1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein] 1 Yleistä DNA Oy (myöh. DNA) kiittää Viestintävirasta (myöh. Vivi) mahdllisuudesta lausua asiassa ja esittää lausuntnaan seuraavaa: NAG Oy:n timittama raprtti timii keskustelunavauksena kustannussuuntautuneen hinnan määrittelyn menetelmäksi Sumessa televisin lähetysmarkkinilla, raprtissa esitelty menetelmä ei esitä kherenttia menetelmää kustannussuuntautuneisuuden hinnan määrittämiseksi vaan menetelmä vaatii vielä humattavaa kehittämistä, DNA yhtyy raprtissa esitettyyn näkemykseen, että esim. puhtaasti kirjanpitarvihin perustuvat kustannussuuntaisuuden menetelmät tai hypteettisiin timijihin perustuvat LRIC-mallit eivät le sveltuvia Sumen sähköisen viestinnän markkinille yleensä tai myöskään tässä yhteydessä. Tässä yhteydessä DNA ei kuitenkaan lausu näistä muista kustannussuuntauneisuusmalleista tarkemmin. 2 Menetelmän kehittäminen Menetelmän kehittämisen salta DNA esittää havaintinaan seuraavaa: palveluiden jattelu aiemmin käytössä levasta tavan sijaan uuteen palvelukerrksiin perustuvaan jatteluun n tdennäköisesti tarkituksenmukaista, jtta eri palveluille vidaan mudstaa kherentit yhteydet niiden kustannuksiin ja tisiinsa 1 ; jälleenhankintahinnan mudstaminen n raprtissa esitelty ajan suhteen neliöön kasvavana sekä ilmeisesti kertaalleen inflatituna (ks. tarkemmin alla) - tämänkaltainen lähestymistapa ei le mielekäs ja jhtaa kustannusten ylikmpensitumiseen tiseen ptenssiin krtettuna; menetelmän tulisi lla lpputulksena sellainen, jka ei jhda ylihinnitteluun kuten nykyisellään svellettu HMV-yrityksen harjittama kustannussuuntautuneisuus, vaan lisi HMV-yrityksen kustannuksiin perustuva ja hinnittelultaan tasapulinen ja syrjimätön. 2.1 Palvelukerrsajattelun kehittäminen Raprtti esittelee alaluvussa 3.2. palvelukerrsajattelun. DNA pitää mielekkäänä TV-lähetyspalveluiden jakamista eri palveluihin arv-/tutantketjun mudstamiseksi, jtta säännellyt palvelut ja tutteet vidaan yksilöidä ja niille vidaan mudstaa kustannusphja. Esitellyt palvelukerrkset eivät kuitenkaan määrittele tarkasti mistä yksittäiset palvelut mudstuvat tai vivat mudstua. Jatkkehittämisen kannalta lisi tarkituk- 1 Sinällään esitetty palvelukerrsjattelu ei mudsta kherenttia kknaisuutta mahdllisten lpputute- ja välitutemarkkiniden tai kustannuskerrsten suhteessa. Raprtti ei esimerkiksi listaa kattavasti säänneltyjä tutteita ja palveluita eikä varsinkaan mudsta kattavia listauksia niihin tarvittavista investinneista, kuluista, jne. DNA Oy Puhelin Y-tunnus 044 0440 0592509-6 www.dna.fi Läkkisepäntie 21, Helsinki PL 10 Ktipaikka 01044 DNA Helsinki
2 (6) senmukaista listata yksittäiset palvelut ja tutteet palvelukerrksittain sekä listata kaikki näihin tarvittavat tutteet, palvelut ja yhtiön sisäiset tutantketjut, jtta tarkastelu lisi mielekästä. DNA:n näkemyksenä palveluista ja tutteista palvelukerrksittain n alla levan listan mukainen. Lisäksi palvelukerrksien palveluita ja tutteita määriteltäessä n tarkituksenmukaista lukita myös läpinäkyvät ja tarkituksenmukaiset lppututteiden hinnitteluyksiköt listahinnittelua 2 varten, esimerkiksi seuraavasti: Infra I ja infra II antennipaikat - / käytössä leva mastmetri / asennusyksikkö / kuukausi laitetilat - / m 2 / kuukausi virransyöttö, ym. - / megawattitunti Siirt siirtyhteydet - / Mbit / s / kuukausi TV-lähetyskapasiteetti - / Mbit / s / kuukausi 3 Kstamispalvelun salta DNA ei näe välttämättömänä kstamispalvelun tarjamista erillisenä säänneltynä palveluna. Sääntely läpinäkyvyyden vuksi lisi kuitenkin tarkituksenmukaista arviida kstamispalvelun kustannukset erillisessä palvelukerrksessa sekä laskea ja julkaista kstamispalvelun hinta esim. yksikössä - / MBit / s / kuukausi. Hinnitteluvelvitteen asettaminen tarkituksenmukaisessa yhteismitallisessa yksikössä mahdllistaa palvelunstajien hintavertailun, mikä n välttämätöntä markkiniden tehkkaan timinnan kannalta. Esimerkiksi TVlähetyskapasiteettiä stettaessa stetaan palveluna muun muassa kuvan välityskapasiteettiä, äänen välityskapasiteettia, tekstityskapasiteettiä, EPG-palveluita, teksti-tv:n välityskapasiteettiä ja päätelaitteiden päivityskapasiteettiä. Kaikki nämä palvelut n yhteismitallistettavissa käyttämällä hinnittelun yksikkönä /MBit/s/kk. Tällöin palvelunkäyttäjä vi valita mille palveluilleen spivan kknaisuuden 4. 2.2 Jälleenhankinta Yleisesti käytetään kahta tapaa mudstaa jälleenhankinta kustannussuuntauneen hinnan mudstamiseen: 1. alkuperäisten kustannusten deflatinti/inflatinti, jllin aiemmilla aikaperideilla, ts. aiempina vusina, aiheutuneet kustannukset kerrtaan spivalla (inflaati-)indeksillä, 2. jälleenhankintahinnan arviinti nykyisten jälleenhankintahintjen perusteella. S. 12 esitelty esitetty kaava ei tee näistä kumpaakaan. DNA esittää lausuntnaan jmmankumman yllä mainitun tavan sveltamista eri päämakustannuseriin käyttötavan sveltuvuuden mukaan. 2 Listahinnittelusta pikkeaminen tulee DNA:n näkemyksen mukaan myös markkinalla 18 tehdä HMVsääntelyn säännöksiä, esim. syrjimättömyys, nudattaen, esim. määräaikaisia alennuksia annettaessa. 3 Hum. asetetettava jkaiselle kanavanipulle erikseen. 4 Js hinnittelussa lisi mahdllista käyttää esim. hinnittelua / SD-kanava tai / HD-kanava asettaisi se sääntelylle välttämättömiä uusia vaatimuksia yhteismitallistamisen salta. Tällöin sääntelijän lisi välttämätöntä määritellä kaikkien haluttujen säänneltäviä palveluja hyödyntävien palvelujen salta yhteismitallistamisen laskennallisuudet, mikä lisi humattavan mnimutkaista. Tdennäköisesti yhteismitallistamisessa juduttaisiin jka tapauksessa hyödyntämään mittayksikkönä / MBit / s / kk, jllin tämänkaltainen yhteismitallistaminen lisi myös täysin tarpeetnta.
3 (6) Raprtissa ilmeisesti esitetään jälleenhankintahintjen mudstamista palvelukerrksittain ja niiden sisällä kmpnenteittain. Raprtti ei kuitenkaan esittele kattavaa listausta päämakmpnenteiksi, jista palvelukerrkset mudstuvat. Yksittäisten palvelukerrsten salta DNA esittää lausuntnaan seuraavaa: [ ] 2.3 Nykykäyttöarv Raprtissa n esitetty nykykäyttöarvn kaavaksi, 1 ä, DNA esittää kaavasta näkemyksenään seuraavaa: ä Raprtissa n tdennäköisesti haettu muta:, 1,, jssa kmpnentin i ikä suhteessa määriteltyyn teknis-taludelliseen pitaikaan määrittäisi nykykäyttöarva ja sen kautta tutta. Tällöin kaava lisi yhtäläinen markkinan 4 kustannussuuntautuneisuussääntelyn nykykäyttöarvn kaavan määritelmän kanssa.
