TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

FCG Planeko Oy Hirvensalmen kunta TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 1701-C9805 9.9.2008

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, ehdotus I 9.9.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 Tiivistelmä... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Ranta-asemakaava... 2 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 2 3 Lähtökohdat... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 2 3.1.3 Rakennettu ympäristö...10 3.1.4 Maanomistus...10 3.2 Suunnittelutilanne...10 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet...11 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset...11 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset...11 4.2.1 Osalliset...11 4.2.2 Vireille tulo...11 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...11 4.2.4 Viranomaisyhteistyö...11 5 Ranta-asemakaavan kuvaus...12 5.1 Kaavan rakenne...12 5.2 Mitoitus...12 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...12 5.4 Aluevaraukset...12 5.5 Kaavan vaikutukset...13 5.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...13 5.5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...13 5.5.3 Taloudelliset vaikutukset...13 5.5.4 Sosiaaliset vaikutukset...13 6 Ranta-asemakaavan toteutus...14 Liitteet: - Suostumus ranta-asemakaavan laadinnasta - Osallistusmis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartta ja määräykset 1:5000 - Tilastolomake

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 1 ( 14 ) HIRVENSALMEN KUNTA TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 1.9.2008 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa. Ranta-asemakaavan muutos koskee Parkkolan kylän tiloja 1:153, 1:154 1:155, 1:156, 1:157, 1:158, 1:159, 1:160, 1:161 ja 1:162 sekä Ripatin kylän tiloja 7:10, 7:11, 7:12, 7:13, 7:14, 7:15, 7:16, 7:17, 7:18, 7:19 ja 7:22. Muutos koskee Ilokallionniemen ranta-asemakaavan kortteleita 1 4 sekä Tuhankosken ranta-asemakaavan kortteleita 1 3 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaava koskee osaa tilasta 1:163. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 1 7 sekä maa- ja metsätalousalueet. Ranta-asemakaavalla muodostuu maa- ja metsätalousalue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueet sijaitsevat Hirvensalmen taajaman lounaispuolella Kissakosken läheisyydessä. Kuva 1. Ranta-asemakaava-alueiden sijainti.

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 2 ( 14 ) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutoson lähtenyt vireille kaavaalueen maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu pidettiin 24.1.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 17.4 17.5.2008 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.200v välisen ajan. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan muutoksella alueella säilytetään 19 omarantaista lomaasumiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa. Voimassa olevan ranta-asemakaavan rakennusoikeuksia muutetaan vastaamaan kunnan rakennusjärjestystä. Ranta-asemakaavalla on osoitettu lääninhallituksen vahvistamatta jättämä korttelialueen osa maa- ja metsätalousalueeksi. Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavamuutoksen pinta-ala on n. 59 ha. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutos alueet sijaitsevat Parkkolan ja Ripatin kylissä Hirvensalmen taajaman lounaispuolella Kissakosken läheisyydessä. Alueelle on lohkottu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset lomarakennuspaikat Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 7.8.2008. Inventoinnin teki biologi, FM Minna Eskelinen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia kohteita ovat Natura-suojeluverkostoon kuuluvat Tuhankoski ja Ripatinkoski sekä

