LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Samankaltaiset tiedostot
LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Nurmien fosforilannoitus

MegaLab tuloksia 2017

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Karjanlannan käyttö nurmelle

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Lisälannoitus kasvukaudella

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Rikinpuute AK

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Myllyvehnän lannoitus AK

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Reijo Käki Luomuasiantuntija

LANNOITEOPAS

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Säilörehun tuotantokustannus

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kasvuohjelmaseminaari

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Transkriptio:

LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019

Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen? Miten lannoitetaan paremmin? Lannoitussuunnittelu on asioiden yhdistelyä Tilatasolla erilaisia lohkoja Vaihtelu kahden ravinteen suhteen Teoriassa lannoitus on helppoa Satovaste? Koko kuva Kierrätysravinteet monimutkaistavat lannoitusta entisestään Lannoituksen nykytila Lannoituksen tavoitteet Paljonko ravinnekilo maksaa? Nykylannoituksen hinta Paljonko ravinnekilo maksaa luomussa? Kun huomioidaan typen käyttökelpoisuus Kalliita ravinteita Paljonko ravinnekilot maksavat tilallasi? Lannoitus ja viljavuusluokkien ylläpito Ravinnepoistuma eri nurmilla Kuinka hyvin lanta toimii lannoitteena? Ravinnepoistumat Avainasiat 29.05.2019 Mattila: Lannoitus prosessina

Lannoitus on merkittävä osa Viljatilan kustannusten jakauma 2017 tuotantokustannuksista Lannoitteet 10 % Muut muuttuvat 24 % Kiinteät 66 % Viljatilan kustannusten jakauma 2017 (palkkavaatimus ja oman pääoman korkovaatimus ei sisällytetty). Luke Taloustohtori 2019. 3

Miten suunnittelet lannoituksen? 4

Miten suunnittelet lannoituksen? Ympäristökorvauksen maksimirajat Kaikki lanta pitää saada levitettyä Lisään vuosittain sadon mukana poistuvat ravinteet Annan viljelysuunnitteluohjelmiston suositella Toistan niitä keinoja, mitkä ovat toimineet aiemminkin Hyödynnän koetilatuloksiin perustuvaa kasvuohjelmaa 5

Miten lannoitetaan paremmin? Nykylannoitus Ravinnetarve Lannoitevalikoima - Mitä lannoitteita? Paljonko maksaa? - Mitä ravinteita? Käyttökelpoisuus? - /N, /P, /K - Kasvien tarve? Maasta vapautuva? - Viljavuusluokat, nostotarve/laskutarve? - Miten nykylannoitus toimii tarpeeseen? - Hinta, sis. Rahti + levitys - Ravinteet ja käyttökelpoisuus - Kalkitus ja multavuushyödyt Parempi lannoitus - Mitä uusia lannoitteita kannattaa käyttää? - Mille lohkoille? Tilakohtainen ratkaisu. 6

Lannoitussuunnittelu on asioiden yhdistelyä Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden käyttökelpoisuus Tukiehtojen ja lainsäädännön rajoitteet 7

Tilatasolla erilaisia lohkoja 8

Vaihtelu kahden ravinteen suhteen Fosfori P Kotipelto Kulmala, ylä Takamaa, mäki Aalto Raivio Takamaa Kuparinen Lammensivu Kulmala, ala Takapelto Kalium K 9 29.05. Mattila: Lannoitus

Teoriassa lannoitus on helppoa Sato Ravinteiden saatavuus Kuva: Wikimedia Commons 10

Vehnän sato (kg/ha) Satovaste? 8000 7500 7000 6500 6000 y = 12,737x + 4982,5 5500 5000 100 150 200 250 Typpilannoitus (kg/ha) 11

Vehnän sato (kg/ha) Koko kuva 10000 8000 6000 4000 2000 0 y = 39,59x + 43,929 0 100 200 300 Typpilannoitus (kg/ha) Kasville käyttökelpoinen typpi (kg/ha) 12 29.05.2019 Mattila: Lannoitus prosessina

Vehnän sato (kg/ha) Koko kuva 10000 8000 0,95 / 6000 4000 2000 3 / y = 39,59x + 43,929 0 0 100 200 300 Typpilannoitus (kg/ha) Kasville käyttökelpoinen typpi (kg/ha) 13 29.05.2019 Mattila: Lannoitus prosessina

Kierrätysravinteet monimutkaistavat lannoitusta entisestään Miten vastaa kasvin tarpeita? Mitä tekee viljavuusluokille? Onko hivenistä hyötyä vai haittaa? 14

Lannoituksen nykytila Mitä lannoitteita käytät? Milloin lannoitat? Kuinka paljon lannoitat? Miten teet päätökset? 15

Lannoituksen tavoitteet Kuinka hyvin lannoitus vastaa tavoitteisiin? Mikä toimii? Mikä ei toimi? Mitä lannoituksessa pitäisi kehittää tilallasi? 16

Lannoitteen ravinteiden arvo /t Paljonko ravinnekilo maksaa? Aineistona Cemagron väkilannoitteet NPKS arviointi tuotteen hinnan perusteella /kg N 0,85 600 500 400 300 200 100 0 y = 0,97x R² = 0,81 0 200 400 600 Lannoitteen hinta /t P 1,94 K 0,70 S 0,38 17

/kg P Nykylannoituksen hinta 10 9 Urea Ammoniumsulfaatti 8 7 6 5 4 3 22-7-0-2 2 Starttifosfori 1 0 0 1 2 /kg N 3 4 5 18

/kg P Paljonko ravinnekilo maksaa luomussa? 35 30 Vinassi 25 20 15 10 5 Broilerhyvä 8-4-4 0 0 2 4 6 8 10 12 /kg N 19

/kg P Kun huomioidaan typen käyttökelpoisuus 35 30 Vinassi 25 20 15 10 5 0 Agra 8-4-4 Broilerhyvä 0 10 20 30 40 /kg N 20

Lannoitteen ravinteiden arvo /tn Kalliita ravinteita 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 - y = 0,93x R² = 0,68 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lannoitteen hinta /tn /kg N 9,78 P 0 K 0,75 S 2,36 21

Mallasohran sadonlisä savimaalla (kg/ha) Paljonko ravinnekilot maksavat tilallasi? Käytetyt lannoitteet Typen vapautuminen ja ravinteiden käyttökelpoisuus /kg 300 250 200 150 100 50 2,2 /kg 0,7 /kg Välttävä Tyydyttävä Tarvitaanko ravinteita? 0 0 5 10 15 20 25 Fosforilannoitustaso kg/ha Luke, 2015. Fosforilaskuri. 22

Lannoitus (kg/ha) Lannoitus ja viljavuusluokkien ylläpito Tavoitteena tyydyttävähyvä taso Ylläpitolannoitus vastaa ravinnepoistumaa Tavoitetason Yläpuolella vähemmän lannoitusta Alapuolella enemmän lannoitusta 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0 0,5 1 1,5 Pitoisuus mg/l 23

Ravinnepoistuma eri nurmilla 6 t ka/ha, 60% Ti, 40% EnR kg/ha N 161 P 17 K 126 Ca 22 Mg 15 S 19 Fe 1,43 Mn 0,25 B 0,06 Cu 0,21 Zn 0,32 Mo 0,004 24 6 t ka/ha, 20% Ti, 40% EnR, 30% PuA, 10% Si kg/ha N 217 P 24 K 145 Ca 69 Mg 20 S 20 Fe 1,64 Mn 0,34 B 0,17 Cu 0,14 Zn 0,28 Mo 0,006 11 t ka/ha, 20% Ti, 40% EnR, 30% PuA, 10% Si kg/ha N 398 P 44 K 266 Ca 127 Mg 37 S 37 Fe 3,00 Mn 0,62 B 0,31 Cu 0,25 Zn 0,52 Mo 0,010

Kuinka hyvin lanta toimii lannoitteena? 8 t ka/ha, 60% Ti, 10% EnR, 30% PuA kg/ha Poistuma Lannoitus Erotus % poistuma N 204 166-38 -19 % P 23 23 1 3 % K 161 169 8 5 % Ca 75 45-30 -40 % Mg 24 23-1 -4 % S 23 18-5 -22 % Fe 1,01 1,00-0,01-1 % Mn 0,39 0,58 0,19 48 % B 0,19 0,06-0,13-68 % Cu 0,26 0,13-0,13-49 % Zn 0,45 0,74 0,29 65 % Mo 0,01 0,01 0,00 33 % 50 m3 lietelantaa Käyttökelpoisuus? Käyttökelpoisuus? 25

Kuinka hyvin lanta toimii lannoitteena? 11 t ka/ha, 20% Ti, 40% EnR, 30% PuA, 10% Si kg/ha Poistuma Lannoitus Erotus % poistuma N 398 166-232 -58 % P 44 23-20 -46 % K 266 169-97 -37 % Ca 127 45-82 -64 % Mg 37 23-14 -38 % S 37 18-20 -53 % Fe 3,00 1,00-2,00-67 % Mn 0,62 0,58-0,05-8 % B 0,31 0,06-0,25-80 % Cu 0,25 0,13-0,12-48 % Zn 0,52 0,74 0,22 41 % Mo 0,01 0,01-0,00-33 % 26 50 m3 lietelantaa 11 t ka/ha hyvää säilörehua?

Ravinnepoistumat Mitä ravinteita palautuu lannoituksessa? Minkä määrät maassa vähenevät nykyisen lannoituksen seurauksena? Onko tämä ongelma? 27

Hyvä lannoitus on Lohkokohtaista: lisätään ravinteita, joita tarvitaan Tasapainoista: huolehditaan kaikista ravinteista Kysymyksiä: Avainasiat Miten nykyinen lannoitus toimii? Ravinteiden hinta? Vastaako poistumaa? Laskuri: https://luomu.fi/tietopankki/lannoitaparemmin/ 28

https://luomu.fi/tietopankki/lannoitaparemmin/ 29