Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman lähtökohdat / Sivistyslautakunta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman lähtökohdat / Sivistyslautakunta 295/ /2018 Kh Valmistelija: Talousjohtaja Tuula Kuisti, puh , Yleistä Valtiovarainministeriön huhtikuun lopulla 2018 julkaiseman Kun ta talous oh jel man mukaan Suomen talouden näkökulmasta vuo si 2017 oli valoisa. Talouskasvu oli ripeää ja laaja-alaista. Maa ilman ta lou den vahva vire ja Suomelle tärkeiden vientimaiden ta louskas vu vauhdittivat Suomen viennin ja koko talouden kasvua. Ta louskas vu jatkuu lähivuosina, mutta hidastuen. Suomen julkisen talouden rahoitusasema on viime vuosina ko hen tunut sopeutustoimien ja hyvän talouskehityksen siivittämänä ja ke hityk sen ennustetaan jatkuvan. Hyvä suhdannetilanne ei kuitenkaan rii tä vahvistamaan julkisen talouden tilaa tarpeeksi. Pitkällä ai ka vä lillä kuva julkisesta taloudesta ja talouskasvun rajoista ei ole muut tunut, sillä julkisen talouden ongelmat ovat rakenteellisia. Väestön ikään ty mi nen ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana ja kuor mit taa julkista taloutta koko ensi vuosikymmenen ajan. Julkisen ta lou den velka jatkaa kasvuaan, joskin hitaampaan tahtiin. Julkinen vel ka suh de kääntyi laskuun vuonna 2016, ja jatkaa alenemista ennus te jak sol la. Koska suotuisa suhdannetilanne ei korjaa julkisen talou den pitkän aikavälin ongelmia, uhkaa velkasuhteen aleneminen jää dä kuitenkin väliaikaiseksi. Kaupungin talousarvion laadinta vuodelle 2019 ja suun ni tel ma vuo sille on kuitenkin edelleen haasteellista valtionosuusleikkausten jatkues sa ja kasvavien menopaineiden sekä mittavien in ves toin ti tar peiden vuoksi. Oman haasteensa tuo myös sote- ja maakuntauudistus, joka to teutues saan muuttaa vuodesta 2020 lähtien julkisen talouden ra ken teita, kuntataloutta kokonaisuutena sekä yksittäisten kuntien taloutta. Kun nan palvelutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskasvatukseen, esi- ja pe rus ope tukseen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialoille. Myös kuntien elinvoimaan liittyvä toiminta korostuu. Vaikutukset kuntien talouteen tarkentuvat, kun päätökset uu dis tuk-

2 sen toteutumisesta varmistuvat. Uudistuksen vaikutuksia tulee en nakoi da kaupungin toiminnassa jo ennen sen voimaantuloa. Valtionosuudet Valtionosuudet muodostavat kaupungin toimintatuloista n. 37 %. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat v Vuonna 2019 val tionosuuk siin ei tehdä indeksikorotusta, mikä alentaa kuntien pe rus palve lu jen valtionosuuksia -189 milj. ja OKM:n sektorilla -28 milj.. Val tion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuu v toteutuneisiin tietoihin) vähentää kuntien peruspalvelujen valtion osuut ta -214 milj., josta 59 milj. johtuu lo ma ra ha leik kauk sesta. KIKY:n arvioidaan kasvattavan edelleen kuntien säästöjä, minkä vuok si peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään -497 milj., jos ta uutta vähennystä vuodelle 2019 on -30 milj.. Lisäksi valtionosuuk siin vaikuttaa lukuisa määrä muista muutoksista johtuvia vähen nyk siä ja joitakin muutoksista johtuvia lisäyksiä. Pe rus pal ve lu jen valtionosuudet ovat valtiontalouden kehyspäätöksessä 3,1 % alemmal la tasolla kuin vuonna Kuntaliitto on julkaissut valtionosuusperusteista ennakkolaskelman Sen mukaan kaupungin valtionosuus olisi 35,9 milj. eli ku lu van vuoden ennusteen tasolla. Opetus- ja kulttuuritoimen valtion osuus ar vio na on käytetty vuoden 2018 valtionosuusennakkoa. Kau pun gin vuoden 2019 valtionosuutta alentaa n. 0,7 milj. li sä leikka us/-vä hen nys. Laskelmissa ei ole vielä kyetty huomioimaan kaik kia muutoksia, mm. vuoden 2017 verotustietoja. Seuraava val tion osuuslas kel man päivitys tehdään syyskuussa valtion bud jet ti esi tyk sen jälkeen. Muutoksia suuntaan tai toiseen tulee siis vielä syk syn kuluessa.

