LAATUKÄSIKIRJA YHTEINEN OSA Päivitetty 5/2014
SISÄLLYS 1 HALLINTO, TOIMITAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET... 1 1.1 Omistajat ja organisaatio... 1 1.2 Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus, visio, arvot ja tavoitteet... 2 1.2.1 Toiminta-ajatus:... 2 1.2.2 Visio 2015... 2 1.2.3 Arvot... 2 1.2.4 Strategiset tavoitteet... 3 1.3 tieto- ja oppimiskäsitys... 4 1.4 ammatti-instituutin kasvatuksesta ja opetuksesta... 5 1.5 Ladulliset tavoitteet... 5 1.6 Pedagoginen johtaminen... 7 1.7 Kestävää kehitystä edistävä toiminta... 8 2 HENKILÖSTÖ... 9 2.1 Kuntayhtymän johtaja ja rehtori... 9 2.2 Forssan ammatti-instituutin talousjohtaja... 9 2.3 Forssan ammatti-instituutin johtoryhmä... 10 2.4 Opetushenkilöstö... 10 2.5 Opiskelijahuolto... 11 2.6 Kuraattorit... 11 2.7 Opinto-ohjaajat... 12 2.8 Erityisopettaja... 12 2.9 Koulunkäyntiavustaja ja ammatilliset ohjaajat... 12 2.10 Asuntolanhoitaja... 12 2.11 Toimistohenkilöstö... 12 2.12 Siivoojat... 13 2.13 Keittiöhenkilökunta... 13 2.14 Kiinteistönhoitohenkilöstö... 13 2.15 Terveydenhoitajat... 13 2.16 Opiskelijakuntatoiminta... 13 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN LAATUKÄSIKIRJA... 14 3.1 Toimintajärjestelmä... 14 3.2 Strategiakartta... 16 3.3 Prosessit... 18 3.4 Laadun varmistus ja kehittäminen... 18 3.5 Itsearviointi forssan ammatti-instituutissa... 19 3.6 Pedagogisen strategian ja johtamisen toteutumisen arviointi ja kehittäminen... 20 3.7 Forssan ammatti-instituutin tuloksellisuusmittaristo... 21 3.8 Vastuu laatukäsikirjasta... 22 3.9 Toiminnan arviointi ja kehittäminen... 22 Lähteet... 23 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN MENETTELYOHJEET... 24
1 HALLINTO, TOIMITAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET 1.1 Omistajat ja organisaatio Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien toimeksiannosta ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa säädettyä opetusta. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymällä on opetusministeriön myöntämä, lakiin ammatillisesta koulutuksesta (L630/98) ja lakiin aikuiskoulutuksesta (L631/98) pohjautuva koulutuksen järjestämislupa. Lupa toimii koulutuksen järjestämisen lähtökohtana koulutuskuntayhtymässä. Järjestämisluvan mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on järjestää 1. toisen asteen ammatillista peruskoulutusta viidellä koulutusalalla 27.6.2013 lähtien, 2. ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta, 3. muuta koulutusta (mm. ammattistartti) 4. oppisopimuskoulutusta Forssan ammatti-instituutissa on seuraavat koulutusalat: kulttuuriala, luonnontieteiden ala, matkailu- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä opetusministeriön järjestämisluvan mukaan 27.6.2013 alkaen on enintään 930 opiskelijaa. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymävaltuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikaudekseen jäsenet keskuudestaan yhtymäosuuksien suhteessa. Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhtymähallituksen ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Jäseniä tulee olla kaikista jäsenkunnista. Yhtymähallituksen kokoonpanon on vastattava poliittisten ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella. Yhtymähallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Nimenkirjoitusoikeus kuntayhtymän puolesta tehtävissä sopimuksissa ja sitoumuksissa on kuntayhtymän johtajalla/rehtorilla ja hänen estyneenä ollessaan yhtymähallituksen määräämällä muulla viranhaltijalla. 1
1.2 Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus, visio, arvot ja tavoitteet Toiminta-ajatus, visio, arvot ja tavoitteet ovat instituutin toiminnan ja kehittämisen lähtökohtia. Visiolla / tavoitteilla kuvataan sitä, millaisena oppilaitoksemme nähdään tulevaisuudessa ja minkälaisia mahdollisuuksia sillä on kehittää toimintaansa. Arvojen ja niistä johdettujen toimintaperiaatteiden varaan rakentuu koko oppilaitoksen toiminta. Arvojen tulee näkyä oppilaitoksen jokapäiväisessä toiminnassa. 1.2.1 Toiminta-ajatus: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. 1.2.2 Visio 2015 Forssan ammatti-instituutti on ammatillisen koulutuksen suunnannäyttäjä ja valtakunnallisesti tunnettu laatuoppilaitos 1.2.3 Arvot Johtoryhmä yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa on määritellyt ja valtuusto hyväksynyt vuoteen 2015 asti toimintaa ohjaaviksi arvoiksi: 1 asiakaslähtöisyys 2 yksilöllisyys 3 oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4 yhteiskunnallinen vastuu ja kestävä kehitys 5 yhteistyö Asiakaslähtöisyys Forssan ammatti-instituutissa sisäisinä asiakkaina, joihin palvelut tai prosessit kohdistetaan, ovat kaikki oppilaitoksen opiskelijat ja oma henkilöstö. Ulkoisia asiakkaita ovat palvelujen ostajat ja muut yhteistyökumppanit. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat työssäoppimispaikat, muut työelämän ja oppilaitosten organisaatiot sekä kaikki ulkoiset palvelujen tuottajat, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijoitamme heidän ammatillisessa kasvussaan. Asiakasyhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaiden erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Toimintamme tukee asiakkaan kehitystä, tyytyväisyyttä ja menestymistä. Asiakaslähtöisyys näkyy välittämisenä, yksilöllisyyden kunnioittamisena sekä joustavuutena. Yksilöllisyys Jokainen asiakas on erilainen ihmisenä, omana persoonanaan ja hänellä on omat oppimisedellytyksensä ja tarpeensa. Tämän huomioimme opetuksessa, kasvun tukemisessa ja yhteistyössä. Näin toimien edistämme kaikkien asiak- 2
