Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria Länsi-Suomi Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Luonnonmukaisen tuotannon kehittämistarpeet Satakunnassa 1.3.2013-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 1

Tiedonvälitystä Tiedotushankkeen tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta satakuntalaisesta ruokaketjusta. nostaa satakuntalaisen ruokaketjun ja sen eri toimijoiden arvostusta. Tiedonvälitystä on tehty sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Tiedotuksen avulla on ollut mahdollista tukea ja vahvistaa paikallista ruokakulttuuria. lisätä alan osaamista. lisätä eri toimijoiden verkostoitumista. tukea yrittäjyyden lisääntymistä. Materiaaleja esite, juliste, uutislehti, reseptivihko, roll up, messuseinäke, lakana, www-sivut, facebooksivut, Oppipeli 2

Hanke mukana turuilla, toreilla ja kaupoissa Kauppakampanjat Satakunnassa (Huittinen, Rauma, Kankaanpää) Paikalliset markkinat (Leineperi, Huittinen) Porin ponikuninkuusravit 2013 Satakunnan messut 2012, 2013, 2014 Okra maatalousnäyttely 2014 Elma-maaseutumessut 2013, 2014 (Helsinki) Markkinointikiertue 2013 (Tku, Tre, Hki) Lähi- ja luomuruokamessut 2014 (Hki) Sieni-infot 2014 Osta tänään tilalta päivät 2013, 2014 Yrittäjille tiedonvälitystä ja verkostoitumista Tulevaisuustyöpaja hankkeen alkuvaiheessa Alkutuottajat ja jalostajat kohtasivat asiakasrajapintojen edustajia eri tapahtumissa (tukut, kaupat, lähiruokakaupat, pito- ja juhlapalvelut, matkailuyrittäjät, ruokapiirit) Tapahtumateemoina olivat mm. logistiikka, verkkokauppa ja some Hanke mukana perustamassa REKO-lähiruokarinkejä (Kankaanpää, Pori, Rauma ja ensi viikolla Huittinen) 3

Tietoa ammattikeittiölle Satakuntalaisten keruutuotteiden mahdollisuuksista Uusista ravitsemussuosituksista ja järvikalan käytöstä Tietoa tuotteista ja yrittäjistä julkisille keittiöille, matkailuyrittäjille, pito- ja juhlapalveluille Oppilaitospäivät Sataedussa ja Winnovassa Projekti Winnovan Liisanpuiston kokkiopiskelijoiden kanssa Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa - Maakunnan luomuraaka-ainepotentiaali luomuelintarvikkeiksi ja rehuiksi Hanke: Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa esiselvityshanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 4

Lähtökohtia hankkeelle Satakunnassa mahdollisuudet monipuoliseen ja vahvaan luomutuotantoon tuotanto kuitenkin vähäistä Luomutuotteiden kulutus ja tuotanto kasvussa Valtiovalta sitoutunut edistämään luomutuotantoa Hanke: Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa esiselvityshanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hankkeen tavoitteet 1. Tilastoyhteenveto Suomen ja Satakunnan luomutuotannosta 2. Selvitetään kyselytutkimuksella jalostajien luomuraaka-aineiden hankintatilannetta Satakunnassa 3. Selvitetään kyselytutkimuksella viljelijöiltä mm. halukkuutta lisätä raakaainetuotantoa jalostajien käyttöön 4. Tuotantosuuntakohtaisin haastatteluin selvitetään tuotannon ongelmia, vahvuuksia sekä kysytään tuottajilta ajatuksia kehittämistarpeista 5. Tarkastellaan muutamien esimerkkituotantosuuntien avulla luomutuotannon arvonmuodostuksen ketjua Hanke: Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa esiselvityshanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5

Lämpimästi tervetuloa! 6

TULEVAISUUDEN RUOAN KULUTTAJA Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä -seminaari 4.12.2014, Pori Riikka Saarimaa Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

TULEVAISUUDEN RUOANKULUTUS? Syödäänkö aitojen raaka-aineiden sijasta keinotekoisia valmisteita, ravintopuristeita ja -pillereitä? Kuuluuko tulevaisuuden ruokavalioon toukkia, sirkkoja, keinolihaa tai levää? Tulostetaanko ruoka-annokset tulevaisuudessa? Tuoko jakeluauto aidoista raaka-aineista valmistetun gourmet -aterian lounasaikaan kouluun tai työpaikalle? Syödäänkö tulevaisuudessa lainkaan kotimaista ruokaa vai keskittyykö ruoantuotanto ja -jalostus ulkomaille monikansallisiin suuryrityksiin?