3 Verotulot Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan lähes 3 prosenttia v ja 4,5 prosenttia vuonna Kun nal lis veron tuottoon vaikuttavat KIKY-sopimukseen liittyvät ve ron ke ven nykset sekä tulo- ja työllisyyskehitys. Kehysriihessä ei tehty vuoden 2019 verotukseen liittyviä linjauksia, vaan ne jätettiin tehtäväksi syksyn budjettiriiheen. Kunnallisveron tilitysten on ennustettu kasvavan huhtikuussa jul kaistun ennusteen mukaan koko maassa noin 4,4 % vuonna Lapuan kunnallisverojen tilitysten on arvioitu Kuntaliiton huhtikuussa päi vit tä män ennusteen mukaan olevan noin 45,7 milj., kasvua 3 % kau pun gin kuluvan vuoden tilitysennusteeseen verrattuna. Verohallinto julkaisi ennakkotietoja verovuoden 2017 maksuunpan nuis ta veroista. Ennakkotiedon mukaan maksuunpano oli 1,5 % pienempi kuin verovuonna 2016 (huhtikuun ennusteessa -0,4 %) ja Lapuan osalta kunnallisveron maksuunpanon muutos olisi -3,6 % (huhtikuussa -1,6 %) verovuodesta Nämä tiedot muut ta vat siis merkittävästi negatiiviseen suuntaan huhtikuussa tehtyjä se kä kuluvan vuoden että ensi vuoden kunnallisveron tilitysarvioita. Täs sä vaiheessa ei ole käytettävissä tarkempia euromääräisiä tie to ja ensi vuoden osalta, mutta kyse on merkittävästä muutoksesta. Ve ro tu lojen tilitysennusteet tarkentuvat syksyn aikana. Verohallinto jul kai see ennakkotietoja verovuoden 2017 veroista seuraavan ker ran alkavalla viikolla. Toimintamenot Valtiovarainministeriön ennusteessa yleisen ansiotason muutoksen ar vi oidaan olevan 2,5 % ja kuntien ansiotasoindeksin arvioidaan nou se van 3,3 % vuonna Peruspalvelujen hintaindeksin muutok sek si arvioidaan 2,6 % (valtionosuusindeksi 0 %) ja ku lut ta ja hin tojen muutokseksi 1,4 %. Kuntatalouden toimintamenojen kasvu kiihtyy v Palk kaus meno ja kasvattavat kunta-alan sopimat palkankorotukset, joista val taosa ajoittuu vuodelle Uudet sopimukset ovat voimassa Todellista kustannusvaikusta kuvaava vuo sikes ki ar von muutos on keskimäärin 2,36 % vuonna Lisäksi erilli sen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutuksen ar vioi daan olevan keskimäärin 0,67 % vuonna Tämä kertaerä kir ja taan kuitenkin Kilan kuntajaoston ohjeen mukaan jo vuoden 2018 tilinpäätöksessä kuluksi, koska oikeus tuloksellisuuserään syntyy sopimuksessa mainittuna aikana vuonna 2018 voimassa ol leeseen palvelussuhteeseen perustuen. Kiky-sopimuksen mukaan lo-

4 ma ra ha maksetaan 30 prosentilla alennettuna vä li sel lä ajalla. Kilan kuntajaoston ohjeen mukaan lo ma ra ha leik kauksen päättyminen huomioidaan vuoden 2019 tilinpäätöksessä si ten, että ansaittu lomaraha (9 kk) kirjataan lomapalkkavaraukseksi normaa liin tapaan, mikä lisää palkkausmenojen kasvua vuonna Kaupungin toimintamenoista hiukan vajaa 50 % on hen ki lös tö me noja, joten niiden kustannuskehitys vaikuttaa oleellisesti toi minta me nojen tasoon. Kaupungin toimintamenoista merkittävä osa muodostuu kun ta yh tymil tä ja kunnilta ostetuista palveluista, minkä vuoksi myös näiden toimi joi den kustannuskehitykseen on pyrittävä vaikuttamaan kaikin keinoin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käsittelee vuoden 2019 talous ar vion raamia kokouksessaan Esittelytekstin mukaan menot kasvavat merkittävästi. Erikoissairaanhoidon