SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ELFVIKINKUJA 2, ESPOO 22501000-004
Sisältö 1 Rakennushankkeen yleistiedot 1 1.1 Rakennuskohteen nimi ja osoite 1 1.2 Projektin osapuolet 1 2 Kohteen yleiskuvaus 2 2.1 Muutos ja korjaustoimenpiteet 2 2.2 Aikaisemmat tutkimukset ja käytössä olleet asiakirjat 2 2.3 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat 2 3 Tutkimusmenetelmät 2 3.1 Rakenneavaukset 2 4 Rakenteet 2 4.1 Alapohja ja maanvastaiset seinät 2 4.2 Julkisivut, ulkoseinät, ikkunat, ovet ja em. liitokset 4 4.2.1 Rakenne 4 4.2.2 Havainnot ja mittaustulokset 4 4.2.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 6 4.3 Välipohjat, väliseinät ja pintarakenteet 7 4.3.1 Rakenne VP1, kellarin ja 1krs välipohja 7 4.3.2 Rakenne VP2, 1. ja 2. krs välipohja 8 4.3.3 Havainnot ja mittaustulokset 9 4.3.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 9 4.4 Yläpohjat ja vesikatot 10 4.4.1 Rakenne 10 4.4.2 Havainnot ja mittaustulokset 11 4.4.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 11 4.5 Piha-alueet 11 5 Yhteenveto 13 Liitteet 13
1 Rakennushankkeen yleistiedot 1.1 Rakennuskohteen nimi ja osoite Elfvikinkuja 2 02600 Espoo Lyhyt kuvaus Kohde on 1950 luvulla valmistunut, puolitoistakerroksinen omakotitalo, jossa on betonirakenteinen kellarikerros. Rakennus on ollut pitkään käyttämättömänä ja kylmillään, mutta rakennuksessa on vielä käyttäjän irtaimistoa. Rakennuksen sähkö- ja vesiliittymät on suljettu. Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja rajaukset: Sisäilmasto- ja kosteusteknisen kunnon arviointi mahdollista korjausta varten. Tutkimuksen yhteydessä ei ole tarkastettu rakennuksen LVIA- tai sähköjärjestelmiä eikä energiataloutta. Tutkimusajankohta ja tutkijat: Sami Isoniemi, 9.3.2017 1.2 Projektin osapuolet Tilaaja: Senaatti-Kiinteistöt Oy Tilaajan yhteyshenkilö: Teuvo Palasrinne teuvo.palasrinne@senaatti.fi Kiinteistön omistaja: Senaatti-kiinteistöt Tutkimusryhmä: Heli Hurskainen, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy heli.hurskainen@sweco.fi Sami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy sami.isoniemi@sweco.fi 0407749886 1(13)
2 Kohteen yleiskuvaus Rakennusvuosi: 1949 Käyttötarkoitus: omakotitalo Kerrosala: ei tiedossa Hyötyala: ei tiedossa Tilavuus: ei tiedossa Perustamistapa: maanvarainen Kantava runko: puurunko, kellari betonia 2.1 Muutos ja korjaustoimenpiteet Rakennuksen muutos- ja korjaustoimenpiteistä ei ole dokumentoitua tietoa 2.2 Aikaisemmat tutkimukset ja käytössä olleet asiakirjat Asbesti ja haitta-aine tutkimus, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, 2.12.2016 2.3 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Kohteesta ei ole käytettävissä vanhoja sisäilmatutkimuksia. 3 Tutkimusmenetelmät 3.1 Rakenneavaukset Kohteessa on tehty rakenneavauksia, joiden sijainnit on esitetty pohjakuvassa liitteessä 2. Rakenneavauksista on otettu materiaalinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten, joiden tulokset on esitetty liitteessä 1. 