RUOANKULUTUKSEN TULEVAISUUTTA JÄLJITTÄMÄSSÄ Toimintaympäristön muutosvoimien kartoitus Ruoankulutuksen trendien havainnointi Kuluttajatutkimukset Ruokaan kytkeytyvien uusien ilmiöiden ja innovaatioiden seuraaminen Heikkojen signaalien tunnistaminen Mustien joutsenten tarkastelu (epätodennäköiset tapahtumat, mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan suuria)

RUOANKULUTUKSEN TRENDIT Ruokatrendit kuluttajalähtöisiä kehityssuuntia Trendit kuvastavat arvoja, asenteita ja yhteiskunnan muutoksia: kulutuskäyttäytymisen taustatekijöitä Toisaalta trendit kertovat valinnoista ja kulutuksesta (mitä ostetaan, mitä ruokaa valmistetaan ja syödään) tilastot esim. MMM Tike) Pitkäkestoisia ja pysyvimpiä trendejä sekä lyhytaikaisempia muotitrendejä Retrotrendejä Vahvoja trendejä, heikkoja trendejä, ruokakulttuurisidonnaisia trendejä Ristiriitaisuuksia trendeissä (trendi-antitrendi)

RUOAN JA SYÖMISEN TRENDEJÄ, KEHITYSSUUNTIA 1. Syömisen muutokset, ateriarytmien muutokset 2. Yksilöllistyminen ruokavalioissa 3. Monikulttuuristuminen ja kansainvälistyminen 4. Tieto terveyden ja hyvinvoinnin yhteydestä syömiseen kasvaa 5. Jäljitettävyys ruoan alkuperä ruokaturvallisuus 6. Eettinen ja vastuullinen kuluttajuus 7. Teknologisoituminen 8. Uuselintarvikkeet ja uudet raaka-aineet

1. SYÖMISEN JA ATERIARYTMIEN MUUTOKSET Elämäntapojen ja työelämän muutokset Aterioiden välipalaistuminen kun lämpimiä aterioita korvataan välipaloilla On-the-go syöminen: syödään matkalla ja liikkeellä ollessa Syöminen työn ja viihteen äärellä näyttöpäätteen ääressä lisääntyy Perheen yhteinen ruokailu harvinaistuu Sosiaalinen syöminen (seating = social eating) 5D -syöminen, kokemuksellinen ja kaikkiaistillinen: maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti osana (Ks. Future Shopping, Cooking and Eating. Ridderheims rapporten 2012)

ATERIOIDEN VÄLIPALAISTUMINEN

2. YKSILÖLLISTYMINEN RUOKAVALIOISSA Ruokavalinnat arvojen ja identiteetin ilmentäjänä ja manifestina: Olen sitä mitä syön ääreistyminen Käsitykset ruoan merkityksestä ihmisten elämässä monipuolistuneet Yhtenäiskulttuurin murtuminen kysyntä laajenee, vaihtoehtoja lisää Erityisryhmien ruokavaliot (iäkkäät, urheilijat, ylipainoiset, allergikot) Luomukananmunien kysyntä kasvanut: http://yle.fi/uutiset/bodareiden_munarinki_paisuu/6828835

KULUTTAJARYHMÄT HETEROGEENISTYVÄT Perinteistä ruokavaliota kannattavat Etnisiä makuelämyksiä hakevat Tiedostavat kuluttajat (ympäristö, reilut tuotteet) Yhä hienojakoisemmat kuluttajaryhmät, esim. Kasvissyöjät: fleksitaristit (kausiluontoinen kasvissyöjä), vegetaristit, fenno-veganistit, pescovegetaristi, ovo-lakto-vegetaristit No nothing -ajattelu eli tiettyjä raaka-aineita välttävät kuluttajatottumukset lisääntyvät (esim. glukoosifruktoosisiirappi, gluteeni, tietyt e-koodit).

MONIKULTTUURISTUMINEN JA KANSAINVÄLISTYMINEN Matkustus lisääntynyt uteliaisuutta uusiin makuihin Kiinnostus etnisiin ruokavalioihin Maahanmuuttajat kuluttajina ruokakulttuurit moninaistuvat Suomessa Globalisaatio raaka-aineet, tuotteet ja ihmiset liikkuvat Tuotteita entistä enemmän saatavilla verkkokaupassa.

