Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 1/2016 TERVE IRKANMAA Jarmo Hautamäk selätt kaks SYÖÄÄ Uus tankkauspste MUNUAISOTILAILLE Lääkär venyy VIIKOSSA MONEEN Knkknen KILIRAUHANEN
1/2016 TERVE IRKANMAA Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle ääkrjotus Laadukkaampaa hotoa yhtestyötä tvstämällä Terve rkanmaa Terve rkanmaa kertoo sosaalja terveydenhuollon palvelusta elämän er käännekohdssa. Lehteä julkasee rkanmaan saraanhotopr. Saraanhotopr tuottaa non mljoonalle suomalaselle vaatvan erkossaraanhodon ja kehtysvammahuollon palveluja ja luo edellytyksä terveysteteellselle tutkmukselle ja koulutukselle. Tomnta perustuu eettsn peraattesn, jota ovat hyvä hoto, hmsen kunnottamnen, osaamsen arvostamnen ja vastuullsuus. Työ on kteytetty tunnukseen Elämän tähden. Leht lmestyy kahdest vuodessa ja jaetaan jokaseen talouteen rkanmaalla ja sen lähaluella. Julkasja: rkanmaan saraanhotopr L 2000, 33521 Tampere p. 03 311 611 äätomttaja: Vestntäjohtaja Elna Knnunen p. 03 3116 6107 elna.knnunen@pshp.f Tomtus/ulkoasu: Vestntätomsto I-prnt plus Kanskuva: Jaakko Romu ano: Lönnberg anot Oy anos: 352 000 kpl Ilmestymspävä: 7.4.2016 ISSN-L 1798-5064 ISSN 1798-5064 Verkkojulkasun ISSN 1798-5102 10 15 Yllääkär Vlle Mattla tapuu vkon akana moneen rooln. Tays uudstamsohjelma 2020 OmaHemo tul Tays Keskussaraalan uuteen E-rakennukseen dalyyspotladen toveesta. 4 8 9 14 19 20 23 otlastarna Jarmo Hautamäk sarastu yhtä akaa leukemaan ja eturauhassyöpään. Tutkmus Eturauhassyöpä koskettaa myös puolsoa. Tays ja mnä Ylen aamujuontaja Jyrk Hakanen avas äänensä Taysssa. Asantuntja Uhkaava tlanne vo aheuttaa trauman. Kolumn Vkon raskan pävä on lauanta, vättää Hanna Hyvärnen. Tunnetko vavan? Klprauhanen pskaa keholle tahdn. kku-uutsa Taysn perustettn Suomen ensmmänen haavakeskus. Sosaal- ja terveydenhuolto on sojen muutosten keskellä. Myös erkossaraanhotoa ajatellaan uudelleen. Lnjauksa tehdään valtakunnallsest, käytännön ratkasuja toteutetaan alueellsest. rkanmaalla lähtötlanne on hyvä. Ylopstollnen saraala tulee jatkossakn olemaan pakka, josta saa kattavast nn pävystys- kun mutakn erkossaraanhodon palveluta. Taysn asema tulee entsestään vankstumaan, myös valtakunnallsest. rkanmaalla ollaan lsäämässä saraaloden kesknästä yhtestyötä. Valkeakosken ja Vammalan saraalat tulevat jatkossa olemaan osa ylopstosaraalaa. Asan käytännön ratkasuja valmstellaan parhallaan. Keskustelussa on mukana myös Tampereen kaupungn Hatanpään saraala. Se vos olla tulevasuudessa osa uutta ylopstosaraalakokonasuutta. otlaalle tärkentä on palvelujen hyvä laatu ja saatavuus, e nnkään saraalan nm ta sjantpakka. Mhn saraaloden kyvykkyys lopulta perustuu? Uskon, että tärken asa on henklöstön osaamnen ja tomnnan jatkuva kehttämnen. Tästä pdämme knn myös uudstuvassa ylopstosaraalassa. Olpa hotopakkana Tays, Valkeakosken, Vammalan ta Hatanpään saraala, potlas vo luottaa shen, että hoto perustuu yhtäläsn krteerehn. Saraanhotoprn eettsä peraatteta ovat hyvä hoto ja osaamsen arvostamnen. Ne ovat ertysen tärketä juur nyt muutosten keskellä. Rauno Ihalanen rkanmaan saraanhotoprn johtaja TAYSIN ASEMA TULEE ENTISESTÄÄN VANKISTUMAAN. zzz zzz 2 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 3
otlastarna Kahden syövän loukussa )) Jarmo Hautamäk sarastu yhtä akaa eturauhassyöpään ja akuuttn leukemaan el versyöpään. TEKSTI Marjaana Lehtnen KUVAT Jaakko Romu okaalkaupan hyllyt notkuvat kometa pystejä ja palkntomtaleja. Omstaja, prkkalalanen Jarmo Hautamäk, 52, on juur karauttanut phalle Tayssta. Hän käv hematologan polklnkalla antamassa luuydnnäytteen tostaseks vmesen kerran. Elämä näyttää sttenkn vottavan. Alkuvuodesta 2013 Jarmo käv terveyskeskuksessa rutntarkastuksessa olettaen, että kakk on kunnossa. Verkokeet kutenkn kertovat korkeasta SA-arvosta, ja koepalat vahvstvat dagnoosks pakallsen eturauhassyövän. Jarmo jonott Taysn lekkaukseen ja käv stä varten verkokessa. Olo ol vetämätön, ja vatsakpu hattas yöuna. Mes arvel vavojen johtuvan stressstä. Elokuussa asat savat äkkkäänteen. Mnulle sotettn Tayssta ja sanottn, että nyt ptäs tulla nopeast suoraan vuodeosasto 10A:lle, koska mnulla on akuutt leukema, hän mustaa. Saraudet vakavuusjärjestykseen Sytostaatt- el solunsalpaajahodot alkovat välttömäst. Eturauhasta hodettn lekkauksen sjaan hormonella, sllä akuutt leukema pt ensn saada alta pos. Ilman hotoa se johtaa kuolemaan yleensä muutamassa vkossa. HALUAN LAITTAA HYVÄN KIERTÄMÄÄN JA KERTOA, ETTÄ SYÖVÄSTÄ VOI SELVITÄ. 4 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 5
