ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Dnr 000/000/2012 Kh nro 0/00.0.2000 00 I Kunta Kaavan nimi Kirkkonummi INKILÄNPORTTI Asemakaavalla muodostuvat korttelit 3070-3073 sekä niihin rajautuvat tie-, katu-, virkistys- ja erityisalueet. ASEMAKAAVALUONNOS 18.10.2012 Kaavoittaja Kaavan laatija Vireilletulo Käsittelyt Kirkkonummen kunta kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi FCG Finnish Consulting Group arkkitehti SAFA Anssi Savisalo 24.2.2012 kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma yhdyskuntatekniikan lautakunta 19.1.2012 ( 3) Asemakaavaluonnos yhdyskuntatekniikan lautakunta 18.10.2012 ( 75) Asemakaavaehdotus yhdyskuntatekniikan lautakunta XX.XX.201X ( XX) ja kunnanhallitus XX.XX.201X ( XX) Hyväksymiskäsittely yhdyskuntatekniikan lautakunta XX.XX. 201X ( XX), kunnanhallitus XX.XX.201X ( XXX) ja kunnanvaltuusto XX.XX.201X ( XX) Hankenumero 35700 Piirustusnumero asemakaava piir. nr 3112 havainnekuva piir. nr 3113

Inkilänportin asemakaava Asemakaavaluonnoksen selostus 18.10.2012 I 1 TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Tunnistetiedot ilmenevät kansilehdeltä. Inkilänportin asemakaava sijaitsee kunnan voimakkaasti kehittyvällä keskivyöhykkeellä Jorvaksen aseman läheisyydessä. Alueen maankäyttö kytkeytyy Länsiväylän (kantatie 51) ja Kehä III:n risteysalueeseen sekä sen välittömään lähiympäristöön. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti.

Inkilänportin asemakaava Asemakaavaluonnoksen selostus 18.10.2012 II 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Inkilänportti. Asemakaava muodostaa keskeisen osan Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaehdotuksen alueelle (tilanne syksyllä 2012) sijoittuvasta kaupallisten palveluiden ja työpaikka-alueiden keskittymästä. Kunnan tavoitteena on kehittää alueesta omaleimainen, viihtyisä työpaikkaja seudullisen vähittäiskaupan keskittymä, jonka liikenneratkaisut ovat toimivia sekä alueen hulevedet on järjestetty ekologisesti oikeaoppisesti. Alueen kehittämisessä tulee ottaa huomioon joukko- ja kevytliikenne sekä eri ihmisryhmien tarpeet käyttää alueen palveluja. Laadittavan asemakaavan tulee olla Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisia. Tämä saattaa merkitä kaupan kaavamerkintöjen yksityiskohtaista määrittämistä esim. erikoiskaupan ja paljon tilaa vaativan kaupan kesken. Suunnittelun aikana tulee uudelle kaupalliselle keskittymälle sekä profiloida seudullisesti kilpailukykyinen teema että saada elinkeinoelämä kiinnostumaan Inkilänportin alueesta. Hyväksymisvaiheessa alueelle laaditaan alueen toteuttamista ohjaava lähiympäristö- ja rakentamistapaohje, joka liitetään sekä lopullisiin kaava-asiakirjoihin että kunnan ja kaavoitusaloitteiden tehneiden tahojen keskinäiseen maankäyttösopimukseen. Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa alueelle mm. vähittäiskaupan suuryksikköt, polttoaineisen jakelu- ja liikenneasema, paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan tiloja sekä mahdollistaa olemassa olevan liiketoiminnan jatkuminen alueella. Alue sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa Länsiväylän moottoritien (kantatien 51) ja Kehä III:n risteysalueella, ja se on autoliikenteen kannalta houkutteleva sekä idästä että ennen kaikkea myös pääkaupunkiseudun suunnalta. Suunnittelualueen kautta kulkee tiheä linja-autovuoroliikenne ja läheiselle Jorvaksen rautatieseisakkeelle on kohtuullinen kävelymatka. Alueen pinta-ala on noin 50 ha.