4. TIETO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN YHTEYDESTÄ SYÖMISEEN KASVAA Terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys syömiseen entistä selkeämmäksi ja tutkimustietoa enemmän Terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja tuotteita erityisryhmille (lapset, seniorit ja allergiat) DNA- ruoka: yksilölliset geenikarttaruokavaliot

MUISTITOIMINTOJA YLLÄPITÄVÄÄ RUOKAA Muistisairauksien määrän kasvu kun ihmiset elävät vanhemmiksi Muistiterveyden vaaliminen on noussut kiireisen elämäntavan keskellä yhä enemmän esille länsimaissa Kuluttajaa kiinnostaa tieto muistitoimintoja ylläpitävistä ravitsevista ruuista, joilla voi ehkäistä sairastumisriskiä Ks. esim EU-hanke: http://www.lipididiet.progressima.eu/ (mukana Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yksikön professori Hilkka Soininen)

TUTKIMUSTIETO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN YHTEYDESTÄ SYÖMISEEN KASVAA Terveellinen ruokavalio voi torjua masennusta, Anu Ruusunen: Diet and Depression: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1201-5/ Säännöllinen ruokarytmi suojaa nuoria lihomiselta, Anne Jääskeläinen 2013: Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1223- 7/urn_isbn_978-952-61-1223-7.pdf Ruokavalio, kehon rasvapitoisuus ja aineenvaihdunta- ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöiden kasautuminen alakouluikäisten lasten väestöotoksessa, Aino-Maija Eloranta 2014: Diet, body adiposity and cardiometabolic risk in a population sample of primary school children

TERVEELLINEN SYÖMINEN Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset 2014

5. JÄLJITETTÄVYYS RUOAN ALKUPERÄ RUOKATURVALLISUUS (1) Ruoan tuotantoketjut pitkiä ja ruoan alkuperä hämärtyy Ruokaskandaalit: Lasinsirut ruoassa Ruotsissa 2009 Kiinan maitojauheskandaali, melamiinia maitotuotteissa 2008 BSE-tauti naudoilla, Iso-Britannian epidemia 1990-95, Suomi 2001 Hevosenlihaskandaali 2013 Ruokaväärennökset (värjättyä sianlihaa, mehut ja teet ym.)

HEVOSENLIHASKANDAALI 2013 Lets s run before they Find us kuva Kuvalähde: sosiaalinen media

5. JÄLJITETTÄVYYS RUOAN ALKUPERÄ RUOKATURVALLISUUS (2) Ruokaturvallisuuden ylläpitäminen entistä haasteellisempaa kun uhkat laajempia ja vaikeampia hallita Kuluttajat kiinnostuneita ruoan alkuperästä Halutaan tuotteita, joissa pystytään osoittamaan ruoan matka kuluttajalle Tarinallisuus tuotteen synty, raaka-aineet, valmistaja Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia Ruoka lähellä, kuluttaja kaukana? Näkökulmia lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen. Lotta Heikkilä (toim.) MTT raportti 154. MTT.

6. EETTINEN JA VASTUULLINEN KULUTTAJUUS Eettinen ja ekologinen kulutus on parin viime vuosikymmenen aikana ollut kasvussa Aikakautta on kutsuttu jopa etiikan aikakaudeksi, jossa kuluttajien tavoitteena on etsiä elämänlaatua ja mielenrauhaa vastuullisella kuluttamisella https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42660/978-951-39-5516- 8%20(2).pdf?sequence=1 Ympäristötietoisuuden kasvu Kuluttajat kiinnostuneita ruoan ympäristövaikutuksista Tuotteiden hiilijalanjälki, vesijalanjälki, luonnonmukaisuus, kemikaalittomuus ovat tärkeitä

7. TEKNOLOGISOITUMINEN Ruokakaupan siirtyminen verkkoon Sosiaalinen media tärkeä viestinnän väline kuluttajat antavat toisilleen vertaistietoa, joka vaikuttaa ruoan valintaan Mobiiliteknologian sovellusten määrä kasvaa Robotiikka, 3D-teknologian nopea kehitys Pakkausteknologia: anturit, syötävät pakkaukset, biohajoavat pakkaukset Älykkäät tuotteet ja palvelut (älylinjasto, älyhaarukka) Uudet maksuvälineet, virtuaalivaluutat