kaidemme tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja ammattitaidon monipuolista kehittymistä. Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys Opiskelija oppii koulutuksen edetessä yhä paremmin soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti muuttuvissa tilanteissa. Kannustava ja yhteistoiminnallinen oppimis- ja opetusilmapiiri edistävät tavoitteellista oppimista. Ammattitaitoinen, pätevä ja itseään kehittävä henkilöstö opettaa ja tukee opiskelijan oppimista ja ammattitaidon kehittymistä. Myönteiset ja tulokselliset oppimis-, opetus- ja kasvatuskokemukset luovat edellytykset sekä opiskelijoiden että henkilökunnan ammatti-identiteetin kehittymiselle ja ammattiylpeyden kokemiselle. Yhteiskunnallinen vastuu ja kestävä kehitys Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt yhteiset normit ja säännökset sekä alakohtainen ammattietiikka, jotka opiskelijan tulee ammattitaidon oppimisen lisäksi omaksua menestyäkseen ammatissaan. Kehitämme rohkeasti osaamistamme ja uudistamme toimintatapojamme. Toimimme avoimesti ja asetamme itsellemme ja toiminnallamme selkeät laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Tunnemme sosiaalisen vastuumme kaikessa toiminnassamme ja erityisesti erilaisten opiskelijoiden opetuksessa ja tukemisessa. Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luontoa säästäen ja ympäristöä kunnioittaen. Työmme tulokset näkyvät hyvät ammatilliset perusvalmiudet omaavina, työhän tai jatko-opintoihin sijoittuvina, itseään kehittämään pyrkivinä ja ammattiaan arvostavina kansalaisina. Yhteistyö Tuloksellisen oppimis- ja opetusprosessin onnistumisen edellytyksenä on opiskelijoiden, opettajien ja tukihenkilöstön välinen saumaton yhteistyö. Tämän lisäksi toimintamme edellytys on laaja ja monipuolinen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteistyökumppanien arvostaminen avoimessa ja luottamuksellisessa ympäristössä. Keskeistä toiminnassamme on tukea monipuolisesti opiskelijoidemme ammatillista, persoonallista ja sosiaalista kehittymistä ja kasvua kohti hyvää ammattitaitoa, jatko-opintoja, laajaa yleissivistystä ja elinikäisen oppijan taitoja. Toiminnan arvoperustaa tarkennetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa ko. tutkinnon osalta. Oppilaitoksessa tulee käydä opiskelijoiden opintojen alussa opetushenkilöstön (ammatilliset opettajat, yhteiset aineet) johdolla keskustelua siitä, miten arvot ilmenevät opiskelijoiden, oppilaitoksen ja oman alan toiminnassa ja millä tavalla toimien niihin pyritään. Työssäoppimisen ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa se, että opiskelija käy työpaikkaohjaajan kanssa vuoropuhelua ko. työpaikan toimintaa ohjaavista arvoista ja pelinsäännöistä. 1.2.4 Strategiset tavoitteet monialainen koulutustarjonta laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatu- 3
järjestelmä haluttu opiskelu- ja työpaikka osaava ja motivoitunut henkilöstö aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin toiminta taloudellista ja tuloksellista 1.3 tieto- ja oppimiskäsitys Oppiminen Forssan ammatti-instituutissa perustuu pitkälti käsitykseen oppimisesta, jossa tieto ja osaaminen rakentuu kokemuksen kautta aiemmin opitun pohjalle (konstruktivistinen oppimiskäsitys). Tämä käsitys on taustalla myös valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Oppiminen on päämäärään ja tavoitteisiin suuntautunutta, yhteisöllistä ja ammatillisiin konteksteihin kytkeytyvää tiedon ja osaamisen rakentamista. Tekemällä oppiminen, johon keskeisesti sisältyy opiskelijan itsearviointi, on keskeisellä sijalla taitojen oppimisessa. Taitotiedon oppimisessa korostuu yksittäisen asian tai kokonaisuuden ymmärtäminen, oma-aloitteisuus, yhteistoiminnallinen ja vuorovaikutteinen oppiminen, itsenäinen tiedonhankinta, ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen sekä opiskelijan oma aktiivinen prosessi, jossa opiskelijalla on vastuu omasta oppimisesta. Opiskelijakeskeiset, opiskelijan omaa aktiivisuutta korostavat opetusmuodot ja - menetelmät ovat suunta, johon pedagogiikan toivotaan kehittyvän. Oppimisprosessia pidetään tilannesidonnaisena: jotain opitaan aina jossakin. Tästä seuraa opitun kontekstuaalisuus; yhdessä kontekstissa opittu ei automaattisesti siirry toiseen kontekstiin (esimerkiksi oppilaitoksesta työelämän käyttöön). Tiedon ja taidon siirtymiselle uusiin konteksteihin tulee sen vuoksi luoda valmiuksia jo opiskeluvaiheessa. Vaikka oppimiseen sisältyy paljon itsenäistä työskentelyä ja opiskelijaa ohjataan itseohjautuvuuteen, opiskelijalle taataan oppimista tukeva ja asiantunteva ohjaus eri oppimisympäristöissä koko oppimisprosessin ajan. On huomioita, että opiskelijoiden oppimisvalmiudet vaihtelevat eritystukea tarvitsevista opiskelijoista muita keskimääräistä nopeammin opinnoissaan eteneviin, tuleviin huippuosaajin. Myös opiskelijoiden ikä, oppimisedellytykset ja aiempi opiskelutausta tulee huomioida tarvittavan tuen ja ohjauksen määrässä. Avoin, myönteinen käsitys oppimisesta mahdollistaa oppimisen erilaisissa käytännön tehtävissä ja tilanteissa. Taulukossa yksi on yhteenveto oppimiskäsityksestä. 4
Konstruktiivisuus Aktiivisuus Yhteistoiminnallisuus Kontekstuaalisuus Reflektiivisyys Siirtovaikutus Oppimiskäsitys Opiskelija rakentaa uutta tietoa ja osaamista aiemmin omaksutun tiedon ja taidon pohjalta Oppiminen on opiskelijan oman toiminnan tulosta Sosiaalisella vuorovaikutuksella niin oppilaitos- kuin työssäopppimisympäristössä on keskeinen rooli oppimisessa Oppiminen on sidottu mielekkäisiin tehtäviin ja työkokonaisuuksiin niin oppilaitos- kuin työssäoppimisympäristössäkin Opiskelija arvioi oppimaansa ja tarkastelee oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä Opiskelija osaa siirtää oppimansa asiat uusiin tilanteisiin niin oppilaitos- kuin työssäoppimisympäristössä ja hyödyntää opittuja tietoja ja taitoja uuden oppimisessa Taulukko 1. Yhteenveto oppimiskäsityksestä 1.4 ammatti-instituutin kasvatuksesta ja opetuksesta Jokainen opiskelija on erilainen ihmisenä ja omana persoonanaan. Tämä tulisi huomioida kanssakäymisessä ja opetuksessa. Opiskelijan tunteminen edesauttaa opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Samalla voidaan edistää opiskelijan persoonallisuuden monipuolista kehittymistä. Kasvatuksessa pyritään pääsemään ulkoisesta ohjauksesta opiskelijan omista lähtökohdista ja hänen omista tavoitteistaan lähtevään sisäiseen kasvuun ja kehittymiseen. Tätä edesauttaa jokaisen opettajan ja muuhun henkilökuntaan kuuluvan oma esimerkki ja käytös, innostuneisuus työssään, kiinnostuneisuus, asiantuntemus sekä selkeät tavoiteasettelut opetuksessa ja muussa toiminnassa. Kasvulle suotuisan ilmapiirin luomisessa on tärkeää positiivisen työskentelyilmapiirin luominen ja molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen. Luottamuksen katsotaan parhaiten syntyvän opettajan ja opiskelijan keskinäisellä tuntemisella sekä avoimella ja kannustavalla ilmapiirillä. Opettajan hyvää ja ajanmukaista ammattitaitoa kasvattajana ja opetuksen asiantuntijana arvostetaan koko yhteiskunnassa. Onnistuminen ja osaamisen elämykset ovat opiskelussa edistymisen ehto. Tämän vuoksi opiskelijalle on annettava rakentavaa palautetta, jotta opiskelija motivoituu ponnistelemaan opiskelunsa eteen. 