Inkilänportin asemakaava Asemakaavaluonnoksen selostus 18.10.2012 III Sisällysluettelo 1 TUNNISTETIEDOT... I 1.1 Tunnistetiedot... I 1.2 Kaava-alueen sijainti... I 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... II 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... IV 1.5 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali... V 2 TIIVISTELMÄ... 1 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2 Asemakaava... 1 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö ja sijainti maisemarakenteessa... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Melu... 9 3.1.5 Pilaantuneet maat... 9 3.1.6 Kunnallistekniikka... 10 3.1.7 Liikenne ja katuverkko... 10 3.1.8 Maanomistus... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 17 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1 Osalliset... 17 4.3.2 Vireilletulo... 18 4.3.3 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö... 18 4.4 Asemakaavalle asetetut tavoitteet... 18 4.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 18 4.4.2 Kunnan asettamat tavoitteet... 20 4.4.3 Kaavoitusaloitteen tekijöiden asettamat tavoitteet... 20 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehtojen tarkastelu... 20 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 22 5.1 Kaavan rakenne... 22 5.1.1 Mitoitus... 23 5.2 Aluevaraukset... 24 5.2.1 Korttelialueet... 24 5.2.2 Liikenne- ja katualueet... 26 5.2.3 Viherympäristö ja virkistys... 26 5.2.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 27 5.2.5 Maa- ja metsätalous... 27 5.2.6 Palvelut... 27 5.3 Kunnallistekniikka... 29 5.3.2 Vesihuolto... 31 5.3.3 Hulevesien käsittely... 33 5.4 Nimistö... 34

Inkilänportin asemakaava Asemakaavaluonnoksen selostus 18.10.2012 IV 5.5 Kaavan vaikutukset... 35 5.6 Kaavan yleisarvio... 35 5.7 6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 38 5.7.1 Alueen sisäinen ympäristö... 38 5.7.2 Suhde ympäröivään maisemaan... 39 5.8 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 39 5.8.1 Pinta- ja hulevedet... 39 5.9 Liikenteelliset vaikutukset... 40 5.9.1 Vaikutukset Länsiväylän (kantatien 51) ja Kehä III:n liittymän toimivuuteen... 40 5.9.2 Vaikutukset ympäröivään katuverkkoon... 41 5.9.3 Vaikutukset katuverkon toimivuuteen alueen sisällä... 41 5.9.4 Työmaan aikaiset vaikutukset... 41 5.10 Kaupalliset vaikutukset... 42 5.11 Suhde kaavalle asetettuihin tavoitteisiin... 43 5.11.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja muihin valtakunnallisiin tavoitteisiin... 43 5.11.2 Suhde maakuntakaavaan ja muihin seudullisiin tavoitteisiin... 44 5.12 6.8 Asemakaavan antamat edellytykset ilmastonmuutoksen aiheuttamien poikkeustilanteiden hallintaan... 45 5.12.1 Taustaa... 46 5.12.2 Kaavoituksen rooli... 47 5.12.3 Riskiarviointi... 47 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 49 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 49 6.2 Arvio kunnallistekniikan toteuttamisen kustannuksista... 49 6.2.1 Vesihuolto... 50 6.2.2 Hulevesien käsittely... 50 6.2.3 Kadunrakentaminen... 51 6.2.4 Maantierakentaminen... 51 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Inkilänportin asemakaavan seurantalomake 2. Suunnittelualueen sijaintikartta 3. Ote vesihuollon yleissuunnitelmasta (FCG 17.4.2012) 4. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (ympäristöministeriö vahvistanut 8.11.2006) 5. Ote Kirkkonummen yleiskaavasta 2020 6. Ote Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavasta (ehdotus 19.4.2012) 7. Inkilänportin asemakaavaluonnos 8. Inkilänportin asemakaavan muutoksen havainnekuva

Inkilänportin asemakaava Asemakaavaluonnoksen selostus 18.10.2012 V 1.5 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaehdotus (Kirkkonummen kunta, 2012) Jorvaksen ja Inkilän kaupallinen osayleiskaava, kaupallinen selvitys (FCG Oy ja Strafica Oy, 2012) Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan liikenneselvitys (Sito Oy, 2012) Kirkkonummen Jorvaksen suunnittelualueen lepakkoselvitykset vuonna 2011 / rakennusten merkitys (Faunatica Oy, 2012) Helsingin seudun kehityskuva 2050 Rajaton metropoli, MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro (2011) Jorvaksen liikennepaikan asemajärjestelyjen yleissuunnitelma (Liikennevirasto, 2011) Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategia (Kirkkonummen kunta, 2011) Kirkkonummen palveluverkkoselvitys (Kirkkonummen kunta, 2011) Pääteiden tarveselvitys (Uudenmaan ELY-keskus, 2011) Inkilänportin alueen lepakkoselvitys (Faunatica Oy, 2011) Helsingin seutu 2050, Maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset (2010) Kirkkonummen Jorvaksen suunnittelualueen luontoselvitykset (Faunatica Oy, 2010) Kirkkonummen Inkilän ekologinen yhteys, muistio (Faunatica Oy, 2009) Tieverkko- ja liikenneturvallisuusselvityksen päivitys (Kirkkonummen kunta, Tiehallinto ja Strafica Oy, 2008) Jorvaksen ja Inkilän työpaikka-alueen kehityskuva (WSP Finland Oy, 2007) Jorvaksen ja Inkilän työpaikka-alueen kehityskuva, kaupalliset palvelut (Tuomas Santasalo Ky, 2007) Yhteenveto Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava-alueen luontoselvityksistä (Kirkkonummen kunta, ympäristönsuojeluyksikkö, 2006) Jorvaksen luonto- ja maisemaselvitys (Ympäristötutkimus Oy Metsätähti, 2005) Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Sigbritt Backman, 1992)

Inkilänportin asemakaava 1 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Seuraavassa on kuvaus Inkilänportin asemakaavan suunnitteluprosessista: 16.11.2010 Inkilänportin kaavahankkeen aloitusneuvottelu pidettiin kunnan edustajien ja kaavoitusaloitteita edustaneiden tahojen kesken 8.6.2011 asemakaavan alustavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 19.12.2011 Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyi kaavoituksen käynnistämissopimukset kaavoitusaloitteen tehneiden tahojen kanssa ( 455) 19.1.2012 Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi Inkilänportin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ( 3) 24.2.2012 kunta ilmoitti Inkilänportin asemakaavan vireilletulosta kuulutuksella 23.3.2012 Kirkkonummen kunnan ja Skanska Commercial Development Finland Oy:n välillä allekirjoitettiin kaavoituksen käynnistämissopimus 12.4.2012 Vastaava sopimus allekirjoitettiin kunnan ja Oy Directum Civilis Ab:n välillä 2.5.2012 SRV Yhtiöt Oyj vetäytyi asemakaavahankkeesta, mutta jatkaa Directum Civilis Oy:n edustajana kaavaprosessissa 18.10.2012 Inkilänportin asemakaavaluonnos asetettiin nähtäville yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksellä ( XX). 2.2 Asemakaava Kirkkonummen kunnan tavoitteena on kehittää Inkilänportista seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan keskittymä, joka on omaleimainen, viihtyisä ja kaupallisesti kiinnostava. Kaava mahdollistaa alueelle sellaisen vähittäiskaupan tiloja, jotka laatunsa puolesta eivät sovellu keskustatoimintojen alueelle. Suunnittelulla varmistetaan, että alueen liikennejärjestelyt ja kunnallistekniikka toimivat moitteetta. Inkilänportin kaupan keskittymää tulee jatkosuunnittelussa täydentämään muu työpaikkarakentaminen. Asemakaavan kaupan mitoitus perustuu osayleiskaavoituksen lähtötiedoksi laadittuun kaupalliseen selvitykseen. Suunnittelussa otetaan huomioon Jorvaksen ja Inkilän työpaikka-alueen kehityskuvassa (v. 2007) sekä Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaehdotuksessa (19.4.2012) alueen ennakoitu ja tavoiteltu kehitys. Lisäksi asemakaavassa otetaan huomioon tienoon osayleiskaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset, jotka koskevat mm. alueelle soveltuvaa kauppaa sekä alueen liikennejärjestelyjä sekä luontoarvoja kuten suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella sijaitsevaa seudullisesti merkittävää riistaeläinten kulkuyhteyttä, joka on osoitettu myös Uudenmaan maakuntakaavassa. Alueen hulevedet

Inkilänportin asemakaava 2 järjestetään ekologisesti oikeaoppisesti ja mahdollisuuksien mukaan alueen ilmettä rikastuttaen. Alueen kehittämisessä otetaan huomioon liikennejärjestelyjen toimivuus siten, että ne voidaan toteuttaa vaiheittain. Tärkeää on myös, että alueen palvelujen käyttäminen onnistuu kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen. Eri ihmisryhmien liikkumistarpeet käyttää alueen palveluja on täten otettu huomioon alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Liikennesuunnittelu tehdään yhteistyössä Liikenneviraston, Uudenmaan ELY-keskuksen ja HSL:n edustajien kanssa. Asemakaavan toteuttamista ohjataan laadittavilla laatuasiakirjoilla. Ne koskevat katu- ja ympäristörakentamisen lisäksi esimerkiksi rakennusten julkisivukäsittelyä ja pysäköintialueiden rakentamista sekä lähiympäristön toteuttamista. Tavoitteena on Inkilänportin alueen omaleimainen toteuttaminen siten, että se poikkeaa edukseen Helsingin seudun muista kaupan suuryksikkökeskittymistä. Kuva 2. Inkilänportin asemakaavan rajaus.

Inkilänportin asemakaava 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava-alueella on syksyllä 2012 käynnissä Länsiväylän (kantatien 51) ja Kehä III:n liittymän rakentaminen osana kantatien rakentamista moottoritieksi. Moottoritie ja siihen liittyvä muut liikennejärjestelyt ovat valmiit vuonna 2013. Samassa yhteydessä toteutetaan osa Inkilänportin kokoojakatuverkosta, ja katuverkkoa täydennetään asemakaavan toteutumisen yhteydessä. Alueen nykyinen paikallinen kunnallistekninen verkosto väistyy uudelleenjärjestelyjen tieltä, ja rakennetaan uudelleen palvelemaan uudistuvaa taajamarakennetta. Myös alueen poikki kulkevan siirtoviemärin ja kaukolämpöputken linjausta joudutaan tarkistamaan. Kirkkonummen kaavoitusohjelman (v. 2013 2017) mukaisesti asemakaavan odotetaan saavan lainvoiman vuoden 2013 loppuun mennessä. Alueen toteuttamiseen vaikuttaa myös Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan lainvoimaisuus. Osayleiskaavan oletetaan saavan lainvoiman niin ikään vuonna 2013. Alueen toteuttamisen aikataulusta ei ole tehty kaavoitusohjelmaan tarkempia päätöksiä. Myönteisimmän aikataulutavoitteen mukaan kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen ajottunee vuosille 2014 2015. Talorakentamisen on arvioitu toteutuvan vuosina 2015 2020, mutta alueen käyttöönottoon vaikuttaa merkittävästi tarvittavien kantatien 51 ja Kehä III:n liikennejärjestelyjen toteuttaminen. Kunta edellyttää, että asemakaavan hyväksymisvaiheessa alueelle on laadittu alueen toteuttamista ohjaavat laatuasiakirjat, jotka liitetään sekä lopullisiin kaava-asiakirjoihin että maankäyttösopimuksiin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 50 hehtaaria. Maa-alasta suurin osa on metsä- tai peltomaata. Alueella on muutama asuinrakennus ja liiketoiminnalle varattu alue. Suunnittelualue sijoittuu Kehä III:n ja Länsiväylän (kantatie 51) risteysalueen ympärille. Alue on pääosin rakentamatonta lukuun ottamatta muutamaa omakotitaloa kantatien eteläpuolella ja yrityksen näyttelyrakennuksia, jotka puolestaan sijaitsevat Hammarsinmäellä, kantatien pohjoispuolella. Asemakaavan laatimisen aikana rakennetaan kantatietä moottoritieksi, johon kuuluu mm. merkittäviä liikennejärjestelyjä. Näin Länsiväylä jatkuu Espoosta Kirkkonummen kuntakeskukseen. 3.1.2 Luonnonympäristö ja sijainti maisemarakenteessa Suunnittelualue sijoittuu Kirkkonummen keskivyöhykkeen maisemarakenteessa kallioisen moreeniselänteen lakialueelle. Sen erottaa pohjoisessa Jorvaksen asemanseudusta koko Uudenmaan halki kulkeva lounais-koillissuuntainen murroslaakso, joka näyttäytyy Kirkkonummella Sundetin pitkänomaisena kosteikkojen ja lampien ketjuna Kantvikista Jorvaksen ja Masalan kautta Espoonlahdelle. Suunnittelualueen läheinen Sundetin purolaakso

Inkilänportin asemakaava 4 on luonnonsuojelualuetta. Lounaassa selännealue tasoittuu moreeni- ja savialueiden vuorottelemaksi viljelymaisemaksi historiallisine peltoineen. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee seudullisesti merkittävä ekologinen yhteys, joka yhdistää Finnträskin-Porkkalan laajan yhtenäisen metsäalueen Länsiväylän (kantatien 51), Kehä III:n ja rantaradan yli kunnan pohjoisosien laajoihin metsäalueisiin. Kuva 3. Suunnittelualueen sijoittuminen seudullisessa maisemarakenteessa (punainen ympyrä). Ote Uudenmaan maisemarakenneselvityksestä (Uudenmaan ympäristökeskus 2007). Suuri tumma ympyrä kartalla osoittaa seudullisen maisemarakenteen solmukohdan sijainnin.