4 Rakenteet 4.1 Alapohja, maanvastaiset seinät ja kellaritilat Rakennuksessa on maanvaraiset perustukset, jotka muodostuvat todennäköisesti betonianturoista (ei tarkastettu tutkimuksen yhteydessä). Kellarin maanpaineseinät ja maanvarainen alapohjalaatta ovat betonia. Salaojituksesta ei ole tietoa. Rakennuksen kellaritiloissa sijaitsee sauna, pesuhuone, varastotiloja ja lämminvesivaraaja. Varastotiloissa ja käytävillä on runsaasti tavaraa, joten kaikkiin kellaritiloihin ei ollut pääsyä. Kellaritiloihin kulku on suoraan ulkoa pääsisäänkäynnin alta ja sisäportaita pitkin ensimmäisestä kerroksesta. Portaat ovat erittäin huonossa kunnossa ja niissä on silminnähtävää lahoa (Kuva 2). Maanpaineseinien ulkopinnoissa on näkyvillä paljon sammalta. Sisäpuolelta seinien pinnoitteet ovat kupruilleet, irronneet ja niissä on näkyvää kalkkisaostumaa. Kellarin kuivien tilojen maanvaraisen laatan pinnoitteet ovat paikoin irronneet ja laatassa on näkyviä halkeamia. Betonilaatan sisään rakennetut kynnyspuut ovat lahonneet kokonaan pois (Kuva 1). Seinäpinnoissa ja puurakenteissa on näkyvää mikrobikasvustoa ja lahoa. 2(13)
Kellarissa sijaitsevien märkätilojen lattiat ovat betonipintaisia. Lattiapinnassa on näkyvissä kalkkisaostumaa ja likaa. Lattia on myös halkeillut monesta kohdasta. Saunan seinissä on puuverhoilu, joka on alkanut lahota alareunastaan. Lisäksi seinissä, lauteissa ja muissa puupinnoissa on silminnähtävää mikrobikasvustoa. Kuva 1:Kellarissa on lahonneita puurakenteita Kuva 2: Maanvastaisen seinän pinnoitteet ovat irronneet 4.1.1 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kellarin lattiassa ja maanvastaisissa seinissä on visuaalisesti arvioituna kohonnutta kosteutta, joka on irrottanut pinnoitteet alustastaan. Lisäksi lattiassa on halkeamia ja lahonnutta puutavaraa. Maanvastaisten rakenteiden kosteuden kohoamista aiheuttaa ympäröivän maa-aineksen kosteussisältö, johon vaikuttaa hule- ja pohjavesien määrä. Rakennuksen salaojituksessa on todennäköisesti puutteita, koska rakennekosteus on päässyt kohoamaan. Kellaritilojen korjauksen yhteydessä tulee maanvastaisten ulkoseinien veden- ja lämmöneristystä parantaa ulkopuolelta. Samalla asennetaan salaojitus- ja sadevesijärjestelmät. Seinien sisäpinnat tulee pinnoittaa uudelleen vesihöyryä läpäisevillä pinnoitteilla. Lattiarakenteesta tulee poistaa lahonnut puutavara, injektoida halkeamat ja päällystää se vesihöyryä läpäisevällä pinnoitteella. Saunatiloista tulee purkaa kaikki lahoja mikrobivaurioitunut materiaali. 3(13)
4.2 Julkisivut, ulkoseinät, ikkunat, ovet ja em. liitokset 4.2.1 Rakenne 1. ~10 mm julkisivurappaus+verkko 2. rakennuspahvi 3. 25 mm vinolaudoitus 4. rakennuspahvi 5. 100 mm kantava puurunko + purueriste 6. rakennuspahvi 7. 25 mm vinolaudoitus 8. 8 mm puukuitulevy + tapetti Kuva 3: Rakennetyyppi ulkoseinän rakenneavauskohdassa RA 2 Kuva 4: Ulkoseinä, rakenneavaus RA1, ulkopuolelta Kuva 5: Ulkoseinä, rakenneavaus RA2, sisäpuolelta 4.2.2 Havainnot ja mittaustulokset Ulkoseinän rakenteen selvittämiseksi ulkoseinärakenteeseen tehtiin useita rakenneavauksia. Ulkoseinän purueristeet olivat silmämääräisesti hyvässä kunnossa ulkoseinään tehdyissä avauksissa RA1 (Kuva 4) ja RA2 (Kuva 5). Ulkoseinien sisäpinnoissa oli monin paikoin nähtävissä paljon vesivuotojälkiä ja silmin havaittavaa mikrobikasvustoa pinnoilla. Lisäksi korkean kosteuden takia sisäpintojen tapetit olivat monin paikoin irronneet alustastaan. Rakennuksen julkisivujen rappaus oli hyvin haurasta, halkeillutta ja irronnut monin paikoin alustastaan. (Kuva 6). Rakenteen ilmatiiveys on heikko. 4(13)