otlastarna Leukema tul sokkna puolsolle Jarmon hotopolku )) erheen arjen pyörttämnen ja oma työ ptvät Teja Hautamäen ajatukset pos mehen saraukssta. Kun Jarmo ja Teja Hautamäk vettvät hopeahääpäväänsä vme elokuussa, hellä ol takanaan ptkä vastamäk avomehen syöpätauten vuoks. Koko perhe el tvst sän mukana. Jarmo ol kertonut vamolleen dagnoosesta avomest het tuoreeltaan, ja myös tuollon 20-, 17- ja 12-vuotaat lapset savat tedon. Dagnoos eturauhasyövästä e tuntunut nn pahalta. Ajatteln, että syöpä lekataan ja hodetaan pos, enkä stä sen kummemmn surrut. Mutta kun Jampe kerto akuutsta leukemasta, asa tul sokkna. Taudn nm on sellanen, että het näkee slmssään hautausmaan, Teja kertoo. Avopar sa yhdessä enstedot leukemasta ja sen hodosta Taysssa. Myöhemmn Teja ol satunnasest mukana lääkärkerrolla. Tetoa tul saraalasta rttäväst, Googleen e tarvnnut turvautua. Vähän pelkään lukea netn keskustelupalstoja. Sellä ovat yleensä ne kakken karmemmat tarnat, josta tulee van pahemp mel. Huol pano Jarmon hotoajalta Teja mustaa yhden pävän, kun tkett koko ajan. Vakkevät asat olleet sllon huonommn kun aemmn. Huol puolson selvytymsestä pano. Kon pärjäävän paremmn, kun kävn tössä ja mnulla ol muuta ajateltavaa. En ols kestänyt olla van kotona pyörttelemässä asota melessän, hän sanoo. erheen arkrumba pt kresenä. Samalla Teja kok tukevansa Jarmoa, jonka e tarvnnut sarasvuoteella murehta kotasota. Entä kuka tuk häntä tseään? Olsn varmast saanut tukea saraalasta, mutta en stä ertysest kavannut. Huomasn kutenkn, että hotajat ovat aka tarkkaslmäsä. Tesn myös, että tarvttaessa saan tukea omlta ssaruksltan. Alkuvuos 2013 SA-test herättää epälyn eturauhassyövästä, ja koepalat vahvstavat dagnoosn. Jarmo saa lähetteen Taysn ja jonottaa lekkaukseen. Elokuu 2013 tammkuu 2014 Eturauhassyöpälekkausta varten otetut verkokeet paljastavat akuutn leukeman. Jarmo kutsutaan kreest suoraan Taysn vuodeosasto 10A:lle sytostaatthotoon. Kesäkuu 2014 Eturauhassyöpälekkaus Taysssa. Joulukuu 2014 tammkuu 2015 Eturauhassyövän sädehodot Taysssa. Tammkuu 2015 tammkuu 2016 Kontrollkäynnt ja luuydnnäytteden otto ensn yhden kuukauden ja myöhemmn kolmen kuukauden välen VERISYÖÄ ahanlaatunen saraus, jossa luuytmen valkosolujen esasteet muuntuvat, lsääntyvät halltsemattomast ja kerääntyvät luuytmeen, vereen ja veren mukana muualle elmstöön. Kroonnen leukema saattaa löytyä sattumalta oreettomalta potlaalta. Akuutt leukema johtaa yleensä nopeast huonokuntosuuteen ja saraalahotoon. ermmänen syy on tuntematon, mutta rsktekjötä vovat olla sätely, tetyt solunsalpaajalääkkeet ja jotkut harvnaset pernnöllset saraudet. Leukema e ole perytyvä saraus. Leukeman ennuste on kohentunut vme vuos kymmenten akana huomattavast. Ennuste rppuu paljon leukeman tyypstä, potlaan ästä, annetusta hodosta ja musta saraukssta, mutta keskmäärn non puolet potlasta paranee pysyväst. Olo ol sekasn lääktyksestä, ja melessä käv kakenlasta. Onko tämä nyt vmenen osote va selvääkö tästä, Jarmo kertoo tuumneensa. Koko syksy veräht saraalassa, sllä sytostaatteja annettn kuurena neljän vkon välen. Lääktys lamautt luuytmen ja tuhos syöpäsoluja veressä, mutta hekens samalla elmstön vastustuskykyä. Nn sanotussa matalasoluvaheessa Jarmo sa kymmenä verensrtoja ja ol erttän alts saamaan tulehdustauteja. Vastustuskyky palautu kutenkn muutamassa vkossa, ja kotlomlle pääs kunnon sallessa. Olsn tarvnnut kantasoluhotoa, mutta sopvaa luovuttajaa e löytynyt. Oma vanhemp pokan ols mahdollsest sopnut, mutta onnstumsprosentt ol van 50. Stä ols kokeltu, mutta joulukusen sytostaatthodon jälkeen syöpäsoluja e enää yllättäen ollutkaan ekä kantasolusrtoa ss tarvttu. Vakka hodot olvat rankkoja, Jarmo mustelee saraala-akaa lämmöllä. Samanhenknen potlasporukka kokoon- tu yhteen pulsemaan, ja osastolla raku naurukn. Sädehoto men kevyest Tammkuussa 2014 Jarmo pääs kotn ja vett maalskuussa loset vskymppset, jonne ols halunnut kutsua han kakk. Kun leukema ol taltutettu, vuorossa ol eturauhassyövän hoto. Sen lekkaus e kuulemma tuntunut mltään leukemahotojen jälkeen. Lekkaus onnstu, mutta SA-arvo ol edelleen korkea. Eturauhassyöpää hodettn velä sädehodolla parn kuukauden ajan, mkä tuhos loputkn syöpäsolut. Mnulla ol aemmn vähän negatvnen kuva saraalasta, mutta hoto molemmssa syövssä ol parasta mahdollsta, vakka e nn mukavaa, Jarmo toteaa. Kahden syövän loukosta parantunut mes tukee nyt tosa syöpään sarastuneta ja tom syöpäyhdstyksen vertastukhenklönä. Haluan lattaa hyvän kertämään ja kertoa, että syövästä vo selvtä. HOITO KUMMASSAKAAN SYÖVÄSSÄ EI OLLUT NIIN MUKAVAA, MUTTA ARASTA MAHDOLLISTA. alkntotehtaan omstaja Jarmo Hautamäk saa nyt antaa pokaaln tselleen. 6 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 7
Tutkmus Tays ja mnä Eturauhassyöpä koskettaa myös puolsoa )) uolsolla vo olla jopa enemmän syövästä johtuvaa psyykkstä huonovontsuutta ja kuormtusta kun potlaalla tsellään. TEKSTI Marjaana Lehtnen TEUVO TAMMELA yllääkär, Tays Eturauhassyövän hotojen hatat, kuten vrtsateoreet ja sekselämän ongelmat, vakuttavat parsuhteeseen nn, että usen myös puolson hyvnvont hekkenee. uolso jakaa potlaan kanssa sarastumsen aheuttamat kokemukset ja ongelmat. Mehen menettämnen pelottaa ja rool parsuhteessa muuttuu: puolson hodettavaks tulee uusa velvollsuuksa. uolsojen kokemuksa ja hyvnvonta valottaa Taysn urologan klnkan sekä Terveyden ja hyvnvonnn latoksen yhdessä tekemä tutkmus. Saraus koskettaa varsn paljon puolsoa ja lattaa parsuhteen koetukselle. Kun mes sarastaa, myös puolso kärs psyykksestä kuormtuksesta, sanoo tutkmusryhmää johtanut professor, yllääkär Teuvo Tammela Tayssta. Aheeseen e ole juur aemmn tartuttu, ekä puolson hyvnvonta ole otettu järjestelmällsest huomoon eturauhaspotladen hodossa. Tulosten mukaan puolson ptäs saada osallstua tutkmus- ja hotokäyntehn, koska se edstää nn hänen omaa hyvnvontaan kun kykyään tukea potlasta. Jatkossa yrtämme hyödyntää tutkmustuloksa ja kannustaa puolsota entstä enemmän olemaan mukana, kun po- facebook.com/tays.f tlaan kanssa keskustellaan hotovahtoehdosta, Tammela jatkaa. Epätetosuus vavaa enten Kaklla tutkmukseen osallstunella puolsolla ol psykologsa oreta, enten huolestunesuutta. Huonoten vovat alle 50-vuotaat sekä he, jolla ol velä lapsa kotona, jotka pelkäsvät mehen kuolevan ja jolla svuvakutukset vakuttvat vomakkaammn yhteselämään. Eturauhassyöpä vakutt sekselämään, vakke se suurmmalla osalla snänsä hekentänyt parsuhdetta. SAIRAUS LAITTAA ARISUHTEEN KOETUKSELLE. uolsoden ylesn psyykknen reakto eturauhassyöpädagnoosn ol epätetosuus tulevasuudesta. Seuraavaks ylesmpä olvat kysymys, onko syöpä hodettavssa, järkytys ja pelko mehen kuolemasta. Melalan hettelehtmnen, vhasuus, katkeruus ja suru yhdstyvät huonoon psyykkseen hyvnvontn. Kyselyyn osallstu 106 keskmäärn 60-vuotasta puolsoa. Mten snut on otettu Taysssa huomoon, kun läheses sarastu syöpään ta johonkn muuhun sarauteen? Mten haluast, että snut otetaan huomoon? Kerro melle kokemuksstas ja tovestas Taysn Facebook-svulla. Kerro omsta kokemuksstas ja tovestas uolsoden kokemuksa eturauhassyövästä 61% kok suurta huolestunesuutta 28% kok parsuhteen parantuneen 29% e kokenut eturauhas syövän ja sen hotojen vakuttavan sekselämään Lähde: Eturauhassyöpäpotlaan puolsokn tarvtsee tukea -tutkmus, Suomen lääkärleht 47/2015 Radojuontaja avas äänensä Taysssa )) Yle Rado Suomen Tampereen aamujuontaja Jyrk Hakanen kertoo kokemuksstaan Tayssta. TEKSTI Marjaana Lehtnen KUVA Ram Marjamäk Ihan enskosketustaan Tays Keskussaraalaan Jyrk Hakanen e ymmärrettävstä systä musta. Luultavast hän klju kurkku suorana ja naama punasena, kun synty sellä tähän maalmaan kultasella 80-luvulla. Ehkä tuleva puhetyölänen tes jo sllon, mten tärkeää on saada ään kulkemaan. Myöhemmn än karttuessa Tays tul tutuks, kun Hakanen käv saraalassa katsomassa sovanhempaan. Nstä ajosta jä hyvä kuva henklökunnasta. Kakk olvat ystävällsä ja auttavasa, hän mustelee. ostvnen melkuva vahvstu entsestään vme vuoden maalskuussa, kun Tampereen radon väk muutt vkoks Tays Keskussaraalaan ja tek kakk lähetyksensä sen pääaulassa. Ohjelmat kästtelvät nn terveydenhuollon ajankohtasa asota kun saraalan jokapävästä elämää suorana tapahtumen keskeltä. Vkko anto monpuolsen kuvan Tayssta ja näytt, kunka hektstä työ sellä on. Näytteenottokärryjä kuskattn kvaaseen tahtn, ja lääkärt suhkvat potkulaudolla pakasta toseen. Olen ana arvostanut saraanhodon parssa työskentelevä, ja arvostus van lsäänty, kun nän kreen, jossa he tomvat. Vältä Google-dagnooseja Aamujuontajana Hakanen ol pakalla jo kello vdestä lähten ja näk, mten saraalan pävä käynnsty. Ennen kello setsemää hän seuras henklökunnan kruhtamsta työpakalleen. Heman myöhemmn asakkaat alkovat vrrata pääaulaan, josta he suuntasvat polklnkolle ja tutkmuksn kuka mnnekn. Hakanen pan merklle myös taksnkuljettajat, josta monet ajovat Taysn useta kertoja pävässä ana uus potlas kyydssään. Omsta haastateltavstaan Hakaselle on jäänyt ertysest meleen kaks lääkärä, jotka varottelvat Google-dagnoosesta. Nykysn lan mon ets tselleen dagnoosa netn hakukonelta ta keskustelupalstolta ja tulee stten valmn dagnoosn kanssa vastaanotolle. Mnulle ja radon kuunteljolle vnkattn, että annettasn meluummn lääkärn tutka ensn. 8 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 9
Uudstamsohjelma 2020 Dalyysa omatomsest )) Taysn uudessa E-rakennuksessa käynnsty OmaHemodalyyspalvelu, joka tuo joustavuutta munuaspotladen hotoon. TEKSTI Marjaana Lehtnen KUVAT Jaakko Romu Jaakko Harjuhahto kaavalee srtyvänsä OmaHemoon kevään mttaan. Mnun luonteellen tämä sop, sanoo Kar rhonen. OmaHemoa tarjotaan halukkalle, korostaa Johanna Mörö. Kuva: Matt Hautalaht Dalyyskoneen ajastn näyttää 2.53 ja kertoo, kauanko Kar rhosen hoto velä jatkuu. Yl puol tunta on jo takana. rhonen tarvtsee dalyysa el kenomunuashotoa yhteensä vähntään 12 tunta vkossa. Vanhassa pakassa kävn kolme kertaa vkossa neljä tunta kerrallaan. Nyt tulen useammn, mutta olen vähemmän akaa, sllä stä tulee paremp olo ja von syödä ronskmmn. En ole nn akatauluun sdottu, kun von käydä hodossa vapaammn, hän selvttää. OmaHemossa vo käydä kolmesta kuuteen kertaa vkossa tselle sopvna akona. Jos dalyysssa käy useammn, kerralla e tarvtse olla nn ptkää akaa. Nän vo päästä eroon munuaspotlalle tavallssta nesterajotukssta ta mahdollsest vähentää lääktystä. Lähn vastaava Tanskassa OmaHemo tom tsepalveluperaatteella. otlas kerää hototarvkkeet, valmstelee dalyyskoneen, näppälee koneelle oman hoto-ohjelmansa, puhdstaa pstosalueen hon, pstää neulat suonn ja krjaa tedot ylös hodon jälkeen. Kakk käy omatomsest lman hotajan läsnäoloa. Kosketusnäyttö neuvoo, mtä ptää tehdä. Hätätlantessa vo panaa hälytysnappa, rhonen kertoo. Uus palvelu on anoa laatuaan Suomessa ja maalmanlaajusestkn harvnanen. Lähn vastaava sjatsee Tanskassa. alvelu tul Taysn dalyyspotladen toveesta. Myös rhonen ol aktvsest mukana stä suunnttelemassa. Mnun luonteellen tämä pakka sop ernomasest, sllä en pdä hyysäämsestä vaan haluan tehdä tse. Uudet tlat tomvat Kuka tahansa dalyyshotoa tarvtseva vo käydä OmaHemossa, kunhan on osallstunut ykslöllseen valmennusohjelmaan ja stoutuu yhtesn sääntöhn. Yks valmennettavsta on Jaakko Harjuhahto. Tlaa on nyt avan er tavalla kun vanhassa pakassa, joka ol alun pern suunnteltu asunnoks. Eroa on kun yöllä ja pävällä, hän kttelee ja kasaa dalyyskonetta hotoaan varten hotajen valvonnassa. Kevään mttaan hän kaavalee srtyvänsä OmaHemoon. KOSKETUSNÄYTTÖ NEUVOO, MITÄ ITÄÄ TEHDÄ. 10 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 11
Uudstamsohjelma 2020 -RAKENNUS ESIJAINTI Saraala-alueen keskellä TOIMINNOT Munuastaudt ja nfektosaraudet OMATOIMI- SUUS EDISTÄÄ OTILAAN SITOUTUMISTA HOITOON. Uuteen tomntaan kuuluu mahdollsuus varata hodot netn kautta. Harjuhahto kttää, että ajanvaraus, perumnen ja hotoakataulun muokkaamnen omn menohn sopvaks helpottuvat. Vastuu vahvstaa hotoja OmaHemo mustuttaa kotdalyysa, vakka tapahtuu saraalassa. Osastonyllääkär Hekk Sahan mukaan kakk evät halua dalyyslatetta kotn esmerkks tlanpuutteen vuoks ta sks, että sarautta e haluta tuoda kotn. Omatomsuuden tavotteena on myös edstää potlaan stoutumsta hotoon. Kun potlas ottaa vastuuta omasta da lyyshodostaan, hän vastaa hodostaan paremmn myös dalyysen välllä, Saha korostaa. Munuaskeskuksessa käy hodossa yl sata hemodalyyspotlasta, ja hestä jopa kolmannes on mahdollsta opastaa täysn omatomsks. Ketään e kutenkaan pakoteta Oma- Hemoon ekä valmennuksessa krehdtä, mustuttaa osastonhotaja Johanna Mörö. E Kuva: UKI Arkktehdt Oy Arkktehttomsto Täht-Set Oy Taysn uus E valmstu ENSIMMÄINEN TAYSIN uudstamsohjelmaan kuuluvsta uudsrakennukssta, E-rakennus, valmstu loppuvuodesta 2015 saraala-alueen keskelle. Snne sjottuvat munuaskeskus ja nfektoykskkö. Rakennuksessa on kolme kerrosta potlashotoa varten. Uudet tlat parantavat munuas- ja nfektopotladen vhtyvyyttä ja potlashodon käytännön järjestelyjä. Munuaskeskus tom kahdessa kerroksessa. Kakk munuaspotladen palvelut el polklnkka, vuodeosasto ja dalyystomnta tomvat nyt saman katon alla, joten potlaat saavat avun yhdestä pakasta. Aemmn ne sjatsvat hajallaan neljässä er psteessä Keskussaraalan alueella. N D Tays Keskussaraalan etuphan rakennukset valmstuvat vahettan vuosna 2018 2020 N SIJAINTI -RAKENNUS Etuphalla vanhan N-rakennuksen tlalla TOIMINNOT Tays Sydänsaraala. D -RAKENNUS SIJAINTI Etuphalla vanhan D-rakennuksen tlalla. TOIMINNOT ääaula ja välnehuolto, raskaana oleven, synnyttäjen ja vastasyntyneden hoto, tuk- ja lkuntaelmstön sarauksen hoto, versuonkrurga, tomenpderadologa ja laboratoron näytteenotto. L -RAKENNUS SIJAINTI Etuphalla vanhan C-rakennuksen etupuolella. TOIMINNOT Lasten ja nuorten keskus. YSÄKÖINTILAITOS SIJAINTI Etuphan alla, yl 400 autopakkaa. L Kuva: UKI Arkktehdt Oy Arkktehttomsto Täht-Set Oy 3 kysymystä rakentajalle 1 Mssä vaheessa uudstamshankkeen rakennustyöt Taysn etuphalla ovat? Suurn osa maarakennus- ja louhntatöstä on saatu valmks, ja olemme srtyneet saraalarakennusten rakennusvaheeseen. N-rakennuksen el tulevan nelkerrokssen Tays Sydänsaraalan runko on jo varsn ptkällä ja saavuttaa veskattovaheen loppukesästä. Samaan akaan teemme uudsrakennukssta kakken suurmman el D-rakennuksen kellarrakenteta. Työt ovat sujuneet hyvn ja turvallsest. Koko työmaakohteen suunnttelun johtoajatuksena on alusta lähten ollut turvallnen työmaa ja ympärstö. Työmaa-ataus erottaa saraala- ja työmaalkenteen tosstaan. Rakentamnen näkyy ja kuuluu ympärstöön västämättä, mutta mttavmmat räjäytystyöt ovat jo oh. 2 Kunka paljon alueella on rakentaja? Etuphahankkeessa on projektjohto- ja pääurakotsja SRV:n lsäks mukana tostakymmentä er alan alurakotsjaa. SRV:llä on nyt pakalla non 15 omaa tomhenklöä valvomassa rakentamsta työnjohtajna, suunnttelutössä, tekemässä hankntoja sekä seuraamassa ja valvomassa laatua ja kustannuksa. Alurakotsjoden krjolla on relut sata rakentajaa. Alueella työskennellään pääsääntösest setsemästä neljään. 3 Mten hanke etenee kesän ja syksyn akana? Toukokuun lopulla on vuorossa koko etuphahankkeen peruskven muuraus perntesn seremonon. N-rakennuksessa pääsemme kesän jälkeen alottelemaan ssätötä ja taloteknsä asennuksa, ja D-rakennus alkaa nousta pakalleen kolmen tornnosturn vomn. Myös maan alle sjottuvan pysäköntlatoksen työt pääsevät kunnolla käyntn. Kysymyksn vastas projektnjohtaja Saku Kosonen SRV:ltä. SRV Rakennus Oy tom hankkeen projektnjohtourakotsjana, johtaa työmaata ja vastaa sen alurakka- ja hankntasopmukssta. Kohteeseen vo käydä tutustumassa osotteessa www.srv.f/tyomaa/tays. Työmaasvulla on myös Kysy meltä -lnkk, jossa vo esttää työmaahan lttyvä kysymyksä. Taysn uudstamsesta saa lsätetoa osotteesta www.tays.f/uudstamsohjelma 12 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 13
Asantuntja Inhmllnen tekjä ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ ARKI JATKUU. TUTUT ASIAT JA RUTIINIT LUOVAT TURVALLISUUDEN TUNNETTA. ÄIVI MERIMAA, psykatran erkoslääkär Tays tkänemen saraala Uhkaava tlanne vo aheuttaa trauman )) Usella mestä on traumaattsa kokemuksa mennesyydessään. Vaatvan ertystason traumapsykoterapeutt äv Mermaa kertoo, mten psyykkset traumat syntyvät ja mten ntä hodetaan. TEKSTI Marjaana Lehtnen KUVA Jaakko Romu Mkä aheuttaa psyykksen trauman? Yksttänen psyykknen trauma vo syntyä esmerkks lkenneonnettomuuden, väkvallan ta vakavan sarauden seurauksena. Traumatsova tapahtuma vo olla mkä tahansa ykslön kokema uhkaava tlanne, joka aheuttaa epätavallsen vomakkata, normaalelämää härtsevä reaktota. Lapsuudessa traumatsotumsta vo aheutua myös psyykksestä ta fyyssestä kaltonkohtelusta ta vakavasta emotonaalsesta lamnlyönnstä. Mtä oreta sllä on? Laps saattaa kokea pelkotloja, nähdä panajasa ta lekkä traumaa tostavaa asaa. Vähän vanhemp laps ta nuor vo erstäytyä kätoverestaan ta luopua harrastuksstaan. Jollan vo olla vakeuksa nukahtaa ta nukkua. Myös ärtyvyys, keskttymsvakeudet, ylvalppaus, säpsähtely ja ravokohtaukset vovat olla merkkejä traumasta. Akusen oreet ovat samantyyppsä. Hänelle vo tulla myös mustkuva ta takauma tapahtumasta. Hän ehkä pyrk välttämään tlanteta, jossa joutus tekemsn trauman aheuttaneden asoden kanssa. Kunka ylesä psyykkset traumat ovat? On arvotu, että länsmassa non 35 90 prosentta väestöstä joutuu elämänsä akana nn järkyttävään tlanteeseen, että se täyttää traumaperäsen stresshärön krteern. Suomessa vähntään 100 000 henklöä altstuu vuosttan stresstlantelle, josta seuraa traumaperänen stressreakto. Hestä arvolta 20 30 prosentlle kehttyy traumaperänen stresshärö. Mten traumoja hodetaan? On tärkeää, että ark jatkuu. Tutut asat ja rutnt luovat turvallsuuden tunnetta. Traumoja hodetaan pääasassa psykoterapeuttsella työskentelyllä. Lääktyksen osuus on vähänen. Hotomuotona on myös slmänlketerapa el EMDR, jonka perusajatuksena on nopeuttaa hatallsten mustojen kästtelyä ja herkstää nstä pos. Vakeassa traumatsotumsessa tarvtaan ptkäkestosta traumapsykoterapaa. aranemsen ennuste on hyvä asanmukasella hodolla. Hodon onnstumseen vakuttavat myös henklön aemmat kokemukset, sllä uus trauma saattaa aktvoda hotamattoman trauman. Sks traumaattsen tapahtuman jälkeen on tärkeää saada psyykkstä apua. Mten lapsuuden traumaattnen kokemus vo akusena vakuttaa melenterveyteen? Se lsää rskä sarastua psyykksest. Mahdollset melenterveysongelmat rppuvat traumaattsen kokemuksen luonteesta ja kestosta, lapsen kyvystä kästellä erlasa asota, rttävän hyvästä kntymyssuhteesta sekä saadusta hodosta ja tuesta. Myös vanhempen jaksamnen vakuttaa lapsen selvämseen. Kun laps ta nuor hakeutuu hotoon masennuksen, syömshärön ta jonkun psykatrsen sarauden vuoks, taustalta löytyy usen joku trauma. Lääkärn monet kasvot )) Ortopedan ja traumatologan vs. professor, yllääkär Vlle Mattla tapuu työvkon akana moneen: lekkaussalsta luennomaan ja vätöstlasuudesta ensavun etujoukkohn. TEKSTI Anne Kohtala KUVAT Jaakko Romu 14 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 15
Inhmllnen tekjä Keskvkkona Mattla lekkas kolme polven tekonveltä Tekonvelsaraala Coxassa. anava ja epämukavan näkönen polven tekonvel parantaa monen elämänlaatua. Maananta Mattlan työvkko alkaa papertöllä vkonlopun kalasan plkkressun jälkeen. Jätn Taysn eettselle tomkunnalle tutkmuslupahakemuksen pakkon alkavasta rannemurtumatutkmuksesta, hän kertoo. Okeastaan vkko sa alotuspotkunsa jo sunnunta-ltana, jollon Mattla vestttel Tukholman Karolnsen saraalan (Karolnska) tutkjaryhmän kanssa uudesta tutkmusyhtestyöstä. Tays valmstelee Karolnskan kanssa kumppanuussopmusta, jossa latetaan osaamnen jakoon nn potladen hodossa, tutkmuksessa kun opetuksessa. Olen ollut Karolnskassa tössä par vuotta ja stä lähten tehnyt jatkuvast yhtestyötä skälästen kollegojen kanssa. On avan ernomasta, että kumppanuutta saraaloden vällle syntyy nyt laajemmnkn. Jatkossa Taysn potlas vo muun muassa päästä Karolnskaan hotoon, jos sellä on merkttävää asantuntemusta kysesestä saraudesta ta pänvaston. Karolnska on yks Euroopan suurmmsta ylopstosaraalosta ja Tays puolta penemp. Osaamsta on kutenkn jaettavaks puoln ja tosn. Tsta Tstapävän Mattla vettää lääketeteen opskeljoden kanssa. Kanddaatt hankkvat lääkärn tatoja käytännön työssä okeden potladen kanssa. Valtsen aamukerrolla osastolta muutaman potlaan, yleensä murtumapotlaan, joden vamma ta vava tulee usen vastaan yleslääkärn vastaanotolla. Opskeljat tutkvat potlaat ja tekevät dagnoost, mnkä jälkeen tapaukset käydään velä yhdessä läp. otlaalta kysytään ana suostumus. otlaat onneks ymmärtävät, että käytännön harjotusta e korvaa mkään krja. En musta ketään, joka ols keltäytynyt, Mattla kttää. Keskvkko Keskvkkona Mattla suuntaa lekkaussaln Tekonvelsaraala Coxaan. Hän lekkaa kolme potlasta, jolle asennetaan pol- ven tekonvel. He kakk ovat yl 60-vuotata. Tekonvellekkaus on oken valtulle kähmslle hyvä tomenpde. Tekonvel parantaa elämänlaatua potlalla, joden kvut ovat kovat. Työkäsen kohdalla Mattla harktsee lekkauspäätöstä velä tarkemmn. Tekonvel e mllonkaan ole yhtä tomva kun oma nvel, joten entselleen se e polvea paranna. Stä pats snä on kuluva osa, jotka evät kestä käyttöä vuoskymmenä. Torsta Torstana Mattla pukeutuu jälleen Tekonvelsaraala Coxan vaattesn. Tällä kertaa edessä on polklnkkapävä. Vastaanotolle tulee lähnnä polvpotlata, joden kanssa Mattla mett hotosuunntelmaa. Vastaanotolle tullessaan usemmat potlaat uskovat päätyvänsä lekkauspöydälle. Kotn palatessa kädessä onkn jumppaohjeet. Vme akojen tutkmukset ovat osottaneet, että kuntoutuksella saadaan rappeumavavossa yhtä hyvät tulokset kun tähystyskrurgalla. TAS ILLEST, QUIATUR EOS SITA IUM VENIHIT EOS ET HARIORRO. Mattla tekee sllon tällön vuoroja myös Tays Ensapu Acutassa. Srkka-Lsa Nemnen telo kätensä ja joutuu lekkaukseen Akllesjänne repes mks stä e lekata? Akasemmn lähes kakk akllesjänteen repeämät hodettn lekkauksella. Mks e enää, ortopedan ja traumatologan erkoslääkär Vlle Mattla? Tutkmukset osottavat, että okeaoppsella kuntoutuksella saadaan yhtä hyvät tulokset kun lekkaushodolla. Tomnnallsta hattaa jää usemmlle, ol hoto kump tahansa. Ekö ole vaaraa, että jänne knnttyy väärään asentoon? Nn vos luulla ja nn tähän ast on luultukn. Akllesjänne on peukalon paksunen jänne ja kun se katkeaa, päät erkanevat 1 2 senttmetrn päähän tosstaan. Lekkauksessa katkenneet päät ssttään ja ommellaan yhteen, mkä on erttän loognen tapa korjata ongelma. Jännetuppkudos mahdollstaa paranemsen kutenkn myös arpeutumalla, jollon katkenneet päät saavuttavat tosensa tsestään. Nän hodoks rttää kuntoutus, ja lekkausten määrä onkn vden vuoden akana puolttunut. Mten revennyttä akllesjännettä kuntoutetaan? Kuntoutus tulee alottaa het, kun repeämä on velä tuore. Ortoosa el tuksdosta käytetään 6 8 vkkoa, mutta se rrotetaan pävttän. Tehdään nlkan ojennus- ja koukstusharjotuksa sekä annetaan jalalle panovarausta vähtellen. Non kahden kuukauden kuluttua alotetaan aktvnen kuntoutus fysoterapeutn ohjauksessa. Lkuntaharrastuksn palataan vasta, kun jalka on lähes terve. Jänne on alttmmllaan repeämän uusutumselle 3 5 kuukauden kuluttua hodon alusta. Mstä tunnstaa akllesjänteen repeämän? Akllesjänteen repeämä on ylenen kesk-kästen urheluvamma, joka on kovast ylestymässä. Repeämä tapahtuu yleensä ponnstustlanteessa ta äkllsessä lkkeessä, esmerkks pallopelessä. otlas tuntee kvun ja kuulee napsahduksen pohkeen alaosassa. 16 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 17
Inhmllnen tekjä Kolumn SOIVA YHDISTELMÄ LUENTOJA JA OTILASTYÖTÄ TEKEE KANDISTA HYVÄN LÄÄKÄRIN. Vostko luopua työmehen lauantasta? TIESITKÖ, ETTÄ suomalasen työntekjän vkon raskan pävä on lauanta? Tämä käv lm tutkmuksessa, jossa kartotettn suomalasen työväestön hyvnvonta ja työstä palautumsta. Lauanta rasttaa, koska pävälle kasataan kakk mahdollset vkolla tekemättä jääneet rästhommat. ävän päätteeks vedetään velä se varsnanen työmehen lauanta. Mon tuntuu kuvttelevan, että muutama lauantaehtoona nautttu napsu rentouttaa ja auttaa nukkumaan paremmn. Se on harhaa. Jo vähänenkn alkohol hekentää yöunen laatua. Unesta tulee pnnallsta ja katkonasta. Sunnuntana herätään väsyneempnä kun perjantana mentn nukkumaan. MAANANTAINA UUTEEN TYÖVIIKKOON EI HERÄÄ VIRKISTYNYT IHMINEN, VAAN ZOMBI. rofessorn roolssaan Vlle luenno lääketeteen opskeljolle ortopedasta. YÖVUORON JÄLKEEN ON MUKAVA JATKAA ÄIVÄKSI ILKILLE. Ennen tähystyslekkauksa tehtn paljon. E ss ole hme, että mon yllättyy. Esmerkks työkäselle kuluma- ta nvelrkkopotlaalle vakuttavmmat hotomuodot uusmman tedon mukaan ovat panonhallnta ja reslhasjumppa. Mattla on näyttöön perustuvan lääketeteen puolestapuhuja ja krjottaa myös valtakunnallsa hotosuostuksa ortopedan ja traumatologan alalta. Yks vmesmmstä ahesta lttyy akllesjänteen repeämän hotoon. Kakk akllesjänteen repeämät hodettn ennen lekkaamalla. Nyt teteellnen näyttö osottaa, että lekkaus on harvon tarpeen. Snä joutuu ortopedkn aka kovlle, kun on päästettävä rt vanhasta ja otettava vastaan uudet hotomuodot. erjanta erjantana Mattla asettuu professorn rooln lsensaatt Oll Lanalan tohtornvätöstlasuudessa. Lanala vättelee lonkan tekonvelstä otskolla Metallreaktot lonkan metall-metall-lukuparllsssa pnnote- ja kokotekonvelssä: seuranta, dagnostkka ja hoto. Nämä tekonvelet ovat aheuttaneet ongelmallsa metallreaktota lonkkaa ympä- rövssä pehmytkudoksssa, Mattla sanoo. Mattla tom vätöstlasuudessa kustoksena el valvojana. Tapansa mukaan hän sujauttaa kassnsa konjakkpullon. Etkettn kuuluu, että kustos tarjoaa vätteljälle ja vastavättäjälle sherryä ennen tlasuuden alkua. Mnulla on kutenkn tapana tarjota konjakka. Lauanta Lauanta on Mattlan vapaapävä, joka kuluu kentän ladalla lasten korpalloturnauksessa kotkunnassa älkäneellä. Sunnunta Sunnuntana Mattla tekee ptkän vuoron Tays Ensapu Acutan etupävystäjänä. Hän lmottautuu nähn vuorohn vapaaehtosena. Etulnjassa tehdään tärkeää työtä ja pdän tärkeänä, että sellä pävystää myös erkoslääkäretä. Vuoro alkaa aamulla kahdeksalta ja päättyy maanantaaamuna kymmeneltä. Yöllä on mahdollsta myös nukkua, jos tlanne sall. Vuoro on ptkä, mutta stä on mukava jatkaa päväks Roneelle plklle. JA KOSKA työelämä on mtä on, harva malttaa pyhttää sunnuntatakaan levolle. Vmestään llan tuntena käs hamuaa koht kannettavaa, koska sellä odottavat sähköpost, Facebook ja Messenger. Twtternkn ptäs taas keksä nasevaa sanottavaa. Ja kun kannettavan kerran avaa, sen seuraan on helppo jumttua. Vakutus on sama kun vnalla. Yöun kärs. Maanantana uuteen työvkkoon e herää vrkstynyt hmnen, vaan zomb, joka kantaa mukanaan edellsen vkon rastuksa. E hme, että maananta on monelle työssäkäyvälle krosana. MILLOIN SITTEN palaudumme työn rastukssta? Mon lattaa tovon lomn. Kevättalven läp vedetään hammasta purren ja ajatellaan, että henäkuussa helpottaa. Mutta kun se e rtä. alautua ptäs vkottan, meluten pävttän. Jopa kesken työpävän tuls olla hetkä, jollon e rutsteta han täysllä. Stä pats loman hyvät vakutukset kestävät töden alettua van jotakn pävä. Vmestään elokuun lopulla ollaan ss samassa tlanteessa kun ennen lomaa. Mutta he, onneks seuraavaan lomaan on enää kymmenen kuukautta! JOTAIN TARTTIS tehrä. Harva mestä vo kovn paljon vakuttaa työnsä ta taukojensa määrään, mutta jotan vo slt yrttää. Kahvtauolla vo tabletn sjaan tujottaa kkunasta ulos. Illalla vo vahtaa sähköpostt hyvään krjaan. Ja tuskn se kotkaan menee täysn hunnngolle, jos yhtenä lauantana jättää suursvouksen tekemättä ja tlaa koko perheelle ptsat. Jos näden lsäks velä uskaltaa vahtaa lauantan saunakaljan vssyyn, vkonlopun vakutukset vovat olla kun mnlomalla. Tulee se kesälomakn vähemmällä hampaden krstelyllä. Hanna Hyvärnen on tamperelanen tomttaja, joka opettelee rakastamaan joutlasuutta. 18 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 19
Tunnetko vavan? Klprauhanen pskaa keholle tahdn )) Klprauhasen vajaatomnta pysyy yleensä hyvn kurssa, kun lääktys saadaan tasapanoon. Väärä lääktys vo kutenkn johtaa rytmhäröhn, varottaa osastonyllääkär Saara Metso Tayssta. TEKSTI Anne Kohtala KUVAT Jaakko Romu ET OLE MISTÄÄN FYYSISESTI KIEÄ, MUTTA KAIKKI KEHOSSA TUNTUU OLEVAN SEKAISIN. Olo on kun sumusessa tunnelssa. Ajatus e kulje, paleltaa ja väsyttää. Mkään e knnosta, mstään e nnostu. Kakk tuntuu tarkotuksettomalta, pano nousee vakka ruoka e mastu ja tukkakn lähtee päästä. Tekee mel vetäytyä kerälle peton alle ja olla van. Lkkumatta, kun e ols enää olemassa. Muun muassa nän kuvalevat klprauhasen vajaatomntaan sarastuneet olotlaansa ennen sarauden dagnoosa ja lääktyksen alottamsta. Klprauhasen erttämät hormont säätelevät hmsen aneenvahduntaa ja elntärketä tomntoja er puollla kehoa. Va- zzz zzz jaatomnnan oreet ovat ykslöllsä ja kehttyvät htaast vuosen kuluessa. Et ole mstään fyyssest kpeä, mutta kakk kehossa tuntuu olevan sekasn. otlas on yleensä jopa helpottunut, kun saraus on dagnosotu verkokeella. Löytyy seltys kummallslle orelle, sanoo osastonyllääkär Saara Metso Taysn endokrnologan yksköstä, jossa tutktaan ja hodetaan hormoneja tuottaven elnten sarauksa. Usemmlla tyroksnkorvaushoto helpottaa vonta nopeast. Toslla sopvan annoksen löytämnen on ptkä ja kärsvällsyyttä vaatva prosess. Ihmnen e ole kone, joka votelun jälkeen palautuu het entselleen. Klprauhasen vajaatomnta on vonut aheuttaa psykososaalsa ongelma, ylpanoa ta muta sarauksa, josta palautumnen ottaa akansa, Metso selvttää. Lääkehoto jakaa melptetä Yleensä klprauhasen vajaatomnnassa TSH-arvo on suurentunut ja T4V-arvo penentynyt. Sllon alotetaan T4- el tyroksnlääktys. Jossan harvnasemmssa kysymystä klprauhasesta Onko luonnollnen tyroksn 1 paremp kun synteettnen? Lääkkeen puhtaus on er asa kun ruuan puhtaus. Mnäkn syön melellän luonnonmukasta ruokaa, mutta lääkkeeks valtsen synteettsen. Sllon tedän, mtä se ssältää. Elänperäset klprauhasvalmsteet on tehty san klprauhasesta ja nssä hormonen määrä vahtelee lääke-erästä toseen. Lsäks ska erttää enemmän T3-hormona kun hmnen, joten elänperänen lääke saattaa nostaa T3-ptosuuden lan korkealle. 2 Onko lääktys elnkänen? Lähes ana lääktys on elnkänen, mutta hormontasapano pysyy yleensä ptkään vakaana, kun okea taso on löydetty. Verkokeessa kannattaa käydä 6 12 kuukauden välen. Vahdevuos-ässä helahtelut ovat ylesä. Samon esmerkks rauta-, kalkk- ja mahahappoja neutralovat lääkkeet vovat estää tyroksnn meytymstä. 3 Kysymyksn vastas endokrnolog, osastonyllääkär Saara Metso Tayssta. Mks T3-hotoa pdetään vaarallsena? Olen hotanut potlata, jolle on tullut etesvärnä, etesvärnän aheuttama avohalvaus, hengtyskoneeseen johtanut hengtysvajaus ja psykatrsta osastohotoa vaatva tlanteta. Vakavmmssa tapauksssa taustalla on ollut se, että potlaalla on ollut jokn muu saraus, joka on jäänyt huomomatta T3-valmsteta määrättäessä. T3 on lyhytvakuttenen, suoraan kudokseen vakuttava hormon, joka helauttelee helpost hormontasapanoa ylös ja alas vuorokauden mttaan. Tyroksn taas on ptkävakuttesta ja tarvttava T3-hormon muodostuu hmsen omssa kudoksssa, jollon elmstö pystyy tse säätelemään tarvtsemansa T3-hormonn määrää. 20 TERVE IRKANMAA 1 2016 TERVE IRKANMAA 1 2016 21
Tunnetko vavan? OIREITA väsymys Suomen ensmmänen haavakeskus Khnö Vrrat ajatuksen htaus alotekyvyttömyys mustongelmat palelu hustenlähtö vähentynyt hkolu hon kuvuus ja karheus turvotus panonnousu ummetus hdas sydämen syke kuukautshäröt lapsettomuus Turvallsen tedon lähtetä: Suomen Endokrnologyhdstys ry www.klprauhasltto.f tays.f KILIRAUHASEN VAJAATOIMINTA VOI AIHEUTTAA SYKOSOSIAALISIA ONGELMIA, YLIAINOA JA MUITA SAIRAUKSIA. TAYS ON ensmmäsenä saraalana perustanut vakeden kroonsten haavapotladen hotoon ertysen haavakeskuksen. Se on usean er erkosalan osaamskeskus, joka koostuu polklnkasta ja vuodeosastosta. Vuodeosasto on ollut tomnnassa keuhko- ja hosarauksen vuodeosaston yhteydessä jo vuodesta 2012 lähten, ja polklnkan tomnta käynnstyy 7. maalskuuta 2016. Mussa ylopstosaraalossa e vastaavaa tomntaa ole tässä laajuudessa. Edstyksellstä on, että hodamme potlata yhdessä monen er erkosalan ja ammattlasen kesken, toteavat plastkkakrurgan erkoslääkär Ilkka Kaartnen ja asantuntjahotaja Anne-Mar Vuorenpää, jotka ovat vastanneet haavakeskuksen tomnnallsesta suunnttelusta. Haavakeskuksessa yhdstyvät hotauten, ssätauten, plastkkakrurgan, ortopedan, versuonsarauksen ja nfektosarauksen asantuntemus. Sellä työskentelee usean erkosalan lääkäretä, haavahotaja, jalkaterapeutteja ja dabeteshotaja. Haavakeskukseen on nmetty myös sosaaltyöntekjä, fysoterapeutt ja ravtsemusterapeutt. Hoto alkaa nopeammn Uus haavakeskus pystyy kästtelemään potladen lähetteet entstä nopeammn, mkä lyhentää myös hotoon pääsyakaa. Haavakeskuksen merkttävmmät potlasryhmät ovat dabetespotlaat, laskmo- ja valtmoperäset haavapotlaat sekä panehaavapotlaat. Vkossa on hodettu 60 70 potlasta ja tarjottu kymmenä ssäsä konsultaatota. Keskttämällä kroonsten haavojen hotoa vodaan saavuttaa parempa hototuloksa ja kehttää omaa osaamsta, sanoo polklnkan vastuulääkärnä tomva ssätauten osastonyllääkär Jorma Lahtela. Haavakeskuksen polklnkka on Keskussaraalan A-osassa ja vuodeosasto on B-osassa keuhko- ja hosarauksen vuodeosaston yhteydessä. Sastamala arkano Ikaalnen Hämeenkyrö Noka Ylöjärv IRKANMAAN SAIRAANHOITOIIRI rkanmaan saraanhotoprn kuuluvat Tampereen ylopstollnen saraala Tays sekä Vammalan ja Valkeakosken saraalat. Saraanhotoprn yhtymähallnto Teskonte 35, L 2000, 33521 Tampere Vahde: 03 311 611 TAMERE rkkala TAMEREEN YLIOISTOLLINEN SAIRAALA Tays Keskussaraala Teskonte 35, L 2000, 33521 Tampere Vahde: 03 311 611 Tays tkänemen saraala 33380 tkänem, Noka Vahde: 03 311 612 Ruoves Orves Kangasala Mänttä- Vlppula Juupajok Lempäälä älkäne Veslaht Valkeakosk Akaa Urjala Jämsä Kuhmonen VAMMALAN SAIRAALA Itsenäsyydente 2, L 64, 38201 Sastamala Vahde: 03 311 615 TAYS SYDÄNKESKUS OY Tays Sydänsaraala Teskonte 35, L 2000, 33521 Tampere Vahde: 03 311 716 FIMLAB LABORATORIOT OY Bokatu 4, Fnn-Med 4, 33520 Tampere Vahde: 03 311 717 tapauksssa tyroksnhoto e auta, vaan tarvtaan T3- ja T4-lääkkellä toteutettavaa yhdstelmähotoa. Ongelmallsta on, että nternetstä löytyy hurja määrä tetoa T3-valmstesn lttyen, ja potladen on vakea erottaa, onko kyseessä asantuntjan antama ohje, melpde, hujaus va manos. Vajaatomntapotlasta 5 10 prosentta kokee, ette vo hyvn tyroksnhodosta huolmatta. Joskus tyroksnn annosta e ole osattu säätää ykslöllsest ta rttävän ptkäjäntesest. Joskus potlaan elämäntlanne on lan kuormttava ta taustalla on muu jaksamattomuutta aheuttava saraus, kuten masennus, anema, unapnea, dabetes, lsäklprauhasen lkatomnta, kroonnen tulehduksellnen saraus, maksan ta munuasten vajaatomnta takka vtamnnpuutos, Metso lstaa. Kun nämä on possuljettu, Metson mukaan vodaan kokella T3- ja T4-yhdstelmähotoa. Sllon täytyy kutenkn varmstaa, ette T3-ptosuus nouse lan korkealle el että hoto on turvallsta. Väärn perusten alotettu ta asantuntemattomast toteutettu T3-hoto vo aheuttaa vakava hattoja ja johtaa jopa saraalahotoon, hän varottaa. Testkö, että... rkanmaan saraanhotoprssä hodettn 183 044 potlasta vuonna 2015. Tays Kehtysvammahuolto tkänemente 11, 33380 tkänem Vahde: 03 311 719 Tays Lahden sädehodon ykskkö Keskussaraalankatu 7, 15850 Laht Vahde: 03 81 911 VALKEAKOSKEN SAIRAALA Salonkatu 24, 37600 Valkeakosk Vahde: 03 311 614 www.tays.f TEKONIVELSAIRAALA COXA OY Bokatu 6 b, L 652, 33101 Tampere Vahde: 03 311 715 KUVANTAMISKESKUS- JA ATEEKKILIIKELAITOS Bokatu 8, Fnn-Med 2, Tampere Vahde: 03 311 611 Saraala-apteekk: Teskonte 35, L 2000, 33521 Tampere Vahde: 03 311 611 22 TERVE IRKANMAA 1 2016 2014 TERVE IRKANMAA 1 2016 23
TaY Terveysteteen ykskkö Bokatu Enste 4 FM 4 6 FM 1 8 FM 2 ENSIAU Acuta K 10 FM 3 C Cx Coxa A 12 FM 5 Bb Tays Slmäkeskus otlashotell E 14 Ba B 1 FM 6-7 G H M O Yläte R Radus Z 1 Z 2 TAXI Z 3 Z 4 hate UUSI ÄÄSISÄÄNKÄYNTI Sädete Y Z 5 hate okkte TaY Lääketeteen ykskkö Verte TaY Lääketeteen ykskkö Arvo Medsnarnkatu Verte rkanmaan Hotokot Lääkärnkatu äässäänajoväylä Kuntokatu Enste Ajolkenne Ensapu Acutaan ja Bokadulle Etuphan rakennustyömaa Q Verte Teskonte Tampereen keskusta KARTTAMERKINNÄT TAXI Rakennustyömaa Asakaspysäkönt TKL busspysäkk Busspysäkk Takstolppa A B 1 Rakennuksen tunnus Nastentauten- ja synnytyspävystys, Lastentauten pävystys Infopste www.tays.f/tayskartta SAAUMINEN SAIRAALAAN Tays Keskus saraalassa rakennetaan parhallaan kolmea uudsrakennusta ja maanalasta pysäkönthalla. Ne otetaan käyt töön vahettan vuosen 2018 2020 akana. Rakentamsen akana joudu taan turvautumaan pokkeus järjestelyhn, kuten kulku retten muutoksn. Nden tarkotus on taata sujuva tomnta ja turvallnen lkkumnen Taysn alueella koko rakentamsen ajan. okkeus järjestelyjen vuoks Taysssa asontn kannattaa vara ta akaa ja saapua pakalle ajossa. ahotte lemme rakentamsesta aheutuvaa härötä. Tays Keskussaraalan alueen lkennejärjestelyt ovat muuttuneet. AUTOLLA Autolla päässäänkäynnlle Radus- rakennukseen ajetaan Teskonteltä Lääkärnkadun rsteyksen kautta. Lasten pävystykseen ja synnytykseen ajetaan Teskon teltä Lääkärnkadun rsteyksen kautta. Tays Ensapu Acutaan, Tekonvelsaraala Coxaan,Tays Sydänsaraalaan, Tays Slmäkeskukseen, otlashotelln, kappe ln ja Fnn-Med -rakennuksssa sjatsevn tompstesn ajetaan edelleen Teskonten ja Kuntokadun rsteyksestä. Huomo, että rsteysalueella on työmaalkennettä. TAKSILLA Takstolpat sjatsevat pää ssään käynnn edustalla ja Kunto kadulla. Kela-taksn tomsto on Radus-rakennuksen 1. kerroksessa neuvonnan okealla puolella. Jos postut saraalasta takslla, on kyytä tlattaessa tärkeää kertoa, mlle ovelle haluat taksn saapuvan. LINJA-AUTOLLA Tampereen keskustan suunnasta tultaessa päässäänkäyntä lähnnä oleva pysäkk on erhetukkeskuksen pysäkk. Kangasalan suunnasta tultaessa päässäänkäyntä lähnnä on Hotokodn pysäkk. YSÄKÖINTI otlalle, hedän läheslleen ja saraalan veralle on varattu pysäkönt pakkoja er puollta Tays Keskussaraalan aluetta. äässäänkäynnn lähesyydessä asakkaden käytössä on Rvparkk. Inva-pysäköntpakat löytyvät R-rakennuksen ssäänkäynnn verestä vasemmalta. Taysn alueen pysäköntpakat ovat maksullsa. Julknen tedote