertyneistä alijäämistä on rahoitusosuuden suhteessa laskettuna 4,8 miljoonaa euroa eli yhteensä Kajaanin vastuulla on kattamattomia alijäämiä noin 19,1 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettuna alijäämää on 500 euroa. Kainuun maakunta kuntayhtymän ja kuntien kesken on sovittu, että kunnat kattavat kuntayhtymän alijäämät rahoitusosuuden mukaan laskettuna vuosina 2009 2012. Vuoden 2009 lopussa alijäämien määrä on noin 27,3 miljoonaa euroa, johon sisältyy 4,2 miljoonaa euroa KuEL-maksujen oikaisukirjauksia.

11 Alijäämiä ei saada katetuksi suunnitelmakauden aikana, joten kattamista varten on laadittu vuoteen 2016 saakka ulottuva talouden tasapainottamisohjelma, joka on tämän talousarvion liitteenä. Talouden tasapainottamisohjelman 2010 2016 tavoitteena on konkreettinen, toteuttamiskelpoinen ohjelma, jolla katetaan syntyneet alijäämät vuoden 2016 loppuun mennessä. Ohjelman tarkoituksena on poliittisen ja hallinnollisen organisaation pitkäjänteinen sitoutuminen talouden tasapainottamiseen. Ohjelma sisältää noin 29,5 miljoonan euron kumulatiiviset säästöt vuoden 2016 loppuun mennessä. Ohjelma on samalla kaupungin raamibudjetti vuoden 2016 loppuun saakka. Samalla edellytetään, että budjetin toteuttajien tulee kyetä kattamaan vuosien 2010 2016 mahdolliset inflaatiokorotukset. Tasapainottumisohjelman leikkaukset eivät vaaranna mitään lakisääteisiä tai muita subjektiivisen oikeuden palveluja, joten kaikki leikkaukset voidaan tehdä kaupungin toimielinten omilla päätöksillä. Ohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä palvelujen tuottajaorganisaatioiden, poliittisten päätöksentekijöiden ja henkilöstön kanssa. Valmistelussa on ollut useita neuvottelukierroksia, johtoryhmien, lautakuntien, hallituksen ja valtuuston seminaareja ja kokouksia sekä kuntalaisten osallisuus- ja arviointitilaisuuksia, joilla on pyritty varmistamaan laaja osallistuminen valmisteluun sekä sitoutuminen päätöksentekoon ja päätösten toteuttamiseen. Liite 1. Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2016 Talousarvion sitovuus Avustukset Avustuksia maksetaan vain kaupungin perustehtävää tukeviin tarkoituksiin sekä strategisesti ja elinkeinopoliittisesti merkittäviin kohteisiin. Avustuksista päättäminen keskitetään seuraavasti: kaupunginhallitus: strategisesti ja elinkeinopoliittisesti merkittävät kohteet sivistyslautakunta: nuoriso-, kulttuuri- ja liikunta-avustukset (ml. Pallohalli Oy:n avustus) ympäristötekninen lautakunta: vesihuolto- ja hissiavustukset, joukkoliikenneavustukset, yksityisteiden kunnossapito- ja perusparannusavustukset. Harkinnanvaraisia uusia avustuksia ei myönnetä lukuun ottamatta talousarvioon budjetoituja nimettyjä avustuksia. Hankkeet, hankkeiden omavastuut ja hanketuet Uusia hankkeita ei saa aloittaa eikä tukea. Poikkeuksena ovat välitöntä hyötyä perustehtävään tuovat tai strategisesti merkittävät hankkeet, jotka on jo budjetoitu talousarvioon. Niidenkin aloittamisesta on tehtävä kirjallinen perusteltu hakemus toimialajohtajalle, joka myöntää tai kieltää luvan viranhaltijapäätöksellä. Kaupungin omavastuuosuudet ja tuet hankkeisiin päättyvät, kun sopimukset päättyvät. Hankkeella tarkoitetaan EU- tai kansallista rahoitusta saavaa projektia, ei ympäristöteknisen toimialan normaaleja investointihankkeita.

