Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori



Samankaltaiset tiedostot
Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Eeva Ketola, LT, Johtajaylilääkäri YTHS MITEN PDRG-TUKEE JOHTAMISTA?

Asiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen

Tiedolla parempiin tuloksiin

pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa

KÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN

Opas Perusterveydenhuollon avohoidon potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmä, pdrg

Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus Outi Elonheimo Dosentti, LKT

Kahdesta yhdeksi APR/EPR- ja pdrg-ryhmittelijöiden yhdistäminen

ATK-päivä Joensuu Pentti Itkonen

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

pdrg- ja EPR-ryhmittelijän ajankohtaiset

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

STAR Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmittelyt

Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla. Outi Elonheimo Dosentti, LKT APR-benchmarking-seminaari Kouvola

Kuntalaisen hoitoketju haltuun pdrg-tuotteistuksen avulla

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto Avo-HILMO-koulutus

Avohoidon potilasryhmittelyn kehittämistyö

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän

FinDRG verkostohanke

Johtamisen tietotarpeet

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä?

Tervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Tuottavuuden seurantaan tarvitaan asiakaskirjon tuntemusta

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Terveyskeskusten tuottavuuden mittaus. Juho Aaltonen , Helsinki

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

HOITOTAPAHTUMASTA EPISODIIN

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

FinDRG. Miten SOTEa ohjataan? seminaari Petra Kokko Page 1

Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke

Sote -keskusten asiakaskirjo läpinäkyväksi kohti tuottavuusloikkaa

LAUSUNTO VALINNANVAPAUSLAISTA Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 9.5.

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous , toimitusjohtaja Aki Lindén

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Yhteisen potilastietojärjestelmän toteuttaminen Pohjois-Karjalan Sairaanhoitopiirin alueella. Tietohallintojohtaja Seppo Soininen PTTK Oy

Kliinisen toiminnan tiedolla johtaminen. Jorma Lauharanta HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja, professori

ESSHP:n toimintaympäristö

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI

Tuottavuuden parantaminen - yleisesti ja esimerkkinä HUS Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja HUS

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Terveyskeskusten tuottavuus - Kuinka sitä tulee tutkia ja miksi se tarjoaa edellytykset tehokkaampaan tuotantoon?

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

ICPC-2 perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien syiden dokumentoinnissa

TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin

Miksi tutkia terveyskeskusten tuottavuutta? Tavoitteet ja toimintasuunnitelma

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät Petra Kokko

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2016

Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Ajankohtaista sote-rakenneselvityksiin liittyen. XII DRG-käyttäjäpäivät, Vaasa Petra Kokko

Alueellinen ohjaus tiedolla johtaminen käytännössä Case Keski-Suomi esimerkkien valossa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Sosiaalihuollon digipalvelujen tulevaisuus Terveyskylä esimerkkinä KATARIINA KOHONEN, HUS SOSIAALITYÖ

PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA

FinDRG - hankekokonaisuuden esittely

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

PSSHP Tietohallintostrategia

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Kunnan odotukset tilaajana

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Terveyskylä, Virtuaalisairaala HETA KOLANEN, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HUS TIETOHALLINTO JA VIRTUAALISAIRAALA 2.0 -HANKE

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

CC ryhmittelijän testaus

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Transkriptio:

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja professori 17.2.2016

Rakenteellisesta toiminnalliseen integraatioon Rakenteellinen integraatio -> mahdollistaa, poistaa turhat rajapinnat Toiminnallinen integraatio -> toteuttaa muutoksen, kokonaisuus toimivaksi Toiminnallisen integraation onnistuminen edellyttää terveydenhuollon ammattilaisten aktiivista otetta, sitoutumista ja asennemuutosta (ei tapahdu itsestään) Tarvitaan toiminnan ja johtamisen muutosta Onneksi ei lähdetä nollasta: mm. aiemmin sovitut hoitopolut ja hoito-ohjelmat perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen ovat jo toiminnallista integraatiota

Keskeisiä asioita muutoksessa 1. Uudet toimintatavat lähipalvelujen kehittäminen, esh:n jalkautuminen, nopeat konsultaatiot, päivystyksen kehittäminen, keskittäminen, yhteispäivystykset, yhteiset alueelliset tukipalvelut (laboratorio, kuvantaminen, hankinta ym) palveluinnovaatiot Valinnanvapaus potilas voi valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erikoistasolla hoidon porrastus säilyy lisää kilpailua, mikä parantaa laatua ja tehokkuutta edellyttää vertailukelpoista tietoa palveluista tullaan säätämään valinnanvapauslainsäädäntö

Keskeisiä asioita 2. Uusi organisaatiorakenne (esh+pth+sos), uudistuva johtaminen päätavoitteena kokonaisuuden toimivuus, eroon osaoptimoinnista monitoimijaverkoston johtaminen johtamisen uudet välineet: tuotteistus myös pth:lle, uudet tietojärjestelmät -> tiedolla johtaminen, kannustimet/palkitsemismallit mittaamiskäytäntöjen kehittäminen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen (rahoitukseen liittyvää kannustinjärjestelmää ollaan luomassa) rahoitusohjaus, menokatto?, tiukentuva kulukuri toiminnan raportointivelvoite/ läpinäkyvyys

Lähipalvelujen kehittäminen hoitoon pääsyn nopeuttaminen erikoissairaanhoidon jalkautuminen vastaanottotoiminta käynnistettävissä -> mm. ihotaudit, sisätaudit, kirurgia, knk-taudit tärkeätä myös koulutus paikan päällä (potilastapauksien käsittely) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoiton välisen konsultaatiotoiminnan sujuvoittaminen korvaa usein lähetteen, tavoitteena oikea diagnoosi/hoito nopeasti etäkonsultaatiot video-ja muina sähköisinä konsultaatioina suurkäyttäjille räätälöidyt toimintamallit lääkäri-/hoitaja-/sosiaalihoitaja-tiimi luo toimintatavat vanhustenhoidon innovaatiot (esim. ns. vastuulääkärimalli) liikkuvat palvelut, sähköiset palvelut, palvelut potilaan luo

Yhteinen alueellinen tietojärjestelmä tärkeä alueellisen toiminnan ja johtamisen tuki tietojen alueellinen kertakirjaus -> tiedot kaikkien hoitoon osallistuvien käytettävissä koko hoitoketjun alueella optimaalista on yhteinen järjestelmä hoidon dokumentointiin, tuotannonohjaukseen sekä tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden seurantaan (Apotti, Alue-Ecomed ym.) potilaskertomuksen yksilölliset tiedot muokataan tunnistetietojen poistamisen jälkeen johtamisen tukitiedoiksi tiedon seuranta on ajantasaista, laadun poikkeamiin ja niiden syihin puututaan välittömästi

Tuotteistus ja tuottavuusmittaus erikoissairaanhoidossa NordDRG on esh:n tuotteistusstandardi fullnorddrg ryhmittelee myös avohoidon kullekin NordDRG-tuotteelle on määritetty hinta, jolla tuote myydään Esh:n tuottavuusmittarina käytetään useissa sairaanhoitopiireissä ns. DRG-pistetuottavuutta tuottavuusseuranta on niissä tukenut tuottavuuden parantamista ( sitä saat, mitä mittaat )

Miten DRG-pistetuottavuus määritetään? TuotantovolyyminaDRG-kustannuspainoilla painotettu hoitotapahtumien lukumäärä = DRG-pisteet Hoitotapahtumina sekä avo- että vuodeosastohoito Kustannuspainoina HUS:n painot/omat tai FCG:n painot Tuottavuutta tarkastellaan: Kokonaistuottavuus = kulut/tuotetut DRG-pisteet = DRG-pisteen kustannus (kun laskee tuottavuus paranee); yleensä kuluina kirjanpidon kulut Henkilötyön tuottavuus = DRG-pisteet/henkilötyövuodet (tuotetut DRG-pisteet/henkilötyövuosi) nousee kun tuottavuus paranee Tuottavuutta vertaillaan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan; tärkeintävertailu omaan toimintaan!

Mitä DRG-pistetuottavuus kertoo johtajalle? Miten talous ja toiminta liittyvät yhteen? Mikä on tuottavuuden kehityssuunta? Onko ongelmia tuotannossa vai kulujen hallinnassa vai molemmissa? Missä yksiköissä ongelmia? Korjaavien toimenpiteiden vaikutuksen nopea havainnointi Seuranta motivoi tuottavuuden kehittämiseen -> linkki kannustinjärjestelmään?