1.5 Ladulliset tavoitteet Keskeisimpiä laadullisia tavoitteita on koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen. Opetus on laadukasta ja koulutus vastaa työelä- 5
män nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni opiskelija sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko-opintoihin. Sitovat laadulliset tavoitteet vuosille 2013 2015 oppilaitoksella on laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun 75 % valmistuvista saa heti työ- tai jatkoopiskelupaikan oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisissa tuloksellisuusvertailuissa Muita laadullisia tavoitteita ovat: Laadukas opetus- ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä. 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh vuotuinen kokonaiskeskeyttäminen enintään 8 % ja negatiivinen keskeyttäminen 4 % läpäisyaste vähintään 63 % opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja tutkintoon johtavassa oppisopimuskoulutuksessa 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon oppilaitoksessa on tasokas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, jossa sisäistä ja ulkoista auditointia vähintään 2 krt/vuosi jokaisella koulutusalalla Osaava ja motivoitunut henkilöstö 80 % opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään Opettajat osallistuvat työelämätyöskentelyyn (2 opettajaa kuukauden ajan) kannustavalla palkkauksella tuetaan FAI:n tavoitteiden mukaista toimintaa jokainen päätoiminen työntekijä osallistuu vähintään 2 pv alansa täydennyskoulutukseen henkilöstökoulutukseen on varattu vähintään 2,3 % palkkamenoista vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais- Hämeestä tai kotipaikkakunnalta 75 %:lla valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka 25 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6
75:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja työssäoppimispaikat antavat kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta työssäoppimispaikat tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä opetussuunnitelmatyön ja rekrytoinnin suhteen kaikilla koulutusaloilla on aktiivisesti toimiva ammatillinen kehittämisryhmä vähintään kolme yhteistä kehittämisprojektia seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa (kumppanuussopimus) 1.6 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Forssan ammatti-instituutissa toteutuu ensisijaisesti jaettuna pedagogisena johtajuutena. Pedagogiseen johtajuuteen sisältyy jaettu johtajuus ja kollektiivinen oppimisprosessi. Monialaisesta, osaavasta oppilaitoksesta tulee moniosaava yhdessä oppimisen ja yhdessä tekemisen kautta. Forssan ammatti-instituutin arvot ja visio toimintajärjestelmä strategioineen ja suunnitelmineen Pedagoginen strategia ja Siirtymävaiheen yhteistyö Jaetun pedagogisen johtamisen onnistuminen edellyttää yhteistä välittämistä, henkilöstön kesken jaettua vastuunottoa ja oman asiantuntijuuden antamista koko oppilaitoksen käyttöön. Kuviossa yksi on yhteenveto pedagogisesta strategiasta ja pedagogisesta johtamisesta. Rehtori Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Onnistuneet ja tulokselliset oppimis-, opetus-, tuki-, ja yhteistyöprosessit Kollektiivinen oppimispros. pedagoginen johtaminen Osastonjoh- Koulu tajat - tusala Opettajat Perusammattitaito, laaja osaaminen ja perusta elinikäiselle oppimiselle Opetussuunnitelman yhteinen osa - Laatukäsikirja Tutkintokohtaiset opetus- ja näyttösuunnitelmat Sidosryhmäyhteistyö Tukihenkilöstö Opiskelijan työllistyminen Jatko-opinnot Hyvä elämä Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen Kuvio 1. FAI:n jaettu pedagoginen johtaminen 7
1.7 Kestävää kehitystä edistävä toiminta Ammatillisten perustutkintojen kohdalla on tärkeää tarkastella tutkintoja kokonaisuutena myös kestävän kehityksen osaamisen rakentumisessa. Siten onkin tarkoituksenmukaista, että oppilaitoksen kestävän kehityksen toimintaa suunnitellaan oppilaitoksessa yli oppiainerajojen, opiskelijoiden, koko opettajakunnan ja muun henkilöstön kesken. Kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen kehittäminen on aloitettu Forssan ammatti-instituutissa vuonna 2009. Silloin laadittiin kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet oppilaitoksen valitsemien kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi opetuksessa ja toiminnassa. Teemat on päivitetty vuonna 2013 ja uudet kehittämiskohteet valittuun myös tuolloin. Oppilaitoksemme on toteuttanut viittä teemaa, joista 2 on sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemaa ja 3 ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemaa. Oppilaitos voi hakea kestävän kehityksen sertifikaattia kun se on toteuttanut vähintään viittä teemaa. Forssan ammatti-instituutin teemat ovat: Ekologinen ja taloudellinen kestävyys 1. Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys 2. Koulurakennukset ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys 3. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4. Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Oma teema (ekologinen ja taloudellinen kestävyys) 5. Energia ja vesi Lukuvuonna 2013-2014 painopistealueena on henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi. Kyseisen teeman toteuttamisessa on vahvasti mukana koko oppilaitoksen henkilökunta ja opiskelijat. Tavoitteena on, että oppilaitos hakee ensimmäistä kestävän kehityksen sertifikaattia vuonna 2014. Teemojen ja tavoitteiden kehittämisestä vastaa kestävän kehityksen koordinaattori yhdessä kestävän kehityksen toimintaryhmän kanssa. Toimintaryhmässä on hyvin edustettuna oppilaitoksen eri henkilöstöryhmien jäseniä ja kolme opiskelijajäsentä. Perustutkintotasolla uudistettavia, tutkintokohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa ja kehitettäessä tutkinnon osittain on tunnistettava, miten kestävän kehityksen teemat näkyvät tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa, arviointikohteissa ja kriteereissä. Tut- 8
