Väliraportti kuntajakoselvityksessä Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1
Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan tase... 5 Erityiset tase-erät... 5 Taseen omaisuus... 7 Taseen riskit... 8 Konsernitase...10 Erityiset konsernitaseen erät...10 Konsernitaseen riskit...12 Tuloslaskelma...13 Tulojen ja menojen epätasapaino...13 Rahoitus...17 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine...19 Painelaskennan periaatteet...19 Johtopäätökset (myös koottuun väliraporttiin)...25 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu)...25 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät...27 Kuvat ja taulukot: Kuva 1 : Vasen-yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä 1980-2040... 5 Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2003-2012... 6 Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa 2003-2012... 9 Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2005-2012...11 Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus 2003-2012 1000 euroa...11 Kuva 6: Veroprosenttisopeutuksen kuntakohtainen vaikutus ja vaikutus uudessa kunnassa....24 Taulukko 1 : Kuntien asukasluku 2002-2030, asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2002-2030... 4 Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea)... 6 Taulukko 3 : Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos 2003-2012... 7 Taulukko 4 : Eräitä kuntien omaisuuseriä... 8 Taulukko 5 : Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna...10 Taulukko 6: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin...12 Taulukko 7: Taseen mittarit tunnuslukuina...12 Taulukko 8: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos 1998-2012...13 2
Taulukko 9: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla (1998-2012) ja lyhyemmällä aikajaksolla (2006-2012) tarkasteltuna...14 Taulukko 10: Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as 2006-2012...14 Taulukko 11: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella...15 Taulukko 12:Toiminnallinen itsenäisyys...16 Taulukko 13: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina...17 Taulukko 14: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista...18 Taulukko 15: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella 2012. Kuntien lukumäärä oli 301....18 Taulukko 16: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti. 2014-2016 muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista....20 Taulukko 17: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat...20 Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina....20 Taulukko 18: Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina ja aleneman suuruus koko maan tasolla....21 Taulukko 19: Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta....21 Taulukko 20: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua....22 Taulukko 21: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan 2014-2016 noin 60 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä....22 Taulukko 22: Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät....23 Taulukko 23: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla..23 Taulukko 24: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla....24 3
Itä-Uudenmaan kunnat: Kuntien talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Itä-Uudenmaan kuntien asukasluku on ollut Lapinjärveä ja Loviisaa lukuun ottamatta kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteen perusteella kasvun ennakoidaan jatkuvan. Toteutuneessa kasvussa on kuitenkin kuntien välillä ollut merkittävä hajonta. Viimeisten vuosien aikana kuntajoukosta nopeimmin asukasluvultaan on kasvanut Pornainen, jonka väestönkasvu oli varsinkin 2000-luvun alussa muutamana vuonna jopa 3-4 % vuodessa. Keskimäärin Pornaisten asukasluku on kasvanut 2002 2012 1,7 % vuodessa. Myös Askolan väestökasvu on 2000-luvulla ollut yli 1 % vuodessa. Porvoon ja maata luovuttanut Sipoo ovat kasvaneet noin 0,5 % vuosivauhtia. Myrskylän asukasluku on pysynyt ennallaan. Samassa ajanjaksossa väkiluku on kasvanut koko maassa noin 0,4 % vuodessa. Mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä, joissa mediaaniikä on myös maan keskitasoa korkeampi. Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa ja Sipoossa taas vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä merkittävästi nuorempaa väestöä. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja samalla ikääntyminenkin jatkuu. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Askolassa, Pornaisissa ja Sipoossa, joissa vuotuinen väestönkasvu on yli 1 %. Hitaimmin väkiluvun ennakoidaan kasvavan Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä. 2002 2012 2020 2030 Muutos Muutos/v. 2002 2012 2020 2030 Askola 4446 4988 5418 5857 31,7 % 1,0 % Askola 39 40 42 45 Lapinjärvi 2981 2829 2810 2853 4,3 % 0,2 % Lapinjärvi 46 49 50 51 Loviisa 15659 15519 15570 15844 1,2 % 0,0 % Loviisa 45 48 50 51 Myrskylä 1992 1992 1992 2036 2,2 % 0,1 % Myrskylä 44 47 49 50 Pornainen 4339 5137 5615 6101 40,6 % 1,2 % Pornainen 35 38 40 43 Porvoo 45730 49028 51241 53886 17,8 % 0,6 % Porvoo 39 42 43 45 Sipoo 18177 18739 21009 23429 28,9 % 0,9 % Sipoo 38 41 42 43 Taulukko 1 : Kuntien asukasluku 2002-2030, asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2002-2030 Ikääntymisen suhteen alueen kuntien välillä on havaittavissa merkittäviä eroja. Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa ja Sipoossa mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee se, että näillä alueilla ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkynee kysynnän kasvun seurauksena, mutta myös tulevana hinnan kasvuna. Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Loviisassa väestö on jo nyt keskimääräistä 4
ikääntyneempää. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 200:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 650 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi, monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu 2020- lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 100 1980 Yli 75 vuotiaiden vuotuinen muutos 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Yli 75 vuotiaiden määrä 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kuva 1 : Vasen-yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä 1980-2040 Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käyttivät Pornainen ja Askola (noin 16.000 eur(v/yli 75- vuotias) ja vähiten Lapinjärvi (11.000 eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,4 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Pornaisissa, pienin Lapinjärvellä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Erityiset tase erät Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella esimerkiksi nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainan määrä eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta 5
kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajan, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero: eur/asukas tarkastelussa esimerkiksi Loviisa ja Sipoo näyttäisivät velkaantuneen, mutta kun tarkastellaan takaisinmaksukykyä, huomataan nettovelan pysyneen samana, jopa laskeneen (Loviisa). Näinkin selvät erot eri mittauksissa voivat johtua nimenomaan tällä alueella siksi, että kuntiin muuttaa paljon hyvätuloisia lapsiperheitä. Nettolainakanta /as 2003 2012 Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero % Sijoitus maassa 2003 2012 Muutos Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Askola ja vähävelkaisin nettovelaton Myrskylä. Myös Loviisan nettovelkataso on maan keskitason alapuolella. Askola ja Lapinjärvi ovat velkaantuneet selvästi muita nopeammin. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Myrskylässä, joka on jopa maksanut nettovelkaa pois. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Askola 22 2 378 2 356 6 243 Askola 0,2 16,1 15,9 7 219 Lapinjärvi 243 1 743 1 986 3 173 Lapinjärvi 2,5 13,5 16,1 5 181 Loviisa 554 684 130 2 67 Loviisa 4,8 4,6 0,2 2 59 Myrskylä 293 846 553 1 19 Myrskylä 3,2 6,6 3,5 1 20 Pornainen 994 1 844 850 4 188 Pornainen 9,3 12,1 2,9 3 154 Porvoo 1 383 2 232 848 5 230 Porvoo 10,1 12,6 2,5 4 166 Sipoo 1 871 2 612 741 7 258 Sipoo 13,2 13,6 0,4 6 185 Uusi kunta 1 171 1 970 800 204 Uusi kunta 9,1 11,6 2,5 147 Maan ka 429 1 575 Maan ka 4,1 12,0 7,9 Nettolainakanta vero % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Uusi kunta Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2003-2012 Uusi kunta olisi vero-% mitattuna vähän ja /as-mitattuna selkeästi maan keskiarvoa vähävelkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Loviisa ja Myrskylä. 6
Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 83 miljoonaa euroa) on kuitenkin ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, mitä on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2012 taseen keskikorko oli korkein Myrskylä (4,78%) ja matalin Pornaisissa (1,78%). Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta, mikä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Askolassa nettolainakanta on kasvanut enemmän, kuin käyttöomaisuus. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla 2003 2012 kasvanut. Suurin käyttöomaisuus absoluuttisesti on ollut Porvoolla ja Sipoolla. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2012 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (6.028 eur/as; koko maassa 5.877 eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Sipoon käyttöomaisuus olisi ollut suurin (8.627 eur/as) ja se olisi myös kasvanut nopeimmin. Pienin käyttöomaisuus oli Myrskylässä, hieman alle 4.400 eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuus eriä. Käyttö omaisuuden muutos - netto Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus 1000 lainakannan 2003 2012 Muutos 2003 2012 Muutos muutos Askola 98 11 863 11 765 Askola 12 553 22 222 9 669-2096 Lapinjärvi 724 4 931 5 655 Lapinjärvi 8 883 15 332 6 449 794 Loviisa 8 656 10 612 1 956 Loviisa 61 092 71 686 10 594 8638 Myrskylä 590 1 686 1 096 Myrskylä 7 188 8 757 1 569 2665 Pornainen 4 406 9 473 5 067 Pornainen 15 100 25 267 10 167 5100 Porvoo 63 941 109 411 45 470 Porvoo 192 525 287 198 94 673 49203 Sipoo 34 422 48 952 14 530 Sipoo 86 975 161 669 74 694 60164 Uusi kunta 110 209 193 556 83 347 Uusi kunta 384 316 592 131 207 815 124468 Taulukko 3 : Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos 2003-2012 Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Loviisassa ja Porvoossa on hyvin suuria metsäpintaaloja (3400 ha ja 2400 ha). Myös Sipoon metsäomistus oli lähes 900 ha. Porvoolla on myös peltopinta-alaa noin 600 ha. Tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. 7
Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä 31.12., kpl 7 50 124 48 18 431 65 asuntojen huoneistoala, 31.12. h m² 551 2972 5103 1997 1011 21003 4290 Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, 31.12. kpl 1 2 5 1 10 92 40 Kunnan määräysvallassa olevien asunto ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, 31.12. kpl 94 196 501 0 0 2160 18 Kunnan omistamien tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti 20 88 41 25 5 55 7 Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h m² 29730 8501 80823 6212 15496 174941 87469 Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta ala, ha 14 1 39 1 13 80 43 Puistojen pinta ala 1000 asukasta kohti, ha 2,8 0,4 2,5 0,5 2,5 1,6 2,3 Peltopinta ala, ha 60 88 180 32 15 604 188 Metsäpinta ala, ha 205 90 3399 177 260 2389 858 Taulukko 4 : Eräitä kuntien omaisuuseriä Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa, mutta riskejä voi olla erityisesti antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin, mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Sipoon, Myrskylän ja Lapinjärven ei-konsernisijoitukset ovat muita suuremmat. Sipoon ja Myrskylän ei-konsernisijoitukset vastaavat yli 8:aa ja Lapinjärvelläkin yli seitsemää veroprosenttiyksikköä. Askolan riskisijoitukset vastaavat viittä veroprosenttiyksikköä. Pornaisissa, Porvoossa ja Loviisassa on pienet ei-konsernisijoitukset. Pornaisten eikonsernisijoitukset ovat vain alle yhtä veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Loviisan antolainat ovat joukon suurimmat (111 /as), mutta nekin jäävät noin puoleen maan keskitasosta. Nämä pienet antolainasaamiset on annettu ei-konserniyhtiöille, mutta talousjohtajien näkemyksen mukaan nämä ovat melko riskittömiä tai kuntien kesken riski on samansuuruinen. Kuntien takauksista vuonna 2012 suurimmat olivat selkeästi Lapinjärvellä (yli 17 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Sipoossa (2,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Suurimmat ei- 8