Inkilänportin asemakaava 5 Kuva 4. Suunnittelualuetta sivuava ekologinen yhteys liittää Finnträsk-Porkkalan laajan yhtenäisen metsäalueen ympäröiviin luontoalueisiin. (kuva Uudenmaan liitto: Uudenman ekologinen verkosto ja laajat yhtenäiset metsäalueet. Uudenmaan liitto 15.8.2006) Inkilänportin suunnittelualueen luontoselvitykset on tehty vuonna 2010. Lisäksi alueelle on lisäksi laadittu erillinen lepakkoselvitys vuonna 2011. Molemmat selvitykset on laatinut Faunatica Oy. Selvitysalueella ei ole asuttuja liito-oravan elinpiirejä. Suunnittelualuetta halkoo kaksi suurta tietä, Länsiväylä (kantatie 51) ja Kehä III, joiden laaja risteysalue sijoittuu suunnittelualueelle. Tielinjojen ulkopuolella on kallioalueita ja hakkuiden seurauksena pirstoutuneita metsiä, jotka ulottuvat suunnittelualueen eteläosiin. Lisäksi alueella on muutama omakotitalo sekä pienialaisia peltolaikkuja.

Inkilänportin asemakaava 6 Kuva 5. Huomionarvoiset luontotyyppikohteet (sininen täyttö) ja valkolehdokin kasvupaikka (punainen ympyrä). (kuva:inkilänportin alueen luontoselvitys, Faunatica Oy 2010) Selvitysalueella havaittiin kolme huomionarvoista luontotyyppikohdetta. Ne ovat luontoarvoiltaan keskinkertaisiksi arvioituja metsälain mukaisia vajaatuottoisia kallioita. Seuraavassa edellä mainittujen kohteiden kuvaukset: Kuvio 1. Vajaatuottoinen kallio, metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Puustona muutamia järeähköjä mäntyjä (Pinus sylvestris), pensaskerroksessa katajaa (Juniperus communis) ja pihlajaa. Kenttäkerros hyvin aukkoinen, pohjakerroksessa runsaasti sammalia ja jäkäliä. Kenttäkerroksessa metsälauhaa (Deschampsia flexuosa) ja harvakseltaan mustikkaa (Vaccinium myrtillus). Lahopuuta niukasti. Keskinkertaiset luontoarvot. Kuvio 2. Vajaatuottoinen kallio, metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Puustona muutamia mäntyjä, pensaskerroksessa runsaasti katajaa. Kenttäkerros lähinnä metsälauhaa. Pohjakerros runsas, sammaleista jäkälikköä. Lahopuuta harvakseltaan. Keskinkertaiset luontoarvot.

Inkilänportin asemakaava 7 Kuvio 3. Vajaatuottoinen kalliometsä, metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Keskimääräistä runsaammin lahopuuta (kuusta ja mäntyä). Valtapuuna mänty, joista muutamat suhteellisen iäkkäitä. Pensaskerroksessa katajaa ja koivua (Betula pubescens, B. pendula). Kenttäkerroksessa metsälauhaa, lampaannataa (Festuca ovina), kanervaa (Calluna vulgaris), puolukkaa (Vaccinium vitis-idaea) ja mustikkaa. Kalliolta on aiemmin harvennettu nuorehkoja kuusia, kalliometsän ominaispiirteiden siitä kuitenkaan kärsimättä. Keskinkertaiset luontoarvot. Huomionarvoisista kasvilajeista havaittiin valkolehdokki (Platanthera bifolia). Valkolehdokki on luonnonsuojelulain 42 :n mukaisesti rauhoitettu laji. Kohde sijaitsee kantatien pohjoispuolella asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Lepakkoselvityksessä alueelta saatiin kohtalaisesti lepakkohavaintoja alueen pienuus ja pirstoutuminen huomioiden. Enemmistö havainnoista koski pohjanlepakoita, jotka ovat sopeutuneet monenlaisiin ympäristöihin. Avoimia ja pirstoutuneita alueita karsastavia siippoja löytyi odotettua enemmän. Alueella tavattiin sekä pohjanlepakoita että siippoja. Lisäksi sekä pohjanlepakoita että siippoja havaittiin yksittäin selvitysalueen pohjoisilta reunaalueilta ja pihapiireistä. Syksyllä ja alkutalvesta 2011 selvitettiin Faunatica Oy:n toimesta erikseen alueen rakennusten merkitystä lepakoille. Työhön sisältyi rakennuksia kesällä käyttävien lepakoiden selvitys (koloniat, päiväpiilot) sekä rakennuksissa talvehtivien lepakoiden selvitys. Päiväpiilo- ja koloniaselvityksessä ainoat lepakkohavainnot olivat Kehäniitty 9:n autotallista löytyneet lepakoiden vanhat ulosteet. Tuoreita ulosteita ei näkynyt missään, ei myöskään lepakoita. Mistään tarkastetusta rakennuksesta ei löytynyt talvehtivia lepakoita tai muita merkkejä talvehtimisesta. Selvitysalueen rakennuksilla ei tehtyjen havaintojen perusteella ole merkitystä lepakoiden piilopaikkoina. Väestörakenne ja kehitys kaava-alueella Alueella sijaitsee joitakin pientaloja, jotka väistyvät kaavan mahdollistaman rakentamisen tieltä. Asemakaavoitettava alue sijaitsee eteläisintä osaa lukuun ottamatta Länsiväylän (kantatien 51) melualueella. Kaava-alue rajoittuu luoteessa Hammarsinmäen pientaloalueeseen.