FOODINI 3D- RUOKATULOSTIN

8. UUSELINTARVIKKEET JA UUDET RAAKA-AINEET Uudet proteiinin lähteet kiinnostavat Hyönteis- kasvi- ja sieniproteiinit Quorn sieniproteiini Kasviproteiinit (palkokasvit, siemenet, pähkinät) Levät ja yrtit ravinnerikasta ruokaa Uudet viljelykasvit Suomessa (kvinoa, lupiini) GMO - muuntogeenisten elintarvikkeiden kulutus saattaa tulevaisuudessa arkipäiväistyä

TULEVAISUUDEN RUOAN KULUTTAJA? YHTEENVETOA

ERI SUKUPOLVIEN RUOANKULUTUKSESSA EROJA JA YHTÄLÄISYYTTÄ Suuret ikäluokat (1945-1950 syntyneet) terveellisiä vaihtoehtoja terveyden ylläpitoon X-sukupolvi (1964-1979 syntyneet) jaksamista työelämään ja ruuhkavuosiin Y-sukupolvi (1980-1995 syntyneet) vaihtelua, kokeiluja ja ympäristön tiedostamista Z-sukupolvi (2000-luvun taitteesta lähtien syntyneet) yhdistää viihteen ja ruoan no-hand food? Ruokatarpeet ja -toiveet vaihtelevat eri elämäntilanteissa

Salme Pasi: Sillai kai! Sillai kai! Kuva: Jonna Öhrnberg Viihteellistyvä elämäntapa ja kuluttaminen ei yksin Z- sukupolven juttu vai laajempi ilmiö

TULEVAISUUDEN RUOANKULUTTAJA Todennäköisesti syömme nykyisenkaltaista ruokaa Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet osa lihaproteiinista korvautunee hyönteis- kasvi- ja sieniproteiinilla Kestävästi ja vastuullisesti tuotettua ruokaa Terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys kiinnostaa kuluttajia Erikoistuotteet - ainutlaatuisuus, maku, paikalliset raaka-aineet, käsityön leima Ruokakaupan siirtyminen verkkoon Viihteellistyvä syöminen

TULEVAISUUDEN RUOKAA Keinolihan tulevaisuuden näkymät vahvat (eläimen kantasoluista kasvatettu in vitro-liha) http://futuresconference2013.files.wordpress.com/2013/06/mark-j-post.pdf Hyönteiset, sirkat ja toukat tulevaisuuden ruokana http://www.ted.com/talks/marcel_dicke_why_not_eat_insects.html Edible insects: future prospects for food and feed security. FAO FORESTRY PAPER 171, Rome, 2013 http://www.fao.org/docrep/018/i3253e/i3253e.pdf Quorn sieniproteiini Levät ja yrtit ovat ravinnerikasta ruokaa Kasviproteiinit

KIITOS! Ristiinnaulittu siika, Porin pitäjäruoka Hyönteisrisotto, kuva: Liisa Takala 2013 Yhteystiedot: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu 20014 Turun yliopisto Email: riikka.saarimaa@utu.fi, Puh. 02 333 9615, GSM: 040 7311 849

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen. Selvitys: missä määrin sekä jalostavat yritykset että julkiset keittiöt käyttävät lähialueen raaka-aineita, ja tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista: a) alueen taloudelle b) alueen työllisyydelle www.helsinki.fi/ruralia 11.12.2013 2 1

Mitä on lähiruoka? Lähellä tuotettua ja kulutettua, kotimaista ruokaa. Lähiruoka on tuoretta, tuottaja pystytään helposti selvittämään. Vuodenaikojen sesongit voidaan helposti hyödyntää. Paikallisen ruokaperinteen vaaliminen. Huoltovarmuus myös tärkeä säilyttää. Työllistävä vaikutus. www.helsinki.fi/ruralia 3 Julkiseen hankintapyyntöön vastaaminen, koko Suomi Hankintapyyntöön vastattiin pääasiassa yksin (94% niistä, jotka vastasivat kyllä ) Miksi ei? Pienet resurssit. Liian pieni yritys. Kysyntää muutenkin. Julkisen sektorin pilkkahinta ei houkuttele. Tuotteemme ei sovellu julkiselle. Ei ole tullut pyyntöä. Emme ole saaneet. Eipä ole kysytty. www.helsinki.fi/ruralia 4.12.2014 4 2

Taustaa julkiselta sektorilta Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen koetaan haastavaksi (syrjimättömyysperiaate) EU-parlamentti hyväksyi uudet hankintadirektiivit 15.1.2014. Jäsenvaltioilla on 24 kk aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä. www.helsinki.fi/ruralia 4.12.2014 5 Hankintarengaskysely: Raaka-aineiden osto, koko Suomi www.helsinki.fi/ruralia 4.12.2014 6 3

