Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi: Väestökehitys, menolupaukset, velkaantumisen vakiinnuttaminen, Julkisen sektorin menokuri, tehokkuus, priorisoinnit, Työurien pidentäminen Tuottavuuden lisääminen Veronkorotukset viimeisenä ja väliaikaisena keinona
Suomi: MITÄ TAPAHTUU? Työvoiman määrä kääntyy laskuun 2010 Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 2008-2060 noin 50 %:sta miltei 80 %:iin Poistuman huippu on jo vuonna 2012, jolloin se on noin 70 000 henkeä. Vielä vuonna 2025 määrän arvioidaan olevan yli 60 000 henkeä. Kaikkiaan työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuosina 2007-2025 lähes 1,2 miljoonaa henkilöä, mikä on 47 prosenttia vuoden 2007 työvoimasta.
Suomi: MITÄ TAPAHTUU? Määrällisesti suurinta poistuma on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, n. 185 000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä. Toimialalta siirtyy eläkkeelle ajanjaksolla 2007-2025 yli puolet työvoimasta. Jo mitään ei tehdä, vuosikymmenen kuluessa 70 prosenttia ikäluokista päätyisi töihin kuntasektorille, jos kuntaväen määrä aiotaan pitää ennallaan.
Suomi: MITÄ TAPAHTUU? Ikääntyneet + 70 % 25 vuodessa ja työikäisten määrä laskee 180 170 160 150 140 0-14 130 15-64 120 65-110 100 90 80 2005 2010 2015 2020 2025 2030
TUOTTAVUUS Tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan julkisella sektorilla parantaa sekä toiminnallisin että rakenteellisin uudistuksin ydintehtäviin keskittyminen erikoistumis- ja mittakaavahyötyjen etsiminen tilaaja-tuottaja mallin, kumppanuuksien ja markkinamekanismien hyödyntäminen maksullisen toiminnan tuottavuus yksityisen ja julkisen sektorin kehittämisessä on käytettävissä samat keinot!
Tuottavuus ja internet Teknologinen kehitys ja digitalisaatio vaikuttavat myös sosiaali- ja terveyspalveluihin palvelut digitalisoituvat ja siirtyvät verkkoon palveluiden kehittäminen asiakkaan näkökulmasta asiakkaan kohtaaminen ja hänen luottamuksensa lähtökohtana asiakkaan saama hyöty älykkäiden apuvälineiden kehittäminen ja käyttö uuden tekniikan käyttöönotto ja soveltaminen vaatii jatkuvaa uuden opiskelua mahdollistaa palveluprosessien parantamisen ja kustannussäästöjä laajentaa markkinoiden rajoja
Pienikin tuottavuuden muutos vähentää henkilöstön tarvetta tuhatta 800 700 600 500 400 Työlliset Ei tuottavuuden muutosta Tuottavuus kohoaa 1 % vuodessa 300 200 100 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040
MISSÄ Lisää tähän SITÄ otsikko ARVOA LUODAAN?
Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).
Toimialat lähentyvät toisiaan Toimialat lähentyvät Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Kiinteistöpalvelut Kauppa Tietotekniikan palvelut 18.10.2006 Tarja Tuominen/ErLi 9 Palvelut 2020 -hanke
PÄÄMÄÄRÄNÄ KUMPPANUUS EDELLYTYKSIÄ ONNISTUMISELLE Tutkimuksessa paikallistettiin kuusi suhteen ominaisuudeksi kutsuttua tekijää, joihin tulee kiinnittää huomiota, kun liiketoiminnan arvon luomisen tapaa muutetaan. Ominaisuudet ovat: 1. suhteen historia 2. sidosryhmien tavoitteet suhteessa 3. vuorovaikutus suhteessa 4. tiedon jakaminen suhteessa 5. luottamus sidosryhmien välillä 6. osaaminen suhteessa Päivi Myllykangas 2009
1. JA 2. SUHTEEN HISTORIA JA SUHTEEN TAVOITE 1. Menneet eivät ole menneitä Sidosryhmäsuhteiden historia, oli se sitten yhteinen tai ei, muokkaa muutoksessa jokaista suhdetta Uuden oppimisen näkökulmasta menneestä irrottautuminen oli keskeistä elikkä pitää niinku repeytyä irti tästä systeemistä 2. Sidosryhmäsuhteessa tavoitteen ei tarvinnut olla yhteisen, jotta haluttuja muutoksia saatiin aikaiseksi. Sidosryhmät, joiden strateginen tavoite oli samansuuntainen tai se oli muuttumassa samaan suuntaan, löysivät parhaiten yhteisen näkemyksen. On hyödyllistä tietää myös se, kenen kanssa ei kannata aikaa tuhlata Päivi Myllykangas 2009
3. JA 4. VUOROVAIKUTUS JA TIEDON JAKAMINEN 3. Vuorovaikutus oli esillä kaikissa strategisissa sidosryhmäsuhteissa. 4. Tiedon jakaminen on suhteen rakentamisen ydintä, sillä suhde perustuu muun muassa oppimiselle, tiedolle ja molemminpuoliselle ymmärrykselle. Tiedon jakamista ja vuorovaikutusta pidetään tärkeinä suhteen perustoina erityisesti silloin, kun kyseessä on kohdeyrityksen tapaan halu muuttaa suhteen laatua enemmän yhteistyön suuntaan VUOROvaikutus molemminpuolista, systemaattista ja jatkuvaa, tiedon jakaminen on valtaa, ei sen pitäminen esim. sosiaalisen median mahdollisuudet Päivi Myllykangas 2009
5. JA 6. LUOTTAMUS JA OSAAMINEN SUHTEESSA 5. Ei ole yllättävää, että luottamus oli läsnä monissa keskusteluissa Mahdollisti nopean muutoksen Luottamus on sidosryhmäsuhteissa oleellinen ja tutkimuksen perusteella luottamuksessa on haastavaa sen laajentaminen yksilötasolta organisaatiotasolle 6. Oppiminen oli ohittamaton sidosryhmäsuhteissa Ei riitä, että yrityksen oma osaaminen muuttuu/lisääntyy Myös sidosryhmien osaamisen tulee muuttua/kehittyä Fokus siirtyi, poisoppiminen aiemmasta Tuotannosta markkinoiden kuulemiseen Oman, uuden roolin ja asiakkaan roolin ymmärtäminen Palveluiden tuottamisesta palveluliiketoimintaan Toiminnan sujuvuudesta talouteen Uusi vinkkeli kaikella tavalla ja yrittäjyyteen keskittyminen Päivi Myllykangas 2009
Jos valitaan kumppanuus Strateginen kumppanuus syntyy ja toiminnan arvoa voidaan kasvattaa, jos sidosryhmien intressit tai tavoitteet ovat harmoniassa keskenään Toiminnan arvon luonti yhdessä johtaa keskustelun pois vastakkaisista sidosryhmäintresseistä kohti intressejä, jotka eivät ole kaikilla samat, mutta riittävässä harmoniassa keskenään Yhden sidosryhmän intressien maksimoiminen ja tämän intressien asettaminen vastakkain toisen sidosryhmän kanssa ei ole pitkällä aikavälillä kannattavaa Valitaan positiivinen summapeli, jonka perusta on luottamus ja arvon lisääminen (ei nollasummapeli, jonka pohjana on epäily ja arvon jakaminen) 16.3.2011 Päivi Myllykangas EK 16
Lisää tähän otsikko KIITOS!