VARHAISVUOSIEN LIIKUNTA SUOSITUSTEN JA TUTKIMUSTEN VALOSSA

Transkriptio

1 VARHAISVUOSIEN LIIKUNTA SUOSITUSTEN JA TUTKIMUSTEN VALOSSA Oulu Anne Soini, TtT, LitM, liikuntapedagogiikan yliopistonopettaja

2 Liikunta vs. fyysinen aktiivisuus?

3 Kognitiivinen kehitys: havaitseminen (sensorinen integraatio), muisti, kieli, luovuus, mielikuvitus, oppimisvalmiudet (mm. Ayres 2008; Everke & Woll 2007; Haapala 2015; Pellegrini & Smith 1998; Rintala ym. 2005; Timmons ym. 2012; Ward 2010) Eettis-moraalinen kehitys: kuten yhteisten sääntöjen ja sopimusten noudattaminen (mm. Milteer ym. 2012; Numminen 2005; Pellegrini & Smith 1998; Pönkkö 1999; Zachopoulou 2007) Fyysinen aktiivisuus kasvun ja kehityksen tukena Fyysinen kasvu: lihakset, jänteet, luusto, hengitysja verenkiertoelimistö, hermosto, motoriset perustaidot (mm. Ayres 2008; Gallahue & Cleland-Donnelly 2003; Iivonen & Sääkslahti 2014; Malina ym. 2004; Rintala ym. 2005; Ward 2010; Timmons ym. 2012) Psyykkinen kehitys: autonomia, pätevyyden ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus (mm. Kokkonen & Klemola 2013; Pönkkö & Sääkslahti 2013) Sosioemotionaalinen kehitys: tunteiden ilmaisu ja säätely, vuorovaikutustaidot (mm. Keltinkangas-Järvinen 2005, 2010; Kokkonen & Klemola 2013; Nurmi ym. 2006; Takala 2015; Timmons ym ; Ward 2010)

4 n Fyysisen aktiivisuuden määrä alkaa urautua ja elämäntapa löytyä varhaislapsuudessa (Janz ym. 2005; Telama ym. 2014; Yang 1997) n Fyysinen inaktiivisuus pysyvämpää kuin fyysinen aktiivisuus (Yang 1997)

5 Mitä muutoksia on tapahtunut yhteiskunnassa? Vaikutukset lasten liikuntaan? 15/11/17

6 Ohjatun liikunnan harrastaminen lisääntynyt arki- ja omaehtoinen liikunta vähentynyt sekä passiivisen vapaa-ajan vietto lisääntynyt 15/11/17

7 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO / isut/2016 a lk u J / M P inedu.fi/o l?lang=fi m. w w w / / http: ia.htm Iloa_leikk 2. tieteellis 139/OPM/Julk ais et_peru steet.ht ut/2016/ ml

8 Yhdeksän teemaa

9 Vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä % alle kouluikäisistä saavuttaa fyysisen aktiivisuuden määrän.

10 Objektiivisesti Objektiivisesti mitattu mitattu reipas liikunta lapsilla keski- ja ja nuorilla kovatehoinen liikunta lapsilla ja nuorilla

11 Lasten fyysinen aktiivisuus päiväkotipäivinä Lasten fyysinen aktiivisuus kotipäivinä Soini ym. 2014

12 Fyysinen aktiivisuus päiväkodissa n Havainnoinneista 69 % erittäin kevyitä (paikallaan tapahtuvia) toimintoja ja vain 2 % vähintään kohtuullisesti kuormittavaa toimintaa ü Lapset havainnoitiin useimmiten istumassa, seisomassa ja kävelemässä n Leikin/toiminnan käynnistäjänä useimmiten lapsi n Lapset leikkivät useimmiten pareittain tai ryhmissä ü Yksin leikkiessä lasten leikit fyysisesti kuormittavampia kuin ryhmässä! ü Päiväkotihenkilöstö kannusti harvoin lapsia fyysisesti aktiivisiin leikkeihin! (Soini 2015)

13 n Sisällä passiivisia toimintoja opettajajohtoiset tuokiot, askartelu n Sisällä aktiivisia toimintoja Kiipeily, juokseminen, työntö- ja vetotyyppiset toiminnot ü Havainnoitiin vain harvoin (Soini 2015)

14 n Ulkona passiivisia toimintoja Leikit hiekkalaatikolla ja hiekkalaatikkovälineillä, sekä roolileikit n Ulkona aktiivisia toimintoja Työnnettävät pyörälliset lelut (taaperokärryt, kuorma-autot ja pyörät) (Soini 2015) 15/11/17

15 Lasten fyysinen aktiivisuus on korkeampaa silloin, kun lapsille on annettu mahdollisuus vapaalle leikille (Ben-Arieh & Ofir 2002; Soini 2015) ulkoleikeille (Raustorp ym. 2012; Soini 2015; Sääkslahti 2005) on käytettävissä paljon tilaa suuri piha-alue (Cardon ym. 2008) on lupa leikkiä nurmikentillä (Dyment & Bell 2007) melukylässä (Kyttä 2003) asfalttialueilla (Cardon ym. 2008; Fjortoft ym. 2009) metsämaastossa (Fjortoft 2004)

16 Metsämaastossa leikit ovat monipuolisempia kuin tavallisessa pihassa! (Fjortoft 2004) n Norjalaisen Ingunn Fjortoftin (2004) vuoden kestävä seurantatutkimus osoitti, että metsässä oli enemmän: fyysisesti aktiivisia leikkejä (~toiminnallisia leikkejä) rakenteluleikkejä symbolileikkejä (~rooli- ja mielikuvitusleikkejä) Metsässä leikkiminen kehitti lasten tasapaino- ja koordinaatiotaitoja ja häivytti ikä- ja sukupuolieroja

17 Välineetkin aktivoivat liikkumaan! n ulkotelineet (Cardon ym. 2009) n pihamaalaukset (mm. Gubbels ym. 2012; Ridgers ym. 2007; Stratton & Leonard 2002) n leikkivälineet (mm. Cardon ym. 2009; Nicaise ym. 2011) n työnnettävät pyörälliset lelut (mm. Clements 2004; Soini 2015)

18 Välineet ja lelut innostavat kokeilemaan n Erilaiset liikuntavälineet, kalusteet, tavarat ja kierrätysmateriaalit kannustavat liikkumiseen n Fyysisesti aktiivisiin leikkeihin ja peleihin innostavia välineiden on hyvä olla lapsen saatavilla ja vapaassa käytössä n Tukea tarvitseville lapsille tulee tarjota välineitä, jotka mahdollistavat ja helpottavat heidän liikkumistaan

19 Tekemällä taitoja! monipuolisuus kunniaan n Taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään erilaisissa ympäristöissä ja kaikkina vuodenaikoina n Oppimista ei pidä estää liiallisella turvallisuushakuisuudella > turhia kieltoja kannattaa karsia n Lapsi nauttii oppimistaan taidoista, joten taitojen harjoitteluun kannattaa varata aikaa ja tilaa n Jos lapsella on vaikeuksia liikkumisessaan, hänellä on oikeus saada siihen tukea ja apua

20 Motoriset taidot! (Iivonen ym. 2016, OKM 2016:22) n Motoriset perustaidot ja motorinen koordinaatio kehittyvät iän myötä, kuitenkin on yksilöiden välistä hajontaa n Motoriset taidot yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen n Motorisilla taidoilla yhteys lapsen kognitiivisiin taitoihin (mm. lasku- ja lukutaitoihin sekä päättelykykyyn) ja koulumenestykseen n Varhaisikäisten lasten tasapainotaitoja ja hyvää motorista koordinaatiota edellyttävien taitojen suoritustaso on heikentynyt n Monet tytöt eivät hallitse erilaisia välineen käsittelytaitoja

21 Ohjattu liikunta onnistumisen elämyksiä n Oppia uusia taitoja muiden lasten kanssa n Aikaisemman harrastamattomien, taidoiltaan muita heikompien tai liikkumiseensa tukea tarvitsevien lasten tulee päästä toimintaan mukaan n Lapsen sukupuoli, perhe, kulttuuri, kieli, terveys tai muut yhdenvertaisuustekijät eivät saa vaikuttaa lapsen osallistumismahdollisuuksiin

22 n Kolme neljäsosaa 3 6-vuotiaista harjoittelee seurassa kerran viikossa ja 21 % kaksi kertaa viikossa n Tukee kokonaisvaltaista kehitystä ja terveiden elämäntapojen omaksumista sekä parhaimmillaan vahvistaa positiivisen minäkuvan muodostumista n Koettu autonomia, koettu pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus motivoivat lasta harrastuksen pariin (Kyhälä & Soini 2016, OKM 2016:22) n Ohjatusta liikuntatuokiosta opettaja selitti 60 % ajasta (Laukkanen 2007) ü Jokainen lapsi joutui odottamaan puolet liikuntatuokion kestosta ja varsinaista toimintaa oli vain muutaman minuutin ajan! n Vapaa leikki ohjattua toimintaa kuormittavampaa (Soini 2015)

23 Asenteilla on iso merkitys! n Onko lapsilla mahdollisuus leikkiä myös vauhdikkaampia leikkejä? n Kestänkö epäjärjestystä, ääntä, liikettä sisätiloissa? n Onko päiväkodissa kieltoja, jotka estävät lasten luontaisen liikkumisen? n Tarjoaako päiväkoti vaihtoehtoisen toiminnan kielletyn tilalle?! 15/11/17

24 Miten tavoitteisiin päästään? 15/11/17

25 Kuuntele anna lapselle mahdollisuus vaikuttaa Osallisuuden myötä lapsi oppii vuorovaikutustaitoja, empatiaa sekä yhdessä sopimisen merkityksen n Lapsen osallisuutta leikkimisessä, liikkumisessa ja arjen toiminnoissa voidaan lisätä kuuntelemalla ja ottamalla hänen mielipiteensä huomioon suunnittelussa, toteutuksessa ja dokumentoinnissa / arvioinnissa

26 Miten tavoitteisiin päästään? n Varhaiskasvattajat ü Huolehdi, että päivittäinen ulkoileminen on toiminnallista ü Vältä toimintoja, joissa lapsilta odotetaan pitkiä! paikallaolojaksoja ü Ohjaa lapselle liikunnallisia sääntöleikkejä sisällä ja ulkona ü Huomioi erityisesti vähän liikkuvat lapset ü Seuratkaa vuodenaikojen vaihtumista liikkumisen avulla ja nähkää ympäristön kauneus lapsen silmin ü Tarjotkaa lapselle kaikille aisteille aistimuksia ja kokemuksia ü Ottakaa selvää paikkakunnan ulkoilumahdollisuuksista ja kertokaa niistä myös vanhemmille ü Hyödyntäkää luontoa ja myös rakennettua ympäristöä 15/11/17 oppimisen paikkana

27

28 Koko kylä liikuttaa kaikki yhteistyössä

29 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kiitos Kysymyksiä? Anne Soini, TtT, LitM, liikuntapedagogiikan yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos/varhaiskasvatus

30 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 15/11/17