konsernille annetut takaukset olivat Pornaisissa (6,6 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä myönnetty vesiosuuskunnille). Myös Myrskylän ei-konsernille annetut takaukset vastasivat lähes 5 veroprosenttiyksikköä. Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä 70 000 Taseen ali/ylijäämä 1000 eur 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 10 000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa 2003-2012 Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista Askolalla oli taseessa kumulatiivista alijäämää. Alijäämä on kertynyt vuosina 2011 ja 2012. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. 9
Alijäämä/ylijäämä %:ia 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Sij. Sij./ M Askola 3,9 4,6 3,4 4,2 4,8 3,2 3,2 3,3 0,0-0,7-4,6 7 7 Lapinjärvi 2,2 4,1 4,6 4,5 4,4 4,3 4,5 3,1 3,3 6,0 3,8 4 2 Loviisa -0,8-0,3-1,4 2,1 1,9 2,5 1,0 0,6 1,7 2,3 3,1 6 5 Myrskylä 0,9 0,4 0,5 0,6-2,1-2,0 2,2 5,8 8,7 7,9 7,0 1 1 Pornainen 3,7 4,5 3,1 2,6 3,7 4,0 5,4 6,8 8,1 7,3 3,6 2 3 Porvoo 3,2 4,6 5,3 6,6 7,6 6,8 6,4 6,7 6,9 6,3 3,0 3 6 Sipoo -0,1 0,5 2,5 2,7 2,8 2,5 3,4 4,1 3,4 3,5 3,5 5 4 Uusi kunta 1,9 2,9 3,5 4,7 5,3 4,8 4,7 5,1 5,1 4,9 3,0 Taulukko 5 : Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Myrskylässä, jonka ylijäämä on myös kasvanut tarkastelujakson aikana eniten. Jakson aikana kaikkien muiden, paitsi Askolan ylijäämät ovat kasvaneet. Askolan jälkeen heikoin kehitys on ollut Porvoossa ja Loviisassa. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! Konsernitase Erityiset konsernitaseen erät Konsernilainat ja käyttöomaisuus Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Lapinjärvellä (20,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Porvoon konsernilainakanta ylittää 15 veroprosenttiyksikköä (16,7). Pienin konsernilainakanta oli 2012 Pornaisissa (1,5 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Sipoossa ja Myrskylässä konsernin oma lainakanta on maltillinen ja vastaa noin kahta veroprosenttiyksikköä. Eniten konsernin oma laina on kasvanut Loviisassa, Myrskylän ja Pornaisten konsernien oma lainakanta on alentunut lähes neljää veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan keskitasoa matalampi. 10
Vain konsernin lainakanta vero % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5,0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Uusi kunta Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2005-2012 Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin Porvoolla, toiseksi suurin Sipoolla. Euromääräisesti pienin konsernitase on Myrskylässä. 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 Konsernitase 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pornainen Porvoo Sipoo Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus 2003-2012 1000 euroa Tilastokeskus ei kerää kuntakohtaisesti kun konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet erittäin yhteen. Uusi kuntatampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma 1000 960 950 2 748 701 4 506 863 3 334 182 2 588 791 2 405 770 15 395 894 Konsernitase /as 9 782 12 642 17 548 16 240 14 364 16 425 25 491 9 361 Oma pääoma 1000 342 081 1 397 511 2 324 283 829 099 894 223 1 362 157 8 867 701 Oma pääoma /as 3 482 6 428 9 050 4 038 4 962 9 300 14 682 3 718 Vieras pääoma 1000 582 589 1 257 111 2 001 393 2 335 400 1 528 162 900 854 5 265 496 Lainakanta /as 4 194 4 037 5 953 8 984 6 571 3 879 6 915 3 785 Kaupungin oma lainakanta /as 2 303 1 675 748 4 642 2 351 1 938 2 001 2 134 Rahoitusomaisuus 1000 130 400 289 135 1 032 071 480 790 320 764 377 930 1 399 900 Rahoitusomaisuus /as 1 327 1 330 4 019 2 342 1 780 2 580 2 318 1 535 Rahoitusomaisuus /as kunta 892 856 3 100 901 1 206 1 954 1 727 969 11
Taulukko 6: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kahdeksan kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Myös uuden kunnan oma pääoma olisi selvästi joukon pienin. Konsernitaseen riskit Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni Kunnan nettolaina KOM Antolainasa amiset Ei-kons. Ei-kons. Sij. Takaukset Ali/ylijääm ä Lainakanta Muutos Rahoitusvar allisuus Kons tase yht. %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Askola 16,10 15,91 30 0,00 5,04 0,15 0,72 4,64 6,63 5,18 1,53 1,16 15,2 Lapinjärvi 13,52 16,06 42 0,69 7,29 1,51 5,99 3,77 20,88 2,15 3,62 0,29 27,3 Loviisa 4,60 0,22 31 0,75 2,89 2,25 2,30 3,05 8,42 8,25 2,33 3,45 13,2 Myrskylä 6,64 3,46 34 0,00 8,35 4,61 7,90 7,04 2,23 3,90 2,59 0,84 15,0 Pornainen 12,11 2,85 32 0,00 0,93 6,62 7,29 3,59 1,50 3,63 1,04 1,20 4,9 Porvoo 12,62 2,48 33 0,22 3,24 1,70 6,26 3,04 16,66 2,51 3,18 0,55 29,6 Sipoo 13,62 0,42 45 0,00 8,19 2,59 3,48 3,55 2,13 1,08 1,65 0,51 14,7 Taulukko 7: Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Myrskylässä ja Lapinjärvellä. 12
Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja menojen erotus) heikkenee nopeammin kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1998 vuoteen 2012 - reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4% vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli 7 prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v/ Tulo/menoerän kasvu -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,1 % -0,2 % 0,6 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,1 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,4 % Verotettava tulo -3,9 % -2,9 % -1,8 % -0,7 % -0,2 % 0,3 % 0,9 % 1,4 % 1,9 % 2,4 % 3,0 % 3,5 % 4,6 % 5,6 % 6,7 % Veroprosentti 0,132 0,135 0,137 0,140 0,142 0,143 0,144 0,146 0,147 0,148 0,150 0,151 0,154 0,157 0,160 Yhteisöverot -14,6 % -13,0 % -11,4 % -9,8 % -9,0 % -8,2 % -7,4 % -6,7 % -5,9 % -5,1 % -4,3 % -3,5 % -1,9 % -0,3 % 1,3 % Kiinteistöverot 1,2 % 2,2 % 3,2 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,3 % 9,3 % 10,3 % 11,3 % Valtionosuudet -0,3 % 0,8 % 1,9 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,6 % 5,1 % 5,7 % 6,2 % 6,8 % 7,3 % 8,4 % 9,5 % 10,6 % Poistot -4,0 % -2,8 % -1,6 % -0,5 % 0,1 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,7 % 4,3 % 5,5 % 6,6 % 7,8 % Bruttoinvestoinnit 4 592 5 044 5 496 5 948 6 174 6 401 6 627 6 853 7 079 7 305 7 531 7 757 8 210 8 662 9 114 Taulukko 8: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos 1998-2012 Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen tästä poikkeuksena ovat Lapinjärvi ja Pornainen, joiden verotettava tulo on kasvanut tarkastelukauden lopulla nopeammin kuin toimintakate. Toimintakatteet ovat kuitenkin heikentyneet nimellisesti keskiarvoista laskettuna noin 5,5 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet noin 4 % vuodessa. Kasvukuntina toimintakatteen tämän suuruinen heikkeneminen on perusteltua, eivätkä kunnat muihin kasvukuntiin verrattuna ole kasvattaneetkaan palveluntarjontaansa nopeammin tai runsaammin kuin muut. Ongelmana on, että tämäkin kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja kuntaliitoksen avulla. Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtionosuudet Pitkä Lyhyt Askola 3,5 % 3,7 % Askola 2,4 % 1,7 % Askola 3,3 % 2,2 % Lapinjärvi 2,0 % 0,3 % Lapinjärvi 1,2 % 1,4 % Lapinjärvi 3,2 % -0,8 % Loviisa 2,8 % 2,6 % Loviisa 0,9 % 0,5 % Loviisa 5,3 % 3,1 % Myrskylä 4,0 % 3,8 % Myrskylä 2,1 % 1,2 % Myrskylä 6,8 % 5,6 % Pornainen 4,7 % 3,1 % Pornainen 4,0 % 3,2 % Pornainen 3,5 % 1,2 % Porvoo 3,5 % 2,4 % Porvoo 1,8 % 0,9 % Porvoo 5,5 % 4,0 % Sipoo 4,1 % 2,8 % Sipoo 2,8 % 0,5 % Sipoo 6,0 % 2,0 % Koko maa 2,83 % 2,63 % Koko maa 0,99 % 0,45 % Koko maa 4,74 % 4,10 % 13
Taulukko 9: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla (1998-2012) ja lyhyemmällä aikajaksolla (2006-2012) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo-meno ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä-sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna pääsääntöisesti edullisimpien kuntien joukossa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Ainoastaan Loviisan kaikkien palveluiden nettomenot /as olivat 2012 maan keskitason yläpuolella. Kolmenkymmenen edullisimman kunnan joukossa on kaksi kuntaa Itä-Uudeltamaalta. Viisi kuntaa ovat sadan edullisimman kunnan joukossa. Lapinjärvi on sijaluvulla 114 ja Loviisa 191. Sipoossa nettomenoa nostanee kaksikielisyys. Pornaisten palvelurakenne on 7:nneksi edullisin, Askola on sijaluvulla 24. Sipoo on sijaluvulla 87, Porvoo 92 ja Myrskylä 97. Nettomenot eur/as yht. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Yhdistelmä 4438 4613 5006 5008 4907 5078 5182 744 16,8 % Askola 4004 4095 4519 4460 4545 4853 4668 664 16,6 % Lapinjärvi 4933 5251 5337 5556 5684 5645 5269 336 6,8 % Loviisa 4768 4850 5207 5550 5348 5512 5661 893 18,7 % Myrskylä 4057 4439 4446 4558 4697 4766 5180 1123 27,7 % Pornainen 3876 3883 4221 4249 4308 4342 4503 628 16,2 % Porvoo 4492 4713 5009 5016 4891 5010 5168 677 15,1 % Sipoo 4243 4409 5179 4838 5077 5105 5130 887 20,9 % Verrokki 4618 4732 4899 5162 5216 5236 5340 722 15,6 % Manner Suomi 4674 4770 4964 5169 5271 5394 5556 882 18,9 % Taulukko 10: Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as 2006-2012 Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan havaitaan, että vuonna 2012 Vain Askolan, Loviisan ja Porvoon yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Myrskylässä yleishallinnon nettomenot /as olivat kaksinkertaiset maan keskitasoon suhteutettuna. Vain Porvoon ja Loviisan tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin Vain Myrskylän sivistystoimen nettomenot /as olivat maan keskitason alapuolella. Lapinjärvellä sivistystoimen nettomenot laskeneet 2006 2012 palvelutarpeen laskun mukana. Sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat Lapinjärvellä, Loviisassa ja Myrskylässä kalliimmat kuin maassa keskimäärin. Terveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. 14
Myös terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä, perusturva, oli tarkasteltavissa kunnissa edullisemmin järjestetty kuin maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa edullisemmat kuin maassa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat Loviisaa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. 2012 Kaikki Sij 2012 Perusturva Sij 2012 Opetus Sij 2012 Tekniikka Sij 2012 Yleishallinto Sij Vähäkyrö 4 121 1 Oulunsalo 2 714 1 Marttila 781 1 Vähäkyrö 960 1 Joutsa 65 1 Rusko 4 214 2 Taipalsaari 2 718 2 Taivassalo 800 2 Muurame 198 2 Ruovesi 2 2 Kontiolahti 4 451 3 Kontiolahti 2 723 3 Hailuoto 828 3 Punkaharju 149 3 Loviisa 1 3 Kiiminki 4 474 4 Rusko 2 734 4 Varkaus 838 4 Kiiminki 15 4 Tyrnävä 7 4 Kempele 4 480 5 Pornainen 2 764 5 Imatra 856 5 Kerimäki 19 5 Hausjärvi 23 5 Muurame 4 488 6 Kiiminki 2 769 6 Kemi 864 6 Karkkila 22 6 Lohja 25 6 Pornainen 4 503 7 Kempele 2 806 7 Kihniö 864 6 Kuopio 30 7 Akaa 31 7 Pirkkala 4 512 8 Muurame 2 830 8 Heinola 876 8 Lieto 31 8 Lapinlahti 35 8 Lieto 4 515 9 Luoto 2 840 9 Pieksämäki 885 9 Siuntio 33 9 Nurmijärvi 40 9 Hattula 4 522 10 Hattula 2 858 10 Harjavalta 895 10 Vehmaa 34 10 Kalajoki 41 10 Askola 4 668 24 Askola 2 965 18 Myrskylä 1 109 131 Pornainen 128 29 Porvoo 82 28 Sipoo 5 130 87 Sipoo 3 085 37 Loviisa 1 130 152 Sipoo 148 38 Askola 111 66 Porvoo 5 168 91 Porvoo 3 220 59 Askola 1 193 200 Lapinjärvi 201 58 Pornainen 182 168 Myrskylä 5 180 97 Myrskylä 3 284 69 Lapinjärvi 1 212 212 Askola 261 87 Sipoo 190 183 Lapinjärvi 5 269 114 Lapinjärvi 3 432 105 Porvoo 1 260 239 Myrskylä 310 134 Lapinjärvi 206 206 Loviisa 5 661 193 Loviisa 3 634 157 Pornainen 1 301 256 Porvoo 377 195 Myrskylä 337 296 Sipoo 1 416 282 Loviisa 590 285 Taulukko 11: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa 2006 2012 on kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienintä kasvu on ollut Lapinjärvellä noin 7 %. Suurinta Myrskylässä, jossa kasvu on ollut lähes 28 %. Sipoossakin kasvu on ollut yli 20 %, jota osittain selittänee se, että Helsingin hyväksi tehdyn osaliitoksen mukana siirtyi paljon asukkaita (jakaja pieneni), mutta menot jäivät pääasiassa Sipoolle. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Myrskylä, Pornainen ja Lapinjärvi ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Porvoon riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Henkilöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Sij. Askola 12 542 10 234 1,23 2 Lapinjärvi 8 479 10 242 0,83 5 Loviisa 49 763 45 486 1,09 3 Myrskylä 2 121 8 246 0,26 7 Pornainen 6 869 16 307 0,42 6 Porvoo 145 607 103 490 1,41 1 Sipoo 48 509 44 998 1,08 4 15
Taulukko 12:Toiminnallinen itsenäisyys Kunnallisvero ja sen elementit Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Sipoon, Pornaisten ja Porvoon veroprosentit olivat 2013 maan keskitason alapuolella. Muut kunnat täyttävät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Askolassa ja Lapinjärvellä. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Sipoossa ja Porvoossa, joiden verotettava tulos /as oli 2012 maan 15 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo oli Lapinjärvellä ja Myrskylässä, jotka olivat maan keskitasolla. Paras veroprosentin teho oli Sipoossa, Porvoossa, ja Pornaisissa; heikoin Myrskylässä ja Lapinjärvellä, joiden teho oli myös maan keskitason alapuolella. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio, tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Lapinjärvi, Myrskylä ja Loviisa; pienin riski on Sipoossa, Porvoossa ja Pornaisissa. Lapinjärvellä valtionosuus edustaa lähes 18,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, Sipoossa noin viiden. Kunnista vain Loviisa, Porvoo ja Sipoo maksavat verotulon tasausta, muut saavat. Maksettava verotulon tasaus on nykyisessä järjestelmässä noin 5 miljoonaa euroa. Valtionosuusuudistus on vasta tekeillä, joten lopullinen valtionosuuden muutos saadaan tietää myöhemmin. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Lapinjärvellä ja Loviisassa maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Loviisan yhteisövero edusti vuonna 2012 jopa 4,6 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Myrskylä ja Porvoo keräsivät yhteisöverolla yli veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Pornaisissa. Sipoossa tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuonna 2012 tämä vastasi yli kahden veroprosenttiyksikön tuottoa. Vaikka kaikkien kuntien tonttikauppa oli merkittävä rahoittaja, niin Pornaisten tonttikaupan merkitys kasvukunnaksi oli pieni ja vastasi noin puolen veroprosenttiyksikön tuottoa. 16
Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kasvukunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Sipoo on investoinut asukasta kohden eniten, Myrskylä vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Kiinteistöveroveroosuukaupptava Yhteisö- Valtion- Tontti- Verotet- Toimintakate Veroprosentti Efektiivinen tulo Investoinnit Ikääntyminen Veroa lisää NINV per poistot Bruttoinvestoinnit Talousvaikutus eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia eur/as Suhde eur/as Muutos Askola 4 668 664 20,25 2,00 70 % 0,58 0,84 9,26 1,08 14 769 2,06 566 7 0,37 Lapinjärvi 5 269 336 20,50 1,50 63 % 0,90 0,89 18,78 0,55 12 894 2,32 382 3 0,24 Loviisa 5 661 893 19,75 0,86 71 % 0,86 4,58 11,18 0,52 14 855 1,17 358 4 0,28 Myrskylä 5 180 1 123 20,00 1,25 64 % 0,75 1,14 17,36 1,21 12 743 1,24 294 4 0,29 Pornainen 4 503 628 19,50 0,75 73 % 0,45 0,32 7,83 0,47 15 229 2,34 562 7 0,33 Porvoo 5 168 677 19,25 0,50 77 % 0,51 1,67 5,84 0,82 17 681 1,53 614 4 0,33 Sipoo 5 130 887 19,25 0,50 79 % 0,47 0,97 5,12 2,17 19 184 1,75 815 4 0,27 Taulukko 13: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Sipoo ja Porvoo, heikoimmat Lapinjärvi ja Myrskylä. Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Porvoolla ja Sipoolla, heikoimmat Askolassa, Lapinjärvellä ja Loviisassa. Yhteenveto täydentyy, kun kuntakohtaiset painelaskennat saadaan viimeisteltyä valtionosuusuudistuksen selvittyä. Yhdenkään kunnan talous ei kuitenkaan ole sillä tasolla, että sen kanssa olisi riskiä kuntaliitokseen ryhtymisessä: heikoimmankin kunnan talous on vähintään /lähes keskimääräisellä tasolla koko maassa. 17
Tasepohja Sij. Tulos ja muut Sij. Kaikki yhteensä Sij. Askola 5,47 7 4,52 5 9,99 7 Lapinjärvi 3,72 2 5,14 7 8,86 6 Loviisa 4,31 6 4,49 4 8,80 5 Myrskylä 2,56 1 5,13 6 7,69 3 Pornainen 4,24 5 3,73 3 7,97 4 Porvoo 3,76 3 2,64 2 6,40 2 Sipoo 3,85 4 1,96 1 5,81 1 Taulukko 14: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Itä-Uudenmaan kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Sijaluku/kaikki kunnat Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä PornainenPorvoo Sipoo Nettolaina 218 180 59 20 153 165 184 Veroprosentti 185 215 115 149 67 52 50 Verotettava tulo 78 152 76 158 66 15 6 VOS-riippuvaisuus 57 157 79 139 41 17 13 Käyttöomaisuus 274 175 262 281 234 126 19 Alijäämä 248 108 180 67 77 102 159 Konsernivelka 160 228 70 5 55 268 133 Toimintakate 24 114 193 97 7 91 87 Tunnusluvun arvo Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä PornainenPorvoo Sipoo Nettolaina %:ia 16,1 13,5 4,6-6,6 12,1 12,6 13,6 Veroprosentti 20,00 20,50 19,75 20,00 19,50 19,25 19,25 Verotettava tulo eur/as 14 769 12 894 14 855 12 743 15 229 17 681 19 184 VOS %:ia 9,3 18,8 11,2 17,4 7,8 5,8 5,1 Käyttöomaisuus eur/as 4 455 5 420 4 619 4 396 4 919 5 858 8 627 Alijäämä %:ia -0,7 6,0 2,3 7,9 7,3 6,3 3,5 Konsernivelka eur/as 3 560 4 492 2 307 518 2 131 5 609 3 134 Toimintakate eur/as 4 668 5 269 5 661 5 180 4 503 5 168 5 130 Taulukko 15: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella 2012. Kuntien lukumäärä oli 301. 18
Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella, tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin. Taloustyöryhmässä koetettiin löytää vaihtoehto pitkän aikavälin trendille yrittämällä löytää tapa, jolla asukasluvun kasvun vaatima muutos olisi voitu eriyttää toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuden muutoksesta sekä rahoituksen puolelta bruttoinvestoinneista. Työssä löydettiin yhteys sille, että asukasluvun kasvu tai lasku nopeutti tai hidasti esimerkiksi toimintakatteen kasvua, mutta laadun ja toimintojen määrän osuutta tästä oli mahdotonta eriyttää. Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin. Valtionosuudet on otettu 2014 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen, mutta tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2017 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota, myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja suunnitelmassa 2015-2016 eivät näytä perustuvan tasapainotuskeinojen löytymiseen. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien 2014-2017 hyvin tavoitteellinen toimintakatteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin nämä löytyvät taulukon vuosilta 2017. Tpe (tilinpäätösennuste) 2013 perustuu kuntien omaan arvioon toimintakatteesta vuodelle 2013 ja tämän vertailua vuoden 2012 tilinpäätöstietoon. Vertailu 2014 toimintakatteen nousuksi saadaan vertaamalla talousarvioon arvioidun toimintakatteen muutosta tpe (tilinpäätösennuste) 2013 lukuun verrattuna. Jos toimintakatteen muutosta 2014 arvioidaan edelliseen vuoteen tai menneeseen huomataan, että toimintakatteen muutokset ovat erittäin tavoitteellisia. 19
Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Askola 15,13 % 0,56 % 6,77 % 5,51 % 1,89 % 2,35 % 4,93 % 4,93 % 4,93 % 4,93 % Lapinjärvi 1,96 % 5,21 % 6,84 % 3,39 % 0,60 % 1,00 % 3,53 % 3,53 % 3,53 % 3,53 % Loviisa 4,29 % 7,29 % 2,28 % 1,33 % 4,26 % 1,72 % 4,52 % 4,52 % 4,52 % 4,52 % Myrskylä 6,06 % 9,64 % 5,39 % 6,63 % 3,89 % 0,79 % 5,64 % 5,64 % 5,64 % 5,64 % Porvoo 2,16 % 6,83 % 3,77 % 3,71 % 1,37 % 0,93 % 4,79 % 4,79 % 4,79 % 4,79 % Pornainen 4,98 % 7,40 % 3,36 % 2,82 % 0,87 % 1,12 % 6,40 % 6,40 % 6,40 % 6,40 % Sipoo 7,18 % 4,40 % 5,82 % 2,12 % 1,08 % 0,83 % 6,03 % 6,03 % 6,03 % 6,03 % Taulukko 16: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti. 2014-2016 muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista. Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että kunnat eivät kohtaa ongelmallisen suuria taloushuolia. Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi vain 12,1 miljoonaa euroa, mikä vastaisi vain noin 0,75 veroprosenttiyksikköä uuden kunnan taloudenpidossa. Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 201 TASU 201 Yhteensä eur/as vero % Askola 0,6 0,6 0,6 1,9 385 2,57 Lapinjärvi 0,3 0,3 0,3 0,8 263 2,06 Loviisa 1,6 1,6 1,6 4,8 309 2,08 Myrskylä 0,3 0,3 0,3 0,9 448 3,55 Porvoo 1,3 1,3 1,3 3,8 77 0,43 Pornainen 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Sipoo 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Yhdistelmä 4,0 4,0 4,0 12,1 124 0,72 Taulukko 17: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy. Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve. Tasapainottamistarve 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Askola 0,8 0,9 1,4 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Lapinjärvi 0,9 1,1 1,6 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 257 Loviisa 0,8 1,0 1,4 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Myrskylä 0,9 1,1 1,6 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 257 Pornainen 0,8 0,9 1,4 1,6 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 257 Porvoo 0,7 0,8 1,2 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,5 257 Sipoo 0,6 0,7 1,1 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 257 Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. Yllä olevasta taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joiden toisten. Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason alenemasta kasvun 20