4 (6) Teknis-taludellisen ikätiedn käyttäminen nykykäyttöarvn määrittämiseen edellyttää yllä levassa khdassa määriteltyjen kmpnenttikhtaisten ikätietjen keräämistä säännellyltä HMV-yritykseltä. Sääntelyn yhtäläisyyden näkökulmasta lisi perusteltua sveltaa markkinalla 18 yhtäläistä menetelmää kuin markkinalla 4. Ikätietjen kerääminen n kuitenkin lähtökhtaisesti hankalaa. Teknis-taludellisten ikätietjen salta n myös tärkeää humata, että ikätietjen tulee lla ptimissa suhteessa menneisyydessä tehtyihin investinteihin, jtta hintasääntelyllä ei estetä investintien takaisinmaksua, mutta ikätietjen tulee lla myös ptimissa tulevan käytön kannalta. 2.4 Pistjen laskeminen - teknistaludelliset pistt Raprtti esittelee pistjen laskemisen kmpnenteittain tasapistina teknis-taludelliseen pitaikaan perustuen. Pistaikjen laskemiseen pätee pääasiassa samat havainnt kuin nykykäyttöarvn määrittämiseen Lisäksi DNA humauttaa, että sivulla 17 leva maisuuserien kmpnenttien yhdessä laskettava pistaika ei selvennä, että miksi kmpnentit lasketaan yhdessä, eikä mistä kmpnenttien suus arvsta tulee (kuva 3) tai miten yksittäisten kmpnenttien pistajat mudstetaan. Laskennassa ei le tarkituksenmukaista tehdä laskentaa mnimutkaistavia laskentavaiheita ellei mnimutkaistamiselle le selkeitä perusteita. 2.5 Khtuullisen pääman tutttasn määrittäminen Raprtissa n esitetty, että eri palvelukerrksille käytettäisiin eri WACC-tasja riippuen liiketiminnan lunteesta. DNA esittää näkemyksenään, että kuvassa 4 esitellyillä kaikilla vertailuyhtiöillä n erilaisia liiketimintja, jilla n erilaisia riskiprfiileja. Näitä liiketimintja ei välttämättä le kaikissa vertailuyhtiöissä eriytetty eikä WACC-prsentteja le näin llen suraan saatavissa eri palvelukerrksille. Sinällään DNA pitää hyvänä ajatusta, että eri palvelukerrksille, niiden erilaisesta lunteesta jhtuen, määritettäisiin erilaiset WACC-kertimet. DNA myös humauttaa, että nykyisellään Viestintävirast määrittelee WACC-tast ennen verja 5 ja raprtti esittää käytettäväksi WACC-tasja verjen jälkeen kansainvälisen vertailtavuuden vuksi. Sääntelyn yhtäläisyyden vuksi saattaisi lla perusteltua sveltaa samaa menetelmää (WACC ennen verja tai verjen jälkeen) kaikilla säännellyillä markkinilla. Verjen jälkeisiin WACC-tasihin siirtyminen vain kansainvälisen vertailtavuuden vuksi ei sinällään le välttämättä riittävä peruste muutkselle Nykyisten WACC-tasjen salta DNA mainitsee tässä yhteydessä, että esimerkiksi matkaviestinverkktiminta n humattavasti kilpaillumpi timiala kuin digitaaliset televisilähetyspalvelut ja näin llen matkaviestintiminta sisältää siten enemmän riskejä. Näin llen lisi perustellumpaa sveltaa alempaa WACC-kantaa digitaalisiin televisilähetyspalveluihin kuin matkaviestintimintaan. 2.6 Muita havaintja Muina havaintinaan menetelmän kehittämisen salta DNA esittää lausuntnaan seuraavaa: Khdistus 2: Tuulikurmakertimen käyttäminen khdistamisperusteena 5 https://www.viestintavirast.fi/attachments/khtuulliset_situtuneen_paaman_tuttprsentit_30_4_2013.pd f
5 (6) Raprtissa esitetään s. 25 tuulikurman käyttämistä hinnittelun khdentamisperusteena. Esitetty tuulikurmalaskelma/kaava lisi syytä julkistaa esim. krkeuksille 200-300m. Tuulikurma n (antenni)yksiköiden rakenteen perusteella laskettava suure, jka ei matalammilla (telecm-) mastilla tyypillisesti riipu yksikön asennuskrkeudesta. Mastihin asennettavien yksiköiden hinnittelussa käytetään tyypillisesti samanaikaisesti useita muitakin perusteita. Nämä perusteet vat tyypillisesti sidksissa asennuskrkeuteen ja asennettavien (antenni)yksiköiden määrään. Hinnittelun yksikkönä käytetään tyypillisesti / käytössä leva metri / kuukausi. Suuriin mastihin liittyvät rakennukset Tässä yhteydessä n perusteltua käyttää