MITEN HENKILÖSTÖ SAADAAN MUKAAN LAATUTYÖHÖN? Tulevaisuuden haasteet johdon näkökulmasta. Tuula Koivula

Transkriptio

1 MITEN HENKILÖSTÖ SAADAAN MUKAAN LAATUTYÖHÖN? Tulevaisuuden haasteet johdon näkökulmasta Tuula Koivula

2 Toiminta-ajatus Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin.

3 Visio 2015 Forssan ammatti-instituutti on ammatillisen koulutuksen suunnannäyttäjä ja valtakunnallisesti tunnettu laatuoppilaitos

4 Arvot ammattitaito ja ammattiylpeys asiakaslähtöisyys oppiminen yksilöllisyys yhteiskunnallinen vastuu ja kestävä kehitys yhteistyö

5 Strategiset tavoitteet monialainen koulutustarjonta laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä haluttu opiskelu- ja työpaikka osaava ja motivoitunut henkilöstö aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin toiminta taloudellista ja tuloksellista

6 Forssan ammatti-instituutti on perustettu FAI muodostettiin liittämällä yhteen Forssan ammattioppilaitos Forssan terveydenhuolto-oppilaitos Lounais-Hämeen kauppaoppilaitos Tammelan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Vuonna 1995 mukaan liitettiin Tammelan metsäoppilaitos, jonka toiminta loppui 2010

7 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Seitsemän kunnan ylläpitämä, väestöpohja n Jäsenkunnat: Forssa Humppila Jokioinen Somero Tammela Urjala Ypäjä Toimipisteet Forssassa ja Tammelassa

8

9 Koulutusalat Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Matkailu ja ravitsemisala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (AVA+ Ammattistartti) Tarjolla n. 20 perustutkintoa vuosittain

10 Tunnuslukuja Järjestämisluvassa 930 opiskelijapaikkaa (monialainen, suuri oppilaitos) oma oppisopimustoimisto n. 390 opiskelijaa, (aikuiskoulusta sosiaali- ja terveys sekä kuljetusalalla) Täyttöaste n. 100 % Henkilöstöä 111, joista opettajia 68 Toimintatuotot vuonna 2011 n. 10 milj. euroa

11 Laatutyön saavutuksia Maaherran laatupalkinto 2003 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2005 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2010 Hyvät tulosrahoituksen mittaritulokset. Tulosindeksi 1056 vuonna 2010 Systemaattinen laatutyö aloitettu vuonna1998

12 Lähtökohtia onnistuneelle laatutyölle Laatutyön ymmärtäminen kehittämisen välineenä Laatutyön näkeminen oppilaitoksen kokonaisvaltaisena kehittämisenä, josta jokainen hyötyy omassa työssään Arvioinnin merkityksen korostaminen Työn onnistumista arvioidaan EFQM-viitekehyksen mukaisesti (kokonaisvaltainen arviointikehys johtajuudesta keskeisiin suorituskyvyn tuloksiin. Toimii pohjana myös ammatillisen koulutuksen laatupalkintohakemuksessa) Arvot toiminnan taustalla Henkilöstö mukana arvojen laadinnassa ja päivityksessä Arvojen merkityksen ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen (mm. ammattitaito, yhteiskunnallinen vastuu ja kestävä kehitys, yhteistyö)

13 Lähtökohtia Asiakaslähtöisyyden huomioiminen Opiskelijat ja työelämä edustettuina ja palautteen antajina eri työryhmissä ja kehittämistoiminnassa Sisäisen asiakkuuden ymmärtäminen. Esimerkiksi tukiprosessit palvelevat ja auttavat ydinprosessien onnistumista Laatutyön johtaminen Ylin johto vastaa laatutyöstä ja on itse sitoutunut siihen Johtoryhmätyöskentely mahdollistaa tiedon välittämisen ja yhteiset käytännöt eri koulutusaloilla. Laaturyhmä vastaa laatutyön käytänteistä Toiminnan jatkuva parantaminen Laatujärjestelmään sisältyy systemaattinen arviointi vuosittain laadittavan auditointisuunnitelman mukaisesti Henkilöstö vuorollaan mukana auditoijina

14 Lähtökohtia Sisäinen auditointi ristiin auditointina eri koulutusalojen välillä Auditointitulosten ja eri kyselyjen analysointi ja kehittämiskohteiden valinnat oppilaitos-, koulutusala- ja osastotasolla Henkilöstön osaamisen arvostaminen ja kehittäminen Monialaisessa oppilaitoksessa henkilöstöllä on laaja ja monipuolinen osaaminen Kehittämistyöryhmä ja tiimityöskentelyn mahdollisuudet Kehittämistyöhön ja esim. menettelyohjeiden laadintaan valitaan henkilöt, joilla on käsiteltävän asian paras asiantuntemus oppilaitoksessa. Yhdessä tekeminen toimii sitouttamisen välineenä Henkilöstön jatkuvasta koulutuksesta huolehtiminen ja henkilöstön työelämäosaamisen päivitys Strategisissa tavoitteissa määritelty vuosittainen henkilöstökoulutusresurssi

15 Onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Henkilöstön sitoutuminen laatutyöhön Henkilöstön laatutietoisuus Laadukkaan opetustoiminnan merkityksen ymmärtäminen ja asian esille otto toistuvasti eri yhteyksissä mm. yhteisissä koulutustilaisuuksissa, kokouksissa ja palavereissa sekä kehityskeskusteluissa Laatukäsikirjan merkitys. Menettely- ja työohjeet keskeisistä opetusja tukipalveluprosessiin liittyvistä toiminnoista. Yhtenäistää käytäntöjä eri koulutusaloilla. Toimii myös uusien opettajien perehdyttämisen tukena Strategiset tavoitteet määritelty selkeästi mitattavaan muotoon Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan oppilaitos-, koulutusala- ja osastotasolla Laatupalkinnon saaminen lisää onnistumisen kokemuksia ja koko oppilaitoksen yhteishenkeä

16 Onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Henkilöstön työhyvinvointi ja tyytyväisyys Tavoitteellisuus (kehittäminen ja strategiatyö) Kannustava ja tukeva ilmapiiri, toimintakulttuuri, Matala organisaatio, henkilöstö tuntee toisensa, kynnys matala yhteydenottoihin ja yhteistyöhön Fyysinen ympäristö, tilat, välineet, laitteet jatkuva kehittämistoiminta Systemaattinen palautteen kerääminen Palautteen pohjalta toiminnan kehittäminen

17 Käytännön toimia Opettajien vastuun korostaminen opetusprossista. Tukihenkilöstön vastuun korostaminen tukiprosessien onnistumisesta HOPS, HOJKS, tulevien huippuosaajien osaamisen tukeminen, sidosryhmäyhteistyö työelämä / oppilaitokset, kestävä kehitys mahdollistavat onnistuneet ja tulokselliset oppimistulokset. Onnistumisen kehä kannustaa laadukkaaseen toimintaan, opiskelijoiden tyytyväisyyteen ja hyviin oppimistuloksiin Jaettu pedagoginen johtajuus ja kollektiivinen oppimisprosessi Jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on oma vastuualue pedagogisesta johtamisesta Opettajien työelämätyöskentely Opettajien ammatillinen, pedagoginen ja erityispedagoginen lisä- ja täydennyskoulutus Tukihenkilöstön lisä- ja täydennyskoulutus Perehdyttäminen Kumppanuussopimus

18 Käytännön toimia Henkilöstön palkitsemisen ja kannustuslisäjärjestelmä Henkilöstön liikunta-, kulttuuri- ja harrastustoiminta Hyvien käytänteiden levittäminen oppilaitoksessa Laatupalkinnon hakeminen. Tärkein on päätös hakea laatupalkintoa ja saada sen ajatuksen taakse koko oppilaitos. Kyse on oman toiminnan kriittisestä arvioinnista ja kehittämisestä. Päätös prosessiin ryhtymisestä kokoaa voimat, terävöittää laadunhal-lintaa ja sidosryhmäyhteistyön arviointia. Se saa aikaan laadunhal-linnan ja mittarien kokonaistarkastelun ja päivityksen. Mahdollinen laatupalkinto kohottaa koko oppilaitoksen yhteishenkeä ja tuo runsaasti julkisuutta. Se on työelämäkumppaneille, opiskelijoille ja muille sidosryhmille osoitus oppilaitoksen toiminnan ja tulosten tasosta.

19 Tulevaisuuden haasteet johdon näkökulmasta Halukkuus/haluttomuus/jaksaminen tehdä kehittämistyötä, johdolla ja laatuvastaavalla merkittävä rooli? Millaiset resurssit on mahdollisuus antaa tulevaisuudessa? Toimintaympäristöjen muuttuminen? suuret koulutuskonsernit? saattavat olla kankeita, koska toimintakulttuurit voivat vaihdella kovastikin? Muuttuva/kehittyvä oppilaitosympäristö, paljon kaikkea, nähdäänkö laatutyö prioriteeteissa kärkipäässä? Paljon työtä pitkäjänteisesti! Onnistuminen erittäin, erittäin palkitsevaa!

20 Lopuksi KIITOS! Kommentteja ja kysymyksiä!