Hankintarengas kyselyn tuloksia Keskimäärin n. 15% julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. (ulkomailta vähän yli 20%) Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia. Suurin osa hankintarenkaista uskoo tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta (n. 20% v. 2020), mutta on myös niitä, jotka näkevät tuontituotteiden määrän kasvavan. Mainittuja ongelmia lähiruoan hankkimisessa: määrärahojen pienuus, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka, sa saatavuus, kilpailutus/hankintalaki www.helsinki.fi/ruralia 7 RegFin-laskentametodi aluetaloudellisten vaikutusten analyysissä LASKENTA- TUTKIMUS- ONGELMA Arvio vaikuttavuudesta: taloudellinen kasvu, työllisyys, tulot, kulutus, verotulot, julkiset palvelut, kotimaan ja ulkomaankauppa, muuttoliike, väestökehitys ja sen demografia jne. TULOKSET METODI Ruralia-instituutti www.helsinki.fi/ruralia 8 4

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: koko Suomi Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 %-yksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 %-yksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 %-yksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 %-yksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna. Toimiala BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) MAATALOUS 2,82 5 243 4,12 105 016 Lihanjalostus ja teurastus 1,10 2 049 0,72 18 349 Kalanjalostus 0,09 166 0,06 1 417 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,21 392 0,14 3 475 Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,10 191 0,04 1 132 Maitotuotteiden valmistus 1,35 2 501 0,83 21 148 Myllytuotteiden valmistus 0,24 448 0,09 2 318 Leipomotuotteiden valmistus 0,97 1 800 0,57 14 540 Muu elintarvikkeiden valmistus 1,31 2 439 0,55 14 000 Eläinten ruokien valmistus 0,35 649 0,19 4 801 Juomien valmistus 1,39 2 580 0,58 14 680 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,12 www.helsinki.fi/ruralia 13 217 3,76 95 860 18.12.2014 9 SATAKUNTA Toimiala BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) MAATALOUS 5,03 359,44 6,44 6869 Lihanjalostus ja teurastus 2,71 193,38 2,09 2225 Kalanjalostus 0,04 3,00 0,03 31 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 1,08 77,34 0,68 725 Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,20 0,01 11 Maitotuotteiden valmistus 0,33 23,78 0,19 203 Myllytuotteiden valmistus 0,33 23,75 0,13 143 Leipomotuotteiden valmistus 0,84 60,12 0,50 532 Muu elintarvikkeiden valmistus 1,73 123,26 0,71 753 Eläinten ruokien valmistus 0,56 39,96 0,36 382 Juomien valmistus 0,00 0,09 0,01 7 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,63 544,89 4,70 5013 ETELÄ-POHJANMAA Toimiala BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) MAATALOUS 7,55 394,57 12,95 11488 Lihanjalostus ja teurastus 11,95 624,68 5,72 5073 Kalanjalostus 0,01 0,51 0,01 5 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,28 14,59 0,13 119 Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,23 0,00 4 Maitotuotteiden valmistus 5,28 275,83 2,85 2531 Myllytuotteiden valmistus 1,10 57,59 0,38 333 Leipomotuotteiden valmistus 1,67 87,31 0,80 714 Muu elintarvikkeiden valmistus 0,32 16,84 0,18 162 Eläinten ruokien valmistus 2,18 113,95 0,47 420 Juomien valmistus 2,58 134,69 1,06 939 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 25,37 www.helsinki.fi/ruralia 1326,22 11,61 10 10300 5

Elintarviketeollisuuden vaikutukset maakuntien talouteen ja työllisyyteen 11 Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa ETELÄ-POHJANMAA (23 % => 25 %) Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset Vaikutus työllisyyteen (htv) 4 Vaikutus työllisyyteen (htv) / 100 000 2,5 Vaikutus BKT:hen (milj. ) 0,3 POHJOIS-POHJANMAA (5 % => 27 %) Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset Vaikutus työllisyyteen (htv) 402,3 Vaikutus työllisyyteen (htv) / 100 000 11,7 Vaikutus BKT:hen (milj. ) 32,7 UUSIMAA (17 % => 16 %) Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset Vaikutus työllisyyteen (htv) -30,7 Vaikutus työllisyyteen (htv) / 100 000 5,6 Vaikutus BKT:hen (milj. ) -2,1 www.helsinki.fi/ruralia 12 6

Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa 13 Kenen vastuu??? 4.12.2014 14 7

Kiitos! e-mail: leena.viitaharju@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/raportteja118.pdf leena.viitaharju@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/raportteja118.pdf www.helsinki.fi/ruralia 8

Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Maakunnan luomuraaka-ainepotentiaali luomuelintarvikkeiksi ja -rehuiksi Hankeaika 1.3.2013 31.12.2014 Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 4.12.2014 Jukka Saarinen Lähtökohtia hankkeelle * Luomutuotteiden kulutus ja -tuotanto kasvussa * Valtiovalta sitoutunut edistämään luomutuotantoa * Satakunnassa mahdollisuudet monipuoliseen ja vahvaan luomutuotantoon 1

Hankkeen tavoitteita 1. Tilastoyhteenveto Suomen ja Satakunnan luomutuotannosta 2. Selvitetään kyselytutkimuksella elintarvikejalostajien luomuraakaaineiden hankintatilannetta Satakunnassa 3. Selvitetään kyselytutkimuksella viljelijöiltä mm. halukkuutta lisätä raaka-ainetuotantoa jalostajien käyttöön 4. Tuotantosuuntakohtaisin haastatteluin selvitetään tuotannon ongelmia, vahvuuksia sekä kysytään tuottajilta ajatuksia kehittämistarpeista 5. Tarkastellaan muutamien esimerkkituotantosuuntien avulla luomutuotannon arvonmuodostuksen ketjua Luomupeltopinta-alavertailu Satakunta / muu Suomi 2

Satakunnan ja Suomen luomu- ja sv-pinta-alat, ha 25 000 (Satakunta 6 % maan peltoalasta 3 % luomualasta) 9,5 % 250 000 200 000 Satakunta ha 20 000 15 000 10 000 5 000 7,1 % 5,6 % 6,5 % 3,9 % 5,0 % 150 000 100 000 50 000 Koko Suomi ha 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0 Satakunta Koko Suomi Satakunnan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan luomupinta-alat, ha 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta 3

Satakunnan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen luomun %-osuus peltopintaalasta 14,0 12,0 10,0 % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Satakunnan luomuisimmat kunnat v. 2002 ja 2013 Satakunnan "top 10" v. 2002 v. 2013 KANKAANPÄÄ 1457 770 ULVILA,Kullaa 546 740 HUITTINEN 591 643 KOKEMÄKI 326 584 HONKAJOKI 528 494 LAVIA 380 351 SIIKAINEN 519 333 PORI (Noorm.) 362 297 EURA 85 249 JÄMIJÄRVI 748 238 yhteensä 5542 4700 v. 2002 v. 2013 Jokilaakso ha ha ULVILA, Kullaa 546 740 HUITTINEN 591 643 KOKEMÄKI 326 584 PORI 362 297 EURA 257 249 Yhteensä 2082 2513 v. 2002 v. 2013 Pohjois-Satakunta ha ha KANKAANPÄÄ 1457 770 HONKAJOKI 528 494 LAVIA 380 351 SIIKAINEN 519 333 JÄMIJÄRVI 748 238 Yhteensä 3632 2186 4

Luomukasvinviljely Suomi / Satakunta 45000 Suomen luomuleipävilja- ja rehuvilja-alojen kehitys, ha v. 2002-2013 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Leipävilja, Suomi Rehuvilja, Suomi (2-aks.) 5

3500 Satakunnan luomuleipävilja ja rehuvilja-alojen kehitys, ha v. 2002 2013 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Leipävilja Rehuvilja 2900 2700 Satakunnan ja Suomen luomunurmialan kehitys, ha v. 2002-2013 90000 80000 70000 2500 60000 2300 2100 1900 1700 50000 40000 30000 20000 10000 1500 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Rehunurmet, Satakunta Rehunurmet, Suomi 0 6

250,0 Satakunnan luomuerikoiskasvialat, ha v. 2002-2013 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Palkovilja Öljykasvi Peruna Vihannes Kotieläintuotanto Suomi / Satakunta 7

5000 Suomen ja Satakunnan luomulihasiat, kpl v. 2002-2013 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lihasika, Satakunta Lihasika, Suomi Koko maan tavanomaisen ja luomusianlihan tuotantomäärät Luomusianlihan tuotanto v. 2013 700 tn (0,4 %) (Proluomu) 8