Inkilänportin asemakaava 8 Taajamakuva Nykytilanteessa asemakaavoitettavalla alueella ei voida puhua taajamakuvasta vaan haja-asutuksesta. Pääväylien lisäksi alueella on vain vähäisesti rakennuskantaa, joille on järjestetty maastoa halkovat kulkuyhteydet. Kantatien 51 rakentaminen moottoritieksi muuttaa tieympäristöä, mutta keskeneräinen rakennustyömaa antaa alueesta tällä hetkellä epämääräisen kuvan (tilanne vuoden 2012 kesällä). Hammarsinmäki hahmottuu Länsiväylän (kantatien 51) ohikulkijalle väylän pohjoispuolella lounaaseen avautuvana rinteenä, jossa on näyttelyrakennuksia. Suunnittelualueen luoteispuolella, Hammarsinmäen ja Sudetin luonnonsuojelualueen välissä, on noin 20 asuinpientalon muodostama yhteisö. Kuva 6. Ilmakuva vuoden 2010 tilanteessa, jolloin kantatien 51 moottoritien rakennustyöt eivät olleet vielä alkaneet. Etualalla Hammarsinmäki, jonka näyttelyrakennukset näkyvät hyvin kantatielle. (Kuva: Kirkkonummen kunta / Hannu Vallas) Palvelut Etäisyys suunnittelualueelta Kirkkonummen kuntakeskukseen on noin kuusi kilometriä. Siellä sijaitsevat kunnan tärkeimmät kaupallisten ja julkiset palvelut. Masalan keskusta sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueelta ja siltä löytyy verraten hyvät lähipalvelut. Jorvaksen rautatieasema on suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, junayhteydet esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Osa Kirkkonummen ja Helsingin välisistä linja-autovuoroista kulkee suunnittelualueen läpi.

Inkilänportin asemakaava 9 Virkistys Suunnittelualue rajoittuu etelässä Porkkalanniemen laajaan yhtenäiseen metsäalueeseen ja Finnträsk-järven rantaan, joka on suurelta osin rakentamatonta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelta ei ole todettu muinaismuistoja tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kaava-alueen lounaispuolella sijaitsee Kirkkonummen kunnan kokoaman selvityksen mukaan venäläisajalta peräisin olevia asuinrakennuksia (kuva). 3.1.4 Melu Kuva 7. Ote Kirkkonummen kunnan laatimasta yhteenvedosta Porkkalan vuokra-alueen 1944-1956 jäänteistä (Kirkkonummen kunta, 2004). Roomalainen numero viittaa jäänteen vaarallisuusluokitukseen (IV mikäli jotain löytyy, otettava poliisin kautta yhteyttä puolustusvoimiin). 3.1.5 Pilaantuneet maat Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaa varten laaditun meluselvityksen perusteella suunnittelualue sijaitsee lähes kauttaaltaan kantatien 51 ja Kehä III:n melualueella. Alueella suoritettiin vuoden 2012 alussa maaperän pilaantuneisuustutkimuksen (FCG Oy). Kohteeseen tehtiin kahdeksan koekuoppaa. Neljä koekuoppaa tehtiin entisen linja-autohallin alueelle ja 4 koekuoppaa saman kiinteistön kaakkoisosaan entiselle läjitysalueelle. Näytteenotto suoritettiin tela-alustaisella kaivinkoneella. Koekuopat ulotettiin aistinvaraisesti puhtaaseen maakerrokseen (n. 2-3 m). Valtioneuvoston asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Kohteessa todettiin tutkimuksen perusteella viisi kynnysarvon ylittävää arseenin pitoisuutta. Pitoisuudet ovat hyvin pieniä kynnysarvon ylityksiä, joita saattaa olla maaperässä myös luontaisina taustapitoisuuksina. Kynnysarvopitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan terveydellistä tai ympäristöllistä riskiä alueella.

