Kaupunginhallitus 8 24.06.2019 Talousarvion 2020 ja taloussuunnitelman 2021-2022 lähtökohdat 328/02.02.00/2019 Kh 24.06.2019 8 Valmistelija: Talousjohtaja Tuula Kuisti, puh. 06 438 4030, 044 438 4030 Yleinen talouskehitys Valtiovarainministeriön huhtikuulla 2019 julkaiseman Kun ta ta lous ohjel man 2020-2023 mukaan Suomen talous on kasvanut muutaman vii me vuoden hyvin ja kasvu on ollut laaja-alaista. Talouskasvu jatkuu lä hi vuo si na, mutta edelleen hidastuen. Maailmantalouden nopeim man kasvuvaiheen ohimeneminen heijastuu Suomen vien ti näky miin ja investointiodotuksiin hidastaen talouskasvua. Lisäksi asuinra ken nus in ves toin tien palautuminen normaalille tasolle hi das taa inves toin te ja. Toisaalta työllisyyden ja palkkasumman kehitys ovat olleet suo tui sia. Työmarkkinoiden palkankorotuspaineet voi mis tu vat, kun työt tö myys as te lähestyy rakenteellisen työttömyyden ta soa. Tämän ole te taan kiihdyttävän hieman ansiokehitystä en nus te pe riodil la, mikä yh des sä työllisyyden hyvän kehityksen kanssa kas vat ta vat palk ka sum maa. Keskipitkällä aikavälillä, vuosina 2022-2023, talouskasvun ar vioidaan hidastuvan alle prosenttiin. Odotettu kasvu on historiaan nähden vaimeaa, mikä johtuu talouden rakenteellisista tekijöistä. Muu taman vuoden kuluttua työpanos alkaa supistua, sillä työikäisen väestön määrä jatkaa laskuaan. Työpanoksen kasvua rajoittaa myös korkea rakenteellinen työttömyys. Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet ovat vahvis ta neet julkista taloutta. Julkisen velan suhde BKT:hen kääntyi laskuun vuonna 2016 ja alitti EU:n 60 prosentin rajan vuonna 2018. Suo tui sas ta suhdannetilanteesta huolimatta julkinen velka on alen tunut hyvin verkkaisesti. Julkisen talouden puskurit ovat hyvin ohuet koh taa maan seuraavan laskusuhdanteen. Julkisen talouden ali jäämä on pienentynyt viimeiset neljä vuotta ja julkisen talouden ar vioidaan olevan lähes tasapainon tuntumassa lähivuosina, mutta jo muu ta man vuoden kuluttua tilinpidon mukainen rahoitusasema al kaa taas heiketä. Pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje uhkaakin kasvattaa velkaantumisen hal lit se matto maksi pitkällä aikavälillä. Julkinen talous heikkenee talouskasvun hidastuessa. Väestön ikäänty mi nen kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja aiheuttaen mer kittä viä paineita julkisen talouden kestävyyteen pidemmällä ai ka vä lil lä.
Lisäksi työikäinen väestö, joka veroilla rahoittaa hy vin voin ti pal ve lut ja sosiaaliturvan, supistuu. Kuntien vastuulla olevien so si aa li- ja terveyspalvelujen palvelutarpeen vuosittaiseksi kes ki mää räi sek si kasvuksi arvioidaan lähivuosina runsas prosentti. Syntyvyyden alene mi nen sen sijaan vähentää palvelutarvetta var hais kas va tuk ses sa ja opetuksessa. Kunnan väestö- ja ikärakenteesta riippuen pal ve lutar peet voivat eri kunnissa olla hyvin erilaisia. Ko ko nai suu te na väestörakenteen muutoksilla on merkittävä vaikutus kaikkien kun tien palvelujen järjestämisen kustannuksiin, tulopohjaan, in ves toin ti tarpei siin sekä yleiseen elinvoimaan. Kuntatalous on vahvistunut selvästi jo useamman vuoden ajan, mutta suotuisa kehitys näyttää päättyneen vuonna 2018. Ti las to kes kuksen julkaisemien kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kahdella kolmas osal la kuntia tilikauden tulos oli alijäämäinen. Kuntien vuosikate heik ke ni kaikissa maakunnissa ja kuntakokoryhmissä. Vuonna 2018 ne ga tii vi sen vuosikatteen kuntia oli kaikkiaan 38, kun vuotta ai em min niitä oli vain neljä. Kuntatalouden vuosikatteen heikkeneminen vuonna 2018 johtui ennen kaikkea kuntien toimintakatteen heikkenemisestä sekä ve ro tu lojen vähenemisestä poikkeuksellisen hyvän edellisvuoden jälkeen. Ve ro ra hoi tuk sen (verotulot ja valtionosuudet) yhteenlaskettu määrä vä he ni 0,5 prosenttia. Toimintamenojen 3,4 prosentin kasvua se lit tää erityisesti palkkamenojen kasvun kiihtyminen edellisistä vuo sis ta. Kuntatalouden kehitystä edellisvuoteen verrattuna heikentää kui tenkin se, että vuosi 2017 oli kuntataloudessa poikkeuksellisen vah va: toimintamenojen kasvu oli erittäin maltillista ja verotulot kasvoivat osit tain kertaluontoisten tekijöiden seurauksena. Vastaavasti vuonna 2018 kuntien verokertymää pienensivät verovuodelta 2017 maksetut en na koi tua korkeammat ennakonpalautukset sekä ve ron saa ja ryhmien jako-osuuksien oikaisu valtion hyväksi. Kuntataloudelle on tyypillistä, että vuosittaiset vaihtelut voivat olla suu ria kin. Näyttää kuitenkin siltä, että kuntatalouden tilannekuva on syn kem pi kuin vielä edellisessä kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Kuntatalouden kehitysarviossa kuntien toimintamenojen kasvu jat kuu reilun 3 % vuosivauhdilla lähivuodet. Väestön ikärakenteen muu tos kasvattaa palvelutarvetta noin 0,5 prosenttia vuosittain, min kä on oletettu realisoituvan kuntataloudessa ostojen kasvuna; kun ta ta louden henkilöstömäärän ei arvioida juuri muuttuvan. Toi min ta me no ja kasvattaa ansiotason nousu, jonka arvioidaan olevan kun ta sek to ril la keskimäärin 3 prosenttia vuosittain kehyskaudella. Myös kun tien verorahoituksen kasvu nopeutuu. Ansiotason nousu ja suotuisa työlli syys ke hi tys kasvattavat palkkatuloja ja sitä kautta kun nal lis ve ron tuottoa. Valtionosuudet kasvavat merkittävästi vuonna 2020 osit tain kertaluonteistenkin tekijöiden seurauksena. Indeksikorotusten jää dy-
tys päättyy vuonna 2019, mikä osaltaan korottaa vuoden 2020 valtion osuuk sia. Kuntatalouden tila heikkeni viime vuonna, eikä tulojen ja menojen epä ta sa pai no näytä korjaantuvan kehyskaudella 2020-2023 ilman uu sia toimenpiteitä. Tilikauden tulos heikkenee ja uhkaa kääntyä tarkas te lu kau den lopulla negatiiviseksi. Toiminnan ja investointien raha vir ran arvioidaan olevan vahvimmillaankin vuonna 2020 selvästi ne ga tii vi nen ja heikkenevän kehyskauden loppua kohti. Näin ollen kun ta ta lou den lainakanta kasvaa. Ilman rakenteellisia uudistuksia ja me no pai nei ta hillitseviä toimia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu jo lähivuosina huomattava korotuspaine. Edellä mainitut yleiset taloustekijät vaikuttavat myös kaupungin talous ar vion laadintaan vuodelle 2020 sekä suunnitelmavuosille. Oman haasteensa talouteen tuovat edelleen myös kasvavat me nopai neet sekä kaupungin palvelutuotannossa että mittavien kou lu inves toin tien käyttökulut ja rahoitustarpeet. Maan uuden hallituksen hallitusohjelmalla on myös merkittäviä vaiku tuk sia kuntien talouteen. Uusien tehtävien kustannuksia ei ole vielä tarkkaan selvitetty. Kuntaliiton alustavien laskelmien mukaan so siaa li- ja terveyspalveluihin liittyvät uudet tehtävät, esimerkiksi van husten hoivan hoitajamitoitus, hoitotakuun kiristäminen ja tuhat uutta lää kä riä, maksaisivat kunnille noin 450 milj. euroa, mikä on noin 180 milj. euroa enemmän kuin hallitusohjelmassa on arvioitu. Muun muas sa oppivelvollisuusiän nostaminen, lukiokoulutuksen yk sik köhin nan nostaminen ja subjektiivinen varhaiskasvatus maksaisivat hal li tus oh jel man arvion mukaan noin 201,5 milj. euroa. Lopulliset kus tan nuk set riippuvat toteutustavasta ja niiden vaikutukset kun ta talou teen tarkentuvat viimeistään syksyn budjettineuvotteluissa. Valtionosuudet Kuntien valtionosuudet laskevat edelleen vuonna 2019; ne ovat vain hie man vuoden 2015 tason yläpuolella. Peruspalvelujen val tion osuuden taso on muuttunut vuodesta 2012 vuoteen 2019 vain noin 19 milj.. Valtionosuuksien tasoa ovat alentaneet mm.: hal li tus kau del la 2012-2015 valtiontalouden tasapainottamiseksi päätetyt val tionosuuk sien 1,4 mrd. leikkaukset, indeksikorotusten jäädytys vuo si na 2016-2019, kilpailukykysopimukseen liittyen tehdyt vä hen nyk set vuosina 2017-2019 yhteensä 936 milj., työajan pi dentä mi seen liittyen vähennys 216 milj. vuoden 2019 tasossa, hallituksen toimet kuntien menojen vähentämiseksi 160 milj.. Vuonna 2020 kuntien peruspalvelujen valtionosuuden arvioidaan kas va van noin 1 mrd. euroa, mikä johtuu seuraavista tekijöistä:
- lomarahojen leikkaukseen liittyvä valtionosuuksien vähennys päät tyy vuoteen 2019 (315 milj. ) - kevään 2018 julkisen talouden suunnitelmassa päätetystä KI KY-so pi muk seen liittyvästä kompensaatiosta (kak sin ker tainen val tion osuus leik kaus 237 milj. ) - valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta (101 milj. ) - indeksikorotuksesta (187 milj. ; jo tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida) - verotulomenetysten kompensaatioiden kasvusta (215 milj. ) (kom pen saa tio on vuodesta 2010 lähtien ollut yhtä suuri kuin ve ro pe rus te muu tok sis ta johtu-va verotulojen menetys). Valtionosuudet muodostavat Lapuan kaupungin toimintatuloista n. 37 %. Kuntaliitto on julkaissut vuoden 2020 valtionosuudesta en nak ko laskel man toukokuun alussa. Sen mukaan kaupungin valtionosuus olisi noin 39 milj., kuluvana vuonna noin 36,2 milj.. Opetus- ja kult tuuri toi men valtionosuusarviona laskelmassa on käytetty vuoden 2019 val tion osuus en nak koa. Ennakkolaskelmassa ei ole vielä kyetty huomioi maan kaikkia laskentatekijöiden muutoksia, mm. vuoden 2018 ve ro tus tie to ja, jotka valmistuvat syksyn kuluessa. Seuraava valtionosuuslaskelman päivitys tehdään syyskuussa valtion budjettiesityksen jälkeen, joten muutoksia suuntaan tai toiseen tu lee vielä syksyn kuluessa. Verotulot Talouden suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta kuntien ve rotu lot laskivat vuonna 2018 edellisestä vuodesta. Vuonna 2018 kuntien verokertymää pienensivät vuodelta 2017 maksetut en nä tyk sel lisen suuret ennakonpalautukset sekä vuonna 2017 sovellettujen veron saa ja ryh mien jako-osuuksien oikaisu. Kuluvana vuonna verotulojen kasvun on arvioitu olevan ripeää ja kas va van yli 6 prosenttia. Muutosta vuoteen 2018 verrattuna kas vatta vat palkkasumman kasvu, edellisvuoden poikkeuksellisen suuret en na kon pa lau tuk set sekä kertaluonteinen 150 milj. euron lisäys, jo ka johtuu siirtymisestä verovelvolliskohtaiseen verotuksen val mis tu miseen. Tämän seurauksena jäännösverojen maksu aikaistuu, mikä kas vat taa kertaluonteisesti vuoden 2019 verotuloja.
Vuonna 2020 verotulojen ennustetaan kasvavan 3,2 prosenttia ja kehys kau del la keskimäärin reilut 3 prosenttia vuodessa. Verotulojen kas vua ylläpitää muun muassa ansiotulojen kasvu. Väestörakenteen muu tos ja työllisyyden kehitys vaikuttavat ratkaisevasti yksittäisen kun nan veropohjaan ja siten tulojen muodostumiseen. Huhtikuussa julkaistussa Kuntaliiton ennusteessa kunnallisveron ti litys ten on ennustettu kasvavan koko maassa noin 2,9 % vuonna 2020. Lapuan kunnallisverojen tilitysten on ennusteessa arvioitu olevan noin 46,5 milj., kasvua 2,9 % kaupungin kuluvan vuoden ti li tysen nus tee seen verrattuna. Verotulojen tilitysennusteet tarkentuvat syk syn aikana. Toimintamenot Kuntatalouden menokasvu pysytteli maltillisena usean vuoden ajan, mut ta kääntyi kasvuun vuonna 2018; kasvu oli 3,4 %. Kuntatalouden me no ke hi tys riippuu pitkälti henkilöstömenojen kehityksestä työ voima val tais ten peruspalvelujen takia; toimintamenoista yli puolet koostuu henkilöstömenoista eli palkoista ja sosiaaliturvamaksuista. Vuoden 2018 ennakollisissa tilinpäätöksissä palkkamenot ovat kään tyneet yli 3 prosentin kasvuun, johtuen pääosin sopimusten mu kai sis ta korotuksista ja niihin liittyneestä kertaerästä. Ostopalvelujen kas vu on ollut voimakasta. Vuonna 2018 myös ostot kasvoivat yli 3 prosent tia. Kuluvana vuonna toimintamenoja kasvattavat kunta-alan pal kan koro tuk set ja lomarahaleikkauksen päättyminen (lomarahat kirjataan 9 kk osalta kuluvalle vuodelle). Kunnallinen yleinen virka- ja työ eh to sopi mus on voimassa 1.2.2018-31.3.2020. Sopimuskorotukset nos tavat palkkasummaa keskimäärin 2,4 prosenttia vuonna 2019. Lo mara ha leik kaus ten päättyminen nostaa työvoimakustannuksia ar viol ta 1,1 prosenttia jo kuluvana vuonna ja 0,4 prosenttia vuonna 2020. Kun ta ta lou den toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan 3 prosen tin vuosivauhdilla koko kehyskauden. Valtiovarainministeriön ennusteessa yleisen ansiotason muutoksen ar vioi daan olevan 3,3 % ja kuntien ansiotasoindeksin muutoksen 3,8 % vuonna 2020. Peruspalvelujen hintaindeksin muutokseksi arvioi daan 3,0 % (valtionosuusindeksi 2,7 %) ja kuluttajahintojen muutok sek si 1,5 %. Lapuan kaupungin toimintamenoista noin 45 % on hen ki lös tö me noja, joten tulevilla palkkaratkaisuilla on oleellinen merkitys toi min ta meno jen tasoon. Palkkaratkaisut vaikuttavat myös kuntayhtymien kaut ta kaupungin menokehitykseen. Kaupungin toimintamenoista merkittävä osa muodostuu kun ta yh ty-
mil tä ja kunnilta ostetuista palveluista, minkä vuoksi myös näiden toimi joi den kustannuskehitykseen on pyrittävä vaikuttamaan kaikin keinoin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on antanut kokouk ses saan 20.5.2019 säästöohjelman laatimisen talouden ta sapai not ta mis toi mi kun nan valmisteltavaksi ja lisäksi sairaanhoitopiiri tulee hal li tuk sen päätöksen mukaan käynnistämään syvemmän vuoro pu he lun omistajakuntien johdon kanssa tarvittavista talouden ta sapai not ta mis toi mis ta ja muun muassa kuntien toiveista palvelutuotannon ja muun toiminnan suhteen. Erikoissairaanhoidon menojen to teu tu maan ja määrärahatarpeeseen vaikuttaa lisäksi palvelujen käyttö. Ku lu van vuoden toteutuma oli toukokuun lopulla 8,3 milj., samalla ta sol la kuin 2018. Vuonna 2020 kasvupaineita toimintamenoihin aiheuttaa eri kois sairaan hoi don menojen kasvun lisäksi edelleen mm. väestörakenteen muu tos ja laajenevan infrastruktuurin aiheuttama menojen li sään tymi nen. Talousarvion laadintaperusteet Vuosien 2014-2017 tilinpäätökset olivat tuloslaskelman nä kö kulmas ta tasapainossa; vuosikate kattoi poistot. Investointitaso on ollut kui ten kin korkeampi kuin vuosikate, joten talous ei ole ollut ra hoi tuksel li ses ti tasapainossa; velkaantuminen on jatkunut näinä vuosina edel leen. Vuoden 2018 tilikauden tulos oli alijäämäinen 0,9 milj.. Vuo si kat teen ja nettoinvestointien erotus oli negatiivinen 9,2 milj., mis tä johtuen lainamäärä kasvoi 7,9 milj.. Tarkastuslautakunta on vuoden 2018 arviointikertomuksessaan toden nut, että tulevina vuosina talouden tasapainottamistavoitteen toteut ta mi sek si vaaditaan selkeää panostusta uuden strategian mu kaisiin toimiin mm. kaupungin prosessien kehittämiseksi, henkilöstön osaa mi sen hyödyntämiseksi, investointien priorisoimiseksi, asu kas luvun ja työpaikkojen määrän kääntämiseksi kasvuun sekä on va raudut ta va myös menoleikkauksiin. Lisäksi tarkastuslautakunta eh dottaa kaupunginvaltuustolle, että hallintokuntakohtaiset raamit ase tetaan siten, että tulorahoitus riittää ne kattamaan, ja edellyttää kaupun gin hal li tuk sel ta tämän periaatteen noudattamista. Toisaalta lauta kun ta toteaa arviointikertomuksessaan monin paikoin li sä re surssien tarpeesta eri toimialueilla. Kuluvan vuoden talousarvion vuosikate on 3,4 milj. ja net to in vestoin nit 20,9 milj.. Lainamäärä kasvaa budjetin mukaan 17,4 milj.. Kau pun gin talouden ongelmana on edelleen vuosikatteen alhainen ta so suhteessa investointitasoon ja investointitarpeeseen ja tästä aiheu tu va velkaantumisvauhti; vuosikatteen ylittävä osuus net to in vestoin neis ta merkitsee lainamäärän kasvua.
Vuonna 2020 toimintamenot kasvavat kuluvasta vuodesta palkkojen so pi mus ko ro tuk sis ta ja lomarahaleikkausten päättymisestä johtuen n. 0,3 milj.. Uusiin sopimuskorotuksiin sivukuluineen tarvitaan varaus ta arviolta n. 1 milj.. Ennakkotiedon mukaan valtionosuudet ja ve ro tu lot kasvavat kuluvasta vuodesta. Uudet tilitysennusteet saadaan syksyn kuluessa. Taloussuunnitelmassa 2020 olevien investointien perusteella on pois to jen suuruudeksi arvioitu tässä vaiheessa 5,8 milj.. Poistojen suu ruu teen vaikuttaa suoraan tuleva investointitaso, joka tarkentuu ta lous ar vion käsittelyvaiheessa. Kouluinvestointien vuoksi net to inves toin ti ta so tulee väistämättä olemaan edelleen korkea. Ta sa painoi seen talousarvio, jossa vuosikate kattaisi poistot, on erittäin haasta vaa saavuttaa. Talousarvion tuloarviot tarkentuvat syksyn kuluessa, jolloin laa din tape rus tei ta tarkistetaan. Taloussuunnitelmavuosien talouden arviointiin liittyy paljon epä varmuus te ki jöi tä verotulojen kehityksen ja yleisen talouskehityksen lisäk si, mm. miten uusi hallitusohjelma vaikuttaa kuntien toi min ta menoi hin. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä tilikauden tulos oli alijäämäinen 0,9 milj.. Kuluvan vuoden talousarviossa vuosikate on 3,4 milj. ja pois to jen jälkeen tulos on alijäämäinen 2,1 milj.. Vuoden 2020 talous ar vion laadinnassa on välttämätöntä noudattaa edelleen tiukan ta lou den pi don pääperiaatteita: 1. Strategian mukaisen talouden tasapainon saavuttamiseksi laa dit tua 10 kohdan toimenpideohjelmaa tulee toteuttaa ak tiivi ses ti. 2. Palvelutarjontaa ei laajenneta uusilla palveluilla, ellei muutos tuo vastaavaa toiminnallista säästöä jollain muulla tavalla 3. Käyttötalouden talousarvio laaditaan siten, että toimintakate on enintään vuoden 2019 talousarvion toimintakatteen tasolla huo mioi den kuitenkin seuraavat asiat: Toimielintasolla talousarvioraamista vähennetään mm. toi minnal li sis ta tai muista muutoksista ja toimenpideohjelmasta johtu vat taloudelliset hyödyt; henkilöstömenoissa myön tä mät tömät täyttöluvat / henkilöstövähennykset, henkilöstösivukulujen muu tos vuodesta 2019 yms. toimintamenoihin vaikuttavat teki jät. Noin puolet toimintamenoista muodostuu henkilöstökuluista.