Toimitilat 12 Kajaanin kaupunki pitää hyvässä kunnossa ne hallitsemansa toimitilat, joita käytetään lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on toimitilojen kokonaismäärän vähentäminen, jotta käyttötaloudessa saavutettaisiin säästöjä. Tavoitteena on pidetty jopa 2 3 prosentin vuotuista vähennystä. Tällä hetkellä realistinen tavoite palvelutuotannon tarpeen ja tilojen realisoinnin kannalta on vähintään 1,5 prosenttia vuodessa. Mikäli toimitiloja vähennettäessä tiloja poistuu sellaisesta käytöstä, joka ei ole kaupungin lakisääteistä tehtävää, Kajaanin kaupunki ei sitoudu hankkimaan korvaavaa tilaa tällaisen toiminnan harjoittajalle. Kunnallistekniset verkostot Vanhaa verkostoa peruskorjataan vähintään poisto-ohjelman edellyttämässä laajuudessa. Uusien tonttien asemakaavoitus suunnataan keskustaajaman ns. sisäisen kasvun alueille. Jo olemassa olevan verkoston äärellä olevat rakentamattomat tontit ja alueet pyritään saamaan mukaan tonttitarjontaan maankäyttöpoliittisin toimenpitein. Uutta kunnallistekniikan verkostoa rakennetaan vain, jos vanhan verkoston äärellä ei ole tarjolla kysyntään nähden riittävästi tontteja. Mikäli uuden kunnallistekniikan rakentamisesta säästyy investointirahaa, se käytetään vanhan kunnallistekniikan peruskorjaamiseen. Henkilöstö Henkilöstön luonnollinen poistuma hyödynnetään aina, kun se on mahdollista. Yhtään uutta virka- tai työsopimussuhdetta ei muodosteta eikä määräaikaisia työsuhteita jatketa, ellei niiden täyttämättä jättäminen aiheuta vaaraa kuntalaisten terveydelle, omaisuusvahinkoja tai muita huomattavia riskejä tai kustannuksia. Jos tehtävä on välttämättä em. syistä täytettävä, selvitetään ensin, voidaanko se täyttää sisäisesti siten, ettei ketjuun missään vaiheessa tarvitse palkata uutta henkilöä Kajaanin kaupungin organisaation ulkopuolelta. Tulosaluejohtajien on haettava kaikkiin virka- ja työsuhteisiin täyttölupa kirjallisesti toimialajohtajalta. Lupa myönnetään tai hylätään kirjallisesti viranhaltijapäätöksenä. Vuosilomat on myönnettävä siten, että sijaisten tarve voidaan minimoida. Myös työvuorosuunnittelussa ja työaikakorvausten suorittamisessa rahana tai vapaa-aikana on otettava huomioon sijaisten tarpeen minimointi. Jokaiseen palkantarkistukseen on haettava kirjallisesti lupa henkilöstöpäälliköltä. Lupa myönnetään tai hylätään kirjallisesti viranhaltijapäätöksenä. Tämä ei koske virkaja työehtosopimusten mukaisia yleiskorotuksia eikä paikallisia järjestelyeriä. Osa-aikaeläkkeelle jäänti on mahdollista muissa paitsi esimiestehtävissä, jos tilalle ei tarvitse palkata uutta henkilöstöä. Osa-aikaeläkkeelle jäännin edellytyksenä on työntekijän oma halu ja työnantajan etu. Vapaaehtoisiin palkattomiin virkavapauksiin ja työlomiin kannustetaan, jos ne eivät aiheuta vaaraa kuntalaisten terveydelle, omaisuusvahinkoja tai muita huomattavia riskejä tai kustannuksia tai muuten sijaisten tarvetta. Palvelutason lasku hyväksytään. Matkustus ja ulkopuolinen koulutus on vähennettävä minimiin. Vain ehdottoman välttämättömät matkat ja ulkopuoliset koulutukset sallitaan. Edullisinta matka- ja majoitusvaihtoehtoa on käytettävä. Hankinnat Vain ehdottoman välttämättömät budjetoidut investointiluonteiset hankinnat sallitaan toimialajohtajien kirjallisella luvalla. Perustehtävässä tarvittavat pakolliset aine-, tarvike- ja palveluostot sallitaan talousarvion puitteissa.

