Miehikkälän kunta Vihreän logistiikka-alueen asemakaava Kaavaselostus Ehdotus 4.4.2013 Tullut vireille 8.2.2012 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.6.2013 Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula 1
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Miehikkälän kunta Muurikkalan kylä Vihreän logistiikka-alueen asemakaava Asemakaava koskee tiloja RN:o 11:15, 11:20, 11:22, 11:23, 11:24, 11:26, 11:29, 11:31 ja 895:0:387. Asemakaavalla muodostuvat vihreän logistiikka-alueen korttelit 200-207 sekä niihin liittyvät katu-, tie-, virkistys-, suojaviher- ja erityisalueet. Kaavan laatija: arkkitehti Kaija Maunula Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta Vireille tulosta ilmoittaminen 8.2.2012; Miehikkälän kunnan kaavoituskatsaus OAS nähtävillä 30.7.-31.8.2012 Asemakaavaluonnos nähtävillä 17.1.-18.2.2013 Asemakaavaehdotus nähtävillä 25.4.-27.5.2013 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.6.2013 2
1.2 Asemakaava-alueen sijainti Miehikkälän vihreä logistiikka-alueen asemakaava-alue sijaitsee Muurikkalan kylässä Vaalimaa - Lappeenrannantien varressa. Asemakaava-alueelta on matkaa Vaalimaan raja-asemalle 4 km, Lappeenrantaan 53 km, Virolahdelle 10 km, Haminaan 39 km, Kotkaan 66 km ja Helsinkiin 186 km. Asemakaavoitettavan alueen koko on n. 56 ha. 3
Kaavaselostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Asemakaava-alueen sijainti... 3 1.3 Asemakaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit... 6 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 7 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.1.5 3.1.6 3.1.7 3.1.8 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 Alueen yleiskuvaus... 7 Luonnonympäristö ja maisema... 8 Kulttuurimaisema ja rakennettu ympäristö... 11 Liikenne... 12 Maanomistus... 12 Pohjavesialueet... 12 Palvelut... 12 Pohjakartta... 12 3.2 3.2.1 3.2.2 3.2.3 3.2.4 Suunnittelutilanne... 13 Maakuntakaava... 13 Osayleiskaava... 14 Asemakaava... 16 Rakennusjärjestys... 16 3.3 Asemakaavaa varten laaditut selvitykset... 16 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET...17 4.1 Asemakaavan tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 17 4.2 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.2.4 4.2.5 4.2.6 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 Osalliset... 17 Vireilletulo... 18 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 18 Viranomaisyhteistyö... 18 Asemakaavaluonnos nähtävillä... 18 Asemakaavaehdotus nähtävillä... 25 5 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...28 5.1 Kunnan asettamat tavoitteet... 28 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 29 5.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet... 30 5.4 Asemakaavan laadulliset tavoitteet... 30 6 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET...30 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS...31 4
7.1 Asemakaavan rakenne... 31 7.1.1 Mitoitus... 32 7.1.2 Palvelut... 32 7.2 Aluevaraukset... 33 7.2.1 Korttelialueet... 33 7.2.2 Muut alueet... 34 7.3 Liikenne... 34 7.3.1 Liikenneverkko... 34 7.4 Kunnallistekniikka... 35 7.4.1 Vesi- ja viemäriverkosto... 35 7.4.2 Hulevedet... 35 8 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 35 8.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuurimaisemaan... 35 8.2 Vaikutukset luonnonympäristöön... 36 8.3 Liikenteelliset vaikutukset... 36 8.4 Taloudelliset vaikutukset... 38 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...38 9.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 38 9.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 39 9.3 Toteutuksen seuranta... 39 Kaavaselostuksen liiteasiakirjat 1. 2. 3. 4. 5. 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava-alueen luontoselvitys Vesihuollon yleissuunnitelma ja tonttien korkotasot (Geosaimaa Oy) Havainnekuva Pohjakartan hyväksymispäätös Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto asemakaavaehdotuksesta 7. Asemakaavan seurantalomake 5