800 700 600 500 400 300 200 100 0 Suomen ja Satakunnan luomuemolehmät, kpl v. 2002-2013 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Emolehmä, Satakunta Emolehmä, Suomi (2-aks.) Koko maan tavanomaisen ja luomunaudanlihan tuotantomäärät Luomunaudanlihan tuotanto v. 2013 2,5 mkg, (3,1 %) (Proluomu) 9

80 Satakunnan ja Suomen luomulypsylehmät, kpl v. 2002-2013 7000 70 6000 60 50 40 30 20 10 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Luomulypsylehmä, Satakunta Luomulypsylehmä, Suomi 0 Suomen maito ja luomumaitomäärät milj. litraa v. 2002-2013 45 40 35 30 25 1,85 % 2 400 2 350 2 300 2 250 20 15 10 5 2 200 2 150 2 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Luomumaitoa l/ v Tav. maitoa l/ v 2 050 10

180000 Satakunnan ja Suomen munivat luomukanat, kpl v. 2002-2013 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Munivat kanat, Satakunta Munivat kanat, Suomi Koko maan tavanomaisten ja luomumunien (A-luokka) määrä milj kg 3,0 2,5 4,25 % 70,0 60,0 2,0 50,0 Milj kg 1,5 1,0 40,0 30,0 20,0 Milj kg 0,5 10,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0,0 A-luokka, luomu A-luokka, tavanom. (2-aks.) 11

Suomen ja Satakunnan luomu-uuhet ja karitsat, kpl v. 2002-2013 Suomen lampaanlihasta v. 2013 18 % luomua (Proluomu) 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Uuhi, Suomi Uuhi, Satakunta Suomen mehiläisyhdyskunnat (Satakunta 0 kpl) 5000 4000 Suomen luomumehiläispesien määrä, kpl v. 2002-2013 3000 2000 1000 0 12

Jalostajakysely (laatija Pyhäjärvi-instituutti) Jalostajakysely Kysely lähetettiin s-postitse 96:lle yritykselle (myösmuualle kuin Satakuntaan). Vastauksia saatiin 29. Vastausprosentti oli 30. Vastaajista kuusi ei ollut koskaan jalostanut luomuraaka-aineita Vastaajista neljä oli lopettanut luomutuotteiden jalostamisen. Luomujalostamisen lopettamisen syyksi mainittiin sen taloudellinen kannattamattomuus ja vaikeudet raaka-aineen saatavuudessa. Vastanneiden (ja tietonsa jättäneiden) yritysten kokonaisliikevaihto vuodessa Alle miljoona 6 Alle 10 milj. 4 Alle 20 milj 5 Alle 50 milj. 2 Yli 100 milj. 1 Yli 500 milj. 1 13

Perunaa Juureksia Muita vihanneksia Mitä kotimaista luomuraaka-ainetta toivottiin tuotettavan enemmän? Marjoja Kauraa Ohraa Ruista Vehnää 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% Haastavimmiksi koetut asiat luomuraaka-aineiden välityksessä tai luomutuotteiden valmistuksessa Raaka-aineen hinta % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Raaka-aineen saatavuus/riittävyys Raaka-aineen hankintakanavan löytäminen Raaka-aineen kuljetus Valmiin tuotteen hinta Valmiin tuotteen kuljetus Luomutoimintaan liittyvä paperi- ja hallinnointityö Muu 14

Yritysten arvio luomutuotteiden valmistuksen tai -raakaaineiden välityksen kehityksestä lähivuosina % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Kasvaa merkittävästi Kasvaa jonkin verran Valmistus ja myynti pysyy ennallaan Valmistus ja myynti vähenee Muu Johtopäätökset 15

Luomutuotannosta yleisesti * Luomun tullut jäädäkseen tuotanto, jalostus ja kulutus kasvavat jatkossakin * Kasvu on ollut nopeaa, talouden epävarmuus hidastaa kasvua * Uudet kauppatavat, some, reko markkinat kasvavat myös pienillä paikkakunnilla * Valtiovalta on asettanut tavoitteet ja sitoutunut luomun edistämiseen * Luomutilojen kannattavuus on vastaavia tavanomaisia tiloja parempi * Luomuraaka-aineiden hinta on hyvä, hintavaihtelu tavanomaista pienempää Luomutuotannosta yleisesti * Luomutuotantoon siirtyvällä viljelijällä pitää olla aito kiinnostus luomutuotantoa kohtaan taloudelliset houkuttimet eivät yksin riitä * Luomusadot keskimäärin alhaisia hyvät sadot tavanomaisen tasoisia * Osa luomutuotannosta päätyy markkinoille tavanomaisina tuotteina * Lähiruoka ja free range -tuotteet kilpailevat samoista kuluttajista * Luomukotieläintuotantoa ei synny, jos pelkästään pellot luomussa * Luomutuotannon kasvu vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä 16