Inkilänportin asemakaava 10 3.1.6 Kunnallistekniikka 3.1.7 Liikenne ja katuverkko Tutkimuksen johtopäätöksenä alueella ei todettu pilaantuneita maa-aineksia, eikä kohteessa ole kunnostustarvetta. Maaperässä olevien hyvin pienien metallipitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan alueella terveys- tai ympäristöriskiä. Inkilänportin asemakaava-alueen läpi kulkee kantatie 51 suuntaisesti paineviemäri ja vesijohto. Jorvaksen pumppamolta lähtevää paineviemäriä pitkin johdetaan suurin osa Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevedet käsiteltäväksi HSY:n Suomenojan puhdistamolle. Espoon Kivenlahdesta tuleva vesijohto on suunniteltu lähinnä Inkilänportin itäpuolella olevien Sarvvikin ja Kurkirannan alueiden tarpeeseen. Vesijohdon painepiiri rajautuu Jorvaksessa olevaan paineenkorotusasemaan. Suunnittelualueen läpi kulkee myös Länsiväylän (kantatien 51) suuntaisesti kaukolämpöjohto. Lisäksi suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, sen länsipuolella kulkee maakaasulinja. Suunnittelualue käsittää Länsiväylän (kantatien 51) ja Kehä III:n (kantatie 50) eritasoliittymän sekä sen välittömän lähialueen. Kirkkonummen liikenne tulee kasvamaan kaikkien kulkumuotojen osalta. Ajoneuvoliikenne lisääntyy eniten. Jorvaksen ja Inkilän seudullinen saavutettavuus on liikenneverkkoratkaisussa erittäin hyvä henkilöautoliikenteellä, mutta myös joukkoliikenteellä. Olemassa olevat Kirkkonummen ja Helsingin bussivuorot kulkevat joko suunnittelualueen läpi tai sivuavat sitä Jorvaksen aseman kohdalla suunnittelualueen pohjoispuolella. Jorvaksen asema sijaitsee noin 1,6 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Vanhalle Jorvaksentielle toteutetaan moottoritiehankkeen yhteydessä kevytliikenneväylä suunnittelualueelta Jorvaksen rautatieseisakkeelle. Länsiväylä (kantatie 51) rakennetaan moottoritieksi ja se on valmis vuonna 2013. Moottoritien tiesuunnitelmien mukaisesti alue kytkeytyy nykyistä paremmin olemassa olevaan kevyen liikenteen verkostoon. Kehä III:n leventämisestä nelikaistaiseksi on olemassa tilavaraussuunnitelma. Länsiväylän (kantatien 51) keskimääräinen vuorokausiliikenne suunnittelualueen kohdalla on 16 500 ajoneuvoa vuorokaudessa (tilanne v. 2012). Nykyinen maankäytön liikennetuotos on erittäin vähäistä. Liikenne koostuu pääsääntöisesti ohikulkevasta työmatkaliikenteestä. Suunnittelualueen Helsingin puolella (itä) keskimääräinen raskasliikenne vuorokaudessa on noin 500 ajoneuvoa ja Kirkkonummen puolella (länsi) noin 1000 ajoneuvoa. Kehä III:n (kantatie 50) keskimääräinen vuorokausiliikenne on suunnittelualueen kohdalla noin 9 600 ajoneuvoa (tilanne v. 2012), josta raskasta liikennettä on 920 ajoneuvoa. Kehä III:lla raskaan liikenteen osuutta (n. 10 % ajoneuvoliikenteestä) voidaan pitää merkittävänä. Kehä III:n liikenne koostuu logistisista kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä. Joukkoliikenne Länsiväylän (kantatien 51) pohjoispuolella kulkee Helsingin ja Turun välinen rantarata. Jorvaksen asema sijaitsee suunnittelualueen lähistöllä, noin 1,6 kilometrin kävelymatkan etäisyydellä. Helsingin seudun kauko- ja lähilii-

Inkilänportin asemakaava 11 3.1.8 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne kennejunat kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä. Jorvaksen asema palvele lähiliikennettä. Osa Helsingistä Kirkkonummen kuntakeskukseen, Kantvikiin, Ravalsiin ja Upinniemeen suuntautuvista linja-autovuoroista kulkee suunnittelualueen läpi, vuoroja on noin 40 vuorokaudessa. Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 km. Länsiväylällä (kantatiellä 51) liikennöivät myös useat muut HSL-liikenteen ulkopuoliset liikennöitsijät palvellen mm. Inkoon, Karjaan ja Tammisaaren asukkaita. Alueen maanomistajat ovat tehneet esisopimukset suunnitteluhankkeen eteenpäinviemiseksi Skanska CDF Oy:n ja Oy Directum Cicilis Ab:n kanssa. Liikennealueet ovat valtion omistuksessa. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kuva 8. Suunnittelualueen sijainti ilmenee Uudenmaan maakuntakaavasta. Kartassa näkyy oranssina ympyränä seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkökeskittymän salliva maakuntakaavan merkintä. Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (ympäristöministeriö vahvistanut 8.11.2006), joka ohjaa alueen maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavan uudistaminen (Uudenmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava) on pantu vireille vuonna 2010 ja kaavahanke on tarkoitus saada maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2012 loppuun mennessä.