khdentamisperusteena tdellisuudessa käytettyjä pinta-alja, kuten raprtissa esitetään. Tämä lisi myös yhdenmukaista markkinan 4 kustannussuuntautuneisuusmäärittelyn kanssa. Virtuaalimastknsepti Tässä yhteydessä lisi tarkituksenmukaista vähentää kaupallisesti timivien palveluiden arv mastjen arvsta jälleenhankintahinnan ikaisua varten virtuaalimastknseptilla, kuten raprtissa esitetään. Siirrn kustannusten khdistaminen televisille Raprtti esittää kustannusajuriksi TV-lähetinten määrää. Lisäksi raprtti esittää kustannuksia jaettavaksi samassa yhteydessä televisi-, radi- ja teletiminnalle. Sinällään TV-lähetinten määrä ei timi kustannusajurina, js kustannuksia jaetaan samassa yhteydessä radi- ja teletiminnalle. Sinällään tarkituksenmukaista lisi siirrn kustannusten määrittäminen erikseen, jnka jälkeen niiden kustannus khdistettaisiin tarvittavien Mbit/s määrien mukaan, jsta vidaan määrittää siirrn yksikkökustannukset kuukaudessa. Muiden jaettujen resurssien kustannusten khdistaminen Muut jaetut resurssit vi tässä yhteydessä khdistaa tttehn mukaan. Ottteht reflektivat riittävällä tarkkuudella tdellisia kustannuksia, jtta sitä vidaan käyttää kustannusajurina virransyötön, varaviman ja ilmastintiin liittyvien kustannusten salta. Muut raprtissa esitetyt tavat: nykykäyttöarvt tai khdistettavien tutanttekijöiden mahdllistamien palveluiden liikevaihtjen liikevaihtjen suhteet, mudstaisivat tarpeetnta epäselvyyttä hinnittelun ja kustannussuuntatuneisuuteen 6. Esim. sähköä tyypillisesti stetaan megawattitunteina ja lähettimet kuluttavat sähköä yhteismitallistettavissa yksiköissä (megawattitunteina), jita ttteht reflektivat. Khdistus 3: Kustannuskehä Kustannuskehä n raprtissa esitelty hieman epäselvästi eli tisin sanen kustannuskehän määritelmä puuttuu raprtista. Muutama havaint kustannuskehästä: 1. Sinällään js kustannuskehällä tarkitetaan, että eri kanavanippujen eri alueilla käyttämät lähettimet tulee humin kustannussuuntautuneisuudessa, n asia esitelty raprtissa ikein. Tällöin kanavanippujen (raprtissa verkkjen) alueellinen peitt tulee humin tetuksi. Sinällään epäselväksi jää, että miksei alueellinen peitt sinällään tule humin j TV-lähettimien määrässä, jta esitetään raprtissa kustannusajuriksi (ks. myös alaviite 9) 6 Saattaa lla myös ikeudellisesti epävarmaan vidaank palveluiden epäsurat tutantkustannukset (virransyöttö, varavima, ilmastinti) määritellä liikevaihdn tai ajan yli lasketun liikevitn eli nykykäyttöarvn suhteen.
6 (6) 2. Tisaalta raprtin phjalta jää epäselväksi, että minkä takia aseman raskaus 7 pitäisi lla kustannussuuntautuneisuutta määrittävä tekijä, kska aseman raskaus käsitteenä n myös raprtissa määrittelemättä. Js raskaudella tarkitetaan, että taajaan asutuilla alueilla n mastissa enemmän kaupallisesti timivia telekäyttöön tarkitettuja lähettimiä ja antenneja n tämä tettu humin j virtuaalimastkäsitteellä. 3. Js taas tisaalta asemien raskaudella tarkitetaan, että maa-alueet vat kalliimpia tiheästi asutuilla alueilla kuin harvaan asutuilla alueilla n tämä tettu j humin asemien jälleenhankintahinnan määrittämisessä ja kustannusten khdistamisessa palvelukerrs infra I:n salta 8. Ecnmic Advisr DNA Oy 7 [S. 28 tyypillisesti taajaan asuttujen alueiden läheisyydessä sijaitsevat asemat vat raskaampia ja kalliimpia kuin harvaan asutuilla alueilla sijaitsevat ] 8 [Sinällään raprtissa esitelty tapa viedä päämaerät ensin infra I:een ja sieltä televisille sekä muille palveluilla ja vasta sen jälkeen khdistaa yksittäisille kanavanipuille, jhtaa yksittäisen lähetinaseman/mastn kustannusten maantieteelliseen keskiarvistumiseen, lettaen, että seuraavassa khdistusvaiheessa (khdistus 3) kustannukset khdistetaan kanavanipuille lähetinasemien lukumäärän suhteen.]