13 Maksut ja taksat Tavoitteiden sitovuus Kaikkien maksujen ja taksojen korotusmahdollisuudet on tutkittava ja tuotava päätöksentekoon ao. toimielimille. Tavoitteet hyväksytään sitovina talousarviovuodelle seuraavasti: 1. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet - Kajaanin kaupungin strategiassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet/mittarit - toimialojen toiminnalliset tavoitteet/mittarit - käyttötalouden määrärahan sitovuustaso on toimialan toimintakate/ toimialanetto 2. Valtuustoon nähden ei-sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit 3. Lautakuntiin nähden sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit - tulosalueiden ja tulosyksiköiden käyttötalouden määrärahat 4. Investointien määrärahan sitovuustaso (netto) - Hankekohtaisesti rakennukset muut aineelliset hyödykkeet käyttöomaisuusarvopaperit - Tulosaluekohtaisesti maa- ja vesialueet kiinteät rakenteet ja laitteet - Toimialakohtaisesti irtain omaisuus 5. Liikelaitokset - Kajaanin ammattikorkeakoulu peruspääoman korko peritään - Kajaanin Vesi tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 1,3 milj. euroa - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos peruspääoman korko peritään - Kajaanin Mamselli tuottovaatimus 50 000 euroa ja peruspääoman korko - Kajaanin Kaupunginteatteri ei tuottovaatimusta peruspääoman korko peritään 6. Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset - Kainuun maakunta kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko peritään Kainuun ammattiopiston peruspääoman korko peritään - Kainuun jätehuollon kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko peritään

Talousarvion muutokset 14 Kaupunginvaltuuston antamien tavoitteiden pohjalta toimielimet hyväksyvät tehtäväalueensa toiminnalliset, taloudelliset ja palvelujen laadulliset tavoitteet sekä määrärahojen käyttösuunnitelmat. Toimialojen on valmisteltava lautakuntien/johtokuntien hyväksyttäväksi määrärahojen käyttöä ja tuloarvioiden seuraamista varten käyttösuunnitelma, jossa lautakunnat ja johtokunnat tarkistavat määrärahajaon tulosalueille ja yksiköille sitovuustasot huomioon ottaen. Toiminta sopeutetaan myönnettyjen määrärahojen rajoihin. Käyttösuunnitelma on valtuuston hyväksymää talousarviota yksityiskohtaisempi toiminnallinen ja taloudellinen selvitys tehtävistä ja määrärahoista. Määrärahat kohdistetaan tuotettaville palveluille ja oikeille tileille. Käyttösuunnitelma on johtamisen keskeinen väline hallintokunnan sisällä ja antaa pohjan toiminnan ja määrärahojen seurannalle. Käyttösuunnitelman laadinnassa on otettava huomioon kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian tavoitteet, niiden arviointikriteerit sekä sitovien tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää 1. kaupunginvaltuusto, kun muutos aiheuttaa - käyttötaloudessa toimialan toimintakatteen nettosumman ylittymisen tai tavoitteiden alittumisen - investointiosassa sitovuustason nettomäärärahan ylittymisen - valtuuston erikseen päättämän rahamäärän ylittymisen 2. kaupunginhallitus ja lautakunta - kun kyse on rahamäärien siirroista niiden omien tulosalueiden välillä ja kun muutos ei aiheuta sitovuustasojen nettoloppusummien ylittymistä. 3. ympäristötekninen lautakunta - investointiosassa kohdissa Rakennukset ja Kiinteät rakenteet ja laitteet säästyneen määrärahan siirrosta kohteelta toiselle päättää ympäristötekninen lautakunta silloin, kun kyse on valtuuston hyväksymistä investointikohteista eikä muutos aiheuta nettomäärärahan ylittymistä. Yleinen kehitys Väestö Maamme väkiluku ylittää kuuden miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreesta väestöennusteesta. Ennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Väestöennuste on laadittu koko maan osalta vuoteen 2060 ja alueittain vuoteen 2040 asti. Väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys ja muuttovoitto ulkomailta pysyvät havaitulla tasolla ja kuolevuuden aleneminen jatkuu havaitun kaltaisena. Ennusteen mukaan vuonna 2034 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, mutta nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu 15 000 henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2040 ja 56 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään.

15 Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee nopeasti lähitulevaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2008 lopussa 50,3. Ennusteen mukaan vuonna 2016 huoltosuhde olisi 60,4 ja nousisi 70,5:een vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 79,1. Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä 905 000:sta 1,79 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. Yli 85- vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan viime vuodenvaihteen kahdesta prosentista seitsemään prosenttiin ja heidän määränsä nykyisestä 108 000:sta 463 000:een. Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viimeisenä viitenä vuotena, Etelä-Savon väkiluku pienenee vuoteen 2030 mennessä kahdeksan prosenttia nykyisestä. Seuraavaksi eniten eli kuudella prosentilla väestö vähenee ennusteen mukaan Kainuun maakunnassa. Suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaan, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnissa. Niiden väkiluku olisi vuonna 2030 noin 20 prosenttia nykyistä suurempi. Lähde: http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09-30_tie_001_fi.html Kajaanin väestömäärä on laskenut 2000-luvulla vajaat sata henkeä vuosittain, mikä on johtunut syntyvyyden laskusta ja muuttotappiosta. Vuolijoen kunnan liittäminen Kajaanin kaupunkiin vuoden 2007 alusta nosti väkilukua 2 650 hengellä. Väestömäärä on kääntynyt nousuun vuodesta 2006 (v. 2006: 38 027, v. 2007: 38 089 ja v. 2008: 38 132). Vuoden 2009 syyskuun loppuun mennessä väestö oli lisääntynyt 60 hengellä (38 192), mikä johtui pääasiassa maahanmuutosta. Syntyvyys on kasvanut lievästi. Työllisyystilanteen heikentyminen saattaa kuitenkin kääntää väestökehityksen tappiolliseksi. Ulkomaalaisten osuus Kajaanin väestöstä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2000 Kajaanissa asui 331 ulkomaan kansalaista, vuonna 2008 heitä asui Kajaanissa 732. Taulukko. Ulkomaalaisten osuus Kajaanin väestöstä vuonna 2000 ja 2008. Vuosi 0 14-vuotiaat 15 64-vuotiaat Yli 65-vuotiaat 2000 60 255 16 2008 169 539 24 Muutos-% 181,7 111,4 62,5 Kainuun väkiluku on laskenut vuodesta 1990 (96 957) yli 13 000 hengellä (vuonna 2008 (83 160). Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viime vuosina, Tilastokeskus ennustaa Kainuun väkiluvun pienenevän vuoteen 2040 mennessä kuusi prosenttia nykyisestä (83 160 asukasta vuonna 2008, ennuste 76 961 asukasta vuonna 2040). Lähde: Tilastokeskus Työllisyys ja työttömyys Tilastokeskuksen mukaan Kajaanissa asuvan työllisen työvoiman määrä on kasvanut 2000-luvulla. Kunnassa työssäkäyvien määrä on kasvanut vielä sitäkin nopeammin, joten työpaikkaomavaraisuus on lisääntynyt. Työpaikkoja on tullut lisää palvelusektorille. Vuoden 2008 lopussa työttömyys taloudellisen tilanteen heikennyttyä kasvoi nopeasti ja se on pysynyt korkeana koko vuoden 2009. Kajaanissa etenkin lomautukset nostivat työttömien määrää. Kajaanissa oli vuonna 2008 keskimäärin 2 241 työtöntä, ja työttömyysaste oli 12,6. Kainuun TE-keskuksen syyskuun 2009 tilannekatsauksen

16 mukaan Kajaanin työttömyysaste oli 13,1 prosenttia ja työttömiä on ollut keskimäärin 2 628 vuoden aikana. Koko Kainuun työttömyysaste oli elokuun lopussa 13,0. Paheneva työttömyys ei ole kuitenkaan lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä, vaan pitkäaikaistyöttömien määrä ja suhteellinen osuus on vähentynyt. Sen sijaan taantuma on lisännyt nuorisotyöttömyyttä. Syyskuun lopussa 2009 oli alle 25-vuotiaita nuoria työttömänä 401, mikä on 113 henkilöä enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Kainuun TE-keskuksen mukaan on odotettavissa, että työttömyys ei juurikaan kasva syksyn aikana, mutta kohoaa sitten jyrkästi vuoden loppua kohti, kun työvoiman kysyntä kausivaihteluista johtuen hiipuu. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 9,8 prosenttia syyskuun lopussa 2009. Koko maassa työttömyys oli syyskuussa 41,1 prosenttia korkeammalla vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kajaanissa kasvua oli 15,6 prosenttia ja Kainuussa 11,4 prosenttia. Lähteet: Tilastokeskus, Kainuun TE-keskus Asuntojen hinnat Vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet 4,2 prosenttia Kajaanissa vuodesta 2007 vuoteen 2008. Koko maassa nousu on ollut noin 0,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 0,5 prosenttia. Kajaanissa keskimääräinen neliöhinta oli 1 221 euroa vuonna 2008, koko maassa 1 913 euroa ja pääkaupunkiseudulla 2 868 euroa. Lähde: Tilastokeskus Henkilöstö Kuntien henkilöstö Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee 437 000 henkilöä. Työssäkäyvistä suomalaisista joka viides on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Suomessa on 348 kuntaa ja 164 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kuntien ja kuntayhtymien koko työnantajana vaihtelee hyvin paljon. Suurien kaupunkien palveluksessa on useita tuhansia henkilöitä. Suurin kuntatyönantaja on Helsingin kaupunki, jonka palveluksessa on lähes 40 000 henkilöä. Puolet kunnista ja kuntayhtymistä on työnantajia, joiden palveluksessa on alle 250 henkilöä. Kaupunkien ja kuntien palveluksessa on yhteensä 317 000 henkilöä ja kuntayhtymien palveluksessa 120 000 henkilöä. Vuonna 2008 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat 18,6 miljardia euroa, josta noin 14,2 miljardia euroa oli palkkakustannuksia ja muu osa välillisiä työvoimakustannuksia. Yli puolet kaikista kunta-alan menoista on henkilöstömenoja. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Niillä on myös mahdollisuus järjestää palvelut ostamalla ne toiselta kunnalliselta tai yksityiseltä toimijalta. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät kuten työviihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Kolme neljäsosaa henkilöstöstä on tehnyt töitä kunta-alalla vähintään kymmenen vuotta. Työyhteisöinä kunnat ovat tasa-arvoisia. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla.

17 Kuntatyönantajat irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomisia ei kunta-alalla juurikaan ole. Lähivuosina kunta-alalla tarvitaan runsaasti ammattitaitoista työvoimaa. Vuoteen 2025 mennessä puolet nykyisestä kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Kuntien työnantajapolitiikan keskeisin tehtävä tulevina vuosina on turvata osaavan työvoiman rekrytointi työmarkkinoilta poistuvien tilalle. Henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen ammattitehtäviin. Kunnallisten työpaikkojen määrä kasvaa lähivuosina lähinnä kasvukeskuksissa, joissa väestönkasvu lisää henkilöstötarvetta erityisesti päivähoidossa ja opetustoimessa. Väestön ikääntyminen lisää työvoimatarvetta myös vanhustenhuollossa Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.10.2007 31.1.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos edellyttää, että kunta-alan seuraavan sopimuskauden sopimukset ovat pitkäkestoisia ja erittäin maltillisia. Kunta-alalla on nyt entistä suurempi tarve hallita työvoimakustannuksia sekä valtakunnallisilla että paikallisilla ratkaisuilla. Työvaltaisella kuntasektorilla palkkakustannusten osuus kuluista on noin puolet ja sosiaali- sekä terveyspuolella jopa 70 prosenttia. Kuntien on lamasta huolimatta huolehdittava lakisääteisistä tehtävistään ja järjestettävä kuntalaisille palvelut. Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Kajaanin kaupungin henkilöstö Kajaanin kaupungin palvelustrategiassa määritellään, mitä palveluja kaupunki järjestää, miten ne järjestetään ja millaisella henkilöstömäärällä tuotetaan kaupungin omana työnä järjestettävät palvelut. Palvelustrategia sisältää henkilöstösuunnitelman vuosiksi 2010 2012. Tavoitteena on, että vuosien 2010 2012 eläköitymisistä voitaisiin hyödyntää vähintään kymmenen prosenttia, mikäli olisi noin 20 henkilötyövuotta. Tavoitteeseen päästään tehostamalla henkilöstön sisäistä uudelleen sijoittumista ja kouluttautumista. Haasteena on laatia sellainen henkilöstösuunnitelma vuosiksi 2010 2016, että eläköitymistä voidaan hyödyntää vielä suuremmassa määrin. Kaupungin tavoitteena on säästää henkilöstömenoissa kaikin mahdollisin tavoin. Vuoden 2009 lopulla tehdään työyhteisön toimivuustutkimukset, joiden tulosten perusteella kaupungissa käynnistetään erilaisia kehittämishankkeita. Työn vaativuuden arviointijärjestelmiä kehitetään saatujen kokemusten perusteella. Asiasta neuvotellaan työnantajan edustajien ja pääsopijajärjestöjen välillä. Kajaanin kaupungissa sovellettavia sopimusaloja ovat KVTES, OVTES, TTES ja TS. Kunnallisen alan virka- ja työehtosopimusten voimassaolo päättyy tammikuussa 2010, lukuun ottamatta Tehy-ratkaisua. Liite 2. Kajaanin kaupungin henkilöstö 2008 2012 ja Kajaanin kaupungin eläkepoistumaennuste 2010 2016

18 Taloudelliset lähtökohdat Verotulot Kaupungin verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2010 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 116 miljoonaa euroa, jossa on kasvua vuoden 2009 verotulojen arvioon noin 4,0 miljoonaa (3,6 %) euroa. Verotulojen kasvu perustuu kunnallisveroprosentin korottamiseen yhdellä prosenttiyksiköllä sekä kiinteistöveroprosenttien korottamiseen. Ilman verojen korotusta verotulot olisivat vähentyneet noin kolmella miljoonalla eurolla (2,9 %) tämänvuotisesta. Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Vuonna 2010 palkkasumman arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat 10 prosenttia, mikä merkitsee, että verotettava tulo vähenee noin kaksi prosenttia. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän koko maassa noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Vuosina 2011 2012 verotilitysten kasvuvauhdin odotetaan hieman elpyvän. Tähän tulee vaikuttamaan osaltaan mm. vuonna 2010 tehtävien uusien työehtosopimusten palkankorotustaso sekä toisaalta se, tehdäänkö yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuuteen muutoksia verrattuna tämänhetkiseen tasoon. Kajaanin verotulojen kasvuprosentin ennakoidaan lähivuosina olevan hieman koko maassa tapahtuvaa kehitystä hitaampaa. Ennusteeseen liittyy merkittäviä riskitekijöitä: talouden heikkeneminen on ollut poikkeuksellisen rajua, minkä seurauksena myös toipuminen kestää todennäköisesti vuosia. Siten myös veropohjan kehitys voi olla hitaampaa kuin nykyisessä ennusteessa on arvioitu. Talousarvio perustuu kunnallisveron korottamiseen 19,00 prosentista 20,00 prosenttiin vuoden 2010 alusta. Vuonna 2009 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän lokakuussa tarkistetun ennusteen mukaan 100,8 miljoonaa euroa eli noin 1,8 miljoonaa euroa talousarvioon merkittyä enemmän. Veropohjan heikkenemisen sekä talouden tasapainottamiseen liittyvien seikkojen vuoksi tuloveroprosentin tarkistus on välttämätöntä. Ilman tuloveroprosentin korotusta ensi vuoden kunnallisveron tuotto olisi jäänyt noin 3,0 miljoonaa euroa tämänvuotista pienemmäksi. Vuoden 2010 kunnallisveron tuoton arvio perustuu valtion ja kuntaliiton arvioihin kuntien yhteenlasketusta kunnallisveron tuoton kasvusta sekä kaupungin vuonna 2009 saamiin verotilityksiin. Vuonna 2009 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän lokakuussa tarkistetun arvion mukaan 5,0 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa tarkistettuun talousarvioon merkittyä enemmän. Yhteisöveron ennusteeseen sisältyy toteutettu kuntaryhmän vuoden 2009 jako-osuuden korotus 22,03 prosentista 32,02 prosenttiin. Nousevasta jakoosuudesta huolimatta yhteisöverojen tilitysten ennakoidaan jäävän 1,5 miljoonaa euroa vuoden 2008 tilityksiä pienemmiksi. Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2010 arvioidaan 5,5 miljoonaa euroa. Arvio perustuu valtion ja kuntaliiton arvioihin kuntien yhteenlasketusta yhteisöveron tuoton kasvusta sekä kaupungin vuonna 2009 saamiin verotilityksiin. Kiinteistöverolakia muutetaan vuoden 2010 alusta siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan. Muutokset yleisen kiinteistöveroprosentin rajoissa vaikuttavat myös muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentin vaihteluväliin. Lisäksi voimalaitosten kiinteistöveroprosentin ylärajaa nostetaan.

19 Vuoden 2010 talousarvio perustuu lähtökohdille, että vakituisten asuinrakennusten, muun asuinrakennuksen sekä yleisen kiinteistöveron veroprosentteja korotetaan 0,20 prosenttiyksiköllä ja voimalaitosten veroprosenttia 0,35 prosenttiyksiköllä. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10; vakituisen asuinrakennuksen 0,55; muun asuinrakennuksen 1,15; rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 ja voimalaitoksen 2,85 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Näillä oletuksilla kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 8,3 miljoonaa euroa. Taulukko. Verotulot 2008 2012, 1 000 euroa Vuoden 2009 verotulojen toteutumaennuste on 112,0 miljoonaa euroa: kunnallisvero 100,82 miljoonaa euroa, yhteisövero 5,0 2 miljoonaa euroa ja kiinteistövero 6,2 miljoonaa euroa. Valtionosuudet 2008 2012 TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Kunnallisvero 100 204 99 000 102 700 106 600 109 000 Yhteisövero 6 495 4 000 5 500 5 950 4 720 Kiinteistövero 5 954 6 000 8 300 8 300 8 300 Yhteensä 112 653 109 000 116 500 120 850 122 020 - muutos -3 653 7 500 4 350 1 170 - kasvu-% -3,2 6,9 3,7 1,0 Vuoden 2010 alusta toteutetaan valtionosuusuudistus, jossa nykyiset sektorikohtaiset valtionosuudet keskitetään pääosin valtiovarainministeriöön. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee kuntien yleistä valtionosuutta ja verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta sekä valtionosuuksia, joita myönnetään esi- ja perusopetukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kirjastoille, kuntien yleiseen kulttuuritoimintaan sekä asukaskohtaisesti rahoitettuun taiteen perusopetukseen. Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy uudistuksessa lähtökohtaisesti nykyisellään. Kunnan valtionosuus lasketaan jatkossakin siten, että kullekin kunnalle erikseen lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Yhdistettävissä valtionosuuksissa on yksi yhtenäinen kiinteä valtionosuusprosentti, joka kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Uudistuksen tarkoituksena ei ole muuttaa yksittäisten kuntien valtionosuuksia ja niiden määräytymisperusteita. Olennaisimmat muutokset ovat esi- ja perusopetuksen oppilaskohtaisen valtionosuuden muuttuminen ikäluokan (5 16 -vuotiaat) asukasmäärään perustuvaksi ja siirtyminen yhteen yhtenäiseen valtionosuusprosenttiin. Uudessa järjestelmässä ei ole erillistä erityisopetuksen korotustekijää eikä kouluverkkotekijää. Valtionosuusuudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset tasataan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksella. Esi- ja perusopetukseen tulee kotikuntalaskutus (ns. clearing-järjestelmä) oppilaan käydessä koulua muussa kuin kotikunnassaan. Uudistuksen ulkopuolelle jäävät ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus (lukio, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu) sekä liikunnan, nuorisotyön, kansalaisopiston, taiteen perusopetuksen, teattereiden, orkestereiden ja museoiden sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet.