Inkilänportin asemakaava 12 Uudistuvan maakuntakaavan kaavallinen sisältö sekä etenkin kaupalliset ratkaisut pyritään ottamaan huomioon Inkilänportin asemakaavassa. Maakuntakaava ei salli Inkilänporttiin sijoitettavan päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Inkilänportin asemakaavan suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, johon on sijoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikköjen keskittymän salliva maankäyttö. Aluetta sivuaa maakaasun runkoputken linjaus sekä seudullisesti merkittävä viheryhteystarve. Myös siirtoviemäri kulkee alueen läpi. Kuva 9. Ote Kirkkonummen yleiskaavasta 2020. Yleiskaavaa tarkennetaan Jorvaksen ja Inkilän alueelle laadittavalla osayleiskaavalla. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020 (lainvoimainen 13.9.2000), jossa Inkilänportin asemakaavan suunnittelualue on osoitettu yritystoiminnan (PT), maa- ja metsätalouden (M) ja pientalovaltaiseksi alueiksi (A-1). Oikeusvaikutteiseksi laadittavan Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan laatimistyö on aloitettu vuonna 2006. Osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä vuonna 2008. Tämän jälkeen suunnittelu keskeytyi useaksi vuodeksi kunnes sitä jatkettiin vuonna 2011. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä alkukesästä 2012. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2012.

Inkilänportin asemakaava 13 Kuva 10. Ote Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaluonnoksesta (kaavaehdotus 19.4.2012). Punaisella on merkitty osayleiskaavan ohjaamana laadittavan Inkilänportin asemakaavan rajaus.

Inkilänportin asemakaava 14 Inkilänportin asemakaava-aluetta koskevat osayleiskaavaehdotuksessa seuraavat kaavamerkinnät: K LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN ALUE. Liike-, toimisto- ja palvelutyöpaikkojen sekä niihin liittyvien varastotilojen alue. Alueelle saa rakentaa vähittäiskaupan tiloja enintään 10 % toteutuneesta kokonaiskerrosneliömetrimäärästä. Aluemerkintä sisältää myös alueen sisäisiä liikenneväyliä, Pysäköintialueita sekä käyttötarkoitusta tukevia muita toimintoja. KM KAUPALLISTEN PALVELUJEN ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä. Alueelle saa rakentaa vähittäiskaupan tiloja, jotka laatunsa puolesta eivät sovellu keskustatoimintojenalueelle. Muun erikoiskaupan tiloja saa rakentaa enintään 20 % toteutuneesta kokonaiskerrosneliömetrimäärästä. Alueelle saa rakentaa toimisto- ja palvelutyöpaikkoja enintään 10 % toteutuneesta kokonaiskerrosneliömetrimäärästä. Aluemerkintä sisältää myös alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita ja huollon alueita sekä käyttötarkoitusta tukevia muita toimintoja. ET EV YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. SUOJAVIHERALUE. Alue toimii liikennehäiriöiden suojavyöhykkeenä asumista vasten ja sillä on luontoarvoja. Aluettaon hoidettava puustoisena ja alueelle on sallittua sijoittaa ympäristöön sopivia meluesteitä. LT MU /eko MAANTIEN ALUE. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Merkinnällä on osoitettu alueet, joihin suuntautuu ulkoilupaineita. Alueelle on sallittua rakentaa ulkoilureittejä sekä maaja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakenteita. SEUDULLlSESTI MERKITTÄVÄ EKOLOGINEN VÄYLÄ. Merkinnällä on osoitettu seudullisesti merkittävä ekologinen väylä, jonka toimivuus on turvattava. Yhteys on toteutettava tavalla, joka turvaa eläinten liikkumismahdollisuudet. Alueella puustoa on kehitettävä eri-ikäisenä metsikön sisällä, ellei luontoarvojen säilyttäminen edellytä muunlaista käsittelyä. Alueella voidaan harjoittaa metsätaloutta. Ulkoilureittejä lukuun ottamatta muu rakentaminen on alueella kielletty. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty..