KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Talousarvio 2020 Toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. Pelastustoimen palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain 28 29 :ssä (Pelastuslaki 379/2011). Ensihoidon palvelutasopäätös on hyväksytty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustossa 8.12.2017. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasopäätöstä toteutetaan pelastuslaitoksen vuosittain tarkistettavalla talousarviolla. Palvelutasopäätöstä toteutetaan vuosien 2018-2020 ajalle tehdyllä palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelmalla. Toimintavuoden 2020 aikana valmistellaan uusi palvelutasopäätös tuleville vuosille. Ydinprosesseista onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen roolit ovat korostumassa (kuva 1). Pelastuslaitoksen oman toiminnan varmistamiseen häiriötilanteissa on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa korkeatasoista ja kustannustehokasta ensihoitopalvelua potilaan parhaaksi. Maakuntauudistuksen valmistelut sekä valtiolta maakunnan hoidettavaksi siirtyvä maakunnan yhteisen varautumisen tuki sekä kuntien varautumisen tuki edellyttävät lisäresursointia. Viestinnän onnistuminen muutoksessa on keskeistä. Tukiprosesseissa toimialan ja viranomaisten yhteisten ICTjärjestelmien käyttöönotto edellyttää pelastuslaitokselta merkittäviä taloudellisia panostuksia tila- ja tietoturvallisuuden parantamiseen. Kyberuhkat edellyttävät parempaa tietoturvaa. Kuva 1. Pelastuslaitoksen prosessikartta auttaa hahmottamaan kokonaiskuvan ja esittelee organisaation ydinprosessit 1
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Taloudelliset tavoitteet TP TA+M TA Muutos 2019-2020 1 000 euroa 2018 2019 2020 euroa % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 030,5-1 623,0 102,3 1 725,4-106,3 % Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäisesti kuukausittain. Onnettomuuksien ehkäisy: Tavoite 1: Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2020 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet. Tavoite 2: Turvallisuusviestinnässä otetaan huomioon valvonta- ja onnettomuustiedot sekä asiakasryhmien tarpeet Keski-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma asiakirjassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Pelastustoiminta: Tavoite 3: Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain. I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa. II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa. 2
Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa vuoden 2016 vuoden lopussa on esitetty taulukossa 1: Riskiluokka Ruutujen määrä [kpl, km 2 ] Väestömäärä (2016 arvio) Riskiluokka I 15 43 632 Riskiluokka II 159 114 376 Riskiluokka III 218 44 005 Riskiluokka IV 19 559 73 775 Yhteensä 19 951 275 788 Taulukko 1. Riskiluokan ruutujen jakautuma. Varautuminen ja väestönsuojelu: Tavoite 4: Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien, yhteistyöviranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Keski-Suomen pelastuslaitos kehittää oman toiminnan jatkuvuuden hallintaa kansallisen ja alueellisen riskiarvion uhkia vastaan toteuttaen osaltaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian päämääriä. Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti Keski-Suomen maakunnan alueella toimivan valmiustoimikunnan ja sen sihteeristön toimintaan. Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämishankkeet: 1. Pelastustoimen ja kuntien jatkuvuudenhallinnan kehittäminen. 2. Maakunnallisen tilannetietoisuuden edistäminen yhdessä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. 3. Tietoturvallisuuden parantaminen. 4. Pelastuslaitoksen toiminnan laadunhallinnan kehittäminen. 5. Tuottavuuden edistäminen. Mahdolliseen maakunnalliseen sosiaali- ja terveystoiminnan uudistamisen valmistautuminen Keski-Suomen pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti vuonna 2020 mahdollisesti maakunnalliseen sosiaali- ja terveystoimen uudistukseen ensihoidon ja pelastustoimen osalta. Pelastustoimen ja kuntien jatkuvuudenhallinnan kehittäminen Pelastustoimen ja kuntien jatkuvuuden hallintaa tullaan kehittämään mm. yhteisellä valmiussuunnittelulla ja tiiviimmällä yhteydenpidolla. Pelastustoimen omaa varautumista kehitetään maakunnallisen linjauksen mukaisesti kolmella kärjellä; varautumalla pitkittyneeseen sähkönjakeluhäiriöön, pandemiaan ja sotilaallisen voiman käyttöön tai laajamittaiseen maahantuloon. Käytännössä varautumistoimenpiteitä ovat mm. paloasemien häiriönsietokyvyn parantaminen, käsittäen esimerkiksi varavoimasyötön mahdollistamisen niille paloasemille, joilla varavoimakonetta ei ole, poikkeusolojen riskinanalyysin työstämistä ja esimerkiksi pandemiasuunnitelman päivittämistä niin pelastustoiminnan kuin ensihoidonkin osalta. 3
Tietoturvallisuuden parantaminen Pelastuslaitoksen tietojärjestelmissä ja sen hallinnoimissa tiloissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi on perustettu ICT-ryhmä, jonka tehtävä on kartoittaa tietojärjestelmätarpeet ja ottaa huomioon myös valtakunnalliset pelastusalan hankkeet. ICT-ryhmä on tehnyt vuoden 2020 talousarvioon kalustohankintoja tietoturvallisuuden kehittämiseksi vaaditulle tasolle. Kalustohankinnat mahdollistavat tulevien kenttäjohtamisjärjestelmien (KEJO) ja viranomaisten turvallisuusverkkoon (TUVE) liitettyjen järjestelmien ottamisen pelastuslaitoksen käyttöön. Myös tietoturvakoulutusta ja ohjeistusta lisätään vuoden 2020 aikana. Lisäksi henkilöstölle tehtävät turvallisuusselvitykset toteutetaan suunnitelmallisesti niin vakinaisen kuin sopimushenkilöstön osalta. Pelastuslaitoksen toiminnan laadunhallinnan kehittäminen Pelastuslaitoksen eri toimintojen prosessikuvauksien laatiminen ja mittareiden kehittäminen. Tuottavuuden edistäminen Keski-Suomen pelastuslaitos lisää tuottavuutta mm. seuraavilla toimenpiteillä: Resurssi- ja työaikamuutoksista tulevat toimenpide-ehdotuksien analysointi ja toteuttaminen. Palokuntien suorituskyvyn arviointi osana ERICA-hätäkeskustietojärjestelmää. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjauksella ja koulutuksella. Pelastuslaitoksen ydinprosessien ja tukiprosessien kuvantamisella. Merkittävät riskit ja riskienhallinta Hälytysjärjestelmien haavoittuvuus pitkittyvien sähkökatkojen aikana, sekä ajoneuvojen ja muun kaluston rikkoutuminen muodostavat riskin pelastuslaitoksen perustehtävän sujuvalle toteuttamiselle. Toimitilojen välttämättömät ja ennakoimattomat korjaustarpeet (huomattavat vuokran korotukset) ovat riski määrärahojen riittävyydelle, sekä henkilöstön työkyvylle. Merkittäviä riskejä pelastuslaitokselle ovat sopimusriskit sekä jatkuvuus poikkeusoloissa. Henkilöstöriskiksi on tunnistettu henkilöstön saatavuus hälytystehtäviin, erityisesti päivälähtöihin pienissä kunnissa. Lisäksi on tunnistettu seuraavia riskejä: Avainhenkilöriippuvuus, tieto-ja viestintäjärjestelmien riskit sekä henkilöriskit. Riskien hallintakeinoja ovat mm. pelastuslaitoksen prosessien kuvaaminen ja selkiyttäminen sekä henkilöstölle tehtävät turvallisuusselvitykset. 4
Hinnoitteluperiaatteet: Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet määräytyvät asukaslukuperusteisesti vuonna 2020. Ensihoidon käyttö- ja pääomakustannukset rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuloilla ja asianomaisten kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisilla valmiusmaksuilla ja nettotappiokorvauksilla. TUNNUSLUVUT TA 2020 TA 2019 Tehokkuus, taloudellisuus; Palokunta saavuttaa väestöstä 6 min. hälytyksestä 104 700 (38 %) 104 700 (38 %) 10 min. hälytyksestä 217 000 (79 %) 217 000 (79 %) 20 min. hälytyksestä 262 400 (93 %) 262 400 (93 %) 30 min hälytyksestä 273 400 (99 %) 272 600 (99 %) Laajuustiedot: Maapinta-ala (km2) Sisävesi (km2) 16 704 3 245 16 704 3 245 Väkiluku Väestöntiheys (as/km2) 275 741 17 276 126 17 Valvontakohteiden määrä 116 000 116 000 Tarkastuskäynnit yhteensä 3 000 3 000 Asiakirjavalvonta yhteensä 18 000 18 000 Voimavarat: Vakinainen henkilöstö 313 313 Vpk- ja sivutoiminen henkilöstö 1000 1 000 Paloasemien lukumäärä 47 47 Ajoneuvot/veneet 234 234 Ambulansseja 23 23 Taulukko 2. Tunnusluvut. 5
Pelastustoimen investoinnit: Vuoden 2020 osalta, alla olevan taulukon mukaisessa investointisuunnitelmassa hankitaan kolme raskasta pelastusyksikköä, joista yksi ostetaan investointina ja kaksi leasing rahoituksella. Pienkalustohankinnoista ja muusta kalustosta laaditaan myöhemmin tarkemmat hankintalistat, jossa pyritään priorisoimaan tärkeimmät hankintakohteet. Seuraavissa taulukoissa on esitetty pelastuslaitoksen vuosien 2020-2024 investointisuunnitelma ja leasing-vuokrat 2020 2024. INVESTOINTIOHJELMA 2020-2024 2020 2021 2022 2023 2024 Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Peke/Kejo-kenttäjohtamisjärjestelmä 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Erica-työasema (hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto) Hälyttämiseen tarvittavat laitteet 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 TUVE 150 000 75 000 75 000 75 000 75 000 Varanto-palotarkastusohjelma 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 ICT-hankkeet 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne yht. 410 000 335 000 335 000 335 000 335 000 Palo- ja pelastuskalusto Raskaat ajoneuvot 375 000 375 000 375 000 375 000 375 000 Öljyntorjunta-alus Pienkalusto (Kelkat, mönkijät ym.) 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Muu kalusto (tarkastusautot ym.) Öljyntorjuntakalusto 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Ensihoidon investoinnit Ensihoidon pienkalusto (paarit, happireput, suojavarusteet ym.) 90 000 50 000 50 000 50 000 50 000 TUVE 18000 10000 10000 10000 10000 Palo- ja pelastuskalusto sekä ensihoito yht. 883 000 835 000 835 000 835 000 835 000 Poikkeusolot ja häiriötilanteet Varavoima, väestönhälytin 50000 5000 5000 Suojavarusteet ja välineet sekä kalusto 69000 5000 90000 100000 100000 Poikkeusolot ja häiriötilanteet yht. 119 000 10 000 95 000 100 000 100 000 BRUTTOINVESTOINNIN YHTEENSÄ 1 412 000 1 180 000 1 265 000 1 270 000 1 270 000 Arvioidut avustukset 230 000 132 000 132 000 132 000 132 000 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 1 182 000 1 048 000 1 133 000 1 138 000 1 138 000 Pelastustoimen osuus investoinneista 1 074 000 988 000 1 073 000 1 078 000 1 078 000 Ensihoidon osuus investoinneista 90 000 55 000 55 000 55 000 55 000 Nettoinvestoinnit yhteensä 1 164 000 1 043 000 1 128 000 1 133 000 1 143 000 Taulukko 3. Pelastuslaitoksen investointisuunnitelma. 6
Pelastustoimen leasing-vuokrat PELASTUSLAITOKSEN LEASING-VUOKRAT 2017-2023 2020 2021 2022 2023 2024 Palo- ja pelastuskalusto 616000 766000 750000 750000 Raskaat ajoneuvot 616 000 766 000 750 000 584 000 268 000 Öljyntorjunta-alus Pienkalusto (Kelkat, mönkijät ym.) Muu kalusto (tarkastusautot ym.) 120 000 150 000 150 000 120 000 60 000 Ensihoidolle hankittavat ambulanssit ja monitoimiyksiköt 546 000 550 000 550 000 550 000 550 000 Ensihoito muu kalusto mm. defibrilaattorit 85 000 85 000 85 000 85 000 85 000 Suuronnettomuuskontti Koulutuskalusto (kattotyöskentelysimulaattori ja koulutusnukke vuon 13 000 13 000 Pelastustoimen leasing-vuokrat 749 000 929 000 900 000 704 000 328 000 Ensihoidon leasing-vuokrat 631 000 635 000 635 000 635 000 635 000 LEASING-VUOKRAT YHTEENSÄ 1 380 000 1 564 000 1 535 000 1 339 000 963 000 Taulukko 4. Pelastuslaitoksen leasingvuokrat 2020-2024. Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne osion investoinnit sisältävät pelastuslaitoksen operatiiviseen johtamisjärjestelmään, paloasemien hälyttämiseen sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien tieto-viestijärjestelmien osuudet. Tietohallinto- ja tietoturvallisuus Pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen uusia ICT-hankkeita työstetään yhteistyössä Sisäministeriön pelastusosaston kanssa kokonaisuutena pelastustoimen kannalta. Meneillään olevia hankkeita: Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, vakiinnuttaminen Kenttäjohtojärjestelmä KEJO Valvontasovellus VARANTO Pelastustoimen tietoturvahanke TITU Turvallisuusverkon TUVE, käyttöönotto Turvallisuusverkon TUVE Uudet valtakunnalliset operatiiviset tietojärjestelmät ERICA, KEJO ja VARANTO käyttävät TUVE-verkkoa. Lisäksi TUVE-verkon yli tullaan jatkossa hoitamaan myös yhteistoiminta muiden pelastuslaitosten sekä viranomaisten kesken. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on laki sääteinen käyttövelvoite TUVE-verkon käyttöön. Verkon rakentaminen Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimitiloihin vaatii investointeja. Kenttäjohtojärjestelmät PEKE ja KEJO Nykyisin käytössä oleva kenttäjohtamisjärjestelmä PEKE tullaan korvamaan lähiaikoina uudella KEJO-järjestelmällä. KEJO:n käyttöönotto aloitettaneen vuoden 2020 aikana asteittain ja tämä vaatii monia investointeja. PEKE-järjestelmää tullaan kuitenkin hyödyntämään KEJO:n rinnalla arviolta vuosien 2020-2024 ajan. Tästä syystä PEKE:n ja KEJO:n toiminnan varmistamiseksi on laitekantaa uudistettava myös tulevaa vuonna. 7
VARANTO-valvontasovellus Pelastuslaitosten yhteisenä hankeen toteuttava VARANTO-valvontasovellus tulee korvaamaan tulevina vuosina nykyisin käytössä olevan ja vanhentuneen MERLOTpalotarkastusohjelman. Hanke vaatii toteutuakseen investointeja 100 000 euroa vuonna 2020. Tietoturvahanke TITU Keski-Suomen pelastuslaitoksessa vuonna 2017 käynnistynyt valtakunnallisen tietoturvan kehittämishankeen toteutushanke tulee saattaa valmiiksi vuoden 2020 aikana. Kyseisen hankeen tavoitteena on kehittää pelastuslaitoksen tietosuoja ja -turvaa siten, että se täyttää julkishallinnolle asetetun määritelmän tietoturvanperustasosta. Lisäksi kaikki edellä mainitut hankkeet vaativat tiukennettua tietoturvapolitiikkaa, jonka suunnittelu ja käyttöönotto tulevat vaatimaan mm. tilojen ja tietojärjestelmien pääsyoikeuksien muuttamista ja jopa uusien turvallisuusjärjestelmien hankkimista. TiTu-hankkeelle on käytännössä varattu kaikki ICThankkeille varatut investoinnit. Hälyttämiseen tarvittavat laitteet Keski-Suomen pelastuslaitoksella on hälyttämisen varmistamiseksi käytössä lukuisia erilaisia järjestelmiä ja laitteita. Sopimushenkilöstön hälyttämiseen käytössä ovat hakulaitteet, joista osa on vanhentumassa käsiin ja tulee uusia. Paloasemakiinteistöissä käytössä on asemahälytyslaitteistot, joiden ylläpitämiseen on tehtävä investointeja vuosittain. Pelastuslaitoksen henkilöstön hälyttämiseen käytetään hyväksi myös viranomaisverkko VIRVE:ä sekä sen päätelaitteita. VIRVE:n ja sen päätelaitteiden ylläpitämiseksi ja toiminnan varmistamiseksi joudutaan tekemään jatkuvia investointeja. ICT- hankkeet ICT-hankkeisiin on varattu 100 000 euroa vuonna 2020. Hankkeet liittyvät pelastustoimen ja ensihoidon kehittämishankkeisiin. Määrärahat ovat tässä vaiheessa arvioita, jotka tarkentuvat myöhemmin. Ensihoidon investoinnit Vuodelle 2020 hankitaan kolme ambulanssia (á 150 000 euroa). Lisäksi hankitaan muuta pienkalustoa yhteensä 90 000 eurolla. Pienkalustohankinnat sisältävät mm. Lääkekaappeja (yhteensä 20 000 euroa), hoitoreppuja (yhteensä 20 000 euroa) ja kauhapaarit (16 000 euroa), sekä muuta kalustoa (22 000 eurolla). ICT hankintoihin investoidaan (TUVE) 18 000 euroa. 8
TULOSLASKELMAOSA Seuraavissa taulukossa on esitetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma vuosina 2020 2024. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 32,36 M vuonna 2020. Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 25,04 milj. euroa ja ensihoidon osuus noin 7,32 milj. euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa vuoden 2020 talousarvioesityksessä 9,4 prosenttia vuoden 2019 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet nousevat keskimäärin 9,9 prosenttia. Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen tuloslaskelma TP TA TA+M TAE Muutos 2019-2020 1 000 euroa 2018 2019 2019 2020 euroa % + Liikevaihto 28 171,5 29 573,8 29 573,8 32 357,9 2 784,1 9,4 % + Liiketoiminnan muut tuotot 83,8 43,1 43,1 53,1 10,0 23,3 % + Tuet ja avustukset 3 055,2 3 780,0 3 780,0 3 816,3 36,3 1,0 % - Materiaalit ja palvelut -6 774,2-6 237,7-6 237,7-6 989,4-751,7 12,1 % - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 997,7-1 849,7-1 849,7-2 110,8-261,1 14,1 % - Palvelujen ostot -4 776,5-4 387,9-4 387,9-4 878,6-490,7 11,2 % - Henkilöstökulut -20 183,8-21 185,7-21 185,7-21 718,7-533,0 2,5 % - Palkat ja palkkiot -16 307,8-17 411,5-17 411,5-17 830,4-418,9 2,4 % - Henkilösivukulut -3 875,9-3 774,2-3 774,2-3 888,3-114,1 3,0 % - Poistot ja arvonalentumiset -1 421,2-1 703,7-1 703,7-1 212,4 491,3-28,8 % - Liiketoiminnan muut kulut -4 962,0-5 881,5-5 881,5-6 174,5-293,0 5,0 % Liikeylijäämä (-alijäämä) -2 030,6-1 611,7-1 611,7 132,4 1 744,1-108,2 % Rahoitustuotot ja -kulut 0,2-11,3-11,3-30,0-18,7 165,8 % + Korkotuotot 0,0 0,0 0,0 + Muut rahoitustuotot 0,5 0,5 0,5 0,5 0,0 0,0 % - Kunnalle maksetut korkokulut 0,0 0,0 0,0 - Muille maksetut korkokulut 0,0 0,0 0,0 - Korvaus peruspääomasta 0,0 0,0 0,0 - Muut rahoituskulut -0,4-11,8-11,8-30,5-18,7 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -2 030,5-1 623,0-1 623,0 102,3 1 725,4-106,3 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -2 030,5-1 623,0-1 623,0 102,3 1 725,4-106,3 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 030,5-1 623,0-1 623,0 102,3 1 725,4-106,3 % 0,0 0,0 Toimintatulot 31 310,5 33 396,9 33 396,9 36 227,3 2 830,4 8,5 % Toimintamenot -31 920,0-33 304,9-33 304,9-34 882,6-1 577,7 4,7 % Toimintakate -609,5 92,0 92,0 1 344,7 1 252,7 1362,1 % Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) 1 769,3 146,3 146,3 248,7 102,3 69,9 % Taulukko 5. Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma 9
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille 2018-2024 1000 euroa 2020 2021 2022 2023 2024 + Liikevaihto 32 357,9 32 959,0 33 362,7 33 994,0 34 492,5 + Liiketoiminnan muut tuotot 53,1 53,2 53,2 53,2 53,2 + Tuet ja avustukset kunnalta 3 816,3 3 842,7 3 869,4 3 896,2 3 923,2 - Materiaalit ja palvelut -6 989,4-6 851,1-6 969,1-7 089,5-7 212,2 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 110,8-1 957,5-1 988,8-2 020,8-2 053,4 - Palvelujen ostot -4 878,6-4 893,6-4 980,2-5 068,6-5 158,8 - Henkilöstökulut -21 718,7-22 129,4-22 572,0-23 023,4-23 483,9 - Palkat ja palkkiot -17 830,4-18 187,0-18 550,8-18 921,8-19 300,2 - Henkilösivukulut -3 888,3-3 942,4-4 021,2-4 101,6-4 183,7 - Poistot ja arvonalentumiset -1 212,4-1 278,4-1 278,9-1 237,3-1 193,2 - Liiketoiminnan muut kulut -6 174,5-6 490,8-6 545,5-6 579,6-6 742,3 Liikeylijäämä (-alijäämä) 132,4 105,3-80,2 13,6-162,8 Rahoitustuotot ja -kulut -30,0-36,5-35,8-30,9-21,5 + Korkotuotot + Muut rahoitustuotot 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 - Kunnalle maksetut korkokulut 0,0 - Muille maksetut korkokulut 0,0 - Korvaus peruspääomasta - Muut rahoituskulut -30,5-37,0-36,3-31,4-22,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 102,3 68,8-116,0-17,3-184,2 Satunnaiset tuotot ja -kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 + Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 102,3 68,8-116,0-17,3-184,2 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 102,3 68,8-116,0-17,3-184,2 Toimintatulot 36 227,3 36 854,8 37 285,2 37 943,4 38 468,9 Toimintamenot -34 882,6-35 471,2-36 086,5-36 692,5-37 438,5 Toimintakate 1 344,7 1 383,6 1 198,7 1 250,9 1 030,4 Kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) 248,7 317,5 201,5 184,2 0,0 Taulukko 6. Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelmaosille 2020-2024. Pelastustoiminta Pelastustoiminnan osalta tilikauden ylijäämä on 15 699 euroa. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet nousevat keskimäärin 9,9 prosentilla. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä kuntien maksuosuuksien kasvu johtuu siitä, että pelastuslaitoksen taseen kumulatiivinen ylijäämä poistuu pääosin vuoden 2019 aikana. Pelastustoimen tuloihin on budjetoitu kuntien maksuosuuksiin 24 244 571 euroa. (kuntakohtainen maksuosuustaulukko talousarviokirjasen viimeisellä sivulla). Palveluhinnaston kautta saatavien tulojen suuruudeksi on arvioitu 550 000 euroa. Ensivasteen tuloiksi on budjetoitu 240 000 euroa. Tuet ja avustukset kohtaan on budjetoitu mm. työterveyshuollon kustannuksista saatava Kelan osuus sekä öljysuojarahastolta haetut avustukset yhteensä 290 000 euroa. Pelastustoimen henkilöstömenoihin on budjetoitu 13 283 801 euroa. Pelastustoimen asiakaspalveluiden ostoon (VPK:n palkat) on varattu 1 350 000 euroa. Muiden palveluiden ostoihin on varattu 2 898 600 euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on varattu 1 660 758 euroa. VPK-yhdistysten avustuksiin on varattu 98 000 euroa. Järvipelastusyhdistysten 10
avustuksiin on varattu 35 000 euroa. Seuraavassa taulukossa on pelastustoimen 2020 talousarvioesitys tuloslaskelman muodossa. Pelastustoimi TP 2018 TAEM 2019 TAE 2020 TAE 2021 TAE 2022 TAE 2023 TAE 2024 3,8 % 9,9 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 1,3 % Kuntien maksuosuudet 21 244 177 22 052 920 24 244 571 24 729 463 25 224 052 25 728 533 26 074 374 Palveluhinnaston tulot 631 562 550 000 550 000 550 000 550 000 550 000 550 000 Ensivasteen tulot 257 700 240 000 240 000 240 000 240 000 240 000 240 000 Tuet ja avustukset 178 750 280 000 290 000 290 000 290 000 290 000 290 000 Muut toimintatuotot 77 778 40 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 Toimintatulot 22 389 967 23 162 920 25 374 571 25 859 463 26 354 052 26 858 533 27 204 374 Palkat -10 534 170-10 734 800-10 872 156-11 089 599-11 311 391-11 537 619-11 768 372 Henkilösivukulut -2 653 002-2 483 100-2 411 645-2 459 878-2 509 075-2 559 257-2 610 442 Henk.korvaukset 110 383 95 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Henkilöstökulut -13 187 172-13 217 900-13 283 801-13 549 477-13 820 467-14 096 876-14 378 814 Asiakaspalveluostot*** -1 444 151-1 350 000-1 350 000-1 377 000-1 404 540-1 432 631-1 461 283 Palvelujen ostot -2 818 606-2 547 948-2 898 600-2 956 572-3 015 703-3 076 018-3 137 538 Aineet ja tarvikkeet -1 619 470-1 559 705-1 660 758-1 567 478-1 598 828-1 630 804-1 663 420 Avustukset -112 718-115 000-115 000-120 000-120 000-120 000-122 400 Muut kulut -3 996 406-4 693 147-4 911 788-5 093 048-5 273 768-5 306 713-5 465 915 Toimintamenot -23 178 524-23 483 700-24 219 947-24 663 575-25 233 305-25 663 042-26 229 370 Toimintatulot 22 389 967 23 162 920 25 374 571 25 859 463 26 354 052 26 858 533 27 204 374 Toimintakate -788 557-320 780 1 154 624 1 195 888 1 120 747 1 195 491 975 004 Poistot -1 150 390-1 366 935-1 120 700-1 226 160-1 214 720-1 195 645-1 151 535 Korkokulut -350-18 725-23 225-22 500-17 600-8 200 Korkotuotot 523 500 500 500 500 500 500 Konserninhallinto -6 915 Alijäämä/ylijäämä -1 938 774-1 687 215 15 699-52 997-115 973-17 254-184 231 Taulukko7. Pelastustoimen tuloslaskelma 2020. Ensihoitopalvelu Maakunnallinen ensihoitopalvelu ja Keski-Suomen pelastuslaitos v. 2020 Uusi ensihoitoasetus astui voimaan 1.1.2018. Ensihoidon osalta laki- ja asetusmuutoksella haluttiin selkeyttää mm. ensihoidon kenttäjohtotoimintaa, ensihoitajien tekemään hoidon tarpeen arviota, sairaanhoitopiirien sekä erityisvastuualueiden roolia ensihoidon palvelutasopäätöksen laadinnasta ja yhteensovittamisesta. Ensihoidonpalvelutasopäätöksen riskiruutuja ja tavoittamisviiveiden laskenta periaatetta muutettiin järkevämpään suuntaan. Uutena asiana asetusehdotukseen on kirjattu myös yhden hoitotasoisen ensihoitajan ensihoitoyksikkö, joka tekee hoidon tarpeen arviointia, muttei ole kuljettava yksikkö. Terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaisesti ensihoidon järjestämisvastuu ja palvelutasopäätöksen valmistelu on ollut vuoden 2013 alusta alkaen sairaanhoitopiireillä. Laki- ja asetusmuutoksen jälkeenkin ensihoidon järjestämisvastuu säilyy sairaanhoitopiireillä, mutta erityisvastuualueen ensihoitokeskusten roolina on yhteen sovittaa sairaanhoitopiirien ensihoidon palvelutasopäätökset. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä määritellään tavoitteet potilaan tavoittamisviiveissä koko maakunnan alueella. Keski-Suomen pelastuslaitoksen rooli maakunnallisessa ensihoidossa on toimia ensihoitopalvelun toteuttajana sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen välisen 11
yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun toimintaa ja taloutta tarkastellaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kolmannesvuosittain yhteisessä seurantaryhmässä. On mahdollista, että ensihoidon palvelutasoon tulee muutoksia seurantaryhmän havaintojen ja päätösten jälkeen. Ensihoitopalvelun rahoitusmalli on ns. puolet ja puolet malli. Siinä kuntien maksuosuus ensihoitopalvelusta lasketaan puoliksi asukasmäärän perusteella (kapitaatiomalli) ja puolet aiheuttamisperusteella (tehtävämäärät kunnan alueella). Siirtokuljetukset laskutetaan kunnilta erikseen. Ensihoitopalvelun asukaskohtainen kustannus on v. 2019 talousarviossa sairaanhoitopiirin ilmoituksen mukaan 43,80 / asukas Sairaanhoitopiirin sektoripohjaisessa ensihoitomallissa Keski-Suomen pelastuslaitos toimii tämän hetkisen suunnitelman ja yhteistyösopimuksen mukaisesti ensihoitopalvelun toteuttajana Jyväskylän, Vaajakosken, Muuramen, Äänekosken, Viitasaaren, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Joutsan, sekä uutena toimijana Karstulan ja Laukaan alueella. Seuraavassa on yhteenveto pelastuslaitoksen ensihoitopalveluista sektoreittain vuonna 2020. Jyväskylän seutu Jyväskylän seudulla ensihoitopalvelun yksiköitä (ambulansseja) on yhteensä 7 kpl. Niistä H+P ambulansseja on 6 kpl ja P+P ambulansseja 1 kpl. Kaikki H+P ambulanssit on ympärivuorokautisia (24h/7vrk). Laukaassa aloitti 1.1.2019 monitoimiyksikkö 24/7, joka H+P ambulanssi, lisättynä pelastustoimen välineillä. Äänekoski, Viitasaari ja Karstula (= Pohjoinen sektori) Äänekosken paloasemalla on v. 2020 2 kpl 24/7 ambulanssia. Niistä toinen on H+P ambulanssi ja toinen P+P ambulanssi. Viitasaaren paloasemalla on 1 kpl H+P 24/7 ambulanssi ja 1 kpl P+P 9-21/7. Karstulassa aloitti 1.1.2019 monitoimiyksikkö 24/7, joka H+P ambulanssi, lisättynä pelastustoimen välineillä. Keuruu, Multia ja Petäjävesi (= Läntinen sektori) Keuruun paloasemalla on H+P 24/7 ambulanssi ja P+P klo 13 21/5 ambulanssi. Petäjäveden paloasemalle sijoitettu P+P ambulanssi on valmiudessa arkisin klo 8-16/5 ja lasu sekä pyhäpäivinä klo 8-20. Petäjäveden ambulanssi on sijoitettu yöllä keskuspaloasemalle Jyväskylään. Joutsa (= Kaakkoinen sektori) Joutsan paloasemalle sijoitettu H+P ambulanssi on valmiudessa 24/7. 12
Ensihoidon investoinnit Vuodelle 2020 hankitaan kolme ambulanssia (á 150 000 euroa). Lisäksi hankitaan muuta pienkalustoa yhteensä 90 000 eurolla. Pienkalustohankinnat sisältävät mm. Lääkekaappeja (yhteensä 20 000 euroa), hoitoreppuja (yhteensä 20 000 euroa) ja kauhapaarit (16 000 euroa), sekä muuta kalustoa (22 000 eurolla). ICT hankintoihin investoidaan (TUVE) 18 000 euroa. Ensihoito TP 2018 TAE 2019 TAEM 2019 TAE 2020 TAE 2021 TAE 2022 TAE 2023 TAE 2024 Myyntituotot 6 038 031 6 730 845 6 730 845 7 323 311 7 439 488 7 348 643 7 475 444 7 628 081 Tuet ja avustukset 2 876 461 3 500 009 3 500 009 3 526 259 3 552 706 3 579 351 3 606 197 3 633 243 Muut toimintatuotot 6 055 3 091 3 091 3 137 3 184 3 184 3 187 3 187 Toimintatulot 8 920 546 10 233 945 10 233 945 10 852 707 10 995 379 10 931 179 11 084 828 11 264 511 Palkat -5 773 670-6 593 428-6 593 428-6 958 264-7 097 429-7 239 378-7 384 165-7 531 849 Henkilösivukulut -1 222 913-1 374 595-1 374 595-1 476 649-1 482 493-1 512 142-1 542 385-1 573 233 Henk.korvaukset 99 519 90 831 90 831 92 194 93 577 93 577 93 670 93 764 Henkilöstökulut -6 996 583-7 968 023-7 968 023-8 434 913-8 579 922-8 751 520-8 926 551-9105082 Palvelujen ostot -513 740-490 000-490 000-630 000-560 000-560 000-560 000-560 000 Aineet ja tarvikkeet -378 218-290 000-290 000-450 000-390 000-390 000-390 000-390 000 Muut kulut -845 999-1 073 409-1 073 409-1 147 709-1 277 709-1 151 709-1 152 860-1 154 013 Toimintamenot yhteensä -8 734 541-9 821 432-9 821 432-10 662 622-10 807 631-10 853 229-11 029 411-11 209 095 Toimintatulot 8 920 546 10 233 945 10 233 945 10 852 707 10 995 379 10 931 179 11 084 828 11 264 511 Toimintakate 186 006 412 513 412 513 190 086 187 748 77 950 55 416 55 416 Poistot -270 792-336 755-336 755-91 650-52 200-64 200-41 667-41 667 Korkokulut -11 793-11 793-13 650-13 750-13 750-13750 -13750 Korkotuotot Ylijäämä/alijäämä -84 786 63 965 63 965 84 786 0 0 0 0 Taulukko 8. Ensihoidon tuloslaskelma 2020. 13
RAHOITUSOSA Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen rahoituslaskelma TP TA TA+M TA Muutos 2019-2020 1 000 euroa 2018 2019 2019 2020 euroa % Toiminnan rahavirta -660,7 80,7 80,7 1 314,7 1 234,0 1529,5 % +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) -2 030,6-1 611,7-1 611,7 132,4 1 744,1-108,2 % Poistot ja arvonalentumiset 1 421,2 1 703,7 1 703,7 1 212,4-491,3-28,8 % +/- Rahoitustuotot ja -kulut 0,2-11,3-11,3-30,0-18,7 165,8 % +/- Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuloverot 0,0 0,0 0,0 0,0 +/- Tulorahoituksen korjauserät -51,4 0,0 Investointien rahavirta -1 070,2-1 341,7-1 341,7-1 182,0 159,7-11,9 % - Investointimenot -1 317,8-1 931,7-1 931,7-1 412,0 519,7-26,9 % + Rahoitusosuudet investointimenoihin 196,2-590,0-590,0 230,0 820,0-139,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta -1 730,8-1 261,0-1 261,0 132,7 1 393,7-110,5 % Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 1 261,0 1 261,0-132,7 Rahoituksen rahavirta -1 730,8 1 305,0 1 261,0-132,7-1 393,7-110,5 % Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille 2019-2023 2020 2021 2022 2023 2024 Toiminnan rahavirta 1 314,7 1 347,2 1 162,9 1 220,1 1 009,0 +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) 132,4 105,3-80,2 13,6-162,8 Poistot ja arvonalentumiset 1 212,4 1 278,4 1 278,9 1 237,3 1 193,2 +/- Rahoitustuotot ja -kulut -30,0-36,5-35,8-30,9-21,5 +/- Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuloverot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 +/- Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Investointien rahavirta -1 182,0-1 048,0-1 133,0-1 138,0-1 133,0 - Investointimenot -1 412,0-1 180,0-1 265,0-1 270,0-1 265,0 + Rahoitusosuudet investointimenoihin 230,0 132,0 132,0 132,0 132,0 + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 132,7 299,2 29,9 82,1-124,0 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -132,7-299,2-29,9-82,1 124,0 Rahoituksen rahavirta -132,7-299,2-29,9-82,1 124,0 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Taulukko 9. Keski-Suomen pelastuslaitoksen rahoituslaskelma 14
TAE 2020, PELASTUSTOIMEN KUNTIEN MAKSUOSUUDET Asukasluku 31.12.2018 Taulukko 10. Kuntien maksuosuudet 2020. Maksuosuus TAE 2019 ( ) Maksuosuus TAE 2020( ) Muutos 2019-2020( ) Muutos 2019-2020 (%) Hankasalmi 4936 400 983 434 167 33 185 8,3 % Jyväskylä 141414 11 200 027 12 438 675 1 238 648 11,1 % Laukaa 18929 1 516 208 1 664 981 148 774 9,8 % Muurame 10169 806 679 894 458 87 779 10,9 % Petäjävesi 3900 313 180 343 041 29 861 9,5 % Toivakka 2403 190 465 211 366 20 901 11,0 % Uurainen 3779 299 359 332 398 33 039 11,0 % Jyväskylän seutukunta 185 530 14 726 900 16 319 087 1 592 188 10,8 % Joutsa 4470 364 871 393 178 28 307 7,8 % Luhanka 709 58 641 62 363 3 722 6,3 % Joutsan seutukunta 5 179 423 512 455 541 32 029 7,6 % Keuruu 9766 792 458 859 010 66 553 8,4 % Multia 1587 130 705 139 591 8 887 6,8 % Keuruun seutukunta 11 353 923 163 998 602 75 439 8,2 % Jämsä 20608 1 667 924 1 812 665 144 741 8,7 % Kuhmoinen 2241 179 919 197 117 17 198 9,6 % Jämsän seutukunta 22 849 1 847 843 2 009 782 161 939 8,8 % Konnevesi 2702 219 546 237 666 18 120 8,3 % Äänekoski 18845 1 529 470 1 657 593 128 123 8,4 % Äänekosken seutukunta 21 547 1 749 016 1 895 259 146 243 8,4 % Kannonkoski 1352 112 489 118 921 6 432 5,7 % Karstula 4031 331 236 354 564 23 328 7,0 % Kinnula 1615 132 303 142 054 9 752 7,4 % Kivijärvi 1101 90 439 96 843 6 404 7,1 % Kyyjärvi 1345 108 015 118 305 10 290 9,5 % Pihtipudas 4055 329 718 356 675 26 957 8,2 % Saarijärvi 9422 766 093 828 752 62 659 8,2 % Viitasaari 6255 512 193 550 185 37 992 7,4 % Saarijärven-Viitasaaren 29 176 2 382 486 2 566 300 183 814 7,7 % seutukunta Keski-Suomi yhteensä 275 634 22 052 920 24 244 571 2 191 651 9,9 % 15