Tuotteistus perusterveydenhuollossa Tuotteistusmenetelmiä: pdrg käyttää avohoidon diagnoosiluokitusta APR käyttää avohoidon diagnoosiluokitusta (ASL) sekä toimintoluokitusta (ATL) Jatkossa nämä yhdistettäneen Käyttökelpoisuutta vähentää toistaiseksi puutteellinen kirjaaminen ja vajavaiset kustannustiedot Nyt on kuitenkin aika lähteä liikkeelle -> tuotteistus on kehitystyön perusedellytyksiä

Primary Care Diagnosis Related Groups(pDRG ) Perustuu ICPC-2 -luokitukseen Kääntötaulukko ICD-10 luokituksesta Potilaskirjo (casemix) tuotteistuksen perustana Perustuu luokiteltuun tietoon ja toteutuneisiin kustannuksiin Sisältää pdrg-ryhmittelyn lisäksi myös laskentalogiikan ja episodiajattelun Potilaskohtaisen kustannuslaskennan Hoitotapahtumien ryhmittelyn sekä keskimääräisten kustannusten laskennan hoitotapahtumille Perusterveydenhuollon episodien muodostamisen sekä keskimääräisten kustannusten laskennan episodeille

pdrg-koodi ja tuotenimi pdrg-tuotteet T311 Aikuistyypin diabetes (T311) T601 Niska- ja selkäongelma (T601) T093 Aivoverisuonien sairaus, pitkäaikainen (T093) T604 Nivelreuma tai krooninen reumatauti (T604) T911 Akuutti infektio (T911) T610 Nivelrikko (T610) T603 Alaraajojen ongelma (T603) T312 Nuoruustyypin diabetes (T312) T739 Androloginen ongelma (T739) T971 Pahanlaatuinen kasvain (T971) T203 Astma ja/tai keuhkoahtaumatauti (T203) T802 Psykoottinen häiriö (T802) T101 Atooppinen iho ja allergia (T101) T803 Päihteiden käyttöön liittyvä ongelma (T803) T801 Depressio tai muu mielialahäiriö (T801) T092 Päänsärky (T092) T729 Gynekologinen ongelma (T729) T742 Raskaus ja lapsivuodeaika (T742) T201 Hengitysteiden ongelma, akuutti (T201) T307 Ruoansulatuselimistön ongelma (T307) T202 Hengitysteiden ongelma, pitkäaikainen (T202) T012 Silmien ja näön ongelma (T012) T972 Hyvänlaatuinen kasvain (T972) T998 Sosiaalinen ongelma (T998) T510 Ihohaavauma, krooninen (T510) T719 Sukupuolitauti (T719) T509 Iho-ongelma, muu (T509) T301 Suun, hampaiden, nielun ja leukojen ongelma (T301) T982 Komplikaatio ja haittavaikutus (T982) T322 Sydän-ja verenkiertoelimistön ongelma, pitkäaikainen T023 Korvatulehdus (T023) T973 Synnynnäinen epämuodostuma (T973) T022 Korvien ja kuulon ongelma (T022) T991 Terveydenedistäminen, neuvolat, koulut ja muut tarkistus T997 Kuolema (T997) T609 Tuki- ja liikuntaelinten ongelma, muu (T609) T992 Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen ongelma ja häiriö T306 Tulehduksellinen suolistosairaus, pitkäaikainen (T306) T310 Liikapainoisuus (T310) T984 Vamma (T984) T741 Lisääntymisterveys (T741) T319 Veren, immuunijärjestelmän ja umpierityksen ongelma T303 Maksan ongelma (T303) T329 Verenkierron ongelma, muu (T329) T804 Muistisairaus (T804) T321 Verenpaineen seuranta ja kohonneen paineen hoito T094 Multippeliskleroosi ja/tai parkinsonismi (T094) T709 Virtsaelinten ongelma (T709) T605 Murtuma, nyrjähdys ja luksaatio (T605) T602 Yläraajojen ongelma (T602) T999 Muu/yleisoire (T999) T302 Ylävatsan ongelma (T302) T099 Neurologinen ongelma, muu (T099) T000 Ei tuotetta (T000) T091 Neurologinen sairaus, pitkäaikainen (T091) pdrg-tuotteetsisältävät potilaan terveyteen liittyvän ongelman hoitoon tarvittavat käynnit, tutkimukset ja niistä aiheutuvat kustannukset