menojen to teu tumaan ja määrärahatarpeeseen vaikuttaa lisäksi palvelujen käyttö. Ku lu van vuoden toteutuma oli toukokuun lopulla n suurem pi kuin vastaavana aikana vuonna Vuonna 2019 kasvupaineita toimintamenoihin aiheuttaa henkilöstömenojen ja eri kois sai raan hoi don menojen kasvun lisäksi edelleen mm. väestörakenteen muu tos ja laajenevan infrastruktuurin aiheuttama menojen li sään ty mi nen. Talousarvion laadintaperusteet Vuosien tilinpäätökset olivat tuloslaskelman nä kö kulmas ta kirjanpidollisesti tasapainossa. Investointitaso oli kuitenkin kor keam pi kuin vuosikate, joten talous ei ollut rahoituksellisesti ta sapai nos sa; velkaantuminen jatkui edelleen. Kuluvan vuoden talousarvion vuosikate on 4,2 milj. ja net to in vestoin nit 14,5 milj.. Lainamäärä kasvaa budjetin mukaan 10,2 milj.. Kau pun gin talouden ongelmana on edelleen vuosikatteen alhainen ta so suhteessa investointitasoon ja investointitarpeeseen ja tästä aiheu tu va velkaantumisvauhti; vuosikatteen ylittävä osuus net to in vestoin neis ta merkitsee lainamäärän kasvua. Henkilöstömenoissa palkkojen so pi mus ko ro tuk sis ta/lo ma palk ka vara uk sen kirjauksista ym. johtuva toimintamenojen kasvu on arviolta n. 1,4 milj. v Ennakkotiedon mukaan valtionosuudet olisivat ku lu van vuoden tasolla. Verotulot yhteensä olisivat kasvaneet huh tikuus sa tehdyn ennusteen mukaan n. 1,6 milj. kuluvan vuoden ti litys en nus tee seen verrattuna. Ennakkotiedot verovuoden 2017 maksuun pan nuis ta veroista kuitenkin merkitsevät negatiivista muutosta tä hän ennusteeseen. Uusi tilitysennuste saadaan syksyn kuluessa. Poistojen suuruudeksi taloussuunnitelmassa olevien investointien

5 pe rus tel la on arvioitu 5,5 milj.. Poistojen suuruuteen vaikuttaa suoraan tuleva investointitaso, joka tarkentuu talousarvion kä sit te ly vaihees sa. Kouluinvestointien vuoksi nettoinvestointitaso tulee väis tämät tä olemaan edelleen korkea. Tasapainoiseen talousarvioon pääse mi nen (vuosikate kattaa poistot) on vaikeaa. Talousarvion tuloarviot tarkentuvat syksyn kuluessa, jolloin laa din tape rus tei ta tarkistetaan. Taloussuunnitelmavuosien talouden arviointiin liittyy paljon epä varmuus te ki jöi tä mm. johtuen tulevista päätöksistä liittyen so te-rat kaisuun, sen toteutumisen aikataulusta ja vaikutuksista kaupungin toimin taan ja talouteen sekä verotulo- ja valtionosuusmuutosten että so te-kiin teis tö jen kautta. Vuoden 2019 talousarvion laadinnassa on välttämätöntä noudattaa edel leen tiukan taloudenpidon pääperiaatteita: 1. Palvelutarjontaa ei laajenneta uusilla palveluilla, ellei muutos tuo vastaavaa toiminnallista säästöä jollain muulla tavalla. So te-pal ve lu jen menokehitystä on erityisesti ennen So te-uu distus ta välttämätöntä hillitä uudistukseen liittyvän uuden val tionosuus jär jes tel män / valtionosuuslaskennassa käytettävän kunnan tasapainotilanteen näkökulmasta. 