RUOKAKORINA KOKO MAAPALLO? TULEVAISUUSKUVIA RUOANKULUTUKSESTA

Transkriptio

1 RUOKAKORINA KOKO MAAPALLO? TULEVAISUUSKUVIA RUOANKULUTUKSESTA Turun kauppakorkeakoulun ja Turun Liikemiesyhdistys ry:n sidosryhmien kutsuseminaari , Turku Riikka Saarimaa Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

2 RUOKATURVA Ruokaturva on olemassa silloin kun kaikki ihmiset, kaikkina aikoina pystyvät fyysisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hankkimaan riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän ruokavaliotarpeitaan ja mieltymyksiään niin että he voivat elää aktiivista ja terveellistä elämää. (Maailman Ruokaturvakokouksen julkilausuma, FAO 2009)

3 RUOKAJÄRJELMÄN MONIULOTTEISUUS Ruoantuotanto, -prosessointi, jakelu, kauppa ja kuluttaminen 1. Politiikka: lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset, rikollisuus, yhdentyminen esim. EU, tutkimus-, kehittämis-, alue-, matkailu-, elintarvike- ja maatalouspolitiikka; 2. Talous: maailman ja Euroopan alueen talouskehitys, talouskriisit, kilpailurajoitukset, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima; 3. Teknologia: informaatio- ja tietoliikenne, bio-, nano-, energiateknologiat, verkkokauppa, virtuaalimaailma, pakkausteknologiat; 4. Sosiokulttuuriset tekijät: kulutuskäyttäytyminen, muuttoliike, kaupungistuminen, väestökehitys (ikärakenne ja syntyvyys); 5. Ekologia: luonnonresurssien liikakäyttö, saastuminen, jäteongelmat, liikarakentaminen, infrastruktuurin muutos, peltopinta-alan saatavuus 6. Arvomaailma: eettisyys, vastuullisuus, ympäristötietoisuus, eläinten oikeudet jne. Ilmastonmuutos Väestönkasvu Globalisaatio

4 MAAILMANLAAJUISIA RUOKAAN KYTKEYTYVIÄ MUUTOSVOIMIA, MEGATRENDEJÄ 1. Ilmastonmuutos 2. Väestönkasvu ja elintason nousu kehittyvissä talouksissa 3. Globalisaatio ja kytkennällisyys

5 Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin ensimmäinen osa, joka keskittyy ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Julkaistu Kuvalähde: Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö.

6 ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET Suuret säävaihtelut ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät (voimakkaat myrskyt, rankkasateet, tulvat, kuivuus) Kasvihuonekaasujen määrä nousee Maapallon keskilämpötila nousee Sateisuuden muutokset (sademäärä laskee kuivilla alueilla ja nousee korkeilla leveysasteilla) Jäätiköt sulavat, valtamerien pinta nousee, merivirrat muuttuvat

7 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET RUOANTUOTANTOON Maataloustuotantoon sopivan maan pinta-ala vähenee Hiilidioksidipitoisuuden nousu voi hyödyttää kasvintuotantoa Suomessa (kasvukausi voi pidentyä, uudet lajikkeet menestyvät) Kasvitauti ja -tuholaisriski kasvaa Suomessa torjunta-aineita joudutaan käyttämään Suomessa nykyistä enemmän (MTT/Kasvinsuojelun tutkimukset) Lannoitteiden huuhtoutuminen uhkana Viljelymaiden ja karjalaitumien eroosio Biodiversiteetin kaventuminen

8 VÄESTÖNKASVU JA ELINTASON NOUSU KEHITTYVISSÄ TALOUKSISSA rikkoutui 7 miljardin ihmisen raja Ennuste: 2030: 8,3 miljardia, 2050 jo 9,2 miljardia Elintason nousu ja länsimaistuva kulutuskäyttäytyminen kehittyvissä maissa

9 GLOBALISAATIO Markkinoiden avautuminen ja yhä lisääntyvä keskinäinen riippuvuus markkinoilla, eri maiden välisessä taloudessa, politiikassa, ympäristöasioissa ja kulttuurissa sekä kiristynyt kilpailu vaikuttaa voimakkaasti ihmisten ja yritysten toimintaan Ruokajärjestelmä globalisoituu ruokaketjut pitkiä (esimerkkejä Suomesta: Vantaan päiväkodeissa tarjottu jo lähes kaksi vuotta brasilialaista ja siellä kypsennettyä jauhelihaa. HS , Thaimaalaisen ja brasilialaisen broilerin käyttö lounasruokien raaka-aineena yleistä HS ) Omistajuus ratkaisevaa elintarvikkeita jalostavassa teollisuudessa (Sisut ja sinapit)

10 MUSTAT JOUTSENET Erittäin harvinaiset ja epätodennäköiset tapahtumat, joilla laajat seuraukset yhteiskunnan toimintoihin Musta joutsen termi Nassim Taleb 2007 Kuva: Michael Rosenberg, Flickr - Creative Commons 2001 WTC-iskut 2004 tsunami Aasiassa 2010 Islannin tuhkapilvi 2011 Japanin maanjäristys, tsunami ja ydinvoimalaonnettomuus Ruokaskandaalit : lasinsirut ruoassa Ruotsissa 2009, Kiinan maitojauheskandaali, melamiinia maitotuotteissa 2008, BSE-tauti naudoilla, Suomi 2001, Iso-Britannian epidemia