1.3 - Asemakaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit Kymenlaakson maakuntakaava; taajamat ja niiden ympäristöt (Kymenlaakson liitto; ympäristöministeriö vahvistanut 28.5.2008 ja 18.1.2010) Kymenlaakson vaihemaakuntakaava; maaseutu ja luonto (Kymenlaakson liitto; ympäristöministeriö vahvistanut 14.12.2010) Kymenlaakson energiamaakuntakaava (Kymenlaakson liitto; kaavaehdotus 23.1.2012, julkisesti nähtävillä 15.2. 16.3.2012 Muurikkalan osayleiskaava; Muurikkalan 1. vaiheen eli Muurikkalan eteläpuoleisten alueiden osayleiskaava (FCG Oy, 31.12.2011, tarkistettu 1.2.2012) Muurikkalan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys (Selvitystyö Ahola, FM Teija Ahola, 2008) Muurikkalan osayleiskaava-alueen luontoselvitys (Jouko Sipari, 2008) Logistiikka-alueen liikenneverkosto (Safety & security logistiikka-alueella tietokortisto; Turku Science Park Oy / Destia Oy /Sito Tampere Oy, 2012) Logistiikka-alueen katujen ja liittymien mitoittaminen (Safety & security logistiikkaalueella tietokortisto; Turku Science Park Oy / Sito Tampere Oy, 2012) Logistiikka-alueen pysäköintijärjestelyt (Safety & security logistiikka-alueella tietokortisto; Turku Science Park Oy, 2012) Pelastustien suunnittelu ja toteutus (Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, 2008) Liikenteen jäljet, tietoa liikenteen ilmanlaatu- ja meluvaikutuksista asuinympäristössä (YTV, 2000) http://www.motiva.fi/files/2099/liikenteen_jaljet.pdf, 8.10.2012 http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kehr%c3%a4%c3%a4j%c3%a4, 8.10.2012 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallituksen päätös alueen asemakaavoittamisesta 20.2.2012 (Muurikkalan eteläisten alueiden osayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä) Kaavoituskonsultin valinta; viranhaltijapäätös 11.4.2012 Vireilletuloilmoitus 8.2.2012 (Miehikkälän kunnan kaavoituskatsaus) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 30.7.-31.8.2012 Asemakaavaluonnos nähtävillä 17.1.-18.2.2013 Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu 21.3.2013 Asemakaavaehdotus nähtävillä 25.4.-27.5.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 17.6.2013 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu vihreä logistiikka-alue Miehikkälän kunnan Muurikkalan kylän eteläosaan. Asemakaavalla muodostuu 12 tonttia logistiikka- ja huolintayrityksiä sekä terminaaleja varten (LTA), 2 tonttia teollisuus- ja varastorakennuksia varten (T), kaksi tonttia ympäristöhäiriötä tuottamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia varten (TY) sekä kaksi tonttia liike- toimistorakennuksia varten (K). Tonttien rajat ovat asemakaavassa ohjeellisia ja 6
tonttijako voidaan toteuttaa toisinkin (ks. kappale 8.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat). Logistiikka-alue sijoittuu pääasiassa Lappeenrannantien luoteispuolelle. Tien kaakkoispuolella on kaksi LTA-tonttia. Lappeenrannantieltä on kolme liittymää alueelle. Pääosa logistiikka-alueesta liittyy Lappeenrannantiehen nykyisen maaliikenneaseman koillispuolelta. Asemakaavaan on osoitettu sisäinen läpiajettava kokoojakatu, jonka varrelle suurin osa tonteista sijoittuu. Alueen sisäinen kokoojakatu liittyy nykyisen Käyhkään menevän tielinjauksen kohdalle osoitettuun katuun. Asemakaavaan on varattu korttelialueet myös jätevedenpumppaamoja ja pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitettua sammutusvesisäiliötä varten. Kaavaan on osoitettu lähivirkistysalueena hyökkäystie alueelle Lappeenrannantieltä. Asemakaavaan on osoitettu ohjeellisena myös hulevesikosteikko kaavan eteläkärkeen Lappeenrannantien varteen. Uusien tonttien koot vaihtelevat pienimmästä 5 668 m²:n tontista suurimpaan 36 091 m²:n tonttiin. Tehokkuus korttelialueilla on 0,40 ja kerrosluku II. Tonttien kadunpuoleisille osuuksille on osoitettu istutettavat puurivit ja tonttien väliin ohjeelliset istutettavat alueet. Vihreällä logistiikka-asemalla tullaan hyödyntämään sille rakennettavien rakennusten energiatekniikassa maalämpöä, aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa. Asemakaava-alueen maaperä on kalliota, jolloin maalämmön hyödyntämiseen on olemassa hyvät puitteet. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää alueella rakennuksien katoille sijoitettavilla aurinkopaneeleilla, joista energia kerätään alueen yhteiseen aurinkovoimalaan. Asemakaava-alueen koillispuolelle on merkitty energiamaakuntakaavaan tuulivoimaloiden alue. Alueelle tullaan myöhemmin laatimaan osayleiskaava, jonka yhteydessä tutkitaan mm. tuulivoimaloiden melu-, välke- ja maisemavaikutukset. Asemakaava-alueelta louhittava kiviaines käytetään sisäisen katuverkon pohjarakenteisiin ja alavampien tonttien täyttöön. Vihreälle logistiikka-alueelle tullaan laatimaan erillinen konsepti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutuu vaiheittain kysynnän mukaan. Kunnallistekniikan rakentamisesta vastaa Miehikkälän kunta. Asemakaava toteutetaan vaiheittain siten, että koko katuverkkoa ei tarvitse rakentaa välittömästi. Ks. kappale 8.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Muurikkalan kylän eteläosassa Vaalimaa-Lappeenrannantien varressa n. 4 km Vaalimaan raja-asemalta Lappeenrantaan. Suunnittelualue on pääosin rakentamaton. Pohjoisosa on kalliokkoista kuivaa kuusivaltaista havupuumetsää, jossa siellä 7
täällä on isoja siirtolohkareita. Lappeenrannantietä kohden mentäessä maasto muutuu alavammaksi koivupuuvaltaiseksi nuoreksi lehtimetsäksi. Lappeenrannatien reuna-alueet ovat mäntypuuvaltaista havumetsää. Suunnittelualue laskee Lappeenrannatietä kohden pohjoisosan 43-45 metristä Lappeenrannatien varren 20-25 metriin. Suunnittelualueella toimii tällä hetkellä maaliikenneasema. Suunnittelualueen itäpäässä toimii rakennusalan yritys. Asemakaava-alueen keskellä sijaitsee Käyhkään asuintalolle vievä hiekkatie. Asemakaava-alueen rakennettu ympäristö. Maaliikenneasema ja asemakaava-alueen itäosassa sijaitseva yritys. 3.1.2 Luonnonympäristö ja maisema Luonto-oloista on tehty erillinen selvitys (Luontoselvitys Miehikkälän kunnan Muurikkalan kylän maaliikennekeskuksen alueen asemakaava-alueelta, TOIMI ympäristöalan asiantuntija, heinäkuu 2012). 8
Kallio- ja maaperä Asemakaava-alueen kallioperä kuuluu geomorfologialtaan keskiproteotsooisiin muodostumiin ja kallioperä on rapakiveä. Suuri osa asemakaava-alueesta on rapakivigraniitin muodostamaa kallioista aluetta, joka on moreenin peittämää. Alueen lounais- ja keskiosissa esiintyy pienialaisia, pääasiassa hiesu- ja hietapohjaisia suopainanteita. Etelä- ja keskiosissa on paikoin alavampaa savipitoista hiesumaata. Luoteisosassa on muusta alueesta korkeammalle nouseva avokallioista muodostuva alue, jossa irtomaa- ja humuskerros on hyvin ohut. Luoteisosan kalliot ovat laakeita ja sileiksi hioutuneita, lisäksi siellä esiintyy useita suhteellisen kookkaita irtolohkareita. (Osuuskunta TOIMI, 2012) Luonnonympäristö Asemakaava-alueen metsät ovat etelä- ja itäosissa kuusivaltaisia, pohjois- ja länsiosan kallioisilla alueilla valtapuuna on mänty. Suurin osa metsistä on hakattuja nuoria mänty- ja/tai koivuvaltaisia taimikoita tai nuoria sekä varttuneita tasaikäisiä kuusikoita. Kaava-alueen pohjoislaidalla on paikoin vanhempia noin 100-vuotiaita kitukasvuisia mäntyjä. Kasvilajisto on tyypillistä kuivien ja karukkokankaiden sekä osin lehtomaisen kankaan ja tuoreen kankaan kasvillisuustyyppien lajistoa. Tienvarsissa kasvaa tavanomaista niittykasvillisuutta. (Osuuskunta TOIMI, 2012) Asemakaava-alueella ei ole luonnonsuojelulaissa suojeltujen lajien tai luontotyyppien rajauksia, eikä Hertta-tietokannassa ole havaintoja uhanalaisista lajeista. Asemakaava-alue ei ole myöskään liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Arvokkain kasvilajisto keskittyy luoteisosan karuille kallioille, jossa esiintyy mm. pikkutervakkoa ja pölkkyruohoa. Lajit ovat harvinaisehkoja, mutteivät uhanalaisia tai rauhoitettuja. Asemakaava-alueen pohjoislaidalla kasvaa yksi n. 4-metrinen pylväsmäinen kataja. (Osuuskunta TOIMI, 2012) Luoteisosan kallioalueen puuttomien avokallioiden voidaan katsoa kuuluvan metsälain 10 tarkoittamiin karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisempiin kallioihin. Lisäksi se vastaa Natura-luontotyyppien kuvausta karuista silikaattikallioista. Karut kalliot eivät ole Suomessa uhanalainen luontotyyppi (joskin silmälläpidettävä). (Osuuskunta TOIMI, 2012) Asemakaava-alueen lintulajisto on varsin niukkaa ja tavanomaista. Kallioalueilla esiintyy kuitenkin merkittävissä määrin kehrääjiä (lintudirektiivin liitteen I laji). (Osuuskunta TOIMI, 2012) Lappeenrannantie Vaalimaalle. Asemakaava-alueen kaakkoisosaa. 9
Varttunutta kuusikkoa. Pohjoisosan kallioalueita. Maisema Maisema on kauttaaltaan loivasti kumpuilevaa ja suhteellisen tasaista. Valtatieltä tarkasteltuna alueelta ei erotu maisemallisesti merkittäviä kohteita lukuun ottamatta muutamia suurempia mäntyjä keskiosan laakealla kallioalueella. Valtatien varren metsät ovat voimakkaasti metsätalouden muokkaamia, joten maisemaa hallitsevat hakkuuaukot, taimikot ja varttuneet kuusikot. Itäosa on tasaista, valtatien eteläpuolella maisemakuvaa hallitsee hakkuuaukko ja tiheä varttunut istutuskuusikko. Valtatien pohjoispuolella itäosassa on teollisuus- ja joutomaa-alue. Länsiosassa tienvarsimaisemaa hallitsevat pienialaiset tasaikäiset varttuneet kuusikot, hakkuuaukot ja nuoret mänty-lehtipuutaimikot. Luoteisosan kalliorinne nousee tieltä loivasti luoteeseen, mutta ei puuston takaa erotu tielle. Sen sijaan valtatieltä Lääväahonkankaan läpi vievä pieni hiekkatie kulkee maisemallisesti kauniin kallioalueen läpi ja paikoin avokallion päällä. (Osuuskunta TOIMI, 2012) Asemakaava-alue ilmakuvalla. 10
Asemakaava-alueen arvokkaat luontokohteet. (Osuuskunta TOIMI, 2012) 3.1.3 Kulttuurimaisema ja rakennettu ympäristö Miehikkälän kunnan alue kuuluu valtakunnallisen maisemamaakuntajaon (maisemaaluetyöryhmän mietintö 66/1992) kokonaisuudessaan Eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan kaakkoisen viljelyseudun maisema-alueelle. Kaakkoinen viljelyseutu on korkokuvaltaan alavaa, mutta mäkistä, karujen kalliokkojen ja vaihtelevien viljelymaiden sekä pienten soiden ja järvien luonnehtimaa mosaiikkia. Seutu on tyypillisintä rapakivigraniitin aluetta. Pellot sijaitsevat jokien varsilla ja vähäisillä hienosedimenttialueilla. Asutus on ryhmittynyt viljelyalueita halkovien teiden varsille vaihteleviksi ryhmä- ja nauhakyliksi sekä hajaasutukseksi. (Teija Ahola, 2008) Asemakaava-alueesta itään levittäytyy loivapiirteinen, pitkä, laaja ja avoin peltomaisema. Metsäniemet työntyvät paikoin pitkälle pellolle ja keskellä peltoaukeaa on iso metsäsaareke. Suljetussa metsäympäristössä maiseman korkokuva on vaihteleva. Asutus seurailee teitä, jotka hyödyntävät savikkojen ylittämisessä maiseman pääsuuntaan nähden poikittaisia hiekkaja kalliomaita. Maiseman kiintopisteinä ovat avoimessa viljelymaisemassa ja tieympäristössä sijaitsevat tilakeskukset. (Teija Ahola, 2008) Muurikkalan kylän kulttuurimaisemaa. 11