Kuva 6: Julkisivurappaus on pahoin halkeillut Ulkoseinän yläosaan tehdyssä rakenneavauksessa RA4 (Kuva 8) havaittiin, että purueristeet ovat painuneet paljon, eikä rakenneavauskohdassa ollut lainkaan eristettä ulkoseinässä. Samassa rakenneavauskohdassa oli havaittavissa jäätä rakenteessa (Kuva 8). Rakenteen korkean kosteuden ja suotuisten olosuhteiden takia rakenteen pinnalle oli syntynyt silminnähtävää mikrobikasvustoa. Rakenneavauksesta otettiin myös mikrobinäyte MR2, jossa todettiin kohonnut mikrobipitoisuus ja kosteusvaurioon viittaavaa Trichoderma-homesukua. Kuva 7: Rakenneavauskohdat RA4 ja RA5 Kuva 8: Rakenneavauksessa RA4 nähtävissä lahoa ja mikrobivaurioita rakenteessa. Kohdasta otettiin näyte MR2 5(13)
Kuva 9: Rakenneavaus RA6, portaikon ulkoseinä. Toiseen kerrokseen johtavien portaiden ulkoseinään tehdyssä rakenneavauksessa RA6 (Kuva 6) havaittiin myös jäätä, eikä ulkoseinässä ollut lainkaan purueristettä avauskohdassa. Muista ulkoseinärakenteista poiketen portaikon ulkoseinässä oli käytetty aaltopahvia. Rakenne oli avauskohdasta silminnähden kastunut. Rakennuksen ikkunat olivat pahoin kuluneet. Ikkunoissa ei ole lainkaan vesipeltejä tai suojapellityksiä, koska ikkunat ovat asennettu aivan ulkoseinärakenteen ulkopintaan. Kellarin ikkunat sijaitsevat lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa. (Kuva 10), mikä mahdollistaa sadeveden ja sulamisvesien valumisen ikkunoiden kautta rakenteisiin. Kuva 10: Ikkunat ja ovet ovat pääosin purkukuntoiset 4.2.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen ulkoseinärakenteissa on laho- ja mikrobivaurioita monin paikoin. Ikkunat ja ovet ovat pahoin kuluneita. Julkisivurappaus on heikossa kunnossa, joten säärasituksen myötä sadevesi pääsee kulkeutumaan ulkoseinärakenteisiin. Ulkoseinien heikko ilmatiiveys ja purueristeen mikrobikasvusto ovat sisäilman laadun kannalta heikentäviä riskitekijöitä. 6(13)
Ulkoseinän korjauksen yhteydessä tulee uusia julkisivurappaus, purkaa kaikki vaurioituneet rakenteet ja korvata ne uusilla rakennusmateriaaleilla. Ulkoseinien purutäyttöä tulee täydentää yläosaan. Ikkunat ja ovet on uusittava. 4.3 Välipohjat, väliseinät ja pintarakenteet 4.3.1 Rakenne VP1, kellarin ja 1krs välipohja 1. ~10 mm laminaatti (1. kerroksen lattiapinnoite) 2. ~32 mm lattialaudoitus 3. rakennuspahvi 4. 350 mm purueriste + lattian kantavat puurakenteet 5. betonilaatta (kellarin katto) Kuva 11:1.krs lattian välipohjarakenne rakenneavauskohdassa RA 3 Kuva 12: Välipohja, rakenneavaus RA 3, 1. krs lattia Kuva 13: Välipohja, rakenneavaus RA 3, eristetila. Kohdasta otettiin näyte MR1 7(13)
4.3.2 Rakenne VP2, 1. ja 2. krs välipohja 1. ~25 mm kattopaneeli 2. 25 mm koolaus 3. rakennuspahvi 4. 50 mm purueriste + 100x50 koolaus 5. umpilaudoitus Kuva 14: 1. krs katon välipohjarakenne rakenneavauskohdassa yläpuolella välipohjan kantavarakenne ja 2. kerroksen lattiarakenteet Kuva 15: Välipohja, rakenneavaus RA 5, 1.krs katto. Kohdasta otettiin näyte MR3 Kuva 16: Välipohja, rakenneavaus RA 5, 1. krs katto Väliseinärakenteisiin ei tehty rakenneavauksia. Väliseinärakenteena oli 1. ja 2. kerroksen tiloissa puurankaiset levy- tai paneelipintaiset seinät. 8(13)
Kuva 17: 1. kerroksen kellarin portaan viereinen sisäänkäynti, väliseinien homekasvustoa Kuva 18: 2. kerroksen väliseinien kosteusvauriojälkiä ja homekasvustoa 4.3.3 Havainnot ja mittaustulokset Välipohjan rakenneavaus (RA3) 1.kerroksen lattiaan sijoitettiin ulkoseinän viereen kohtaan, jossa ei ollut havaittavissa kosteusvaurioita. Purueriste oli hieman tummunutta kellarin betoniholvin päällä ulkoseinän vieressä (Kuva 13). Rakenteesta otettiin mikrobinäyte MR1, josta ei todettu kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Ensimmäisen kerroksen lattian pintarakenteet olivat suhteellisen hyväkuntoiset, lukuun ottamatta paikallista kosteusvaurion kohtaa ja 1. kerroksen wc-tilan lattiaa. Ensimmäisen kerroksen katon rakenneavaus (RA5) sijoitettiin kohtaan, jossa oli havaittavissa kattovuodon aiheuttama kosteusvaurio. Kohdasta otettiin näyte MR3, josta todettiin kohonneita mikrobipitoisuuksia ja kosteusvaurioon viittaavia Trichoderma- ja Exophiala-homesukuja. Rakenneavauskohdassa todettiin kantavissa puurakenteissa lahovaurioita ja muissa rakennusmateriaaleissa vauriojälkiä. Pääosin toisen kerroksen lattia oli kohtuullisessa kunnossa. Väliseinissä oli paljon kosteusvaurioita ja pinnoitteet olivat irronneet alustastaan monin paikoin. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan sisäänkäynnin seinät, ovet ja katto olivat täysin homekasvuston peittämiä (Kuva 17). Runsaasta kasvustosta johtuen koko rakennuksessa oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Kasvustoa oli näkyvissä myös toisen kerroksen seinissä (Kuva 18), katossa ja yläpohjan vesivuotokohdissa. 4.3.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ensimmäisen kerroksen lattian välipohjarakenteessa ei ollut silmämääräisesti näkyviä vaurioita. Toisen kerroksen välipohja on vaurioitunut vesivuodoista johtuen ja kosteus on aiheuttanut rakenteeseen silmin havaittavaa mikrobikasvustoa. Lähes kaikki pintarakenteet ovat jollain tavoin vaurioituneet, joko kosteus- tai mikrobivaurion takia. Välipohjarakenteiden kunnostuksen yhteydessä tulee purkaa kaikki vaurioituneet materiaalit ja korvata ne uusilla. Myös kaikki vaurioituneet pintarakenteet tulee purkaa ja uusia. 9(13)
4.4 Yläpohjat ja vesikatot 4.4.1 Rakenne 1. 15 mm sisustuslevyt 2. 22 mm umpilaudoitus 3. rakennuspahvi 4. 150 mm purueristys + kattokannattimet 5. ilmatila 6. 22 mm aluslaudoitus 7. Mahdollinen aluskate (ei tarkastettu) 8. Tiilikate Kuva 19: Yläpohjan rakenneleikkaus rakenneavauskohdalla Kuva 20: Yläpohja, rakenneavaus RA7, 2. krs katto. Kuva 21: Yläpohja, rakenneavaus RA 7, eriste ja aluslaudoitus. Kohdasta otettiin MR4 10(13)
4.4.2 Havainnot ja mittaustulokset Yläpohjassa oli paljon vesivuotojälkiä. Rakennuksen kattoa on käyttäjän kertoman mukaan korjattu 2-5 vuotta sitten sattuneen vesivuodon jälkeen. Yläpohjan vesivuotojen aiheuttamat vauriot ovat havaittavissa rakenneavauskohdassa RA7 koko rakenteessa. Sekä katossa että seinissä on havaittavissa valumajälkiä, sisustuslevyn alustana toimivana laudoituksessa on alkavaa lahoa, purueriste on tummunutta ja aluslaudoituksessa on silminnähtävää mikrobikasvustoa. Yläpohjan ilmatiiveys on heikko. Yläpohjarakenteen laudoituksesta ja purueristeestä otettiin mikrobinäyte MR4, josta todettiin kohonneita mikrobipitoisuuksia ja kosteusvaurioon viittaavaa Trichodermahomesukua. Yläpohjatilaa tai vesikattoa ei tarkastettu työturvallisuussyistä. Sisäkautta yläpohjaan tehdyn rakenneavauksesta tarkasteltuna yläpohjarakenteissa on mahdollisesti paljon lahoa. Kuva 22: Rakennuksen vesikattorakenteet lumen peitossa. Katon kuntoa ei voinut arvioida. Kuva 23: Rakennuksen katolla oli isoja oksia ja puunkappaleita, jotka ovat voineet vaurioittaa vesikattoa. Maasta käsin arvioituna kattotiilet olivat huonokuntoiset. Mahdollisen aluskatteen olemassa oloa ei tarkastettu. Katolla oli paljon viereisistä puista pudonneita oksia. 4.4.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohjassa paljon vesivuotokohtia, jotka ovat havaittavissa sisätiloissa. Vesivuodot aiheuttaneet kosteusvaurioita yläpohjarakenteisiin, ja niihin on ajan myötä syntynyt mikrobikasvustoa. Vesikaton vuodot ovat valuneet myös muihin rakenteisiin aiheuttaen myös niiden vaurioitumista. Vesikate ei ole vesitiivis. Yläpohjarakenteet ovat huonossa kunnossa. Yläpohjien heikko ilmatiiveys ja rakennusmateriaalien mikrobikasvusto ovat sisäilman laadun kannalta heikentäviä riskitekijöitä. Korjauksessa tulee vanha vesikate ja yläpohjarakenteet purkaa ja uusia kokonaan. 4.5 Piha-alueet Rakennuksen ympärillä kellarin seinien läheisyydessä oli paljon kasvustoa ja suuria puita aivan rakennuksen vieressä, jotka voivat vahingoittaa perustuksia ja sokkeleita (Kuva 24). 11(13)
Rakenteiden vieressä oleva kasvillisuus kohottaa rakenteiden kosteuspitoisuutta. Putoavat oksat voivat särkeä ikkunoita ja kattotiiliä (Kuva 23). Kuva 24: Kasvustoa rakennuksen sokkelin vierellä Kuva 25: Rakennuksen kellarin ikkunat ovat lähellä maanpintaa Pihan kallistuu loivasti poispäin rakennuksesta, mutta maanpinta oli hyvin lähellä kellaritilojen ikkunoiden alareunaa (Kuva 25). Kellarin portaikko sijaitsee suojassa pääsisäänkäynnin terassin alla, mutta muuta pihaa selkeästi alempana. Siitä syystä mahdolliset sadevedet voiva kertyä kellarin sisäänkäynnin eteen (Kuva 26). Kuva 26: Kellarin sisäänkäynti Räystäskourut ovat osittain irti kannattimistaan tai kannattimet ovat lahonneet irti katon reunalaudasta. Syöksytorvet ovat ehjät ja kiinni rakennuksessa, mutta sadevesien ohjauksesta sokkelien vierustoilla ei ole huolehdittu. Maanpinta viettää rakennuksen etupuolella loivasti rakennuksesta poispäin. Takapihalla maanpinta on melko tasaista. Rakennuksen yhdellä sivulla on kasvihuone rakennettuna kiinni rakennuksen julkisivuun. 4.5.1 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Seinän vierustan kasvillisuus voi vahingoittaa rakenteita. Sadevedet voivat valua kellarin portaikkoon. Sadevesijärjestelmä tulee uusia. 12(13)
Korjauksessa kasvillisuus tulee poistaa seinän viereltä. Kellarikerroksen ulkopuolisten veden- ja lämmöneristämistyöt aiheuttavat pihan tasauksen uusimisen, jolloin sen pintaa kannattaa laskea nykyistä alemmas kellarin ikkunoiden alareunan tasoon verrattuna. 5 Yhteenveto Rakennuksen ulkovaippa ei ole tällä hetkellä vesitiivis, joten säärasituksen seurauksena rakenteisiin on päässyt valumaan vettä. Vesivuodot ovat aiheuttaneet kosteus-, laho- ja mikrobivaurioita ylä- ja välipohja- sekä ulkoseinärakenteisiin. Maanvastaisissa alapohjaja seinärakenteissa on kohonnutta kosteutta ja sen aiheuttamia vaurioita. Rakennuksen pintarakenteissa on silmin havaittavia vesivaurioita ja mikrobikasvua. Rakennuksessa on voimakas mikrobiperäinen haju. Rakennuksen korjaaminen vaatii laajoja purku- ja uusimistöitä, jolloin säilytettävien rakenteiden osuus jää vähäiseksi. Sen vuoksi rakennus ehdotetaan purettavaksi. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sami Isoniemi DI, Rakennesuunnittelija Heli Hurskainen DI, Projektipäällikkö Liitteet Liite 1: Liite 2 Materiaalinäytteiden mittaustulokset Rakenneavaukset pohjakuvissa 13(13)
MITTAUSTULOKSET Elfvikinkuja 2, Espoo Liite 1 22501000-004 1 Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g M2 Bakteerit, kpl/g Näytteenottopiste Aktinomykeetit, kpl/g MR1 Ruokailutila 1.krs lattia, Kellarin laatan päältä purueriste 9.3.2017 <100 <100 <100 MR2 Keittiö 1. krs ulkoseinä, purueriste 9.3.2017 9 600 000 Penicillium spp. Trichoderma sp* Steriilit MR3 Keittiö 1. krs katto, välipohja, purueriste 9.3.2017 3 000 000 Chrysosporium sp. Geotrichum sp. Penicillium spp. Trichoderma sp.* Exophiala sp* Steriilit MR4 2.krs aula 2.krs katto, yläpohja, purueriste + rakenteet 9.3.2017 14 000 000 Aureobasidium sp. Penicillium sp. Trichoderma sp.* * kosteusvaurioindikaattori 8 400 000 <100 3 100 000 <100 8 000 000 200 Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 mukaan näytteessä on - mikrobikasvustoa, jos näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on suurempi kuin 10 000 kpl/g tai aktinomykeettien (sädesienien) pitoisuus on yli 3000 kpl/g, - mikrobikasvustoa, jos näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on 5000 10 000 kpl/g ja näytteessä havaitaan ns. kosteusvaurioindikaattoreita tai sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua). Aktinomykeettien esiintymistä alle 3000 kpl/g:n pitoisuuksissa arvioidaan niiden indikaattorimerkityksen avulla koko näytteessä (homesienipitoisuus on 5 000 10 000 kpl/g, näytteessä on kosteusvaurioindikaattoreita, yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia), - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin 100 000 kpl/g. Ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Jos rakennusmateriaalinäytteen sienipitoisuus on alle määritysrajan tai näytteessä havaitaan vain yksittäisiä pesäkkeitä, kyseessä voi olla vaurioitumaton näyte tai kuiva kasvusto. Tällöin materiaaleille tehdään suoramikroskopointi esimerkiksi ns. teippinäytteestä. Mikäli suoramikroskopoinnissa nähdään sienirihmastoa, tämä voi viitata homekasvustoon tai lahovaurioon näytteessä. Pelkkien itiöiden havaitseminen voi viitata kontaminaatioon muusta lähteestä. Suoramikroskopointi ei sovellu bakteerikasvustojen havainnointiin. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
Mittauspisteet pohjakuvissa Elfvikinkuja 2, Espoo Liite 2 22501000-004 1 Kuva 1: 1. kerros periaatekuva, ei mittakaavassa. Kuva 2:2. krs periaatekuva, ei mittakaavassa Sweco Asiantuntijapalvelut Oy