11 HEVOSENLIHASKANDAALI 2013 KUVA: Lets run before they Find us Mustat joutsenet ja perhosefekti = vaikutukset ruokajärjestelmään kasvavat globalisoituneessa maailmassa Kuvalähde: sosiaalinen media

12 ILMASTONMUUTOS+VÄESTÖNKASVU+GLOBALISAATIO? Ruoantuotannon vaikeutuminen maailmanlaajuisesti Pula puhtaasta vedestä ja ruoasta Nälkä (hiljainen tsunami) ja ympäristöpakolaisuus Ruokamellakat ja sodat Ruoan tuotantoketjut pitkiä, ruoan alkuperä hämärtyy ruokaturvallisuuden ylläpitäminen entistä haasteellisempaa kun uhkat laajempia ja vaikeampia hallita Asenteet, elämäntyylit, kulutustottumukset, markkinat, tieto, teknologiat, tuotantoprosessit yhdenmukaistuvat maailmassa

13 ILMASTONMUUTOS+VÄESTÖNKASVU+GLOBALISAATIO? SEURAUKSIA: Land grapping: maatalousmaan vuokraus ja ostaminen ruokaturvan varmistamiseksi Uusien maanviljelysmenetelmien kehittäminen sopeuttaen ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin Elintarviketuotannosta ja -jalostuksesta tulee kiinnostava liiketoiminnan ja investointien kohde kun ruoan hinta kallistuu Maapallon resurssien riittävyys? Miten taata ruoan riittävyys maapallon kasvavalle väestölle niukentuvassa maailmassa?

14 TULEVAISUUDEN RUOKAJÄRJESTELMÄ? Onko ruoantuotanto, -prosessointi, jakelu, kauppa ja kuluttaminen täysin globaalia toimintaa, lähiruoka tulee kaikkialta maailmasta? Mitkä ovat ruoantuotannon kotimaat tulevaisuudessa? Tuotetaanko Suomessa tulevaisuudessa ruokaa? Toimiiko Suomessa elintarvikealan yrityksiä kahdenkolmenkymmenen vuoden kuluttua?

15 GLOBAALI VAI PAIKALLINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ TULEVAISUUDEN ELINEHTONA? Tavoitteena tulisi olla vastuullinen ja kestävä ruoantuotanto ja kulutus Ruokajärjestelmä ei ole kestävä, jos ruokavirrat ovat globaalit ja kilpailu käydään globaalilla tasolla. Resurssitalouden näkökulmasta on palattava suppeampiin toimintaympäristöihin ja haettava ympäristöongelmiin alueellisia ratkaisuja Professori Sirpa Kurppa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT.

16 Tarvitaan monia vaihtoehtoisia ruoantuotannon malleja torjumaan nälkää maailmassa suomalainen ruoantuotanto vahvoilla Ruoantuotanto- ja jalostus tärkeätä paikallisesti ruoantuottaminen lähellä Kulutusvalinnat, ruoan ympäristövaikutukset kriteerinä (ks. esim. MTT, Luonnonvarapuntari) Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä Varsinais-Suomen ruokaketju, VARRU RUOKAJÄRJESTELMÄ

17 TULEVAISUUDEN RUOKAKORI? Todennäköisesti syömme nykyisenkaltaista ruokaa, mutta maailmanlaajuinen niukentuminen pakottaa etsimään vaihtoehtoisia ravinnonlähteitä Kestävä ja vastuullinen tuotanto avainasemassa Osa lihaproteiinista korvautunee hyönteis- kasvi- ja sieniproteiinilla Terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys entistä selkeämmäksi ja tutkimustietoa enemmän Terveellinen ruokavalio voi torjua masennusta, Anu Ruusunen: Diet and Depression: Säännöllinen ruokarytmi suojaa nuoria lihomiselta, Anne Jääskeläinen 2013: Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents:

18 RUOKA: UUDET ILMIÖT JA INNOVAATIOT Suolaa kestävä vehnälajike kehitetty Australiassa Funktionaaliset elintarvikkeet ja erityisryhmien elintarvikkeet (lapset, seniorit ja allergiat) Teknologiat, robotiikka, 3D-tulostus Pakkausteknologia: anturit, syötävät pakkaukset, biohajoavat pakkaukset Ruoan tuottaminen kaupungeissa (vanhat tehtaat ruoantuottamiseen, vertikaaliviljely)

19 TULEVAISUUDEN RUOKAA Uudet ruoan raaka-aineet uuselintarvikkeet Keinolihan tulevaisuuden näkymät vahvat (eläimen kantasoluista kasvatettu in vitro-liha) Hyönteiset, sirkat ja toukat Edible insects: future prospects for food and feed security. FAO FORESTRY PAPER 171, Rome,

20 TULEVAISUUDEN RUOKAA Quorn sieniproteiini Levät ja yrtit ravinnerikasta ruokaa Uudet viljelykasvit Suomessa (kvinoa, lupiini) Kasvisproteiinit Stevia -kasvi makeutusaineena GMO, keinotekoiset ruoan korvikkeet

21

22 KIITOS! Mark J. Post ja keinolihapihvi Tulevaisuuden proteiinia: Jauhopukin toukkia. FAO Forestry paper 171,