Luomu ja Satakunta * Tuotanto-olosuhteet mahdollistaisivat merkittävän luomutuotannon * Olosuhteet tavanomaiseenkin tuotantoon erinomaiset * Tuottajissa yhä asenteellisuutta luomutuotantoa kohtaan * Satakunnan pitkä perinne tavanomaisesta sopimustuotannosta sekä kotieläin että kasvintuotannossa koetaan turvalliseksi vaihtoehdoksi Luomu ja Satakunta * Satakunta ei ole siirtynyt laajasti luomuun * Satakunnassa hyvää luomuosaamista * Isoja yksittäisiä tuotantoyksiköitä ja merkittävää tuotantoa * Osa luomuun siirtyneistä ei täysillä mukana * Tuottajat yksin - ProAgrian pienryhmätoiminta, Luomuliiton mentorointi 17

Näkökulmia luomuelintarvikejalostuksesta * Luomujalosteiden volyymi (pl. munat, maito, viljatuotteet) pieni * Pienet sarjat sopivat huonosti isoille jalostajille * Isoilla jalostajilla myös huonoja kokemuksia luomukokeiluista takavuosilta * Luomujalosteiden kulutuksen kasvu pienten ja keskisuurten yritysten vetämänä Näkökulmia luomuelintarvikejalostuksesta * Luomuelintarvikejalostajan kannalta raaka-aineen turvattu saanti on toiminnan ehdoton edellytys raaka-ainetta ei voida helposti tuoda eikä korvata tavanomaisella tuotteella * Tuotekehitystä!! pelkkä raaka-aineen vaihto luomuksi ei tuota kuluttajalle aina riittävästi lisäarvoa * Tuotteita, joka tekevät luomun käytön helpoksi (esimerkkinä luomupakastevihannekset) 18

KIITOS 19

Luomu kasvinviljelijän valinta Ilkka Kahala 2.12.2014 1 Taustaa 1995 EU EU:n myötä toimintaympäristö muuttui dramaattisesti Rajakustannus/rajahinta Ennen 1 kg viljaa ~ 1 kg lannoitetta Nyt 4kg viljaa ~ 1 kg lannoitetta -> Optimi paljon alempi 2 1

Luomuun siirtyminen 1996 luomuun Luomuunsiirtymistä edelsi 2 vuoden pohdinta ennen päätöksen syntymistä Perusteena markkinalähtöinen ajattelu Mitä luomuun siirtymisestä seurasi Uuden opettelua Aluksi hankaluuksia ja epäonnistumisia Kantapään kautta on päästy parempiin tuloksiin 3 Satovertailu tavanomainen / luomu IVORY KAURA Tavanomainen kg/ ha Luomu kg/ ha /tn 2007 5212 3240 315 2008 4300 4508 311 2009 4640 4166 176 2010 4596 3581 255 Ka. 4687 3873 Tavanomainen / luomu: ero 814 kg/ha STREIF OHRA Tavanomainen kg/ ha Luomu kg/ ha /tn 2013 4786 4428 415 2014 4343 3225 340 Ka. 4564 3823 Tavanomainen / luomu: ero 741 kg/ha Kevätvehnällä satoero n. 1000 kg/ha Tavanomaisen tilan 9v. keskiarvosato 4826 ka/ha (ohra, vehnä, kaura) 4 2

5 Kannattavuus luomuvs. tavanomainen Nyt Leikkuupuitavilla kasveilla myydyn sadon arvo n. 1000 /ha Tavanomaisella tuotannolla vähemmän Luomun kate parempi Syyt Satoero 1 tn/ha/v Tavanomaisen hinta 1xx /tn Luomu 2xx /tn Ostopanoksia vähemmän Järjestelmä 6 3

Luomu käytännössä Perinteinen viljelytekniikka Äestys, kylvö, sadonkorjuu, kyntö +muut: Työvaiheita / kertoja n. 10 kpl Suorakylväjällä työvaiheita on 3-5 kpl Luomussarikat on torjuttava mekaanisesti -> maata muokattava runsaasti Luomussa työt jakaantuvat tasaisemmin ja niitä riittää 7 8 4