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 3 ( 14 ) Tuhankosken alue rantametsineen. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä lajeista Tuhankosken eläimistöön kuuluvat koskikara ja saukko, joka on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji. Ilokallionniemen alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Maisema Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Alue on rakenteeltaan seudulle tyypillistä ruhjelaaksojen muovaamaa jyrkkäpiirteistä, suuntautunutta kalliomäkimaisemaa. Pinnanmuodot ovat pienipiirteissään vaihtelevia ja maaston suhteelliset korkeuserot suuret. Vahvajärven eteläosa on topografialtaan korkeinta seutua. Tuhankosken selvitysalue sijoittuu Vahvajärven ja Iso Metsälammen rannoille. Maisema on vesien sekä kumpareisten metsien muodostamaa mosaiikkia. Maisemaltaan arvokkaimman kokonaisuuden muodostavat Tuhankosken vesireitti sekä Surmankalliot. Rantaan viettävät rinteet ovat jyrkkyydeltään vaihtelevia. Pinnanmuodot ovat tasaisemmat selvitysalueen itäosassa. Metsät ovat vaihtelevasti mänty- ja kuusivaltaisia sekä lehtipuuvaltaisia rantametsiä. Alueelle on tehty jo ranta-asemakaavaan merkityt tiet. Lisäksi alueella kulkee vesijohto, joka ohittaa Surmankalliot vesistöalituksena. Ilokallionniemen selvitysalue sijaitsee Iso-Sämpiän pohjoisrannalla. Maisema on tavanomaista metsämaata. Pohjoisosassa on tehty hakkuita, keskiosissa vallitsevat nuoret mäntymetsät ja eteläosassa sekä rannoilla kuusivaltaiset metsät. Eteläosassa maasto on tasaista. Alueelle on tehty uutta tiestöä. Vesiluonto Selvitysalueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. 1 Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen (14), Mäntyharjun reitin (14.9) yläosan ja Puulan alueeseen (14.92). Kissakosken, Tuhankosken ja Ripatinkosken kautta purkautuvat Puulan ja sen yläpuoliset vesistöt Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Vesistöjä ja vesistöalueita koskevia tietoja on saatu Etelä-Savon ympäristökeskuksen kotisivuilta sekä ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötieto-järjestelmästä. 2 Tuhankosken ranta-asemakaava-alue sijaitsee Vahvajärven eteläosassa, johon veden laskevat Iso Metsälammesta Tuhankosken kautta. Ilokallionniemen ranta-asemakaava-alue sijaitsee Iso Sämpiän pohjoisrannalla. Sekä Vahvajärvi (1388,8 ha), Iso Metsälampi (81,8 ha) että Iso-Sämpiä (156 ha) ovat karuja ja kirkasvetisiä järviä. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa ne on luokiteltu veden laadultaan erinomaisiksi. Myös alueella virtaavat kosket ovat laadultaan erinomaisia. Kasvillisuus Selvitysalue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen ala-alueeseen, ja Etelä-Savon eliömaakuntaan. Tuhankosken selvitysalueella metsät ovat puustoltaan ja metsätyypeiltään vaihtelevia. Hakolahdenvuoren alueen uudistuskypsät mäntykankaiden kasvillisuus vaihtelee mustikkatyypin (MT) tuoreista kankaista puolukkatyypin (VT) kuivahkoihin kankaisiin. Mäen laella kasvaa paikoin lehtokuusamaa. Keskiosan 1 Hertta-ympäristötietojärjestelmä 2 www.ymparisto.fi, Hertta-ympäristötietojärjestelmä

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 4 ( 14 ) soistuneella rannalla on koivuluhtaa sekä luhtaista pajukkoa ja ojitettua korpea. Näitä alavia alueita reunustavat puustoltaan varttuneet tuoreet kuusikankaat, joita on Iso Metsälammen rantaan saakka. Paikoin kasvillisuus on rehevämpää käenkaali-mustikaatyypin (OMT) lehtomaista kangasta sekä käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoretta lehtoa. Tuhankosken rannassa metsät ovat nuoria. Tuhankosken etelärannassa koskijakson kohdalla on kapealti uudistuskypsää havu-lehtipuukangasta, jossa puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, mänty ja koivu, alikasvoksen koivu, pihlaja ja harmaaleppä. Kasvillisuus on pääosin lehtomaista kangasta. Tyypillisiä lajeja ovat käenkaali, metsäkastikka, metsämansikka, nuokkuhelmikkä ja metsäimarre. Ranta on louhikkoinen. Surmankallion alueella vallitsevat tuoreet ja kuivahkot mäentykankaat. Rantakasvillisuus on pääosin niukkaa. Tyypillisiä lajeja ovat rantakukka, ranta-alpi, terttualpi, ruokohelpi ja suomyrtti. Iso Metsälammen puolella rannat ovat rehevämmät ja matalammat. Tyypillisiä lajeja ovat järviruoko, viiltosara, keltakurjenmiekka, kurjenjalka, rantaleinikki ja suomyrtti. Hakolahdenvuoren eteläpuolella on uudistuskypsiä mäntykankaita (kortteli 6). Alueella kulkee vesijohto. Ilokallionniemen metsät ovat talousmetsää. Niemen eteläosassa sekä rantametsissä vallitsevat puustoltaan varttuneet mustikkatyypin (MT) tuoreet kuusikankaat. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mustikka, kangasmaitikka, metsäkastikka, metsälauha ja oravanmarja. Paikoin on myös käenkaalimustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita. Keksiosassa vallitsevat nuoret mäntyvaltaiset metsät ja siemenpuuasentoon hakatut mäntykankaat, jotka ovat tuoreita kankaita sekä puolukkatyypin (VT) kuivahkoja kankaita. Rantapensastoissa kasvaa koivua, harmaaleppää, mäntyä ja korpipaatsamaa. Rantakasvillisuuteen kuuluvat mm. suomyrtti, rantakukka, ranta-alpi, järviruoko ja kastikat. Selvitysalueen länsirannalla on järviruokovyöhyke.