20 Toimintatuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja kulut Taulukko. Valtionosuuksien kehitys 2008 2012, 1 000 euroa. TP 2008 TA 2009 TA2010 TS 2011 TS 2012 Valtionosuudet yht. 47 341 52 096 53 500 56 000 57 650 - muutos 5 035 4 755 1 404 2 500 1 650 - kasvu-% 11,9 10,0 2,7 4,7 2,9 Kajaanin käyttötalouden tulot kasvavat 0,7 miljoonalla eurolla vuoden 2009 tasosta. Toimintakulujen laskentaperusteet ovat seuraavat: Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin on laskettu kolmen prosentin korotusvaraus, jolla on kyettävä kattamaan yleis- ja taulukkokorotukset. Lomarahavaraus on kuusi prosenttia. Kunnalliselle eläkevakuutukselle tilitettävät eläkemaksut muodostuvat palkkaperusteisesta osasta, varhaiseläkemenoperusteisesta osasta sekä eläkemenoperusteisesta osasta. Palkkaperusteinen osa on 15,8 prosenttia vuonna 2010 (keväällä annetussa talousarvion laadintaohjeessa 19,45 prosenttia). Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu vahvistetaan kunnittain ja toimialoittain euromääräisenä. Talousarvioon on varattu määrärahat kullekin tulosalueelle eläkevakuutuksen ilmoittamien määrien mukaisesti. Valtiokonttori vahvistaa kunnittain käytettävän kokonaiseläkeprosentin niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat Vael-eläkejärjestelmän piirissä (opettajat). Palkkaperusteinen maksuosuus on 21,81 prosenttia vuonna 2010 (laadintaohjeessa 22,75 prosenttia). Työttömyysvakuutusmaksun laskentaperusteena on 2,9 prosenttia, sairausvakuutusmaksun 2,2 prosenttia ja tapaturmavakuutusmaksun 0,45 prosenttia. Henkilöstön poistuma on otettu huomioon. Kajaanin kaupungin maksuosuus vuonna 2010 Kainuun maakunta kuntayhtymälle on 99,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 maksuosuus on määritelty euromääräisenä, koska valtionosuusuudistuksen kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä. Kuntien maksuosuuden määrittelyyn on sovittu muutokset, joiden mukaan laskennallinen verorahoitus sisältää myös valtionosuuden harvan asutuksen lisäosan sekä verovähennysten kompensaatiot, kompensaatiokorjaukset, järjestelmän muutoksesta johtuvat järjestelmä- ja siirtymätasaukset. Kunnallisverotulot lasketaan 19,25 veroprosentin mukaan ja kiinteistöverot vuoden 2009 painotetuilla kiinteistöveroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten veroprosenttia, joka lasketaan 1,4 prosentin mukaan. Vuoden 2010 budjetoidut korkotuotot (korot ulkopuolisilta) ovat 250 000 euroa. Muiden rahoitustuottojen määrä on 5,0 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 2,2 miljoonaa euroa, Kainuun Voima Oy:n käyttökorvaus on 0,8 miljoonaa euroa ja kuntayhtymien ja liikelaitosten peruspääoman korkojen ja muiden rahoitustulojen osuus on 2,0 miljoonaa euroa, josta Kajaanin Vesi liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on 1,3 miljoonaa euroa. Kajaani Mamsellin tuottovaatimus on 50 000 euroa ja korvaus peruspääoman korosta. Muista liikelaitoksista peritään korvaus peruspääoman korosta.