kinnon osan yhteyteen kirjataan ylös keskeiset kestävään kehitykseen liittyvät näkökulmat ja esitetään vaihtoehtoja miten kestävän kehityksen teemaa voidaan tuoda esille tutkinnon osan toteutuksessa. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka osaavat ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon omassa työssään ja elämässään. Oppilaitoksemme kestävän kehityksen toimintaohjelma ja siihen liittyvä muu ohjeistus löytyvät kokonaisuudessaan Y-asemalta ja Intrasta. 2 HENKILÖSTÖ 2.1 Kuntayhtymän johtaja ja rehtori Kuntayhtymän johtaja/rehtori toimii tulosalueiden johtajien esimiehenä. Tulosalueiden johtajat muodostavat johtoryhmän, jonka puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja/rehtori. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, kuntayhtymän johtaja/rehtorin ratkaisuvaltaan kuuluu mm: 1. Päättää tulosalueiden sisäisestä toimintajaosta 2. Päättää kuntayhtymän edustus- ja huomionosoituksia sekä oman auton käyttöä koskevasta käytännöstä 3. Asettaa talousarvioon sisältyviä kehittämisprojekteja varten projektiryhmät ja nimittää projektiryhmälle projektijohtajan, joka on projektiryhmän puheenjohtaja ja toimii suoraan rehtorin alaisuudessa. Toimii pedagogisena johtajana jaetun pedagogisen johtajuuden mukaisesti. 2.2 Forssan ammatti-instituutin talousjohtaja Talousjohtaja toimii tukipalvelujen tulosalueen esimiehenä, jollei yhtymähallitus toisin määrää. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, talousjohtajan ratkaisuvaltaan kuuluu: 1. Valmistella kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma 2. Johtaa kuntayhtymän talous- ja materiaalihallintoa. Toimii pedagogisena johtajana jaetun pedagogisen johtajuuden mukaisesti. 9
2.3 Forssan ammatti-instituutin johtoryhmä Johtoryhmän muodostavat tulosalueiden johtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja/rehtori. Tekniikan ja liikenteen sekä majoitus ja ravitsemisalan koulutusalajohtaja koordinoi ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset aineet) opetusta ja on myös johtoryhmän jäsen kuten myös toinen instituutin koulutusalajohtaja. Kuviossa kaksi on kuvattuna Forssan ammatti-instituutin hallinto-organisaatio 1.1.2013 alkaen. Kuvio 2. Forssan ammatti-instituutin hallinto-organisaatio 2.4 Opetushenkilöstö Opettajaksi valitun henkilön velvollisuus on muualla säädetyn lisäksi: 1. pitää päiväkirjaa annettuja ohjeita noudattaen; 2. huolehtia tilaustöiden vastaanottamisesta, niiden teettämisestä ja hinnoittelusta ohjeistuksen mukaisesti; 3. valvoa ja ohjata opiskelijoiden käyttäytymistä sekä huolehtia hyvien tapojen, järjestyksen ja työrauhan säilymisestä opetustilanteissa, väliajoilla ja muissa instituutin tilaisuuksissa; 4. huolehtia työsuojelusäännösten mukaisista tehtävistä; 5. osallistua opiskelijaohjaustoimintaan; 6. ohjata ja valvoa opiskelijoiden työssäoppimista ja näyttöjä; 7. toimia tarvittaessa toisen opettajan sijaisena; 8. toimia pedagogisena johtajana jaetun pedagogisen johtajuuden mukaisesti; 10
9. suorittaa muut toimialaansa kuuluvat tehtävät. 2.5 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on 1.1.2013 alkaen ollut oma osastonsa, joka suunnittelee ja toteuttaa toimia, jotka ennaltaehkäisevät opiskelijoiden opiskeluun ja elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opiskelijahuolto toimii tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa. Opiskelijahuolto-osastoon kuuluvat kuraattori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat, asuntolanhoitaja, koulunkäyntiavustaja ja ammatilliset ohjaajat, erityisopettaja sekä startti-luokan opettaja. Opiskelijahuoltohenkilöstö tekee tiivistä ja säännöllistä yhteistyöt eri osastojen kanssa. Osastoilla on erilaisia tarpeita, jotka voidaan ottaa paremmin huomioon opiskelijahuollon toimintaa suunniteltaessa. Myös se, että osastojen omat opiskelijahuoltopalaverit ovat säännöllisiä ja koskevat vain yhden osaston opiskelijoita, edistää opiskelijoiden tasavertaisuutta ja nopeuttaa vaikeuksiin puuttumista ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä. Opiskelijahuolto-osastoon kuuluvat henkilöt kokoontuvat noin kerran kuukaudessa omaan palaveriin. Näissä kokoontumisissa ei käsitellä yksittäisten opiskelijoiden asioita. Aiheina ovat laajemmat kokonaisuudet, jotka liittyvät opiskelijahuollon kehittämiseen sekä arjen haasteisiin. Koska osastoon kuuluu monen ammattialan edustajia, on tärkeää, että tiedonkulku heidän välillään toimii ja he tuntevat toistensa työkentän. 2.6 Kuraattorit Kuraattorien tehtäviin kuuluu opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta muun muassa seuraavissa asioissa: oppimisvaikeudet, luokan sisäiset ongelmat, ristiriidat opiskelijan ja opettajan välillä, opintotukeen ja muuhun toimeentuloon liittyvät asiat, ihmissuhdeongelmat, henkilökohtaisen elämän huolet, opiskeluhaluttomuus ja opiskelun keskeyttämisaikeet. Tarvittaessa kuraattorit ovat yhteydessä opiskelijan huoltajiin sekä toimivat yhteistyössä opettajien, muun opiskelijahuoltohenkilöstön sekä oppilaitoksen ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. kuraattorit järjestävät yhteistyössä opiskelijoiden ja muun henkilöstön kanssa erilaisia teemapäiviä. Kuraattorit toimivat myös erilaisissa oppilaitoksen ulkopuolisissa yhteistyöryhmissä kuten esimerkiksi Forssan kouluikäisten kasvattajaverkostossa. 11