Hen ki lös tö suun ni tel mal la tulee ennakoida henkilöstön elä köity mi nen sekä vakanssin muuten vapautuessa on tutkittava mah dol li suu det järjestellä työtehtäviä/toimintoja uudella ta val la. Toimenpideohjelman mukaisesti tulee tarkastella pal ve lu tuotan non tehokkuutta, tuottavuutta ja palvelutasoa / -laajuutta ja sel vit tää vaihtoehtoisia palvelujen tuotantotapoja. Toimitilojen tehokasta käyttöä tulee selvittää tilakustannusten pie nen tä mi sek si. Sisäinen vuokra otetaan käyttöön vuoden 2020 alusta lukien. Toimielimen on tehtävä edellä mainituiden toimenpiteiden kus tan nus vai ku tuk sis ta erillinen selvitys talousarviokäsittelyä var ten. Mahdolliset keskusten välisistä toiminnallisista muutok sis ta johtuvat määrärahasiirrot tehdään taloushallinnossa. 4. Tulojen lisäämiseksi maksut ja taksat tarkistetaan vähintään kus tan nus ta son nousua vastaavasti ja tarkastellaan uusia vaih to eh to ja tulojen lisäämiseksi. 5. Investoinneista tulee laatia priorisointilista toimialoittain. Vuoden 2020 nettoinvestointien katto on 7,5 milj. ilman kou luhank kei ta. 6. Tarkastuslautakunta on vuoden 2018 ar vioin ti ker to muk sessaan jälleen todennut, että talousarvion tavoiteasetanta on hy vin yleisellä tasolla, eikä niiden arvioimiseksi ole asetettu mää räl li siä mittareita. Lautakuntien tuleekin kiinnittää erityistä huo mio ta tavoiteasetannan mitattavuuteen. Talousarvion tavoitteet johdetaan kaupunginvaltuuston hy väksy mäs tä kaupungin strategiasta ja muista hyväksytyistä strate giois ta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet esitetään ul koasul taan yhtenäisesti ja selkeästi erillisen teknisen laa din ta ohjeen mukaisesti. 7. Mikäli talousarvioesitykset poikkeavat oleellisesti laa din ta perus teis ta tai toimintakate ylittää vuoden 2019 talousarvion toimin ta kat teen tason merkittävästi, esitykset palautetaan lau takun nal le uudelleen käsiteltäviksi. 8. Vuoden 2020 talousarvioesitykset tulee jättää talousjohtajalle 2.9.2019 mennessä. Talousarvion 2020 tekniset laadintaohjeet liitteenä.
Vuoden 2020 talousarvion laadintaperusteita ja talousarvioraamia tar kis te taan syksyn aikana, kun valtion budjetin vaikutukset, ve ro tustie dot vuodelta 2018, verotulojen tilitysten ennusteet sekä ensi vuoden valtionosuusperusteet tarkentuvat. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2020 talousarvion laadinnassa nou da tet ta vat pääperiaatteet ja hallintokunnille annettavat ta lous arvion 2020 ja taloussuunnitelman 2021-2022 laadintaohjeet. Päätös: Kai Pöntinen poistui kokouksesta klo 18:40. Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan kohdan 3 osalta seuraavasti: Sisäisen vuokran käyttöönoton osalta vuoden 2020 alusta lukien tuodaan erikseen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan kohdan 5 osalta seuraavasti: Vuoden 2020 nettoinvestointien katto on 6,5 milj. ilman kouluhankkeita. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen keskustelun jälkeen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Juha Post, puh. 06 438 4003, 044 438 4003