3.1.4 Liikenne Asemakaava-alueen kaakkoislaidalla kulkee Lappeenrannantie, seututie nro 387. Tiellä kulkee n. 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskasta liikennettä kulkee Lappeenrannantiellä pääasiassa Vaalimaan tulliin ja sieltä Lappeenrantaan. Tällä hetkellä asemakaava-alueelta on matkaa Vaalimaan raja-asemalle n. 5 km. E18 moottoritien uuden linjauksen rakennuttua matka lyhenee huomattavasti. 3.1.5 Maanomistus Asemakaava-alueet maat ovat pääosin Miehikkälän kunnan omistuksessa. Maaliikenneaseman tilat RN:o 11:15, 11:20, 11:22, 11:24 ja 11:26 omistaa yksityinen. 3.1.6 Pohjavesialueet Asemakaava-alue ei sijoitu pohjavesialueille. Lähin pohjavesialue, Merikankaan vedenhankintaa varten tärkeäpohjavesialue (0548903), sijaitsee parin kilometrin päässä asemakaavoitettavasta alueesta koilliseen Lappeenrannantien molemmin puolin. 3.1.7 Palvelut Muurikkalan kylällä on päivittäistavarakauppa. Koulu, päiväkoti, kirjasto, kaupat, pankki ja muut yritykset ja palvelut sijoittuvat Muurikkalan kuntakeskukseen n. 17 km päähän suunnittelualueelta. Osittain yksityisiä palveluja tarjoaa myös Virojoen taajaman. 12 km:n päässä suunnittelualueelta. Lappeenrannantie Vaalimaalle. Tie Käyhkään. 3.1.8 Maaliikenneaseman nykyinen liittymä. Pohjakartta Asemakaavamuutoksen pohjakartta on hyväksytty maanmittauslaitoksessa 19.5.2009 (MML 11/621/2009). Pohjakartan hyväksymispäätös on kaavaselostuksen liitteenä 5. 12
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt Ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaakson taajamien maakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010. Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaava korvaa 19.6.2001 vahvistetun seutukaavan. Logistiikka-alueen asemakaava-alue on merkitty Taajamat ja niiden ympäristöt maakuntakaavaan rajapalvelujen kehittämisen kohdealueeksi (rk). Maakuntakaavamerkinnän mukaan Alueelle palveluja sijoitettaessa tulee palvelutarjonnassa, mitoituksessa ja tarkemmassa sijoituksessa varmistaa seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saavutettavuutta seudun muissa osissa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava raja-alueen toimintojen kehittämistarpeet ja sovitettava ne Suomen huomattavimman maaraja-aseman ympäristön laatuvaatimuksiin. Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto 13
Ympäristöministeriö vahvisti 14.12.2010 Kymenlaakson maaseutu- ja luontoalueita koskevan maakuntakaavan, jossa on osoitettu maakunnan taajamien ulkopuolisten alueiden tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet aina vuoteen 2030 asti. Logistiikka-alueen asemakaava-alueelle ei ole osoitettu toimintoja Kymenlaakson Maaseutu ja luonto maakuntakaavassa. Kymenlaakson energiamaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi Kymenlaakson energiamaakuntakaavan 11.6.2012. Energiamaakuntakaavan tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvata alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Energiamaakuntakaavassa on osoitettu logistiikka-alueen asemakaava-alueen pohjoispuolelle tuulivoima-alue, josta on osoitettu sähkölinjan yhteystarve Suur-Miehik-kälään. 3.2.2 Osayleiskaava Miehikkälän kunnan Muurikkalan kylän eteläisten osien osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.2.2012. Siinä asemakaava-alue on merkitty tavaraliikenteen terminaalialueeksi (LTA) sekä osin teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja teollisuusalueeksi, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Alueelle on osayleiskaavaan merkitty myös lähipalvelujen alue (pl), joka sallii yksityisten palvelujen sijoittamisen tavaraliikenteen terminaalialueelle. Osayleiskaavaan on merkitty Lappeenrannantien oikaisu tavaraliikenneterminaalialueen kohdalla. 14
Ote Muurikkalan kylän eteläisten osien osayleiskaavasta. 15
Osayleiskaavamerkinnät. 3.2.3 Asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavaa. 3.2.4 Rakennusjärjestys Miehikkälän kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2007 26. 3.3 Asemakaavaa varten laaditut selvitykset Asemakaavoitusta varten laadittiin luontoselvitys (TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, heinäkuu 2012). 16
Asemakaava-alue viistokuvalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Asemakaavan tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaava-alue sijaitsee Miehikkälän kunnan Muurikkalan eteläpuoleisten alueiden eli Muurikkalan 1. vaiheen osayleiskaava-alueella. Osayleiskaava on hyväksytty 20.2.2012. Osayleiskaava laadittiin tukemaan Vaalimaan ja Lappeenrannan logististen palvelujen jatkuvaa kehitystä ja samalla Muurikkalan kylän asumista ottamalla huomioon myös alueen maatalouselinkeinot, kulttuurimaisema ja virkistysmahdollisuudet. Osayleiskaavavaiheessa nähtiin, että Muurikkalan sijainti Vaalimaan ja Lappeenrannan välisellä alueella luo alueelle hyviä kehittymisen näkymiä ja tulevat E 18 moottoritien ratkaisut avaavat Muurikkalan kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Osayleiskaavavaiheessa varauduttiin kaavaan esitetyn logistiikkaalueen asemakaavoittamiseen. Miehikkälän kunnanhallitus päätti kokouksessaan 20.2.2012 ryhtyä osayleiskaavassa esitetyn logistiikka-alueen asemakaavoittamiseen. Asemakaavan laatijaksi valittiin Tmi Kaija Maunula alikonsulttinaan Geosaimaa Oy (asemakaavan kunnallistekniset yleissuunnitelmat ja massatasapaino) ja TOIMI ympäristöosuuskunta (asemakaava-alueen luontoselvitys). 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaava-alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: 17
Asukkaat ja maanomistajat - alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset - alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kunnan hallinto ja viranhaltijat - kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto - kaavoitus-, ympäristö- ja teknisistä asioista vastaavat lautakunnat - kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset - Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Kymenlaakson Liitto - Kymenlaakson pelastuslaitos - Rajavartiolaitos - Itäinen tullipiiri - Itä-Suomen sotilasläänin esikunta Yhteisöt, järjestöt ja yritykset, joiden toimialaa osayleiskaavassa käsitellään - Kymenlaakson Sähkö Oy - Kylä- ja asukasyhdistykset - Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Miehikkälän kunnan kaavoituskatsauksessa 8.2.2012. Miehikkälän vihreän logistiikka-alueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui kesäkuussa 2012. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely OAS oli julkisesti nähtävillä 30.7.-31.8.2012 kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan wwwsivuilla. Sen riittävyydestä pyydettiin tarvittavat lausunnot. Lausuntoja saatiin kahdeksan: Ympäristölautakunta (Haminan kaupunki), Itä-Suomen sotilasläänin esikunta, KaakkoisSuomen ELY-keskus, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson Sähkö, Museovirasto, Kaakkois-Suomen rajavartiosto ja Virolahden rakennuslautakunta. Ympäristölautakunta piti tärkeänä, että asemakaavan vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon melun lisäksi myös logistiikka-alueen synnyttämät ilman epäpuhtaudet. Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausunnon mukaan asemakaava-alueella tulee olla sammutusvettä pelastuslain 30 mukaisesti. Itä-Suomen sotilasläänin esikunta huomautti, että se puuttuu osallisten luettelosta. Muilla lausunnon antajilla ei ollut OAS:sta asemakaavan tavoitteisiin, lähtötietoihin tai sisältöön nähden huomautettavaa. OAS päivitettiin lausuntojen pohjalta. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan luonnosvaiheessa pidettiin viranomaisneuvottelu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 21.3.2013. 4.2.5 Asemakaavaluonnos nähtävillä Asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 17.1.-18.2.2013. Siitä pyydettiin tarvittavat lausunnot. Luonnoksesta saatiin 11 lausuntoa ja yksi mielipide. 18
Kaavoittajan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin: 1. Itä-Suomen sotilasläänin esikunta - Itä-Suomen sotilasläänin esikunnalla ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen 2. Kaakkois-Suomen rajavartiosto - Kaakkois-Suomen rajavartiostolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen 3. Museovirasto - asemakaava-alueelta ei tunneta valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin mukaan muinaismuistolain rauhoittamia kiinteistä muinaisjäännöksiä tai toisen maailmansodan aikaisia Salpalinjan linnoitteita - Museovirastolla ei siten ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta - Museovirastoa ei ole tarpeen kuulla kaavahankkeen myöhäisemmissä vaiheissa 4. Rakennuslautakunta (Kaakon Kaksikko) - kadun nimet puuttuvat - autopaikoitusmitoitusta ei ole esitetty - kulkujärjestelyjä (ajotie) esitetty lähivirkistysalueille (VL) ja suojaviheralueille (EV) - 15 % tehtaan myymälä merkintä on epäselvä, tarkoitetaanko merkinnällä esim. muiden valmistajien/tuottajien suoramyyntipisteitä? - nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni merkintä on epäselvä; esim. jos rakennuksia on kaksi, onko molemmat sijoitettava ko. rakennusalan sivulle - tonttijako on ohjeellinen, mutta suojeltavat/istutettavat puurivit ja rakennusalat määrääviä, ristiriita - kortteli 205: katu merkitty päättyvänä, ei kääntöpaikkaa - mihin ulkoilumerkintäreitti johtaa? Kaavoittajan vastine: - katujen nimet on sovittu lisättäviksi kaavakarttaan ehdotusvaiheessa; katujen nimien määrittelyssä käytetään hyväksi Miehikkälän kunnan viranhaltijoiden paikallistuntemusta - autopaikkamääräys lisätään kaavamerkintöihin: liike- ja toimistorakennusten korttelialueella on varattava 1 autopaikka / 60 k-m² sekä T-, TY- ja LTA-alueilla 1 autopaikka / työntekijä - EV-alueelle kaavakartan koillisosassa osoitettu ajoyhteys on olemassa oleva tie korttelin 206 tontille 2; ko. tontille menevälle ajoyhteydelle esitetään uusi ajoyhteys esim. korttelin 206 tontin 1 pohjoisreunaan ja tontin 2 ohjeellinen rakennus sijoitetaan tontin länsireunaan tontin läntisen rajan suuntaisena, tontin 2 ja Lappeenrannantien väliin esitetään EV-alue - puurivi ja rakennusalamerkintä poistetaan ohjeellisen tontinrajan molemmilta puolilta, ohjeellisen tontinrajan molemmin puolin esitetään 10 m leveät ohjeelliset istutettavat alueet - kaavaselostukseen liitetään esimerkit vaihtoehtoisista tonttijaoista - korttelien 205 ja 206 väliselle kadulle esitetään kääntöpaikka kadun pohjoispäähän 19
- - - tehtaanmyymälöitä koskevan merkinnän selitys korjataan seuraavasti: Prosenttiluku osoittaa, kuinka suuren osan tontilla toteutuneesta rakennusoikeudesta saa käyttää yrityksen suoramyyntitiloiksi. Nuoli osoittaa rakennusalan sen sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni merkinnän tavoite logistiikka-alueen asemakaavassa on, että Lappeenrannantietä tulevat reunustamaan rakennukset laajojen asfaltoitujen piha-alueiden sijaan; tontit ovat isoja ja niille voidaan sijoittaa useampia rakennuksia, joten kaavakarttaan annetaan määräys: Korttelin 200 tontilla 2 ja korttelissa 202 päämassa tulee sijoittaa rakennusalan suuntaisesti Lappeenrannantien puoleiseen rakennusalan rajaan kiinni. kaavaluonnoskartan eteläkärjen VL-alueelle osoitettu ulkoilureitti johtaa kaava-alueen lounaisrajalla kulkevalle metsäautotielle ja edelleen kaava-alueen lounaispuolella sijaitsevalle metsäalueelle; ulkoilureitti toimii osittain VL-alueelle esitetyn ohjeellisen kosteikon huoltoväylänä; huolellisesti toteutettu kosteikkoalue toimii myös virkistysalueena 5. Mäntykankaan tila osoitteessa Lappeenrannantie 422 (Nadejda Feronova; asiamies Pavel Rudenko) - alueella on merikontteja varastointitarkoituksessa - mahdollisesti tulevaisuudessa rakennetaan myynti- ja/tai varastorakennuksia - tilalla sijaitseva nykyinen toimistona ja taukotilana toimiva kiinteistö halutaan liittää tulevaan kunnallistekniikkaan Kaavoittajan vastine: - asemakaavaluonnoksessa tilalle Mäntykangas esitetty LTA-merkintä (tavaraliikenneterminaalin korttelialue) sallii varastorakennusten rakentamisen - asemakaava-alue tullaan liittämään kokonaisuudessa yleiseen viemäri- ja vesijohtoverkostoon 6. Virolahden kunta (Virolahden kunnanhallitus 4.2.2013 38) - ei huomautettavaa kaavaluonnokseen 7. Ympäristölautakunta (Haminan kaupunki) - osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa ympäristölautakunta piti tärkeänä, että asemakaavan vaikutuksen arvioinnissa otetaan huomioon melun lisäksi myös logistiikka-alueen synnyttämät ilman epäpuhtaudet - em. seikat on otettu huomioon kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa - luontoinventoinnissa havaitut luontoarvot tulee ottaa huomioon ja pyrkiä säilyttämään Kaavoittajan vastine: - luontoarvot on otettu kaavaluonnoksessa huomioon niiltä osin kuin se on ollut mahdollista - lounaispuolen tonteilla rakennusalat on rajattu siten, että tonttien takaosaan jää vapaata tilaa ja mahdollisuus kallioalueiden säilymiseen 20
8. Kaakkois-Suomen Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus Liikennevastuualue: - seututien 387 (Lappeenrannantien) kanssa rinnakkainen kevyen liikenteen väylä osoitettu kaavakartalla omalla merkinnällään; merkintä tulisi poistaa LT-alueen sisältä; tiesuunnitelmaratkaisut eivät vielä ole selvillä, riittää, että maininta kevyen liikenteen toteuttamisesta sisällytetään kaavaselostukseen - Lappeenrannatien oikaisun jälkeen syrjään jäävä tielinjaus on esitetty maa- ja metsätalousalueena (M); linjausta on mahdollista hyödyntää kevyen liikenteen väylänä, joten se tulee sisällyttää liikennealueeseen - kaavakartan koillisnurkassa Lappeenrannantieltä pohjoiseen osoitettu ajoneuvoliittymän likimääräistä sijaintia kuvaava nuoli tulee poistaa; logistiikka-alueen liikennejärjestelyt seututiellä rakentuvat kolmen liittymän varaan, eikä esitettyä liittymää voida liikenneturvallisuuden ja liikenteen toimivuuden perusteella sallia; kiinteistölle, jota liittymä palvelee, on ajoyhteys logistiikka-alueen pääliittymän kautta - korttelin 206 tonttia 2 palvelevan ajoyhteyden liittymä on lähellä nykyistä logistiikkaalueen pääliittymää Lappeenrannantieltä; kaavaratkaisussa tulisi selvittää mahdollisuuksia siirtää ajoyhteyttä pohjoisemmaksi, jotta liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus eivät vaarantuisi - kaavakartasta ei käy ilmi, miten ja mistä kohdin pelastustien yhteys Lappeenrannantielle on ajateltu toteutettavaksi; pelastustien osalta ongelmaksi saattaa muodostua liittymän käytön rajaaminen ja valvonta; ELY-keskus esittää harkittavaksi vaihtoehtoista pelastuslinjausta korttelialueiden pohjoispuolelle - taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu Lappeenrannantietä koskevien liittymä- ja kaistajärjestelyjen kustannuksia, jotka jäävät kunnan vastuulle Kaavoittajan vastine: - kevyen liikenteen väylän merkintä poistetaan LT-alueelta ja kaavaselostukseen lisätään maininta kevyen liikenteen väylän toteuttamisesta - kaavaluonnoskartassa M-alueeksi merkitty alue liitetään tiealueeseen LT-merkinnällä - kaavaluonnoskartan koillisnurkassa ajoneuvoliittymän likimääräistä sijaintia osoittava nuolimerkintä poistetaan tarpeettomana kaavakartasta - lounaiskulman lähivirkistysalueen (VL) merkintä esitetään suojaviheralueena (EV) Lappeenrannantiehen rajautuvalla vyöhykkeellä - EV-alueelle kaavakartan koillisosassa osoitettu ajoyhteys on olemassa oleva tie korttelin 206 tontille 2; ko. tontille menevälle ajoyhteydelle esitetään uusi ajoyhteys esim. korttelin 206 tontin 1 pohjoisreunaan ja tontin 2 ohjeellinen rakennus sijoitetaan tontin länsireunaan tontin läntisen rajan suuntaisena, tontin ja Lappeenrannantien väliin esitetään EV-alue - hyökkäystie on ajateltu toteutettavaksi logistiikka-alueen sisältä VL-aluetta pitkin EValueen poikki Lappeenrannantielle; hyökkäystien käyttäminen muuhun kuin pelastusajoneuvojen liikennöintiin estetään puomein, jotka avataan onnettomuustilanteessa - taloudellisten vaikutusten arviointiin lisätään kohta liittymä- ja kaistajärjestelyjen kustannusten kuulumisesta kunnan vastuulle Kaavaselostuksen täydentäminen: - kaavaselostuksen sivut 6 ja 18: tuulivoiman hyödyntämisen mahdollisuutta tullaan selvittämään erillisellä tuulivoimatuotannon yleiskaavalla 21