DEMOKRATIA.FI KANSALAISALOITE.FI KUNTALAISALOITE.FI LAUSUNTOPALVELU NUORTENIDEAT.FI OTAKANTAA.FI VAALIT.FI YHDENVERTAISUUS.FI lausuntopalvelu.fi PAULA KAROLINA LEHTO Kirjaudu ulos På svenska Etusivu Lausuntopyynnöt Ohjeet Etusivu > Lausuntopyynnöt > Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö < < Takaisin Lausuntopyynnöt -sivulle Huomaa!Kaikki muutokset tallentuvat välittömästi ja näkyvät muille lausuntopalvelu.fi:n käyttäjille. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö Vastausaika päättyy: 6.7.2015 Lausuntopyynnön taustatiedot Johdanto, Tausta, Tavoitteet Vie tiedostomuotoon Vie PDF tiedostoon Vie Word tiedostoon Johdanto Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista Anna palautetta! ja käyttöoikeussopimuksista Ge respons! (hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 lain sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä. Laissa säädettäisiin edelleen julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (erityisalojen hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 erityisalojen hankintalain. Mietinnön valmisteluryhmään ovat kuuluneet puheenjohtaja työ- ja elinkeinoministeriöstä ja jäseninä edustajat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta, Suomen Yrittäjät ry:stä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:stä, Suomen Kuntaliitto ry:stä, SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry:stä ja Hansel Oy:stä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2015. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 18.4.2016, jolloin direktiivien voimaansaattamisaika päättyy. https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Tausta Euroopan komissio antoi joulukuussa 2011 kolme julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevaa direktiiviehdotusta, jotka hyväksyttiin 18 päivänä huhtikuuta 2014 (2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU). Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 11 päivänä marraskuuta 2013 julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta varten ohjausryhmän sekä valmistelusta vastaavan työryhmän, joiden toimikausi päättyi 30.5.2015. Valmisteluryhmä luovutti 13.5.2015 työministerille työnsä tuloksena syntyneen mietinnön. Tavoitteet Lausuntopyynnön tavoitteena on saada tietoon laajasti näkemyksiä työryhmän mietinnön sisällöstä, erityisesti asetettujen kysymysten osalta, hallituksen esityksen laatimisen pohjaksi. Jakelu, Vastausohjeet vastaanottajille Jakelu: Aalto-yliopisto Akava Akavan erityisalat A-klinikkasäätiö AKT Asianajajaliitto Askolan kunta Autismisäätiö EETU ry EK Eläkeläiset ry Ensi- ja turvakotien liitto Epilepsialiitto ESKOT ry Espoon ammattioppilaitos Omnia Espoon kaupungin hankintakeskus Espoon kaupunki Finavia Finnwatch Fortum Haltik Harmaan talouden selvitysyksikkö/ Janne Marttinen Harvinaiset -verkosto HAUS Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsingin Energia Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsingin kaupunki Helsingin seudun liikenne- kuntayhtymä HSL https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY Helsingin yliopisto JHL Joensuun kaupunki Jyty Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän kaupunki Jätelaitosyhdistys JLY Kainuun sosiaali-ja terveydenhuollon kuntayhtymä (perusterveydenhuolto, shp ja ehp) Kalajoen kaupungin viemärilaitos Kehitysvammaisten palvelusäätiö Kehitysvammaisten tukiliitto ry KELA Keravan kaupunki KHO Kiinteistötyönantajat ry KKK KKV KL-Kuntahankinnat Oy Kuurojen palvelusäätiö Lappeenrannan Energia Oy Lastensuojelun keskusliitto Liikennevirasto Linja-autoliito LVM Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry MAO Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Metropolia ammattikorkeakoulu Oy Mielenterveyden keskusliitto MMM Motiva MP-net MTK Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Nuorten Ystävät ry NV-verkosto Näkövammaisten keskusliitto ry OKM Oulun Energia Oy Oulun kaupunki Palkeet Palta ry PALTA ry PAM Parkanon kaupunki https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
PLM Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä PKSSKY (shp ja ehp) Poliisihallitus Posti PRO Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustusvoimat Puuteollisuus ry Pääesikunta Raaseporin kaupunki Rajavartiolaitos Rakennusliitto Rakennusteollisuus RT ry Reilu palvelu ry Riihimäen kaupunki RISE Rovaniemen kaupunki Rovaniemen koulutuskuntayhtymä SAK Samfundet Folkhälsan SamiSoster ry SAMS Samarbetsförbundet kring funktionshinder Seinäjoen kaupunki Senaatti-kiinteistöt Seutuhankinta Oy Kotka Sininauhaliitto SLL SM Sosiaalialan Työnantajat ry STM STTK Suomen Kuntaliitto Suomen lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen puheterapeuttiliitto Suomen Yrittäjät Super Syke Tampereen kaupunki Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Tehy Tekniikan akateemiset TEK Terveyspalvelualan Liitto ry Trafi Turun vesi- liikelaitos Tyrnävän kunta https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Työsyke Oy UM Vaalan kunta Vaalijalan kuntayhtymä (erityishuolto) Valtiokonttori Valtori Vammaisfoorumi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyön keskusliitto Vantaan kaupungin hankintakeskus Vantaan kaupunki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä VSSHP (shp) Verohallinto Vesilaitosyhdistys VVY VM VNHY VNK WWF Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (yhteistoiminta-alue) YM Vastausohjeet vastaanottajille Lausunnot pyydetään antamaan ensisijaisesti tämän palvelun kautta viimeistään maanantaina 6.7.2015. Halutessanne voitte vaihtoehtoisesti toimittaa lausunnon sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriöön osoitteiseen kirjaamo(at)tem.fi word-, pdf-, rtf- tai openoffice (odt)-tiedostona. Lausuntoa ei tarvitse lähettää postitse. Lausunnon voi antaa kuka tahansa. Lausuntopyynnön asianumero on TEM/2221/00.04.01/2013. Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi löytyvät pdf-tiedostoina kohdasta "Asiasanat, linkit, liitteet". Lausuntopyyntö löytyy lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta. Aikataulu, Vastuuvalmistelijan yhteystiedot: Aikataulu Lausunto tulee toimittaa tämän palvelun kautta tai edellä vastausohjeissa kuvatulla tavalla työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon viimeistään maanantaina 6.7.2015. Vastuuvalmistelijan yhteystiedot: Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, työ- ja elinkeinoministeriö. Puh. 029 504 7018, markus.ukkola(at)tem.fi Ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt, työ- ja elinkeinoministeriö. Puh. 029 504 7014, tarja.sinivuori-boldt(at)tem.fi https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Asiasanat, Linkit Asiasanat julkiset hankinnat erityisalojen hankintalaki hankintalaki käyttöoikeussopimukset hankintadirektiivi Linkit https://www.tem.fi/ajankohtaista/vireilla/lausuntopyynnot/lausuntopyynto_hankintalain_kokonaisuudistuksen_valmisteluryhman_mietinto - Linkki työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuille lausuntopyyntöön ja mietintöön. Lausuntoni Sulje kaikki väliotsikot Lausunnonantajien lausunnot 1 lausunnonantajat valittu Valmisteluryhmän mietinnöstä lausuminen Lausunnonantajia: 0 Lausunnonantajia pyydetään täyttämään alla olevat kohdat joko valitsemalla haluttu vaihtoehto tarjotuista vaihtoehdoista tai täyttämällä vastauksille varattu tyhjä tekstikenttä. Mikään kohta ei ole pakollinen, joten lausunnonantaja saa itse päättää, mihin kohtiin se haluaa syöttää tietoa. Lausunnon antaminen on jaettu mietinnön sisältönä olevan hallituksen esityksen luonnoksen mukaisesti lukuihin ja niiden teemoihin. Yleisperustelut 1. Nykytila 2. Mietinnössä esitetty hankintalakien systematiikka ja rakenne Lausunnonantajia: 0 Lausunnonantajia: 0 Näkemykset mietinnön ehdotuksista koskien lakien systematiikkaa ja rakennetta: Kohdassa 3.4.3 todetaan, että sähköiset tieto- ja viestintävälineet voivat merkittävästi yksinkertaistaa hankintamenettelyjä ja tuoda tehokkuutta ja avoimuutta. Toisin kuin mietinnössä esitetään, sähköisillä menettelyillä saavutettava hyöty on kuitenkin suoraan riippuvainen hankinnan työmäärästä ja saatujen tarjousten määrästä, ei niinkään hankinnan arvosta. Sähköisten menettelyjen käyttämisellä voidaan siten saavuttaa merkittäviä hyötyjä myös kansallisissa hankinnoissa, joissa niiden käyttäminen on mietinnön mukaan vapaaehtoista. https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
3. Vaikutusarviointi Näkemykset mietinnön ehdotusten vaikutuksista sekä näkemykset mietinnön vaikutusarviointia koskevasta luvusta (mm. mitä puuttuu ja onko vaikutuksia arvioitu mielestänne oikein): Vaikutusarviointi on mietinnössä varsin suppea ja käytännössä konsessioiden ja erityisalojen osalta puuttuu kokonaan. Vaikutusarviointi perustuu pitkälti yritysnäkökulman arviointiin eikä esimerkiksi hankintayksiköille hallinnollisesta työstä aiheutuvia kustannuksia taikka vaikutuksia julkisten varojen käytön tehokkuuteen ole arvioitu. Arvioinnin täydentäminen on kannatettavaa. Sekä hankintayksiköiden että yritysten vaikutusarviointiin tulisi lisätä koulutustarpeet uuden lainsäädännön omaksumiseksi sekä menettelytapojen ja asiakirjamallien muuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi tulisi selvittää sähköisten välineiden käyttöönotosta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset erityisesti hankintayksiköille. Sähköiset menettelyt toisaalta voivat vaikuttaa ympäristövaikutusten puolella positiivisesti mm. tulostusta ja paperinkulutusta vähentämällä sekä vähentämällä paperisten asiakirjojen liikuttelusta (kuljetus) ja arkistoinnista aiheutuvia kustannuksia ja päästöjä. Vaikutusarvioinnissa ei ole pohdittu kynnysarvojen nostamisen vaikutuksia eri osapuolten toimintaan ja kustannuksiin. Kynnysarvojen nostamisen perusteena pitäisi esimerkiksi esittää tilastot siitä, kuinka montaa hankintaa määrällisesti ja euroina tämä koskee ja paljonko esim. vähennetään hallinnollista taakkaa kun arvoja nostetaan. 4. Hankintojen valvonta ja neuvonta Onko näkemyksenne mukaan mietinnössä esitetty valvonnan toteuttamistapa riittävä vai tulisiko näkemyksenne mukaan Suomeen perustaa hankintalainsäädännön valvontaa toteuttava elin tai antaa valvontatehtävä olemassaolevalle viranomaiselle? Mietinnön ehdotukset ovat riittäviä Valvontaa varten tulisi perustaa uusi viranomainen tai muu elin Valvontatehtävä tulisi antaa olemassa olevalle viranomaiselle tai muulle yksikölle, kenelle Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Mietinnön ehdotukset ovat riittäviä Perustelut edellä esitetylle näkemykselle Suomessa julkisten hankintojen valvonta on riittävän perusteellisesti järjestetty. Hankintoihin liittyy erittäin laajat valitusoikeudet. Valvontaa harjoittavat tämän lisäksi lukuisat viranomaistahot sekä tarkastustoimintaa harjoittavat tahot. Julkisiin hankintoihin kohdistuu jo tällä hetkellä huomattavasti laajempaa valvontaa kuin muuhun hallintotoimintaan. Katsomme, että jos taloudellisia ja muita resursseja on https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
käytettävissä, ne tulisi ohjata hankintojen toteuttamisen ohjeistamiseen ja neuvontaan. Näkemykset mietinnön julkisten hankintojen neuvontaa koskevasta teemasta: 5. Muu lausuminen yleisperusteluista Mietinnön lakiehdotukset Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettu laki 1 luku - Lain tarkoitus, periaatteet ja määritelmät Lausunnonantajia: 0 Lausunnonantajia: 0 Lausunnonantajia: 0 Näkemykset ehdotetun hankintalain tarkoitusta, periaatteita ja määritelmiä koskevista säännöksistä: 2 :n perusteluissa on sekoitettu hankintatoimi ja hankintatoiminta, joilla on eri merkitys. Perustelut tulisi korjata koskemaan hankintatoimintaa, siis hankkimista, pykälän sanamuodon mukaisesti. Hankintatoimi liittyy viraston tapaan organisoida hallinnollisesti ostotoimintansa, eikä tätä voida säädellä hankintalailla. 2 :n perustelut yleisesti ottaen laajentavat pykälän sisältöä melko paljon. Tällainen ns. perusteluilla säätäminen ei ole hyvän lainsäädäntötavan mukaista. Esimerkiksi 2 momentin perustelujen kappale Hankintatoimen järjestämisellä tarkoitettaisiin hankintayksiköiden strategista suunnittelua hankintojen toteuttamisen tavoista ja yksityiskohdista. Suunnitelmat voisivat kohdistua esimerkiksi hankintatoimen organisointiin sekä hankintojen toteuttamiseen. Hankintojen ja hankintatoimen suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää niiden huomioimista strategisen tason ohjauksessa. Hankintayksiköt voivat olla kooltaan, tehtäviltään ja rakenteeltaan hyvin erilaisia, joten strategisen tason ohjaus on arvioitava organisaatiokohtaisesti. ei perustu 2 :n sanamuotoon ja tulisi poistaa. Perusteluissa on sekoitettu hankintatoiminta (hankkiminen) ja viraston sisäinen organisointi (hankintatoimen suunnittelu). 2 :n 3 momentin perusteluissa tulisi tuoda erilaiset näkökulmat tasapuolisemmin esille. Hankintojen toteuttaminen tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina painottuu perusteluissa pk-yritysten aseman vahvistamiseen. Tarkoituksenmukaisuutta tulisi kuitenkin arvioida laajemmin ja siinä tulisi huomioida kilpailun aikaansaamisen lisäksi mm. hankinnan kohde ja loppukäyttäjien tarpeet, hankinnan yhteys muihin hankintoihin taikka palveluihin, erilaisten kokonaisuuksien vaikutus hintatasoon ja saavutettaviin ehtoihin, julkisten varojen käytön tehokkuus, vastuukysymykset sekä hankintayksikön ja tarjoajien resurssien tehokas käyttö (kilpailutukset ja sopimusten hallinta). Saman momentin perusteluissa asetettu velvoite hankintojen toteuttamisesta siten, että pienet yritykset, säätiöt, järjestöt ym. voisivat osallistua kaikkiin hankintoihin tasapuolisesti, on epärealistinen ja mahdoton (esim. reittilennot). Laissa ei tulisi edes tavoitepykälässä säätää tällaista velvoitetta. Hankintalainsäädännön tulisi mahdollistaa hankinnan toteuttamisen mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla ja velvoittaa hankintayksiköt kohtelemaan kaikkia tarjoajia tasapuolisesti. Voimassaolevan hankintalain perusteluissa todetaan nimenomaisesti, että hankintayksikön velvollisuutena ei ole muuttaa markkinoilla olevia kilpailuolosuhteita, vaan hyödyntää ne. 3 :n osalta mietinnössä on kirjoitettu pykälä ja sen perustelut uudelleen. Onko tarkoitus muuttaa periaatteiden sisältöä ja painotusta voimassaolevasta? Perustelut poikkeavat voimassaolevan hankintalain periaatteiden perusteluista, mahdollinen muutos olisi esitettävä selkeästi. 4, Määritelmät: - hankintasopimus : Mihin perustuu lause Edelleen hankintasopimuksen tunnusmerkkeihin kuuluisi sopimukseen perustuva täytäntöönpanokelpoisuus tuomioistuimessa - tätä ei ole voimassaolevan lain perusteluissa eikä perustu direktiiviin. - yhteishankintayksikkö : rajoitukset yhteishankintayksikön toiminnalle ovat ymmärrettäviä, mutta toisaalta on huomattava, että ne rajoittavat esim. rajat ylittäviä yhteishankintoja suomalaiset yhteishankintayksiköt eivät pysty samalla tavalla palvelemaan muiden https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
maiden hankintayksiköitä/kilpailemaan muiden yhteishankintayksiköiden kanssa, kun esimerkiksi yhteishankintayksikön toiminta rajoitetaan sen omistajiin. 5 :n perusteluista tulisi poistaa hankintalain perusteluihin kuulumattomana kappale, joka alkaa lauseella Vaikka ehdotetun lainkohdan mukaan hankintayksikköjä ovat valtion ja kuntien viranomaiset, on näiden viranomaisten välillä eroja toiminnan itsenäisyydessä sekä puheja edustusvallassa. Kappaleessa esitellään viranomaisten puhevaltaa koskevia säännöksiä. 5 :n 1 momentin 4 kohdan perusteluissa siteerataan puutteellisesti direktiivin johdanto-osan kohtaa 10. Julkisoikeudellista laitosta koskeva johdanto-osan virke jatkuu näin:, koska yleisen edun mukaisia tarpeita, joiden tyydyttämiseksi se on perustettu tai joiden tyydyttäminen on annettu sen tehtäväksi, voidaan pitää luonteeltaan teollisina tai kaupallisina. Johdanto-osassa 10 on esitetty myös tulkinta pääasiallisen rahoituksen lähteelle: Rahoittaminen pääosin merkitsee yli puolta rahoituksesta ja että kyseiseen rahoitukseen voi sisältyä käyttäjiltä saatavia maksuja, jotka määrätään, lasketaan ja peritään julkisoikeudellisten sääntöjen mukaisesti. Tämä on merkittävä tulkinta jonka tulisi ilmetä myös hankintalain perusteluista. 5 :n perustelujen viimeisen kappaleen loppuosa kuulunee jonkin toisen pykälän alle (6 :n?). 2 luku - soveltamisala Mietinnön sisältämissä lakiehdotuksissa sidosyksikkösuhteen edellytykset on säädetty hankintadirektiivin mukaisesti sidottuina sidosyksikön markkinoilla toimimisen ja määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin kohdistuvan liikevaihdon prosenttiosuuteen kokonaisliikevaihdosta. Pitäisikö näkemyksenne mukaan hankintalaissa säätää sidosyksikkösuhteesta Mietinnössä ehdotetulla tavalla ulosmyynnin prosenttiosuuksien tasosta säätämällä vai jollain muulla tavalla? Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Mietinnössä ehdotetulla tavalla ulosmyynnin prosenttiosuuksien tasosta säätämällä vai Perustelut edellä tehdylle valinnalle sekä muun tavan kuvaus Sidosyksikköä koskevan määrittelyn tulisi olla mahdollisimman selkeä. Kannatamme yksiselitteisen prosenttiosuuden säätämistä. Jos hankintalaissa säädettäisiin sidosyksikkösuhteesta ulosmyynnin prosenttiosuuksien tasosta säätämällä, mikä olisi oikea sallitun ulosmyynnin prosenttimääräinen taso? 0 % 10 % 20 % Jokin muu, mikä https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Perustelut edellä tehdylle valinnalle: Katsotteko, että sidosyksikkösuhdetta ja toiselta hankintayksiköltä tehtyä hankintaa koskevat säännökset ovat tarpeellisia hankintayksiköille Kyllä Ei Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Kyllä Perustelut edellä tehdylle valinnalle: Jos edustatte hankintayksiköitä, aiotteko soveltaa sidosyksikkösuhdetta tai toiselta hankintayksiköltä tehtyä hankintaa koskevaa soveltamisalapoikkeusta tulevaisuudessa Kyllä, missä tilanteessa Ei Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Kyllä, missä tilanteessa [Valtiokonsernin sisäisten palvelujen tuottamisessa] Näkemykset ehdotetun lain muista soveltamisalaa ja sen rajauksia koskevista säännöksistä: 9 :n 1 momentin 13 kohdassa säädetään tutkimus- ja kehityshankkeita koskevasta soveltamisalapoikkeuksesta. Perusteluissa mainittu vaatimus hankintayksikön yksinoikeudesta tuloksiin ei perustu hankintadirektiiviin ja tulisi poistaa. Yksinoikeuden vaatimus jättää lisäksi epäselväksi, mihin sillä viitataan (esim. tekijänoikeuteen / käyttöoikeuksiin vai johonkin muuhun yksinoikeuteen). 13 kohdan perusteluja tulisi muutenkin tiivistää ja niissä mainittu OKV:n lausunto olisi syytä poistaa tarpeettomana. Lausunnossa käsitellään hallinnon yleisiä periaatteita. https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Ehdotettu 18 ei perustu hankintadirektiiviin. 3 luku -yhteishankinnat ja hankintojen varaaminen Näkemykset yhteishankintoja ja hankintojen varaamista koskevista säännöksistä: Yhteishankintoja koskevat ehdotukset perustuvat pitkälti direktiiviin, joten ehdotetut säännökset ovat hyväksyttävissä. Yhteishankintayksikön määritelmään on kuitenkin tehty kansallinen lisäys, jonka mukaan yhteishankintayksikön toiminnan tulee kohdistua sen omistaviin hankintayksiköihin taikka sellaisiin hankintayksiköihin, joiden oikeudesta käyttää yhteishankintayksikköä on säädetty. Direktiivin lähtökohtana on, että hankintayksiköillä on mahdollisuus käyttää toisessa jäsenvaltiossa olevan yhteishankintayksikön palveluja. Kiinnitämme huomiota siihen, että toiminnan kohdistumista koskeva kansallinen rajaus vaikeuttaa merkittävästi suomalaisten yhteishankintayksiköiden mahdollisuuksia tarjota palvelujaan muiden jäsenvaltioiden hankintayksiköille. 4 luku - kynnysarvot ja hankinnan ennakoidun arvon laskeminen Onko näkemyksenne mukaan tavara- ja palveluhankintoja koskevan kynnysarvon nostaminen mietinnön ehdottamalla tavalla Liian suuri kynnysarvojen korotus Riittävä kynnysarvojen korotus Liian matala kynnysarvojen korotus Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Riittävä kynnysarvojen korotus Mahdolliset perustelut näkemykselle ja mahdollinen näkemyksenne tavara- ja palveluhankintojen kansalliseksi kynnysarvoksi perusteluineen: Onko näkemyksenne mukaan sosiaali- ja terveyspalveluhankintoja sekä eräitä muita hankintoja koskevan kynnysarvon nostaminen mietinnön ehdottamalla tavalla Liian suuri kynnysarvojen korotus Riittävä kynnysarvojen korotus Liian matala kynnysarvojen korotus Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Riittävä kynnysarvojen korotus Mahdolliset perustelut näkemykselle ja mahdollinen näkemyksenne sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen sekä eräiden muiden palveluhankintojen kansalliseksi kynnysarvoksi perusteluineen: Onko näkemyksenne mukaan palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten kynnysarvon nostaminen mietinnön ehdottamalla tavalla Liian suuri kynnysarvojen korotus Riittävä kynnysarvojen korotus Liian matala kynnysarvojen korotus Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Liian suuri kynnysarvojen korotus Mahdolliset perustelut näkemykselle ja mahdollinen näkemyksenne palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten kansalliseksi kynnysarvoksi perusteluineen: Katsomme, että tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvojen korotus on sopiva ja riittävä. Sen sijaan käyttöoikeussopimusten kynnysarvojen korottaminen on merkittävä ja korotuksen vaikutukset tulisi arvioida perusteellisesti. Kiinnitämme huomiota siihen, että käyttöoikeussopimuksia on kilpailutettu käytännössä palveluhankintojen tapaan. Käyttöoikeussopimusten ja palveluhankintasopimusten kynnysarvojen merkittävä ero saattaa johtaa siihen, että hankintoja tehdään käyttöoikeussopimuksina palveluhankintojen sijaan. Mielestämme tämän mahdollisen kehityksen vaikutuksia tulisi arvioida. Mietinnössä ei ole perusteltu kynnysarvoja; esim. miksi konsessiolla on juuri 500 000 euron kynnysarvo? Perusteluista ei myöskään selviä, miksi konsessioita koskeva menettely on sama kaikilla tämän arvon ylittävillä. Tästä seuraa, että EU-menettelyjä sovelletaan täysimääräisesti myös direktiivissä säädetyn EU-kynnysarvon alittaviin konsessioihin, sekä lisäksi käytännön hankaluutta esim. ilmoituslomakkeiden osalta (ei siis ole kansallista konsessiota vaan joudutaan ilmeisesti käyttämään EU-ilmoituslomakkeita). Sinänsä on hyvä, että menettely on johdonmukaisesti aina samanlainen. Onko näkemyksenne mukaan käyttöoikeusurakoita koskevan kynnysarvon nostaminen mietinnön ehdottamalla tavalla Liian suuri kynnysarvojen korotus Riittävä kynnysarvojen korotus Liian matala kynnysarvojen korotus Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Mahdolliset perustelut näkemykselle ja mahdollinen näkemyksenne käyttöoikeusurakoiden kansalliseksi kynnysarvoksi perusteluineen: https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Näkemyksenne rakennusurakoiden ja eräiden koulutuspalveuhankintojen kansallisen kynnysarvon tasosta: Muut näkemyksenne kynnysarvoja ja ennakoidun arvon laskemista koskevista säännöksistä: Perusteluista tulisi poistaa tarpeettomana KHO:n päätöksen t 4019 arviointi ja sitä edeltävä kappale, joissa selostetaan laajasti hankintalain ulkopuolella oleviin hankintoihin sovellettavaa järjestelmää. Näkemyksemme mukaan ei ole asianmukaista säätää lakitekstissä taikka perustella perustelutekstissä lain ulkopuolella oleviin hankintoihin sovellettavaa järjestelmää. 31 :n perusteluissa on perusteltu laajasti pykälän 2 momenttia, jota ei kuitenkaan lakiehdotuksessa ole. 5 luku - hankintamenettelyt Näkemykset avoimen ja rajoitetun menettelyn säännöksistä: 33 :n 2 momentin perusteluissa ehdokkaiden valinnan yhteydessä käytetty sana vertailuperuste on sikäli hankala että se vaikuttaisi viittaavan tarjousten vertailuun, josta ei tässä kuitenkaan ole kyse. Nykyisessä laissa tässä on käytössä sana arviointiperuste, jota voisi edelleen käyttää tässä yhteydessä. Olisi hyvä sanoa suoraan, että myös muita kuin soveltuvuusvaatimuksia voidaan vertailla (esim. palvelua koskevaa alustavaa kuvausta tms.). Sama kommentti liittyy myös 3 momentin perusteluihin. Näkemykset neuvottelumenettelyä ja kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevista säännöksistä: 34 1 momentin perusteluissa on ensimmäinen käyttöedellytys kirjoitettu toisin sanoin kuin lakitekstissä, jolloin sen sisältö on muuttunut: Neuvottelumenettelyn käyttö olisi perustelujen mukaan ensinnäkin sallittu, kun hankintayksikön tarpeita ei voida tyydyttää olemassa olevien ratkaisujen mukauttamisella. Sanamuodon pitäisi olla "olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta". Saman momentin perusteluissa todetaan virheellisesti, että ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevan hankintalain 25 :n 1 momenttia. Perusteluissa tulisi huomauttaa, että kilpailullisesta neuvottelumenettelystä ei enää jatkossa voi siirtyä neuvottelumenettelyyn, mikä on olennainen muutos menettelyissä. Tältä osin voisi viitata hankintadirektiiviin. Saman momentin perusteluiden seuraavan kappaleen lopussa on lause Hankintadirektiivissä näin muotoiltu hankinta-asiakirjojen vastaamattomuus neuvottelumenettelyyn siirtymisen perusteena olisi erotettava 74 :ssä säädetystä tarjouksen hankinta-asiakirjojen vastaisuudesta, sillä tässä yhteydessä vastaisuus käsittäisi myös ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuusvaatimusten vastaisuuden sekä poissulkemisperusteiden soveltamisen. Tässä yhteydessä olisi syytä huomauttaa, että tällaisia ehdokkaita ei voida ottaa mukaan menettelyyn. 35 :n 1 momentissa on lakimietintötekstissä lause: Hankintayksikön on ilmoitettava kirjallisesti kaikille neuvotteluissa mukana oleville tarjoajille kaikista hankintailmoituksen, tarjouspyynnön tai neuvottelukutsun sisältöä koskevista muutoksista. Direktiivissä on muutoksia https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
sisältävien asiakirjojen kohdalla teksti: teknisen eritelmän tai muiden hankinta-asiakirjojen muista kuin vähimmäisvaatimuksia koskevista muutoksista. 35 :n 2 momentissa on lakimietintötekstissä käytetty sanaa alkuperäinen tarjouspyyntö, jota ei ole käytetty muualla ko. :ssä. Käsite tulisi tarkistaa alustavaksi tarjouspyynnöksi ja harkita, että se otetaan käyttöön kaikissa kohdissa, joissa käsitellään ensi vaiheen tarjouspyyntöä. 2 momentin lauseiden järjestys kannattaisi myös muuttaa hankintaprosessin vaiheiden mukaiseksi, kuten se direktiivissä on. Samassa momentissa olisi myös toisen lauseen teksti hyvä muuttaa muotoon: Hankintayksikkö voi vertailla alustavat tarjoukset ja tehdä hankintapäätöksen ilman neuvotteluja, jos tästä mahdollisuudesta on ilmoitettu etukäteen hankintailmoituksessa. 35 :n 2 momentin perusteluista saattaa saada virheellisen kuvan, että neuvottelukierroksia tulisi aina käydä suullisesti (kohta hankintamenettelyn viestintä tapahtuisi asianmukaisesti dokumentoitujen suullisten neuvottelujen.. ). Käytännössä neuvottelukierrokset voivat usein olla myös kirjallisia aineiston kommentointi- tai täsmennyskierroksia. Saman momentin perusteluissa viitattu tapaus KHO 24.10.2011 t 3040 tulisi poistaa, se perustuu aikaisempaan lainsäädäntöön ja antaa virheellisen kuvan mietinnössä puheena olevan säännöksen sisällöstä. 36 :n 1 momentin perustelu on mahdollisesti virheellinen todetessaan, että kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä lopputuloksena on vaihtoehtojen karsiminen yhteen kun taas neuvottelumenettelyssä lopputuloksena on lopullinen tarjouspyyntö. Direktiivin 30 artiklan 6- kohdan mukaan tarjouksissa on oltava kaikki hankkeen toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat eikö tämä anna ymmärtää, että hankintayksikön tulisi myös kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tehdä lopullinen tarjouspyyntö tai muulla tavoin ilmaista se, mitä tietoja lopullisissa tarjouksissa on oltava. Varmaan tyypillinen tilanne on se, että hankintayksikkö valitsee yhden/kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, joista pyytää tarjoukset, jolloin hankintayksikön on esitettävä ratkaisuvaihtoehtoon liittyvät vaatimukset ja pyydettävä vertailukelpoiset tarjoukset. Lisäksi direktiivin 30 artiklan 3 kohdan mukaan hankintaviranomaiset voivat kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä keskustella valittujen osallistujien kanssa kaikista hankinnan näkökohdista. Sama kommentti 37 :n 2 momentin perusteluihin, joissa on saman sisältöinen kappale. 36 :n 4 momentin lopusta tulisi lakimietintötekstistä poistaa pyyntö alustavan tarjouksen esittämisestä, koska direktiivissä ei sitä ole. 37 :n 5 ja 6 momentissa tulisi lakimietintötekstiä korjata siten, että se olisi saman sisältöinen kuin direktiivi. 5 momentin ensimmäisen lauseen tulisi olla: Hankintayksikön on jatkettava neuvotteluja, kunnes se on saanut kartoitettua ratkaisumallit. Neljäs lause: Tarjouksen on oltava neuvottelujen aikana esitettyjen ja määriteltyjen vaatimusten mukainen ja siihen on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat, kuten on direktiivitekstissä. 6 momentin ensimmäinen lause: Hankintayksikön on arvioitava tarjous. 37 :n 6 momentissa tulisi lakimietintötekstissä käyttää termiä voidaan neuvotella parhaan tarjoajan kanssa, kuten on direktiivitekstissä, eikä voittaneen tarjoajan kanssa. 37 :n 5 momentin perusteluihin, joissa puhutaan tarjousten valinnan jälkeen käytävistä neuvotteluista hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjoajan kanssa, tulisi lisätä maininta siitä, että myös tavanomaisten sopimusneuvottelujen käyminen (sopimuksen yksityiskohtien tarkentaminen) hankintapäätöksen jälkeen on mahdollista. Näkemykset suorahankintaa ja suorahankintaa lisätilauksissa koskevista säännöksistä: 40 :n 2 momentin 1 kohdan perusteluissa todetaan, että menettely ei ole käytettävissä, jos soveltuvuusvaatimuksia muutetaan olennaisesti. Tässä lienee virhe: soveltuvuusvaatimuksia ei voine muuttaa. Neuvottelumenettely on käytettävissä, jos ehdokkaat eivät täytä soveltuvuusvaatimuksia, mutta voiko soveltuvuusvaatimuksista luopua ilman uutta hankintailmoitusta, jossa esitetään uudet vaatimukset? Suorahankinta on lakiehdotuksen mukaan mahdollinen teknisestä ja yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä. Perustelujen mukaan tällainen syy voisi liittyä toimittajan suojattuun tekijän- tai teollisoikeuteen. Tällainen tulkinta saattaa laventaa suorahankintamahdollisuuden direktiiviä laajemmalle alalle. Asiaa on käsitelty direktiivin johdanto-osan kappaleessa 50, joka tulisi esittää https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
pykälän perusteluissa. Lakiehdotuksen 41 :n 2 momentin perusteluissa käsitellään lisätilauksiin liittyviä suorahankintamahdollisuuksia. Perustelujen mukaan 41 :n 2 momentti koskisi optiotilanteita. Viittaukset optioihin tulisi ehdottomasti poistaa kyseisen lainkohdan perusteluista. Direktiivi käsittelee optioita ainoastaan sopimusmuutoksia koskevassa 72 artiklan 1a-kohdassa sekä kyseiseen artiklaan liittyvässä johdanto-osan kappaleessa 111. Koska optioiden käyttäminen on erittäin yleistä, hankintalaissa ei tulisi esittää tulkinnanvaraisia ja direktiiviä ankarampia optioiden käyttöön liittyviä perusteluja. Normaalit optiotilanteet tulisi direktiivin mukaisesti katsoa selkeiden ja yksiselitteiden tarkastuslausekkeiden käytöksi, jotka katsotaan sallituiksi sopimusmuutoksiksi. 41 :n 2 momentin soveltaminen tulisi direktiivin mukaisesti rajoittua tilanteisiin, joissa on kysymys aiemman rakennusurakan tai palvelun _toistamisesta_. Käytännössä normaalit optiotilanteet eivät ole tämän lainkohdan mukaista rakennusurakan tai palvelun toistamista vaan liittyvät esimerkiksi tavaran lisätoimituksiin, sopimusten ennalta määrättyyn jatkamiseen taikka tietojärjestelmien lisäominaisuuksien käyttöönottoon. Nämä eivät ole aiemman hankinnan toistamista. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että 41 :n 2 momentti ei sovellu tavarahankintoihin, joissa optiot ovat kuitenkin tavanomaisia. Siten 41 :n 2 momentin perusteluissa ei tulisi lainkaan viitata optioihin, koska tämä aiheuttaa epävarmuutta optioiden käytön suhteen ja lisäedellytyksiä optioiden käytölle (esimerkiksi kolmen vuoden rajoitus). Oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi lainkohdan perusteluissa tulee käsitellä lisähankintaoikeuksia direktiivin edellyttämällä tavalla. Näkemykset innovaatiokumppanuutta koskevista säännöksistä: Innovaatiokumppanuuden perusteluissa viitataan sen käyttämisteen tutkimus- ja kehittämispalveluhankinnan ja sen tulosten hankinnassa. Perusteluissa voisi hieman avata innovaatiokumppanuuden suhdetta tutkimus- ja kehityshankintoihin, jotka ovat tietyissä tilanteissa, kuten prototyypin valmistamista koskevissa hankinnoissa, kokonaan hankintalainsäädännön ulkopuolella. Myös näiden hankintojen suhteesta valtiontukisääntelyyn voisi mainita. 38 4 momentin viimeisessä lauseessa tulisi lakimietintötekstiin lisätä, että hankintayksikkö voi jatkaa menettelyä pyytämällä esittämään alustavan tarjouksen tai aloittamalla neuvottelut. 39 :n 1 momentin perusteluissa käytetään käsitettä jälkimmäisen kehitystyön tulosten hankinta. Käsitettä pitäisi tarkistaa ja selventää, tarkoitetaanko siinä tuotantovaihetta eli kehitystyön tulosten hankintaa. Sama tarkistus koskee myös 39 :n 2 momenttia. 39 :n 4 momentissa tulisi tarkistaa. mitä vaihetta tarkoitetaan, kun käytetään sanaa kumppanuuden toteuttaminen. Onko kyse tuotantovaiheesta? Näkemykset puitejärjestelyä koskevista säännöksistä: Kannatamme puitejärjestelyjä koskevia uusia säännöksiä. Koska puitejärjestely on jo kilpailutettu kaikkia lain muotovaatimuksia noudattaen, puitejärjestelyn sisäisten hankintojen tekemisen tulisi olla mahdollisimman helppoa eikä niiden tekeminen saisi missään tilanteessa aiheuttaa suurempaa hallinnollista taakkaa kuin kansallisten hankintojen tekeminen. Kannatamme puitejärjestelyn sisäisille hankinnoille säädettäväksi kansallisen kynnysarvon, joka on korkeampi kuin tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo. Sopiva kynnysarvo olisi esimerkiksi 100.000 euroa, jonka alittavat hankinnat olisi mahdollista tehdä noudattamatta puitejärjestelyn toimintamallia. https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Näkemykset sähköistä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevista säännöksistä: 48 2 momentissa on direktiivistä poiketen ulotettu velvoite odottaa uusia tarjouksia määräajan päättymisen jälkeen kaikkiin eri huutokauppatyyppeihin. Tämä on omiaan sekoittamaan huutokauppamenettelyä eikä paranna tarjoajien tasavertaista asemaa. Päinvastoin, säännös saattaa vesittää 1-kohdan sanamuodon ja aiheuttaa tulkintaongelmia. Esim. jos huutokauppa päättyy 1.6. klo 15.00, ja uusia tarjouksia odotetaan 5 minuuttia, päättyykö huutokauppa siis klo 15.05 (ei tilanne on tarjoajan näkökulmasta ihan sama kuin jos se olisi päättynyt ilmoitetun mukaisesti klo 15.00) vai onko tällöin käytössä uudet jatkoajat, jolloin aina odotetaan 5 minuuttia hyväksyttävästä tarjouksesta - jolloin ollaan faktisesti 2-kohdassa tarkoitetussa tilanteessa. 2 momentti tulisi muuttaa direktiivin mukaiseksi siten, että jatkoajan ilmoittaminen koskee vain momentin 2-kohdassa tarkoitettua huutokauppatyyppiä. Jatkoajoilla käytävän huutokaupan ideana on, että huudot jatkuvat niin kauan kuin tarjoajilla on halua alentaa hintoja. Esimerkiksi huutokauppa, jonka peruskesto on 30 minuuttia 3 minuutin jatkoajoilla, saattaa todellisuudessa kestää esim. 1 h 15 minuuttia. Tämä on siis tuo 2-kohdassa tarkoitettu tilanne. Näkemykset sähköistä luetteloa koskevista säännöksistä: Kannatamme sähköistä luetteloa koskevia säännöksiä sekä sitä, että luettelon käyttöä ei ole säädetty pakolliseksi hankintadirektiivin 36 artiklan mahdollistamalla tavalla. Näkemykset suunnittelukilpailua koskevista säännöksistä: Näkemykset tarjousten ja osallistumishakemusten jättämisen vähimmäismääräaikoja koskevista säännöksistä: 7 Luku - velvollisuus ilmoittaa hankinnoista ja ilmoittamismenettely Näkemykset 7 luvun hankinnoista ilmoittamista koskevista säännöksistä: Lakiehdotuksessa ehdotetaan uudesta sopimusmuutoksia koskevasta ilmoitusvelvoitteesta. Ilmoitusvelvoite koskee direktiivin 72 artiklan mukaan 72 artiklan 1 kohdan a- ja c-alakohdassa tarkoitettuja sopimusmuutoksia. Ilmoitusvelvoitteita koskevassa lainkohdassa taikka sopimusmuutoksia koskevassa 135 :ssä tulisi säätää selkeästi sopimusmuutoksia koskevan ilmoitusvelvollisuuden laajuudesta. 8 luku - tietojenvaihto Näkemykset 8 luvun tietojenvaihtoa koskevista säännöksistä: https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Tietojenvaihtoa koskevat säännökset ovat mielestämme direktiivin mukaisia. Pyydämme kuitenkin kiinnittämään huomiota lakiehdotuksen siirtymäsäännökseen (164 ), joka nykyisellään käytännössä estää uuden lainsäädännön mukaiseen tietojenvaihtoon siirtymisen ennen siirtymäajan päättymistä. Tätä on perusteltu tarkemmin lausunnossamme jäljempänä 164 :n kohdalla. Lakiehdotuksessa on useita sähköisiin tiedonvaihtomenettelyihin koskevia säännöksiä, jotka tulisi voida ottaa käyttöön välittömästi. 64 :n 2 momentin perusteluissa oleva viittaus VAHTI-ohjeisiin on sikäli virheellinen, että VAHTI-ohjeet on kohdistettu nimenomaan viranomaisille, ei muille. Perusteluissa viitattu VAHTI 2/2012 ICT-varautumisen vaatimuksista ei varsinaisesti liity hankintamenettelyn tietoturvallisuuteen. Tämän ohjeen sijasta voisi viitata esimerkiksi VAHTI-ohjeeseen 3/2011, Valtion ICT-hankintojen tietoturvaohje. 9 Luku - hankinnan valmistelu, tarjouspyyntö ja hankinnan kohteen kuvaus Näkemykset 9 luvun hankinnan valmistelua, tarjouspyyntöä sekä hankinnan kohteen kuvausta (ml. vaihtoehtoiset tarjoukset) koskevista säännöksistä: Lakiehdotuksessa säädetään markkinakartoituksesta ja ehdokkaiden tai tarjoajien osallistumisesta hankinnan valmisteluun. Markkinoilla toimiviin toimittajiin sekä markkinoilla oleviin tuotteisiin ja palveluihin, hinnoittelurakenteisiin sekä tuotteiden ja palvelujen kaupallisiin ehtoihin, rahoitusmalleihin ja muihin hankintoihin liittyviin seikkoihin tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää hankintojen onnistumisen kannalta. Hankintayksiköiden kannustaminen yhä laajempaan vuoropuheluun markkinatoimijoiden kanssa on edellytys myös esimerkiksi innovaatioiden ja ympäristönäkökulmien edistämiseksi hankinnoissa. Siten markkinakartoitusta koskeva sääntely on tervetullutta. Näemme kuitenkin haasteelliseksi markkinakartoitusta koskevan 65 :n ja ehdokkaiden tai tarjoajien osallistumista hankinnan valmisteluun koskevan 66 :n välisen yhteyden, sillä 66 : ssä edellytetään hankintayksikön varmistavan eri tavoin, ettei markkinakartoitukseen osallistunut yritys saa etulyöntiasemaa kilpailutuksessa. Laajat tietojen antamista koskevat velvoitteet, kirjaamisvelvoitteet sekä toisaalta velvollisuus sulkea tarjouskilpailusta etulyöntiaseman saanut toimittaja saattavat johtaa siihen, että hankintayksiköt eivät ole halukkaita käymään vuoropuhelua markkinatoimijoiden kanssa ja toisaalta yritykset saattavat olla haluttomia esimerkiksi liikesalaisuuksien paljastumisen taikka tarjouskilpailusta sulkemisuhan vuoksi osallistumaan markkinakartoituksiin. Vaikka kyseisten pykälien taustalla ovat direktiivin sanamuodot, ehdotamme harkittavaksi 65 :n ja 66 :n sisällöllistä erottamista toisistaan. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi siten, että 65 :ssä mahdollistetaan markkinakartoitusten käyminen, mutta 66 koskisi ainoastaan markkinakartoituksen jälkeen tehtävää hankinnan varsinaista valmistelua, jossa ehdokkaalla tai tarjoajalla on mahdollisuus vaikuttaa hankinnan kohteen määrittelyyn, hankinnan ehtoihin, hinnoitteluun taikka hankinnan toteuttamisen tapaan. Tarkoituksena olisi siis turvata tarjoajien tasapuolinen kohtelu aiheuttamatta kuitenkaan markkinakartoituksiin liittyvää liiallista hallinnollista taakkaa ja tarjoajien haluttomuutta osallistua markkinakartoituksiin. Näkemykset 9 luvun hankinnan jakamista koskevista säännöksistä: Hankinnan jakamiseen kannustaminen on pk-yritysnäkökulmasta sekä kilpailuolosuhteiden parhaan mahdollisen hyödyntämisen kannalta kannatettavaa. Pidämme kuitenkin tärkeänä sitä, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa jakamisessa. Hankintojen toteuttaminen tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina edellyttää muun muassa hintavaikutusten, aikataulujen, osien välisten yhteyksien sekä https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
sopimusoikeudellisten kysymysten, kuten vastuukysymysten huomioimista. Tämän vuoksi kannatamme lakiehdotuksen lähtökohtaa, jossa jakaminen on vahvasti suositeltavaa, mutta ei velvoittavaa. Näkemykset 9 luvun alihankintaa koskevista säännöksistä: Kannatamme hankintayksikön mahdollisuutta tarkistaa koskeeko alihankkijoita pakollinen tai harkinnanvarainen poissulkuperuste ja edellyttää tarjoajaa vaihtamaan alihankkija, jota koskee poissulkuperuste. Säännös aiheuttaa kuitenkin epäselvyyttä, sillä nykykäytännön mukaan tarjoajalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta vaihtaa alihankkijoita hankintamenettelyn aikana. Säännös olisi epälooginen, jos alihankkijan voisi vaihtaa poissulkuperusteen vuoksi, mutta ei muussa tapauksessa hankintayksikön taikka tarjoajan itsensä aloitteesta. Myös sopimusmuutoksia koskeva pykälä jättää epäselväksi sen, voidaanko sopimuskaudella vaihtaa alihankkijoita. Tulisikin harkita alihankkijan vaihtamista koskevien sääntöjen selkeyttämistä. Alihankkijoiden ketjuttaminen on usein arveluttavaa hankintasopimuksiin liittyvien vastuukysymysten vuoksi, pk-yritysten aseman edistämispyrkimysten sekä harmaan talouden torjunnan kannalta. Olisi suotavaa, että hankintalaissa mahdollistettaisiin selkeästi alihankkijoiden käytön ja erityisesti alihankkijaketjujen rajoittaminen. 10 luku - ehdokkaiden ja tarjoajien valinta sekä tarjouksen valinta Tulisiko hankintalaista poistaa mahdollisuus käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena yksinomaan halvinta hintaa? Kyllä, missä hankintalajeissa (tavarat, palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, urakat) Ei Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Ei Tulisiko mietinnön lakiehdotuksessa olevaa säännöstä, jonka mukaan hankintasopimukseen on kirjattava ehto siitä, että Suomessa toteutettavassa hankintasopimukseen sisältyvässä työssä on noudatettava vähintään niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaan on noudatettava samanlaatuisessa työssä, laajentaa kaikkiin hankintayksiköihin ja kaikkiin hankintalajeihin (ei siis pelkästään rakennusurakoihin)? Kyllä Ei Näytä yhteenveto kaikista lausunnonantajista Ei https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Näkemykset poissulkemisperusteita, soveltuvuusehtoja ja niiden selvityksiä koskevista säännöksistä: Hankintalaissa ei tulisi säätää direktiiviä ankarammista poissulkemisperusteista. Siten pakollisiin poissulkuperusteisiin ei tulisi lisätä työlainsäädäntöön liittyviä rikoksia lakiehdotuksen 80 :n 1 momentin 8-kohdassa esitetyllä tavalla. Säännös saattaa asettaa suomalaiset yritykset huonompaan asemaan, sillä muista jäsenvaltioista tuleviin yrityksiin säännöstä ei voida soveltaa täysin samalla tavalla joko siksi, että vastaavat teot eivät ole samalla tavalla sanktioituja eri jäsenvaltioissa taikka siksi, että hankintayksikkö ei saa tietoa tuomioista. Verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamatta jättäminen on lakiehdotuksen mukaan pakollinen poissulkuperuste silloin kun maksuvelvollisuuden laiminlyönti on vahvistettu tuomiolla. Jos tällaista tuomiota ei ole, kysymys on harkinnanvaraisesta poissulkuperusteesta. Sääntely on tältä osin vaikeasti hahmotettavaa ja saattaa aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta. Hankintayksiköillä ei ole mahdollisuutta varmistaa tuomion olemassaoloa eikä tarjoajilla ole mahdollisuutta osoittaa ettei pakollinen poissulkuperuste sovellu. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että lakiehdotuksen perustelujen mukaan maksusuunnitelma estää tarjoajan sulkemisen tarjouskilpailusta. Tämänhetkisen oikeuskäytännön mukaan maksusuunnitelmasta huolimatta tarjoaja voidaan sulkea tarjouskilpailusta, jos maksamattomien maksujen määrä on huomattava ja vaarantaa tarjoajan taloudellisia edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen. Maksusuunnitelmasta huolimatta poissulkemisen tulisi olla mahdollista, jos maksusuunnitelman noudattaminen on olennaisesti laiminlyöty. Harkinnanvaraisia poissulkuperusteita koskevissa perusteluissa selostetaan laajasti poissulkuperusteiden soveltamisen tilanteita. Perustelutekstit eivät ole kaikilta osin direktiivin mukaisia, ne ovat osittain tulkinnanvaraisia ja niissä rajoitetaan hankintayksiköiden harkintavaltaa poissulkemisperusteiden soveltamisessa. Perustelutekstejä olisi syytä siten karsia ja poistaa niistä kaikki direktiiviä ankarammat tulkinnat. Esimerkiksi olisi syytä selkeästi esittää onko työehtosopimusten laiminlyöntiin liittyvä tuomioistuimen tuomio riittävä peruste poissulkemiselle vai ei. Tarjoajien tarjousyhteistyötä koskevan 81 :n 1 momentin 6-kohdan perusteluissa esitetään myös direktiiviin perustumattomia tulkintoja, jotka tulisi poistaa lopullisesta hallituksen esityksestä tällaisia ovat esimerkiksi vaatimus, että tarjousyhteistyö vaarantaa tarjoajan luotettavuuden, kielto aiheuttaa faktista lisärangaistusta, edellytys, jonka mukaan tarjousyhteistyön tulee vaarantaa hankinnan optimaalinen tulos sekä edellytys yhteistyöstä kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa. Tällaiset lisävaatimukset rajoittavat poissulkuperusteen soveltamisalaa ja aiheuttavat epäselvyyttä käytön edellytyksistä. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että kilpailulain vastainen toiminta on yhteiskunnan kannalta erittäin haitallista ja siihen puuttumisen tulisi olla mahdollista direktiivin mukaisesti ilman ylimääräisiä kansallisia rajoitteita. Osa harkinnanvaraisista poissulkuperusteista soveltuu tilanteisiin, joissa tarjoaja taikka sen johto- edustus- tai päätösvaltaa käyttävä henkilö on syyllistynyt ammattitoimintaan liittyvään rikokseen. Poissulkuperusteen todistamista tai soveltumattomuutta varten ei ole kuitenkaan mahdollista saada otetta rikosrekisteristä, sillä hankintamenettelyä varten annettavaan rikosrekisteriotteeseen merkitään ainoastaan rikokset, jotka ovat lakiehdotuksen 80 :ssä mainittuja pakollisia poissulkuperusteita. Hankintayksiköillä ja tarjoajilla tulisi olla oikeus saada myös tiedot hankinnan kannalta olennaista muista rikoksista kuten ympäristörikoksista, rattijuopumuksista, petoksista ja kavalluksista. On huomattava, että suomalaisilta yrityksiltä, jotka osallistuvat rajat ylittäviin tarjouskilpailuihin, voidaan edellyttää tällaisen todistuksen antamista. Epäselvää on täyttääkö yrityksen oma vakuutus 88 :n 4 momentin edellytykset sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisesta valaehtoisesta tai vakuutuksella vahvistetusta ilmoituksesta, kun Suomessa ei tällaisesta vala- tai vakuutusmenettelystä ole säädetty. Lakiehdotuksen 88 :n perusteluissa esitetään, että hankintayksikön tulisi vaatia todistuksia ja selvityksiä harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden soveltumattomuudesta, verojen ja sotumaksujen maksamisesta sekä maksukyvyttömyydestä. Kyseinen velvoite ko. harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden tarkastamisesta ei perustu direktiiviin eikä ole looginen. Hankintadirektiivin 60 artiklan mukaan hankintayksiköt voivat vaatia todisteita poissulkuperusteiden soveltumattomuudesta ja jos tällaisia vaatimuksia tehdään, näytöksi olisi hyväksyttävä artiklassa luetellut asiakirjat. Mielestämme ei ole syytä edellyttää selvitysten vaatimista laajemmin kuin direktiivi edellyttää. Jos hankintayksiköille halutaan asettaa velvollisuus vaatia joitakin harkinnanvaraisiin poissulkuperusteisiin liittyviä selvityksiä, asiasta tulisi säätää nimenomaisesti. Haluamme kiinnittää huomiota myös siihen, että perustelujen mukaan hankintayksiköiden olisi vaadittava oikeusrekisterikeskuksen todistus konkursseista ja yrityssaneerauksista. Tällaisia todistuksia ei tulisi vaatia eikä niiden vaatimista tulisi edellyttää perusteluissa. Käytännössä hankintayksiköillä ei ole yleensä mitään syytä erikseen tarkistaa onko yritys konkurssissa, direktiivi ei asiasta mainitse ja todistusten vaatiminen lisäisi turhaa hallinnollista taakkaa. Todistus on lisäksi maksullinen ja yrityksen tulisi se kirjallisesti tilata. https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]
Näkemykset muista tarjouksen valintaa koskevista säännöksistä (ml. elinkaarikustannukset): 93 :n 4 momentin lakimietintötekstissä ja perusteluissa käsitellään sitä, missä asiakirjassa tulee kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ilmoittaa. Kohtaa tulee tarkistaa ja verrata neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn pykäliin. Näissä mahdollistetaan vertailuperusteiden ilmoittaminen hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön lisäksi myös hankekuvauksessa ja neuvottelukutsussa. Lisäksi tulee huomioida myös 35-37 pykälissä, että neuvottelutyyppisissä menettelyissä tarjouspyyntö on käytännössä alustava tarjouspyyntö. Saman momentin perusteluissa olevan nykyisen kansallisen oikeuskäytännön esimerkkiluettelon käyttöä pitäisi vielä harkita, sillä aikojen kuluessa aiemmin hyväksytyt vertailuperusteet ovat perinteisesti muuttuneet liian yleisiksi. 93 :n 4 momentin viimeistä lausetta tulisi lakimietintötekstissä korjata vastaamaan direktiivitekstiä: Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä. 93 :n 5 momenttia tulisi lakimietintötekstissä tarkistaa direktiivin mukaiseksi seuraavan lauseen osalta: Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Direktiivissä: [Vertailuperusteilla] on varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin on liitettävä eritelmiä, jotka mahdollistavat tarjoajien antamien tietojen tosiasiallisen tarkistamisen sen arvioimiseksi, miten hyvin tarjoukset täyttävät hankintasopimuksen tekoperusteet. 94 :n lakimietintötekstistä on jäänyt pois direktiivissä mainittu edellytysluettelo. 95 :n 1 ja 2 momentin perusteluissa olisi hyvä tuoda esille, että elinkaarikustannusten laskennassa voidaan lueteltujen mallien lisäksi käyttää myös muita vastaavia malleja. Hankintayksikkö voi myös itse selvittää, mitkä ovat hankinnan elinkaaressa tärkeimmät kustannuksia aiheuttavat tekijät ja itse määritellä, mitkä seikat otetaan huomioon elinkaarikustannuksia vertailtaessa. 95 :n 2 momentin perustelujen toisessa kappaleessa tulisi korjata kohta, jossa todetaan elinkaarikustannusten voivan sisältää myös kustannuksia, jotka johtuvat ulkoisista ympäristövaikutuksista ja näistä annetaan esimerkiksi tuotteessa käytettyjen raaka-aineiden hankkimisesta aiheutuvat saasteet. Tässä tarkoitettaneen raaka-aineiden tuotannosta aiheutuvia saasteita. Muita näkemyksiä 9 luvun säännöksistä: 96 :n 3 momentin viimeisessä lauseessa tulisi lakimietintötekstissä vaihtaa sana kohtuullinen aika riittäväksi ajaksi, kuten on direktiivitekstissä. 98 :n 3 momentin perustelujen viimeisen kappaleen lopusta olisi hyvä poistaa kohta, jossa pohditaan sopimussakon käyttöä sekä muita sopimusrikkomuksen seuraamuksia hankintalakiin sisältymättömänä asiana. 11 luku - kansalliset menettelyt Näkemyksenne 11 luvun kansallisia hankintoja koskevista menettelysäännöistä: https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=6150abf2-d4b5-4564-b6d2-000ba5449b3a[ 12:49:15]