2. Käyttötalouden talousarvio laaditaan siten, että toimintakate on enin tään vuoden 2018 talousarvion toimintakatteen tasolla huomioi den kuitenkin seuraavat asiat: Toimielintasolla talousarvioraamista vähennetään mm. toi minnal li sis ta tai muista muutoksista johtuvat taloudelliset hyödyt, myön tä mät tö mät täyttöluvat / henkilöstövähennykset / vaikutus hen ki lös tö me noi hin, lomarahaleikkauksen vaikutus, hen ki lös tösi vu ku lu jen lasku vuodesta 2018 yms. lainsäädännön tai muiden tekijöiden johdosta toimintamenoja automaatti-sesti vä hentä vät tekijät. Noin puolet toimintamenoista muodostuu henkilöstökuluista. Hen ki lös tösuun ni tel mal la tulee ennakoida henkilöstön elä köi tymi nen sekä vakanssin muuten vapautuessa on tutkittava mahdol li suu det järjestellä työtehtäviä/toimintoja uudella tavalla. So te-rat kai sun vaikutukset kaupungin palvelutuotantoon ja sitä kaut ta henkilöstömitoitukseen tulee ottaa huomioon hen ki lös törat kai suis sa. Palvelutuotannon tehokkuutta, tuottavuutta ja palvelutasoa / -laa juut ta tulee tarkastella ja selvittää vaihtoehtoisia palvelujen tuo tan to ta po ja, mikäli talousarvion toimintakate uhkaa ylittää

6 an ne tun talousarvioraamin. Myös toimitilojen tehokasta käyttöä tu lee selvittää tilakustannusten pienentämiseksi. Toimielimen on tehtävä edellä mainituista toimenpiteistä erillinen selvitys talous ar vio kä sit te lyä varten. 3. Tulojen lisäämiseksi maksut ja taksat tarkistetaan vähintään kus tan nus tason nousua vastaavasti ja tarkastellaan uusia vaihto eh to ja tulojen lisäämiseksi. 4. Investoinneista tulee laatia priorisointilista toimialoittain. Net toin ves toin tikat to määritellään, kun verotulojen tilitysennusteet vuo del le 2019 tarkentuvat. 5. Talousarvion tavoitteet johdetaan kaupunginvaltuuston hy väksy mäs tä kaupungin strategiasta ja muista hyväksytyistä stra tegiois ta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet esitetään ul koasul taan yhtenäisesti ja selkeästi erillisen teknisen laa din ta ohjeen mukaisesti. 6. Mikäli talousarvioesitykset poikkeavat oleellisesti laa din ta pe rusteis ta tai toimintakate ylittää vuoden 2018 talousarvion toi min takat teen tason merkittävästi, esitykset palautetaan lau ta kun nal le uudelleen käsiteltäviksi. 7. Vuoden 2019 talousarvioesitykset tulee jättää talousjohtajalle mennessä. Talousarvion 2019 tekniset laadintaohjeet liitteenä Vuoden 2019 talousarvion laadintaperusteita ja talousarvioraamia tar kis te taan syksyn aikana, kun valtion budjetin vaikutukset, ve ro tustie dot vuodelta 2017, verotulojen tilitysten ennusteet sekä ensi vuoden valtionosuusperusteet tarkentuvat. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2019 talousarvion laadinnassa nou da tet ta vat pääperiaatteet ja hallintokunnille annettavat ta lous arvion 2019 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Päätös: Kaupunginjohtaja alusti asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja: Talousjohtaja Tuula Kuisti, puh ,

7 Sivla Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , Sivistyslautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2019: TA 2018 al ku pe räinen korotukset 2018 sivukulujen muu tos 2019 TA 2019 raami TA 2019 esi tys ero raa miin Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta kuulee sivistysjohtaja Mi ka Kamusta asiassa ja merkitsee vuoden 2019 talousarvion laadin nan tämänhetkisen tilanteen tiedokseen. Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli si vis tys joh taja Mika Kamusta asiassa ja hyväksyi sivistysjohtajan ehdotuksen. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh ,