Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto
Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia hankkeita: STRIP, [Varhaislapsuudessa alkanut sydän ja verisuonitautien ehkäisyprojekti] Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus (johtaja prof. Olli Simell, tutkijoina mm. Katja Pahkala, Arja Sääkslahti) PANIC [Lasten ravitsemus ja liikunta] Itä-Suomen yliopisto (johtaja prof. Timo Lakka, tutkijoina mm. Eero Haapala, Eeva-Kaarina Lampinen) LATE [Lasten terveysseurantatutkimus], Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010, Suomen Gallup Laps Suomen (2001-2005), (johtaja prof. Heimo Nupponen, tutkijoina mm. runsaasti graduntekijöitä) Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa, (johtaja prof. Marita Poskiparta, tutkijoina Anne Soini, Anette Mehtälä ja useita graduntekijöitä) In Pact (Arkiliikunta tutkimus, johtaja prof. Taija Juutinen, tutkijana Arto Laukkanen) Liikkuva koulu, LIKES tutkimuskeskus, johtaja Tuija Tammelin, LIKES tutkimusryhmä
Kokonaiskuva fyysisen aktiivisuuden määrästä
Minuuttia päivässä Objektiivisesti mitattu kohtuullisesti rasittavan (MVPA) fyysisen aktiivisuuden määrä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Objektiivisesti mitattu keski- ja kovatehoinen liikunta lapsilla ja nuorilla * 58 ** (arvio) *** 68 71 69 (arvio) 66 61 60 59 54 * Soini ym. 2012 ** Mehtälä ym. (julkaisematon) *** Tammelin ym. 2013 Liikuntasuositus 7-vuotiailla ja sitä nuoremmilla lapsilla on 120 minuuttia päivässä. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ikä vuotta 45 Hajonta ylä Aktiivisuus Hajonta ala
Katse kolmevuotiaisiin Fyysisen aktiivisuuden määrä alkaa urautua ja elämäntapa löytyä (Yang 1997) Fyysinen inaktiivisuus on pysyvämpää kuin fyysinen aktiivisuus. (Yang 1997)
Kolmevuotiaiden liikkuminen VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET (2005): vähintään 2 h reipasta liikuntaa joka päivä 3-vuotiailla ulkoleikit ovat yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto. (STRIP; Laps Suomen) Ulkoleikit ovat sisäleikkejä vauhdikkaampia ja kuormittavampia. (Laps Suomen; STRIP) Poikien fyysinen aktiivisuus on intensiteetiltään kuormittavampaa kuin tyttöjen. (STRIP; Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten )
Kolmevuotiaiden liikkuminen päiväkodissa Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa suurin osa (59%) havainnoidusta ajasta vietetään istuen tai seisten. (Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten ) Päiväkotipäivän aikana yleisimmät toiminnot ovat ulkoleikit (70 minuuttia) ja sisäleikit (60 minuuttia). (Laps Suomen) Vapaa leikki on ohjattuja leikkejä kuormittavampaa. (Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten ) Omaehtoista leikkiä on 71 % ja ohjattua toimintaa 29 % 61% omaehtoisesta leikistä ja 76% ohjatusta toiminnasta on intensiteetiltään erittäin kevyttä fyysistä aktiivisuutta. (Suomalaisten ja hollantilaisten ) Kuitenkin: myös kevyt liikkuminen on merkityksellistä (Laukkanen ym. 2013)
Päivähoidon henkilökunnan rooli Henkilöstö antaa harvoin suullista kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi (92 % havainnoinneista ei minkäänlaista kehotusta), vaikka aktiivisuuden intensiteetti oli korkeampi kannustetuissa kuin kannustamattomissa tilanteissa. (Suomalaisten ja hollantilaisten )
Kolmevuotiaiden liikkuminen kotona ja vapaa-ajalla Kotona yleisimmät toiminnot olivat ulkoleikit (70 minuuttia) ja sisäleikit (60 minuuttia) (Laps Suomen) Kaikista 3-vuotiaista 25% osallistuu harrastuksiin kerran viikossa ja 12% 2 3 kertaa viikossa. (LATE) Yhteiskunnallinen muutos epäsuorasti nähtävissä: 1990-luvun alkupuolella kerättyyn aineistoon verrattuna (STRIP) 2000- luvulla kerättyyn aineistoon (Laps Suomen) ulkona liikkumisen ja leikkimisen määrä on vähentynyt ja sisäleikin määrä on lisääntynyt.
Lapsen kasvaessa Yksilöiden väliset erot alkavat näkyä yhä selvemmin
Kolmesta kuuteen ikävuoteen fyysinen aktiivisuus muuttuu Ulkoleikkien ja vauhdikkaiden leikkien määrä kasvaa. (STRIP; Laps Suomen) 3 6-vuotiaiden kokonaisaktiivisuus lisääntyi kahden vuoden aikana noin yhden tunnin päivää kohden (Laps Suomen; STRIP)
Yksilöiden väliset erot tulevat näkyviin Yksilöiden väliset erot ovat suuria: vähiten liikkuvat lapset liikkuvat vain 1/3 osaa eniten liikkuvien määrästä. (STRIP) Kiinnostuksen kohteet alkavat eriytyä ja fyysisesti aktiiviset toiminnat alkavat suuntautua kiinnostuksen mukaisesti (Toiminnat alkavat eriytyä tyttöjen ja poikien välillä (esim. naruhyppely vs. jalkapallo). Pojat käyttivät tietokoneella enemmän aikaa kuin tytöt) (Laps Suomen)
Lasten harrastuksista 3 6-vuotiaista lapsista 87 % harrastaa urheilua ja liikuntaa (osuus oli kasvanut lähes 30 %:lla 15 vuoden aikana) (Kansallinen liikuntatutkimus) Suosituimmat 3 6-vuotiaiden lasten urheiluseuroissa harrastamat (vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan) lajit ovat SVoLi -lajit, jalkapallo ja yleisurheilu
Yhteenkoonti: tärkeät tienristeykset Ulkoliikunnan uupuminen, pitkät yhtämittaiset fyysisesti passiiviset jaksot Ulkona tapahtuva toiminta, riittävästi kiinnostavia välineitä ja toiminnan vapautta Vahvistaako ympäristö inaktiivisia tottumuksia? Vahvistaako ympäristö aktiivisia tottumuksia? Liikkumaan kannustavat olosuhteet Aktiivisuutta vaikeuttava märkä ja hämärä vuodenaika
Varhaiskasvatuksessa fyysistä aktiivisuutta on saatu lisättyä, kun Rikotaan päivittäisten rutiinien muodostamia liikkumisen esteitä Ilmapiiri kannustava liikunnallisten tottumusten toteuttamiselle Konkreettiset mallit: miten? (tiedon & taidon kartuttaminen) Perheet mukaan Mehtälä ym. submitted
Paina play!, ja lupa istumisen katkaisulle on myönnetty. Aktiivista vuoden alkua kaikille!