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 5 ( 14 ) Ilokallionniemen rannat ovat pinnanmuodoiltaan tasaisia kuusimetsiä (kortteli 2). Eläimistö Tuhankosken nisäkäslajistoon kuuluvat mm. saukko ja majava. Varsinaista linnustoselvitystä ei tehty selvitysajankohdasta johtuen. Linnustotiedoissa on hyödynnetty Hirvensalmen länsiosan rantayleiskaavan luontoselvitystyössä kerättyä aineistoa. 3 Selvitysalueiden metsälinnusto on tavanomaista kangasmetsien lajistoa. Poikkeuksena ovat Tuhankosken lehtipuuvaltaiset rantametsät, joilla voi olla merkitystä valkoselkätikan ruokailualueina. Tuhankoskella talvehtii koskikara. Lisäksi vesilinnut, kuten sinisorsa ja tavi, viihtyvät rauhallisen vesireitin varrella. Surmankallioiden pohjoispuolella havaittiin ruokailevia kuikkia (4 y). Kuikka kuuluu Vahvajärven pesimälinnustoon, kuten myös selkälokki, kalatiira, kalalokki ja laulujoutsen. Kalalokkia lukuun ottamatta näiden lajien pesäpaikkoja ei sijoitu selvitysalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Ilokallionniemen alueella ei tehty linnusto- tai muita eläimistöhavaintoja. Iso- Sämpiän karuilla rannoilla tyypillisiä lajeja ovat kalalokki, kalatiira ja rantasipi. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista Tuhankoski on saukon elinaluetta. Elinpiirinsä se valitsee ravinnon saatavuuden, suojaisien pesimä- ja lepopaikkojen esiintymisen sekä sen mukaan, pääseekö veteen myös talvella. Pesä on puun juurakon alla tai jossain muussa suojaisassa paikassa rannan läheisyydessä. Saukolla on laaja saalistusalue, jonka eri osiin se saapuu säännöllisin väliajoin. Koiras voi hallita jopa 40 km:n pituudelta rantaa. 3 Eskelinen, M. & Kärkkäinen, J. 2008: Hirvensalmen länsiosan rantayleiskaava. Luonto- ja maisemaselvitys. FCG Planeko Oy.

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 6 ( 14 ) Lintudirektiivilajeista sulana pysyvällä Tuhankoskella talvehtii koskikara. Lisäksi Vahvajärven pesimälinnustoon kuuluvat kuikka, kalatiira ja laulujoutsen. Selvitysalueilta ei havaittu eikä ole tiedossa valtakunnallisesti uhanalaisia eliölajeja. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) lajeja ovat saukko ja koskikara. Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueen luonnonsuojelullisesti arvokkaimman alueen muodostaa Tuhankoski, joka kuuluu osana Mäntyharjun reitin koskia (FI0500060) Naturasuojeluverkostoon. Tuhankoski rantametsineen muodostaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen, jossa on luhtaista rantaa sekä paikoin rantalehtoa. Rehevät lehtolaikut sekä rantaluhdat ovat pienialaisia, paikallisesti arvokkaita metsälain (MetsäL 10 4 ) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Selvitysalueilla ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29 ) tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a ) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Maisemallista arvokkaita alueita ovat Tuhankosken ranta-asemakaavaalueella Tuhankosken koskimaisema sekä Surmankalliot ja Pöllönniemi. Tuhankosken ranta-asemakaava-alueen luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet sekä silmälläpidettävät lajit (punainen ympyrä). Tuhankoski (vihreä rasteri) kuuluu Mäntyharjun reitin kosket Natura 2000- alueeseen ja muodostaa maakunnallisesti arvokkaan luontokokonaisuuden (ruskea katkoviiva). Surmankalliot ja Pöllönniemi ovat luonnonmaisemaltaan arvokkaita kohteita (sininen rasteri). 4 Metsälaki (12.12.1996/1093); Metsäasetus (20.12.1996/1200)