2.7 Opinto-ohjaajat Opinto-ohjaajien ja opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea ammatillista opetusta ja kasvatusta niin, että opiskelijalla olisi valmiudet siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin sekä halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Opinto-ohjaukseen sisältyy muun muassa opiskelijoiden ohjaus henkilökohtaisesti tai ryhmänä erilaisissa valintatilanteissa kuten esimerkiksi valinnaiset opinnot, osaamisen tunnustaminen, koulutusohjelmavalinnat, jatko-opinnot, uravalinta ja työssäoppiminen. 2.8 Erityisopettaja Erityisopettaja auttaa opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia tai esimerkiksi paljon kesken jääneitä suorituksia ATTO-aineissa. Hän järjestää erialaisia pienryhmiä ja tukipajoja. Lisäksi hän ohjaa yksittäisiä opiskelijoita. Erityisopettaja tekee yhteistyötä kaikkien alojen opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. 2.9 Koulunkäyntiavustaja ja ammatilliset ohjaajat Koulunkäyntiavustaja tekee tiivistä yhteistyötä erityisopettajan ja ATTO-aineiden opettajien kanssa. Hän auttaa opiskelijoita ATTOaineiden suorittamisessa ja on mukana eri oppiaineiden tunneilla samanaikaisesti opettajan kanssa. Ammatilliset ohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä opettajien kanssa ammatillisten aineiden opetuksen ja kasvatuksen tukemisessa. Lisäksi he ohjaavat pienryhmiä. 2.10 Asuntolanhoitaja Asuntolanhoitaja huolehtii asuntolassa asuvien opiskelijoiden opiskelurauhasta, viihtyisyydestä ja yleisestä järjestyksestä. Majoitus on järjestetty pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin. Asuminen 70- paikkaisessa asuntolassa on instituutin opiskelijoille maksutonta. 2.11 Toimistohenkilöstö Kuntayhtymän toimisto huolehtii kuntayhtymän keskitetyistä palveluista sekä toimintojen yhteensovittamisesta, kehittämisestä ja resursoinnista. Toimiston tehtävänä on muun muassa osallistua kuntayhtymän sääntöjen ja ohjeiden valmisteluun, hoitaa opiskelija- ja opetushallintoon kuuluvat toimistotehtävät ja hoitaa yleistä tiedotustoimintaa. Toimiston tehtäviin kuuluu myös hoitaa kaikki rahatoimitehtävät, 12
huolehtia laskentatoimesta ja muista kuntayhtymän talouteen liittyvistä asioista sekä kuntayhtymän posti- ja puhelinliikenteestä. Toimistohenkilöstö toimii pedagogisena johtajana jaetun pedagogisen johtajuuden mukaisesti. 2.12 Siivoojat Siivoojat huolehtivat heille määrätyistä siivousalueista. Siivoojien esimiehenä toimii siivoustyönohjaaja. Siivoustyönohjaajan esimies on talousjohtaja. Siivoustyönohjaajan tehtäviin kuuluu myös ammatti-instituutin siivoustoiminnasta vastaaminen ja kehittäminen, perehdyttäminen, siivoustarvikkeiden ja välineiden keskitetty hankinta ja varastojen hoitaminen. Siivoojat toimivat pedagogisena johtajana jaetun pedagogisen johtajuuden mukaisesti. 2.13 Keittiöhenkilökunta Keittiöhenkilökunta valmistaa yhdessä opiskelijoiden kanssa päivän ateriat, sekä huolehtii erilaisten tilausaterioiden valmistamisesta. Ammatti-instituutin keittiöhenkilökunnan esimiehenä toimii ruokapalveluesimies. Ruokapalveluesimies vastaa lisäksi ammattiinstituutin ruokahuollosta ja sen kehittämisestä. Keittiöhenkilökunta toimii pedagogisena johtajana jaetun pedagogisen johtajuuden mukaisesti. 2.14 Kiinteistönhoitohenkilöstö Kiinteistönhoidon ammattimiehet vastaavat koulurakennusten ja asuntoloiden kiinteistöhuollosta, piha-alueiden hoidosta ja tekevät erilaisia korjaus- ja kunnossapitotehtäviä. Esimiehenä toimii kiinteistöesimies. Kiinteistönhoitohenkilöstö toimii pedagogisena johtajana jaetun pedagogisen johtajuuden mukaisesti. 2.15 Terveydenhoitajat Opiskelijaterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta vastaa Forssan seudun hyvinvoinnin kuntayhtymä (FSHKY). Oppilaitoksessa on kolme terveydenhoitajaa, joista yksi on kokopäiväinen. Vastaanoton sijainti ja vastaanottoajat ovat koulutusalakohtaisia. 2.16 Opiskelijakuntatoiminta Forssan ammatti-instituutin opiskelijoista muodostuvan opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden opiskelua ja yhteisöllisyyttä. Opiskelijakunnan hallitukseen pyritään saamaan kaikkien instituutissa olevien koulutusalojen edustus. Hallituksen koollekutsujana ja henkilökunnan yhdyshenkilönä toimii kuraattori. Opiskeli- 13
jakunnan hallituksen tehtävänä on muun muassa ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin asioihin, toimia opiskelijoiden ja oppilaitoksen johdon välisenä linkkinä, ottaa kantaa laadittuihin ohjeisiin ja strategioihin sekä ajaa opiskelijoiden etuja instituutissa. 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN LAATUKÄSIKIRJA Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirja kuvaa laatujärjestelmän ja kertoo oppilaitoksen tavan toimia niin, että koulutukselle asetetut tavoitteet saavutetaan ja koulutusta kehitetään jatkuvasti. Laatukäsikirjan tavoitteena on toimintojen yhtenäistäminen eri koulutusaloilla. Forssan ammatti-instituutin laatukäsikirjassa määritellään instituutin toiminta- ja laatupolitiikka. latukäsikirja sisältää koko instituuttia koskevat yhteiset menettelyohjeet ja koulutusalakohtaiset työohjeet. Kaikille koulutusaloille yhteiset menettelyohjeet mahdollistavat yhtenäisen tavan toimia eri koulutusaloilla. Menettelyohjeista henkilökunta voi tarkistaa menettelyn vaiheet, hyväksymistavat ja vastuut sekä toimia niiden mukaisesti. Lisäksi menettelyohjeista näkyy toimintaan liittyvät asiakirjat ja arkistointitavat. Eri koulutusaloilla on oikeus laatia laatukäsikirjan periaatteiden ja instituutissa toteuttavien menettelyohjeiden kanssa sopusoinnussa olevia koulutusalakohtaisia työohjeita, jotka täydentävät menettelyohjetta ja helpottavat koulutusalan yhtenäistä toimintaa. Koulutusalakohtaisten työohjeiden tulee olla koulutusalan laatukäsikirjassa, mikäli koulutusalalla on laadittu ja sovelletaan menettelyohjeen lisäksi omia koulutusalakohtaisia työohjeita. 3.1 Toimintajärjestelmä Forssan ammatti-instituutin toimintajärjestelmä kattaa johtamisen, suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja jatkuvan parantamisen. Kuviossa kolme on Forssan ammatti-instituutin toimintajärjestelmän rakenne. 14
FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ visio Forssan ammatti-instituutti on ammatillisen koulutuksen suunnannäyttäjä ja valtakunnallisesti tunnettu laatuoppilaitos Toiminta-ajatus Forssan ammattiinstituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. Arvot * Asiakaslähtöisyys * Yksilöllisyys * Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys * Yhteiskunnallinen vastuu ja KeKe * Yhteistyö Strategiset tavoitteet - monialainen koulutustarjonta - laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - haluttu opiskelu- ja työpaikka - osaava ja motivoitunut henkilöstö - aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - toiminta taloudellista ja tuloksellista Strategiakartta Strateginen suunnittelu - Vuosisuunnittelu - Strategian päivitys - toimintasuunnitelmat Laatupolitiikka Toiminnan seuranta - arviointi Arviointisuunnitelma EFQM / BSC - itsearviointi - vertaisarviointi - ulkoinen arviointi Tulokset - tuloksista tiedottaminen Kehittämistoimenpiteet - prosessit - osaaminen - tulokset Tavoitteet - määrälliset, laadulliset ja taloudelliset Keinot ja resurssit Mittarit Seurantajärjestelmä Vuoropuhelu Perustehtävä - Oppimis- ja opetusprosessit - Tukiprosessit - Yhteistyöprosessit - Johtamis- ja hallintoprosessit Isommat kehitysprojektit Prosessit - laatukäsikirja - menettelyohjeet - prosessikartta - opetussuunnitelmat Kuvio 3. FAI:n toimintajärjestelmä Forssan ammatti-instituutin toimintajärjestelmä pohjautuu asiakkaiden tarpeisiin ja johdon määrittämiin painopisteisiin. Tavoitteena on järjestää ammatti-instituutin edustamien alojen ammatillinen koulutus niin, että se laadullisesti vastaa yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja jäsenkuntien asettamia vaatimuksia. Päämääränä on olla tunnettu ja arvostettu koulutusalojensa osaamisesta ja opetuksesta vastaava, omaa toimintaansa arvioiva ja kehittävä oppilaitos. Forssan ammatti-instituutin toiminnassa painotetaan laadun merkitystä kaikessa toiminnassa. Kysymys on jokapäiväisistä töistä ja toiminnoista, jotka tehdään laadukkaasti kerralla loppuun ja valmiiksi. Kaikki organisaatiotasot sitoutuvat siihen ja jatkuvaan parantamiseen. Jokainen instituutin työntekijä on vastuussa toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta. Toiminnassa painotetaan yhä enemmän kaikilla aloilla yhteisiä osaamisvalmiuksia kuten sosiaalisia taitoja, kommunikaatiotaitoja, tietotekniikkaa ja oppimistaitoja. 15
Ammatti-instituutin tärkein voimavara on sen osaava ja sitoutunut henkilöstö. Tärkeää on myös se, että henkilökunnan ja opiskelijoiden käytössä olevat opetustilat ja -laitteistot pidetään ajanmukaisina. Tavoitteena on olla arvostettu ja haluttu opiskelu- ja työpaikka, joka takaa sen, että instituutissa on korkeatasoiset opiskelijat ja opettajat. Yhteistyö paikallisten ja muiden oppilaitosten kanssa mahdollistaa koulutuksen suunnittelun ja opetuksellisen yhteistyön sekä opetusja arviointiprosessin kehittämisen. Työelämän ja muiden sidosryhmien merkitys on korostunut työssäoppimisen ja näyttöjen tultua osaksi oppimis-, opetus ja arviointiprosessia. Forssan ammatti-instituutti tarjoaa laadukasta ja monialaista ammatillista koulutusta ja palvelutoimintaa. Koulutus- ja palvelutoiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi takaavat sen, että ammattiinstituuttiin halutaan tulla opiskelemaan ja oppilaitoksessa suoritettuja tutkintoja arvostetaan. Laatujärjestelmässämme huomioidaan kansainvälisen SFS - ISO 9001 ja ISO 9004 standardin vaatimukset soveltuvin osin. Menettely- ja työohjeet on laadittu kohteista, jotka sisältyvät jokapäiväiseen opetus- ja tukitoimintaan. Arvioinnissa sovelletaan eurooppalaisen laatupalkintojärjestelmää (EFQM). Toiminnan arviointi toteutetaan vuosittain laadittavan arviointisuunnitelman mukaisesti. 3.2 Strategiakartta Strategiakartassa kuvataan FAI:n toimintaa asiakkaiden tarpeista ja johtamisesta prosessien kautta keskeisiin suorituskykytuloksiin. Strategiakartta on esitetty kuviossa neljä. 16
Oppimis-,opetus- ja tukiprosessien onnistuminen Hyvä työhön ja jatko-opintoihin sijoittuminen Vakaa talous ja hyvä sijoittuminen valtakunnallisessa vertailussa Keskeiset saavutukset Turvallinen ja tuloksellinen oppimisilmapiiri Osallistuvat ja tyytyväiset huoltajat Tuloksellinen yritys- ja oppilaitosyhteistyö Yhteistoiminnallinen ja positiivinen työyhteisö Tyytyväiset asiakkaat ja sidosryhmät Hyvä laatukäsikirja ja opetussuunnitelmat Tulokselliset oppimis- ja opetusprosessit Tehokkaat tuki- ja yhteistyöprosessit Hyvät oppimisympäristöt ja välineet Tulokselliset johtamis- ja hallintoprosessit Tehokkaat oppimis-, opetus-, tuki- ja hallintoprosessit Henkilökunnan tyytyväisyys oppiminen ja kehittyminen Pätevä ja osaava henkilökunta Tyytyväinen ja motivoitunut henkilökunta Asiakkaiden odotukset johtaminen ja tulokset Asiakkaiden odotukset Tuloksellinen johtaminen ja taloushallinto TOIMINTA-AJATUS - VISIO - ARVOT Kuvio 4. FAI:n strategiakartta Laatupolitiikka Asiakastyytyväisyys, hyvä opiskeluilmapiiri ja opiskelijoista huolehtiminen opiskelijan omat lähtökohdat ja oppimisedellytykset huomioiden sekä toimiva ja tuloksellinen sidosryhmäyhteistyö johtaa Forssan ammatti-instituutin menestymiseen selkeästi valtakunnallista keskitasoa paremmin. Laatupolitiikan toteuttamisperiaatteet ovat asiakaslähtöinen toiminta, sidosryhmäyhteistyö, laatukäsikirjaan dokumentoidut menettelyohjeet ja hyvät opetussuunnitelmat. Jokainen henkilöstöön kuuluva sitoutuu ohjeiden ja jaetun pedagogisen johtajuuden mukaiseen toimintaan. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti. Laadunhallijärjestelminä käytetään EFQM-mallia ja BSC-sovellusta. Laatutyöstä vastaa laaturyhmä yhteistyössä johtoryhmän ja koko henkilöstön kanssa. 17
3.3 Prosessit Forssan ammatti-instituutin ydinprosessit ovat tuloksellinen oppimisprosessi ja siihen kiinteästi liittyvä opetusprosessi. Näiden lisäksi oppilaitoksessa on ydinprosesseja mahdollistavia prosesseja. FAI:n prosessit on määritelty kuviossa viisi FORSSAN AMMATTI - INSTITUUTTI Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Matkailu- ja ravitsemusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus Näyttötutkinto- ja oppisopimuskoulutus PEDAGOGINEN STRATEGIA JA JAETTU PEDAGOGINEN JOHTAMINEN A S I A K K A I D E N T A R P E E T YDINPROSESSIT Oppimis- ja opetusprosessit opetussuunnitelmien laadinta ja päivitys opiskelijavalinta opetuksen ja oppimisen suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittämien opintojen ohjaus Talous YDINPROSESSIEN MAHDOLLISTAJAT TUKIPROSESSIT * opiskelijahuolto * kirjasto-, ja tietopalvelut * toimistopalvelut * ravitsemishuolto * siivouspalvelut ja kiinteistöjen hoito KESTÄVÄ KEHITYS Johtaminen Viestintä Arviointi Tutkimus Kehittäminen YHTEISTYÖ- PROSESSIT * työssäoppiminen * ammattiosaamisen näytöt * kehittämis- ja yhteistyöprojektit * ylioppilastutkinto * huoltajayhteistyö * kansainvälinen toiminta T Y Y T Y V Ä I S E T A S I A K K A A T Kuvio 5. FAI:n prosessit 3.4 Laadun varmistus ja kehittäminen Forssan ammatti-instituutissa sovelletaan EQAVET-laatuympyrää eli ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä. Viitekehyksen käytöllä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja kilpailukykyä sekä vastataan työllistämisvaatimuksiin. Viitekehyksen käyttö mahdollistaa Forssan ammattiinstituutin koulutusohjelmien kehittämisen kestävältä pohjalta. Kuviossa kuusi on esitetty EQAVET/ CQAF-mallin periaate. 18
Kuvio 6. Laadunvarmistusmalli CQAF Kuvatun CQAF-mallin menetelmiin sisältyy joukko riittävän laatutason varmistamiseen tähtääviä yleisvaatimuksia, joita voidaan soveltaa ammatillisen koulutuksen järjestäjän laatukulttuuriin. Forssan ammatti-instituutissa toimintojen arvioinnissa ja laadun varmistamisessa käytetään EFQM-mallia ja tasapainotettua tuloskorttia BSC (sovellus) tuloksellisuusmittarina. Tavoitetasot ja arviointikriteerit on johdettu CQAF ja EFQM arviointimalleista. Sekä yhteinen eurooppalainen viitekehys (CQAF) että EFQM-malli perustuvat jatkuvaan oppimiseen ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Yhdistämällä EFQM ja BSC on instituutin arvioinnista ja strategiasta saatu looginen ja ymmärrettävämpi kokonaisuus. Sammalla selviää toiminnan, prosessein (EFQM) ja tulosten väliset yhteydet (BSC). 3.5 Itsearviointi forssan ammatti-instituutissa Itsearviointi on tapa tunnistaa organisaation vahvuudet ja parantamiskohteet. Itsearviointi on korostetusti toiminnan kehittämisen väline. Itsearviointi toteutetaan Euroopan laatupalkintomallin EFQM mukaisesti. Euroopan laatupalkintomalli jakautuu yhdeksään arviointialueeseen. Niistä viisi liittyy organisaation toimintaan ja neljä tuloksiin. Arvioimme instituutin toimintaan ja suorituskykyä itsearviointina kolmen vuoden välein. Sisäiset auditoinnit tehdään vuosittain auditointisuunnitelman mukaisesti. Vertaisarviointi tapahtuu arviointiyhteistyönä muiden Kanta-Hämeen ammatillisten oppilaitosten ja muiden verkosto-oppilaitosten kanssa. Ulkoisen auditointipalautteen saamme osallistumalla ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon hakemiseen. 19
Kuviossa seitsemän on yhteenveto käyttämästämme Euroopan laatupalkintomallista, arviointialueiden välisistä suhteista ja painoarvoista. Kuvio 7. Euroopan laatupalkintomalli EFQM (Laatukeskus 2013) 3.6 Pedagogisen strategian ja johtamisen toteutumisen arviointi ja kehittäminen Forssan ammatti-instituutin laatujärjestelmä tukee oppilaitoksen toimintaa ja sen arviointia. Laatujärjestelmä tunnetaan ja sen menettely- ja työohjeita hyödynnetään. Laatutyö on osa strategiatyötä ja huomio kiinnitetään sekä toimintaan (prosesseihin) että niiden tuloksiin. Pedagogisen strategian toteutumista arvioidaan palautejärjestelmän avulla. Palautejärjestelmästä saatua tietoa tarkastellaan koko instituutin, koulutusalojen, osastojen ja luokkien tasolla. Palautetiedot ja niiden analyysit toimivat pohjana kehittämiskohteiden valinnoille. Systemaattista palautetietoa kerätään muun muassa opiskelijakyselyin ja työssäoppimiskyselyinä opiskelijoilta ja työpaikkaohjaajilta. Valtakunnalliset tuloksellisuusrahoitus- ja seurantatiedot ovat osa palautejärjestelmäämme. Auditoimme toimintaamme sekä sisäisesti että ulkoisesti. Vertaisarviointia teemme Kanta-Hämeen ja muiden verkosto-oppilaitostemme kanssa. Oppimisen ja ammatillisen kasvun kokonaisvaltainen arviointi organisaatiotasolla on vaikeaa. Yksittäisen opiskelijan tai muun palautteen antajan arvioinnista on johdettavissa yhteys aina pedagogiseen strategiaan saakka ja päinvastoin. Tästä johtuen on huolellisesti mietittävä, miten tämä yhteys saadaan toimivaksi käytännön 20
tasolla. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen laadunvarmistusmalli (CQAF) antaa puitteet toimiva järjestelmän kehittämiselle. Opiskelijan opiskeluprosessin etenemistä kuvaavat ohjeistus-, seuranta- ja arviointitiedot ovat keskeisiä palautetietoja. Oleellista on takaisinkytkentä tehtyihin suunnitelmiin ja ohjeisiin (muun muassa opetussuunnitelmat, menettely- ja työohjeet). 3.7 Forssan ammatti-instituutin tuloksellisuusmittaristo Forssan ammatti-instituutin tuloksellisuusmittaristo on kuvion kahdeksan mukainen. Mittari on tasapainotetun tuloskortin BSC sovellus. Kuviosta on nähtävissä kriittiset menestystekijät, niille tavoitteet ja mittarit. Arviointikriteereiksi on valittu strategiamme mukaiset keskeisemmät tavoitteet. Tulosrahoituksen mittarit sisältyvät strategiatavoitteisiin. Menestystekijöinä käytetään oppilaitoksemme strategiassa määriteltyjä menestystekijöitä. Näiden mittarien lisäksi FAI:lla on yhteistyöoppilaitosten (Tavastia, VSKY, Hyria) kanssa varsin laaja ja kattava suoritevertailumittaristo. Mittaristosta on löydettävissä tuloksellisuusmittariston arviointikohteet koulutusaloittain arvioituina. Resurssit ja talous Resurssien hallinnan näkökulma Tilat ja laitteet Investoinnit Laitehankinnat Opiskelijamäärä Perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä Erityisopisk. määrä täyttöastemittari Vaikuttavuus Asiakkaan näkökulma Oppimistulokset Perustutkintoja/vuosi Näyttötutkintoja/vuosi Oppisopimuksia/vuosi Opiskelun jälkei- Työllistymismittari oph nen sijoittuminen Jatko-opisk.mittari oph Maine ja luotetta- Ensisij. hakij. määrä vuus Kehittäminen kehittämis- - työelämä hankkeet - oppilaitokset KEKE KEKE Käyttömenot/opiskelija- määrä Opetuksen menot Ryhmäkoko Kustannustehokkuus TOIMINTA- AJATUS VISIO STRATEGIA KEKE KEKE Prosessit ja rakenteet Suorituskyvyn näkökulma Asiakasläh- keskeyttämismittari oph töinen toi- Läpäisymittari oph minta Opisk.palauteindeksi 1-5 Kaksoistutkintosuorittajat Kansainvälistyminen Työelämäyh- TO opiskelijapalaute teistyö TO työpaikkohj.palaute Kumppanuus Yritysyhteistyö Oppilaitosyhteistyö Oppiminen ja uudistuminen Työyhteisön ja henkilöstön näkökulma Osaava henkilöstö Opettajien kelpoisuusmittari oph Henkilöstön kehittämismittari oph Opettajien työelämätyöskentely kuukaudet/vuosi Kehityskeskustelut 100% Hyvä työyhteisö Tyytyväisyysindeksi 1-5 sairauspoissaolot lyhyet KEKE = kestävä kehitys Kuvio 8. Forssan ammatti-instituutin tuloksellisuusmittaristo 21
3.8 Vastuu laatukäsikirjasta Kuntayhtymän hallitus hyväksyy laatukäsikirjan. Menettelyohjeet ja työohjeet sekä niihin tehtävät muutokset käsittelee johtoryhmä. Kuntayhtymän johtaja/rehtori vastaa ammatti-instituutin laatupolitiikasta ja huolehtii siitä, että johtoryhmä saa jatkuvasti tietoja laatukäsikirjan jatkuvasta kehittämisestä päätöksentekoa varten. Lisäksi johtava rehtori vastaa siitä, että instituutin kaikilla koulutusaloilla toteutetaan yhtenäistä laatupolitiikkaa ja noudatetaan ajan tasalla olevaa laatukäsikirjaa. Koulutusalojen johtajat ovat vastuussa tulosalueensa osalta laatukäsikirjan menettely- ja työohjeiden kehittämisestä ja toteutuksesta sekä sisäisistä auditoinneista. Koulutusalojen johtajat huolehtivat oman koulutusalansa henkilöstön ohjaamisesta ja koulutuksesta myös laatuasioissa. Koulutusalojen johtajat vastaavat siitä, että koulutusalan koko henkilökunnalla on ajan tasalla olevat tiedot laatukäsikirjan sisällöstä ja päivitetyistä menettely- ja työohjeista. Laaturyhmä vastaa laatukäsikirjan menettely- ja työohjeiden päivitysten koordinoinnista ja uusien menettelyohjeiden laadinnan organisoinnista sekä laatukäsikirjan ylläpidosta. Laaturyhmä laatii vuosittain sisäisen auditointisuunnitelman. Laaturyhmällä on päävastuu vertais- ja ulkoisten auditointien organisoinnista ja auditointiraporttien laadinnasta. 3.9 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa on alueellinen, koulutusala- ja tutkintokohtainen sekä henkilökohtainen näkökulma. Henkilöstön osaamistavoitteet johdetaan työelämän ja opiskelijoiden tarpeista ja kuntayhtymän strategisista tavoitteista. Palautejärjestelmät tuottavat ajankohtaista tietoa toimintamme, eri ryhmien ja yksilöiden työn tuloksista. Palautetietoa hyödynnetään henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja kehittämiskohteiden määrittämiseen. Opetussuunnitelmia ja pedagogista toimintaa uudistamme ja kehitämme yhteistyössä työelämän kanssa muun muassa opettajien työelämäjaksoilla, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteistyöllä. Kattava verkostoyhteistyö ja eri kehittämisprojektit ovat osa toimintamme arviointia ja kehittämistä. Kehityskeskusteluissa arvioimme muun muassa henkilöstön osaamis- ja kehittämistarpeet, opettajien työelämäjaksojen toteutumisen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät asiat. Kehityskeskusteluissa henkilöstöllä on oikeus saada palautetta työsuorituksestaan ja vastaavasti oikeus ja mahdollisuus antaa palautetta esimiehin ja työnantajan toiminnasta. 22
Koulutusalakohtaisesti laaditaan tarkennetut henkilöstön ammattitaidon kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmissa määritellään muun muassa yhteiset, koko koulutusalaa tai oppilaitosta koskevat koulutuspäivät. Toimintakertomuksiin sisällytettävä tuloksellisuuden toteutuminen ja henkilöstöraportti ohjaavat osaltaan kehitystoimia. Forssan ammatti-instituutin arvojen mukaisesti työnantajan vastuulla on luoda mahdollisuudet henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiselle. Jokainen työntekijä on viime kädessä itse vastuussa omasta osaamisestaan. Laadullisesti henkilöstön ammattitaito ja osaaminen näkyy strategioiden tavoitteiden saavuttamisena ja tuloksellisena toimintana. Lähteet Isokorpi, T. 2013. Huippuosaamisen pedagogiikka. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna. Laatukeskus 2013. Eurooppalainen laatupalkintomalli. OKKA-säätiö 2009. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Rauste von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa. Juva: Wsoy Ruohotie, P. 1998. Motivaatio, tahto ja oppiminen. Oy Edita Ab: Helsinki. Tammilehto.M. 2014. Artikkeli teoksessa, Taitaja 25 vuotta, tietoa, taitoa ja tahtoa. Skills Finland ry. Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Tampere: Tammer-Paino Oy. von Wright, J. 1992. Oppimiskäsitysten historiaa ja pedagogisia seurauksia. Opetushallitus. Aikuiset ja koulutus 7. 23
MENETTELYOHJEET KOODI 1 Opiskelijavalinta 2 Opetus 3 Tukipalvelut Versio 1.5 Toukokuu 2014
FORSSAN AMMATTI-INTITUUTTI SISÄLLYS 4 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN MENETTELYOHJEET 4.1 OPISKELIJAVALINTA 4.1.1 Yhteishaku 4.1.2 Hakumenettely yhteisvalinta-ajan ulkopuolella 4.2 OPETUSTYÖ 4.2.1 Opetussuunnitelmat (OPS) 4.2.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) 4.2.3 Osaamisen tunnustaminen 4.2.4 Opinto-ohjaus 4.2.5 Tapakasvatus 4.2.6 Opintojaksojen valinnaisuus 4.2.7 Arviointi 4.2.8 Poissaolot 4.2.9 Työssäoppiminen lomakkeineen 4.2.10 Opintomatkat 4.2.11 Opinnäyte 4.2.12 Kansainvälinen toiminta 4.2.13 Palvelutoiminta 4.2.14 Ohje opiskelijoiden päihdeongelmiin 4.2.15 Menettely kurinpitoasiassa 4.2.16 Ammattiosaamisen näytöt 4.2.17 Erityisopetus 4.3 TUKIPALVELUT 4.3.1 Hallinnon opiskelijarekisterit 4.3.2 Opiskelijan opintososiaaliset edut 4.3.3 Opiskelijaterveydenhuolto 4.3.4 Kuraattori 4.3.5 Omavalvonta 4.3.6 Siivous 4.3.7 Kirjastopalvelut 4.3.8 Kriisitoiminta 4.3.9 Opetuksen hallinnon arkistointi 4.3.10 Viestintä 4.3.11 Opiskelijaruokailu