Vertailutiedon hyödyntäminen Kunta 52014 Kunta 52013 Kunta 42014 Kunta 42013 Kunta 32014 Kunta 32013 Kunta 22014 Kunta 22013 Kunta 12014 Kunta 12013 pdrg-episodikohtaiset kustannukset Keskimääräiset kustannukset /pdrg-episodi Päihteiden käyttöön liittyvä ongelma (T803) Psykoottinen häiriö (T802) Keskimääräiset kustannukset /pdrgepisodi Kunta 5 2014 Kunta 5 2013 Kunta 4 2014 Kunta 4 2013 Kunta 3 2014 Kunta 3 2013 Kunta 2 2014 Kunta 2 2013 Kunta 1 2014 Kunta 1 2013 Verenpaineen seuranta ja kohonneen paineen hoito (T321) Sydän- ja verenkiertoelimi stön ongelma, pitkäaikainen (T322) 0 200 400 600 800 0 100 200 300 Neljän eri pitkäaikaisen terveysongelman pdrg-episodikohtainen keskikustannus - Todellisista kustannuksista Lähde: pdrg-organisaatioiden benchmarking-data 2015

pdrgja tuottavuusmittaus Perusterveydenhuollon ja koko terveydenhuollon tuottavuus voidaan myös määrittää ns. pistetuottavuusmenetelmällä Esh:n tuottavuuseurannassa käytettyjen NordDRG-painojen sijaan käytetään pdrg-painoja Toiminta ryhmitellään pdrg-ryhmittelijällä Tuotantovolyymi kuvataan pdrg-pisteinä Kokonaistuottavuus kuvataan euroina/pdrg-piste Henkilötyön tuottavuus kuvataan pdrg-pisteinä/htv Alustavia tuloksia käytettävissä, vaatii vielä jatkokehittelyä

Ote pdrg-painojen laskennasta / esimerkkikaupunki Yhteensä 233 648 101 196 399 433 pdrg-ryhmä Suoritteiden lukumäärä Kustannukset (tai laskutus jos kustannustiedot ovat puutteellisia) euroa Keski-kustannus euroa pdrg-paino T000 154 106 160 689 1,592 T010 1 953 319 429 164 0,378 T011 6 713 1 777 484 265 0,611 T020 2 796 251 972 90 0,208 T021 1 799 570 282 317 0,732 T091 10 663 4 429 911 415 0,959 T092 1 692 429 216 254 0,586 T099 3 180 828 858 261 0,602 T101 2 216 491 790 222 0,512 T201 7 657 1 325 370 173 0,400 T202 4 183 2 792 618 668 1,541 T301 2 272 790 995 348 0,804 T302 1 875 792 908 423 0,976 T303 1 459 1 508 808 1034 2,388 T308 5 911 2 601 595 440 1,016 T309 7 679 4 529 934 590 1,362

Esimerkkikaupungin koko oman terveydenhuollon muutos 2013 vs 2014 Mittari 2013 2014 Muutos % Tuottavuusmuutos % Tuotos (pdrgepisodipisteet) 151023 161718 7,1 Panos (euroa) 61 577 629 69 384 255 12,7 Panos per tuotos (euroa)* 407 429 5,4-5,4% * euroa per pdrg-episodipiste

Valmistelun voi aloittaa jo nyt: perusterveydenhuollon tuotteistus, tuotteiden kustannukset -> oman toiminnan tuntemus (myös pth-tasolla käyntimääristä toiminnan sisällön tuntemiseen) -> toiminnan kehittämisen perusedellytyksiä -> ulkokuntalaskutuksen edellytys uusien toimintatapojen sisäänajo alueellisen koulutuksen aktivaatio, myös asennekoulutusta alueellisten tietojärjestelmien rakentaminen -> alueellinen tuotannonohjaus, kokonaisuuden johtaminen tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun kehittäminen -> seurantamenetelmien ja raportoinnin valmistelu vertailutiedon hyödyntäminen/benchmarking -> oma toiminta vs optimaalinen toiminta raportoinnin parantaminen kirjaus kuntoon