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 7 ( 14 ) Ilokallionniemen ranta-asemakaava-alueen läheisyydessä sijaitsee Ripatinkoski, joka kuuluu Mäntyharjun reitin kosket Natura 2000-alueeseen. 1. Mäntyharjun reitin kosket (FI0500060) Pinta-ala: 37 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: valkoselkätikka (CR), koskikara (NT), saukko (NT) Mäntyharjun reitin kosket (FI0500060) on liitetty Natura-suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Selvitysalueilla Natura-alueeseen kuuluvat Tuhankoski sekä Ilokallionniemen länsipuolen lahteen laskeva Ripatinkoski. Kosket muodostavat osittain luonnontilaisen vesistöreitin Vahvajärvi - Iso-Sämpiä Tuusjärvi Lahnavesi - Tarhavesi. Pyhäkosken kautta on lisäksi yhteys Pyhäjärveen. Korkeuserona reitillä on 10,2 m. Luonnontilaisuuden lisäksi koskien arvoa nostaa niiden maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Mäntyharjun reitin kosket ovat linnuille tärkeitä talvehtimis- ja levähdysalueita. Puuskankosken rantametsät ovat lisäksi uhanalaisen lajin elinaluetta. Mäntyharjun reitin kosket muodostavat arvokkaan vesistöluonnon suojelukohteen. Kaikki kosket ovat tärkeitä lohikalojen kutualueita, joilla mm. harjus ja järvitaimen lisääntyvät. Talvella sulana pysyvät kosket tarjoavat erinomaisen talvehtimisalueen koskikaroille, joita esimerkiksi Tuhankoskessa on havaittu talvehtimassa useita. Kosket ovat aikaisin keväällä sulapaikkoja tarjoavina myös arvokkaita vesilintujen levähdysalueita. Parhaimpina keväinä alueella levähtää kymmeniä laulujoutsenia. Koskien arvoa nostaa vielä Tuhankoskella havaittu saukko, jolle luonnontilaiset kosket tarjoavat hyvän elinympäristön. Suojelu kohdistuu seuraaviin luontodirektiivin luontotyyppeihin: Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja boreaaliset luonnonmetsät. Tuhankosken suoje-

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 8 ( 14 ) lun toteutuskeinona on vesilaki. Puuskankosken rantametsät kuuluvat uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman II-alueisiin. Uutta aluetta on Tuhankoski. 2. Tuhankoski Pinta-ala: 18,7 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: koskikara (NT), saukko (NT) Vesistö-, kasvillisuus-, eläimistö- ja maisemakohde. Tuhankoski on iso ja vuolas koski, jonka kautta suurin osa Iso Metsälammen vesistä laskee Vahvajärveen. 5 Tuhankosken pituus on noin 100 metriä ja leveys noin 30 metriä. Yhdessä sitä koskea edeltävien ja sen jälkeisen kapeikkojen kanssa se muodostaa noin puolen kilometrin pituisen vesireitin. Kosken varrella olevat metsät ovat valtaosin nuoria männiköitä ja kuusikoita. Rannassa on kapea lehtipuuvyöhyke, jolla kasvaa leppää, koivua ja haapaa. Varttuneempaa puustoa on Mustaniemessä ja reitin länsipäässä etelärannalla, jossa puusto on kuusivaltaista. Metsät ovat valtaosin rehevää lehtomaista kangasta. Selvitysalueen ulkopuolella on paikoin on käenkaalioravanmarjatyypin (OMaT) tuoretta lehtoa sekä saniaistyypin (FT) kosteaa lehtoa. Pohjoisrannan soistuneet rannat ovat luhtaisia. Surmankallioiden kasvillisuus on niukkaa ja karua. Pohjoisrannan rantaluhta on puustoltaan varttunutta koivuluhtaa. Vallitsevan latvuskerroksen muodostavat koivu, tervaleppä ja mänty. Alikasvoksena kasvaa koivua, pensaskerroksessa tervaleppää ja korpipaatsamaa. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mm. ranta-alpi, korpikastikka, kurjenjalka, terttualpi, luhtamatara, luhtavuohennokka, metsäalvejuuri, suoputki ja rentukka. Reunoilla on vanhoja ojituksia. Lahdenpohjukan rantasuo on luhtaista pajukkoa, jossa kasvaa mm. suomyrttiä, jouhisaraa, kurjenjalkaa ja vaiveroa. Tuhankoski on maisemallisesti arvokas koskijakso. 5 Tikkanen, O-P. 1994: Hirvensalmen luonto ja arvokkaat luontokohteet. Mikkelin seudun ympäristökeskus.

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 9 ( 14 ) Tuhankosen suvantojakson pohjoisrannalla on luhtaista koivikkoa. 3. Surmankalliot Maisemakohde. Surmankalliot on karu, kallioinen niemi ja jäkäläpeitteinen kalliojyrkänne, joka kuuluu Tuhankosken vesireitin maisemaan. Metsät ovat harvapuustoista, varttunutta mäntykangasta. Kallion laella puusto on nuorta. Surmankalliot kuuluu Vahvajärven vesimaisemaan.

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 10 ( 14 ) 4. Pöllönniemi Maisemakohde. Kallioisen niemen puusto on varttunutta männikköä. Kasvillisuus vaihtelee kuivahkoista kankaista kuiviin kankaisiin. Niemet ja lahti muodostavat suojaisan vesimaiseman. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueelle on lohkottu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset lomarakennuspaikat, mutta rakennuksia ei ole rakennettu. Tila 7:22 on myyty yksityiselle. Palvelut haetaan Kissakoskelta sekä Hirvensalmen taajamasta. Rakennuspaikat ovat Bonvesta Oy:n omistuksessa. Tilan 1:52 omistaa yksityishenkilö. Metsäalueet ovat UPM-Kymmene OYJ:n omistuksessa Omistajien yhdyshenkilö: Reijo Turunen PL 32 37601 Valkeakoski 3.2 Suunnittelutilanne Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Etelä-Savon seutukaava Ympäristöministeriö vahv. 18.2.2000 Tuhankosken rantaasemakaava Lääninhallitus vahv. 17.10.1985 Ilokallioniemen rantaasemakaava Lääninhallitus vahv. 17.10.1985 Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto hyv. 2004, tullut voimaan 1.7.2007 Pohjakartta Maanmittauslaitos hyv. pp.kk.2008 Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty maastokartta-aineistosta laadittua 1:5000 mittakaavaista karttaa. Kartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Lupa kartan käyttöön on annettu 26.2.2008. Etelä-Savon seutukaavassa ei ole suunnittelualuetta koskevia varauksia. Etelä-Savon maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt. Maakuntakaavan luonnos oli nähtävillä vuoden 2008 alussa. Alustavan aikataulun mukaan maakuntakaava hyväksyttäisiin vuoden 2008 aikana. Tuhankosken ja Ilokallioniemen ranta-asemakaavoissa alueelle on osoitettu 19 omarantaista lomarakennuspaikkaa, vesialue sekä maa- ja metsätalousalueet.

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 11 ( 14 ) 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle Bonvesta Oy / UPM- Kymmene Oyj:n tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on nostaa olemassa olevien ranta-asemakaavojen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus vastaamaan Hirvensalmen kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Yksityishenkilö on antanut suostumuksen ranta-asemakaavan laatimiseen kiinteistölleen 7:22 7.9.2008. Vuonna 1985 hyväksytyssä kaavassa osoitettu rakennusoikeus tämän päivän rakentajalle ei ole enää riittävä minkä johdosta rakennusoikeuden nosto on perusteltua. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireille tulo Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Viranomaiset: Etelä-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto Vesialueen osakaskunnat Alueelliset sähkö- ja teleyhtiöt Kaavan muutoksen vireille tulosta on tiedotettu kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloa koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä 29.4.2008 ja kunnan ilmoitustaululla. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Alustavat luonnokset valmistuivat maaliskuussa 2008. Valmisteluaineisto (kaavaluonnos) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 17.4. 17.5.2008. Valmisteluaineistosta annettiin kolme lausuntoa. Lausuntojen perusteella kaavaselostusta tarkennettiin Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2007 välisen ajan. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa on neuvoteltu kaavan muutoksen käynnistämisestä 24.1.2008.

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 12 ( 14 ) 5 Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Mitoitus Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 10 lomarakennuspaikkaa Ilokallioniemeen ja 9 lomarakennuspaikkaa Tuhankosken alueelle voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Tiloille on osoitettu 19 omarantaista rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen lukumäärä on yhteneväinen voimassa olevan ranta-asemakaavan laskennallisen rakennusoikeuden kanssa. Ranta-asemakaavalla ei kasvateta rakennuspaikkojen lukumäärää. Rakennusoikeuden nosto on perusteltua tämän päivän rakennustarve huomioiden. Luontoinventoinnissa ei tullut esille seikkoja, mitkä estäisivät rakennusoikeuden noston. Rakennuspaikkojen 0,5 ha:n koko puoltaa myös nostoa. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennuspaikat on osoitettu vanhan ranta-asemakaavan mukaisille paikoilleen. Tällä ranta-asemakaavalla nostetaan alueen rakennusoikeutta. Kaava toteuttaminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. 5.4 Aluevaraukset RA Lomarakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, kerrosalaltaan 25 m²:n saunan, sekä kolme talousrakennusta. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Alle 80 m²:n rakennukset on rakennettava vähintään 20 m:n ja yli 80 m²:n vähintään 40 m:n päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 10 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Alueelle on osoitettu 19 lomarakennuspaikkaa seitsemään eri kortteliin. Rakennuspaikkojen pinta-alat vaihtelevat 4745-6036 m 2. Rakennukset saavat olla yksikerroksisia ja kullekin rakennus-paikalle saa rakentaa 250 k-m². Jätevesien kokoamisessa ja käsittelyssä noudatetaan mitä rakentamisajankohtana voimassa olevissa Hirvensalmen kunnan rakennusjärjestyksessä, ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kaavan rakennuspaikoilla sovelletaan kaavan vahvistamisajankohdan mukaisten ympäristönsuojelumää-

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 13 ( 14 ) räysten mukaista perusvaatimustasoa tai vastaavaa myöhempää vaatimusluokkaa. Näillä rakennuspaikoilla sovellettavana perusratkaisuna on mahdollisten käymälävesien kokoaminen erillisellä viemärillä tiiviiseen säiliöön. M-1 Maa- ja metsätalousalue Rakentamisalueiden ulkopuoliset alueet on kaavoitettu maa- ja metsätalousalueiksi. Rakennuspaikkojen lähellä metsien käsittelyssä tulee noudattaa ensisijaisesti maisemalliset arvot huomioivaa metsänkäsittelytapaa. W Vesialue Tuhakoseken ranta-asemakaavan mukainen vesialue on osoitettu vesialueeksi Liikenne Alueelle on rakennettu kaavassa osoitetut tieyhteydet. 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. 5.5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.5.3 Taloudelliset vaikutukset 5.5.4 Sosiaaliset vaikutukset Luontoinventoinnissa ei ole tavattu sellaisia kasvi- tai eläinlajeja jotka estäisivät alueelle rakentamisen. Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava ja tällä ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella nostetaan ainoastaan olemassa olevien korttelialueiden rakennusoikeutta. Tällainen muutos ei vaaranna arvokkaimman alueen, Tuhankosken, luontoarvoja. Olemassa olevat rakennuspaikat sijoittuvat myös arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle, joten kaava ei vaaranna näiden kohteiden olemassa oloa. Tarvittavat tieyhteydet on jo rakennettu alueelle, joten rakennuspaikkojen käyttöönoton vaikutukset jäävät vähäisiksi. Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Maisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kunnalla ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella.

FCG Planeko Oy Kaavaselostus, luonnos 14 ( 14 ) 6 Ranta-asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Hirvensalmen kunta valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. FCG Planeko Oy Kuopiossa 9.9.2008 Timo Leskinen DI, Aluepäällikko Simo Kaksonen Tekn. yo, suunnittelija