Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö

Uudenmaan liiton julkaisuja E 83-2005 Uudenmaan liitto Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö

Uudenmaan liiton julkaisuja E 83-2005 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU ESPOO-INSTITUUTTI, LEPPÄVAARA Helena Hänninen Jenni Kemppainen Risto Sarkia Santtu Vesander Paljo-02 Loppuraportti MP3201 Alakoski, Ojasalo Joulukuu 2004 Uudenmaan liitto 2005 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 1

Uudenmaan liiton julkaisuja E 83-2005 ISBN 952-448-145-6 ISSN 1236-6811 (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tarja Haili Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Helsinki 2005 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +358 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi 2 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Kuvailulehti Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika 83 2005 Sivuja Liitteitä 21 2 ISBN ISSN 952-448-145-6 (PDF) 1236-6811 Kieli, koko teos suomi Yhteenveto Tiivistelmä Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä yhteistyöltä halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan rakentaa. On myös pyritty selvittämään Uudenmaan liiton mahdollisen poisjäämisen vaikutuksia ja yritysten valmiuksia muuttaa yhteistyö jatkossa yritysvetoiseksi. Kvalitatiivinen tapaustutkimus toteutettiin haastattelujen avulla ja tutkimuksen kohteena oli 21 kuninkaallista, kaksi aatelista ja 29 talonpoika -tasoista Kuninkaantien yhteisyritystä. Viitekehys koostui viidestä osa-alueesta: hyödyistä tähän asti, yrittäjävetoisuudesta, mahdollisen lopettamisen vaikutuksista, kehitysehdotuksista ja teoriataustasta. Yritysten ristiriitaisista ajatuksista huolimatta yrityksissä oltiin tyytyväisiä yritysyhteistyöverkoston syntymisestä. Yritysten panostus todettiin pienehköksi. Osin tästä syystä yrityksissä ei esiintynyt kovin suurta huolta tulevaisuudesta. Toisaalta, jos yritykset panostaisivat enemmän ja monipuolisemmin, voisivat yhteistyön hyödyt olla aivan eri mittakaavassa. Mainonnan ja näkyvyyden positiivisuus tuli ilmi ja Kuninkaantie -idean kannatus osoittautui laajaksi. Jatkotoimia harkitessa myös panostusten kasvattaminen, yhteistyön tiivistäminen yrittäjien kesken sekä vaikutusten mittaaminen nähtiin tärkeinä. Yritysyhteistyön onnistumiseksi nähtiin ulkoisen toimijan kontrolli tarpeellisena. Raportin laatija Helena Hänninen, Jenni Kemppainen, Risto Sarkia, Santtu Vesander Avainsanat (asiasanat) Kuninkaantie, teemahaastattelu, verkostoituminen Huomautuksia Julkaisusta on ainoastaan verkkoversio Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 3

Sisällys SAATESANAT 5 1 JOHDANTO 6 1.1 Kuninkaantie -tutkimuksen tarkoitus ja kuvaus 6 1.2 Kuninkaantie -tutkimuksen teoreettinen kehys 6 2 TUTKIMUSONGELMA 7 3 KUNINKAANTIE MATKAILUTIENÄ 8 4 VERKOSTOITUMINEN 9 4.1 Verkostoitumisen tarkoitus ja lähtökohdat 9 4.2 Verkostoinnin hyödyt ja haitat 9 4.3 Riskit ja ongelmat 10 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUKSEN KUVAUS JA AINEISTON KERUU 12 6 TULOSTEN ANALYSOINTI 13 6.1 Kuninkaalliset 13 6.2 Aateliset 13 6.3 Talonpojat 14 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 15 LÄHTEET 16 LIITE 1: Tarja Hailin haastattelu 17 LIITE 2: Tutkimusaineiston kalvot 18 4 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

Saatesanat Tämän tutkimusraportin ja siinä kuvatun tutkimuksen ovat työstäneet Laurea-ammattikorkeakoulun matkailualan 2. 3. vuosikurssin opiskelijat. Tutkimuksen laatiminen oli opiskelijaryhmän yksi osasuoritus Hotelli- ja kongressipalvelujen verkostoituminen -opintojaksolla. Tavoitteena oli tutkia, kuinka tärkeänä yritykset kokevat laajaan matkailualan verkostoon kuulumisen ja millaisena ne näkevät verkoston lähitulevaisuuden. Tutkimus toteutettiin syksyn 2004 aikana. Tutkimuskysymykset muotoiltiin ensin yhdessä, minkä jälkeen Kuninkaantien yritykset jaettiin kuudelle nelihenkiselle opiskelijaryhmälle. Kukin ryhmä haastatteli puhelimitse noin kahdeksaa eri yritysten edustajaa ja analysoi tekemänsä haastattelut. Pienryhmät esittivät haastattelujensa tulokset muille ja niitä pohdittiin yhdessä, minkä jälkeen yksi pienryhmä laati tämän tutkimusraportin. Tutkimusraportti valmistui tammikuussa 2005 ja se julkistettiin 1.2.2005 tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kaikki Kuninkaantien yritykset. Tutkimuksen ohjanneet opettajat ja sen laatimisesta vastanneet opiskelijat toivovat, että tutkimuksen tuloksista on käytännön hyötyä, kun eri tahoilla pohditaan Kuninkaantien yhteistyön tulevaisuutta. Espoossa 11.2.2005 Leena Alakoski lehtori, Laurea-amk Katri Ojasalo yliopettaja, Laurea-amk Tutkimuksen tekemisessä mukana olleet opiskelijat: Danilotskin Hanna, Halvorsen Henrietta, Hiissa Jenni, Hulkkonen Emilia, Hänninen Helena, Kemppainen Jenni, Kinnunen Veli-Markus, Koistinen Heini, Kuivalainen Niina, Kurvinen Johannes, Kääriä Mikko, Laatikainen Sirpa, Lartamo Satu, Laulainen Anna, Luomanpää Katri, Mikkonen Nina, Mäkelä Antti, Mäki Laura, Nieminen Lotta, Närvä Jenni, Nätti Satu, Phan Thuý, Rauhala Sini, Sarkia Risto, Stark Sonja, Tiihonen Lotta, Tiihonen Piia, Vesander Santtu, Wikgren Patrick. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 5

1 Johdanto Kuninkaantie on historiallinen matkailureitti, jota pitkin ovat kulkeneet niin kuninkaat kuin piispat ja porvarit. Nykyään Kuninkaantie on matkailupalvelujen verkosto, joka yhdistää alan erilaiset palveluntarjoajat. Tällä hetkellä hankkeesta ollaan luopumassa, mutta yhteistyötä pyritään edelleen pitämään yllä. Tällä tutkimuksella olemme kartoittaneet yhteistyöyritysten mielikuvia Kuninkaantien tulevaisuudesta sekä kehitysehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Käsitteinä raportissa ovat Kuninkaantie, verkostoituminen ja teemahaastattelu. Kuninkaantie on matkailupalvelujen verkosto, joka käsittää koko matkailutien Atlantin rannikolta Pietariin asti. Tämä tutkimus rajoittuu kuitenkin Suomen rajojen sisäpuolelle. Yritysten välinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että yritys keskittyy toiminnassaan ydinosaamiseensa ja hajauttaa vähemmän tärkeää toimintaansa ulkoistamalla sen toisille yrityksille. Yritysten välinen yhteistyö muodostaa verkostoja, jotka voivat jakautua sekä toiminnallisesti että maantieteellisesti. Teemahaastattelujen tavoitteena on saada kokonaisvaltainen ja tarkka kuvaus tutkimusaiheesta sekä saada syvällisempää informaatiota suoraan haastatelluilta. 1.1 Kuninkaantie -tutkimuksen tarkoitus ja kuvaus Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä yhteistyöltä halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan rakentaa. Tarkoitus on myös saada selville Uudenmaan liiton mahdollisen pois jäämisen vaikutus ja että ovatko yritykset valmiita muuttamaan yhteistoimintaa yrittäjävetoiseksi. Tutkimus tehtiin Kuninkaantien yhteistyöyrityksille, joista 21 yritystä on Kuninkaallisia, kaksi Aatelisia sekä 29 Talonpoikia. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena teemahaastattelujen avulla. Tapaustutkimuksessa tutkitaan nykyajassa tapahtuvaa ilmiötä todellisessa elämäntilanteessa, sen omassa ympäristössä. Teemahaastattelujen tavoitteena on saada kokonaisvaltainen ja tarkka kuvaus tutkimusaiheesta sekä saada syvällisempää informaatiota suoraan haastatelluilta. 1.2 Kuninkaantie -tutkimuksen teoreettinen kehys Teoreettisessa viitekehyksessä pyrimme yhdistämään teoreettisen tiedon käytäntöön. Viitekehys koostuu viidestä osa-alueesta: hyödyistä tähän asti, yrittäjävetoisuudesta, mahdollisen lopettamisen vaikutuksista, kehitysehdotuksista sekä teoriataustasta. 6 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

Kuvaamme tutkimuksen viitekehystä seuraavan kuvion mukaisesti: HYÖTY TÄHÄN ASTI? Panos - tuotos Motivaatio Markkinointi MITÄ YHTEISTYÖLTÄ KUNINKAANTIE- PROJEKTISSA HALUTAAN JA MITEN YRITYSYHTEISTYÖTÄ VOIDAAN PARANTAA? YRITTÄJÄVETOISUUS Aiempi yhteistyö Tulevaisuus TEORIA Riskienhallinta yhteistyöverkostossa Menestyvä yritysverkosto Yritysverkostot - kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella Tilastokeskus Vilmamedia KEHITYSIDEAT? LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET? Opasteet Esitteet Yhteistyö KUVIO 1. Viitekehys. 2 Tutkimusongelma Kuninkaantien yritysyhteistyön tutkimusongelma on, mitä yhteistyöltä Kuninkaantie -projektissa halutaan ja miten yritysyhteistyötä voidaan parantaa? Alaongelmana on Kuninkaantien yritysyh- teistyön mahdollisen lopettamisen vaikutukset matkailutiehankkeen mukana olevien yritysten toimintaan? Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 7

3 Kuninkaantie matkailutienä Kuninkaantie on Pohjolan yksi tärkeimmistä matkailureiteistä. Kuninkaantie noudattaa vanhan postitien linjaa. Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat ja armeijat. Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa liittänyt Kuninkaantie kulkee Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen saariston kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki aina Viipuriin ja Suomenlahden sopukkaan Pietariin asti. Alkuperäinen tie on vielä osittain käytössä. Alusta alkaen tien varrelle alkoi syntyä kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita. Nämä yritykset majoittivat ja kestitsivät lukuisia Kuninkaantien kulkijoita. Vaikutusvaltaisten ja kunnioitettujen aatelissukujen kartanolinnoissa yöpyivät niin Ruotsin kuninkaat kuin Venäjän tsaaritkin. Idän ja lännen kohtaamisesta on syntynyt ainutlaatuinen kulttuurien yhdistelmä, jonka vaikutukset sekä ihastuttavat kohteet ovat nähtävillä edelleenkin. Keskiaikaiset kirkot, kauniit kartanot, maalaukselliset ruukinkylät, idylliset satamakaupungit ja viehättävät kylät kertovat Kuninkaantien rikkaasta menneisyydestä. Osa kohteista on lähes alkuperäisessä loistossaan, osia kohteita kunnostetaan tai niiden kunnostamista suunnitellaan. Jotkin kohteet ovat taasen jo vaipuneet muistoihin, kaikkia kohteita ei edes tunneta. Tänä päivänä Kuninkaantie on kiehtovien matkailupalveluiden verkko, jonka historiapohjainen tarjonta on vain osa koko Kuninkaantien rikasta aarteistoa. Idän ja lännen kohtaaminen näkyy myös nykypäivän elämässä. Kuninkaantie elää vahvasti tätä päivää: se tarjoaa tiedettä, taidetta, tekniikkaa, kansainvälisiä kulttuuritapahtumia, sykkivää kaupunkielämää, kävelykatuja, putiikkeja ja ostosgallerioita, menopaikkoja ja kahviloita, makuelämyksiä, luontoseikkailuja ja jännitystä. Kuninkaantiehankkeessa on mukana noin 40 kuntaa, joiden alueella tie kulkee. Kuntien sisällä sekä lähistöllä toimii useita yrityksiä, jotka ovat liittyneet hankkeeseen. Kuninkaantie tekee tiivistä yhteistyötä alueensa yritysten kanssa. Kuninkaantien yrityksen tunnistaa Kuninkaantiellä matkatessaan Kuninkaantien kruunu -tarrasta. Yritykset voivat itse valita sen toiminnallisen ja panostuksellisen tason, millä he haluavat olla yhteistyössä mukana. Yhteistyöstä saatava näkyvyys on suoraan verrannollinen panostuksen määrään. Valittavana on kolme eri luokkaa: Talonpojat (100 euroa/vuosi), Aateliset (500 euroa/vuosi) sekä Kuninkaalliset (800 euroa/ vuosi). Kuninkaantie Eteläisessä Suomessa hankekokonaisuus on toiminut vuodesta 1996 alkaen. Taustaorganisaatioina hankkeessa ovat Varsinais- Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot sekä noin 40 alueen kuntaa. Kuninkaantien alueella palveluja tarjoavia yhteistyöyrityksiä on mukana vuosittain noin sata. Yritysten välille on syntynyt yhteistyöverkosto. 8 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

4 Verkostoituminen Verkostoituminen on nykypäivänä osa jokapäiväistä liiketoimintaa. Verkostoituminen ei enää rajoitu ainoastaan valtion rajojen sisäpuolelle, vaan se ulottuu myös muualle maailmaan. Seuraavassa käsitellään verkostoitumisen tarkoituksia, riskejä, hyötyjä ja haittoja sekä mahdollisia ongelmia. 4.1 Verkostoitumisen tarkoitus ja lähtökohdat Yritysten välinen verkostoituminen tarkoittaa sitä, että yritys keskittyy toiminnassaan ydinosaamiseensa ja hajauttaa vähemmän tärkeää toimintaansa ulkoistamalla sen toisille yrityksille. Yritysten välinen yhteistyö muodostaa verkostoja, jotka voivat jakautua sekä toiminnallisesti että maantieteellisesti. Tunnusmerkkejä verkostotoiminnalle ovat muun muassa syvällisyys, pitkäjänteisyys sekä luottamus yritysten välillä. (Ollus, Ranta & Ylä-Anttila 1998, 1, 3, 25.) Verkostoitumista ei voi kuvailla yksiselitteisesti, koska yritykset solmivat hyvin erityyppisiä suhteita keskenään. Verkostoitumisella yritys pyrkii tavoittelemaan taloudellista hyötyä. Käytännössä suhteilla voidaan esimerkiksi minimoida tuotantokustannuksia ulkoistamalla tuotantoa. Verkostomaisessa ympäristössä toimiessaan yritys on rakenteeltaan dynaaminen eli se kykenee sopeutumaan nopeasti ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. (Ollus ym. 1998, 28-29, 34.) Verkostoituminen lähtee siitä, että yritys näkee oman alansa markkinoiden mahdollisuudet sen verran suurina, että niiden hyödyntämiseen tarvitaan ulkoisia voimavaroja. Verkostossa tarvittaviksi voimavaroiksi käsitetään muun muassa seuraavia asioita: toimivat yritykset, joilla on jo tuntumaa markkinoihin, erilainen verkoston edellyttämä osaaminen, yhteistoimintaperinne eli kyky toimia yhteisten tavoitteiden hyväksi sekä yrittäjäperinne. Myös luonnonvarat ja erilaiset sidosryhmät kuten rahoittajat ovat verkoston voimavaroja. (Niemelä 2002, 31-37.) 4.2 Verkostoinnin hyödyt ja haitat Verkostoitumisessa erilaiset ja monipuoliset kontaktit ovat useimmiten parempia kuin samanlaiset, koska ne täydentävät toisiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asioita ei kannata katsoa liian yksipuolisesti. Asioihin olisi hyvä saada syvällisempää katsomusta. Myös tietoa on hyvä saada hieman erilaisilta aloilta kuin ainoastaan omalta kilpailukentältä. Tuntemalla markkinoita kokonaisvaltaisesti, antaa se valmiudet avoimeen toimintatapaan ja mahdollisesti myös synnyttää uusia ideoita, vaikka ne eivät olisikaan omalta alalta lähtöisin. Eli voidaan sanoa, että ulkopuolisilla kontakteilla saadaan tietoa, missä muualla mennään ja pysytään ajan tasalla. Tämä tieto auttaa yrityksiä pysymään mukana kilpailevassa yhteiskunnassa. (Vilmamedia 2004.) Verkostot kulkevat ihmisten mukana ja kaikilla on ulkopuolisia kontakteja. Verkostoituminen eri yritysten kesken saattaa tapahtua täysin vahingossa. Kaksi eri yrityksissä työskentelevää ihmistä saattavat huomata yrityksillään olevan jonkinlaisia yhdistäviä tekijöitä, joita voitaisiin käyttää hyväksi. Henkilöiden yrityksen sisällä tulisi kuitenkin aluksi tietää verkostoitumisen hyödyt. Tulisi tietää tarkalleen, mitä hyötyä mistäkin toiminnasta tai toimimatta jättämisestä yritykselle todellisuudessa on. Verkoston perustana tulee olla yhteinen ymmärrys ja yhteinen hyöty. Verkostoitumisen prosessia ei kannata käynnistää ainoastaan hetken mielijohteen perusteella, vaan asioita on katsottava usealta taholta. Ensi alkuun vakuuttavalta vaikuttanut idea saattaakin myöhemmin osoittautua virhearvioinniksi ja mahdollisesti jo syntyneet haitat saattavat olla peruuttamattomia. (Vilmamedia 2004.) Suurin hyöty verkostoitumisessa on käytettävissä olevan informaation kasvu sekä sen laadun paraneminen. Kun yrityksillä on käytettävänään mahdollisimman paljon tietoja toimintakentästään, mahdollistaa se heille paremman mahdollisuuden kilpailijoita vastaan. Tätä kautta yritykset pääsevät kohti päätavoitettaan, markkinaosuuksien kasvuun ja tätä kautta parempaan liikevoittoon. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 9

Tiedon jakaminen ei ole ainoastaan kilpailukyvyn heikentämistä, vaan se on myös sen parantamista. Ideoiden yhdistäminen ja jakaminen saattaa synnyttää tuloksia joilla päästään kaikkien osapuolien kannalta tyydyttävään ratkaisuun kenenkään siitä kärsimättä. Verkostoitumisella ei ole ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Tehtäessä yhteistyötä jonkin muun tahon kera vaikuttaa se luonnollisesti useaan eri asiaan. Eräs suurimmista vaikutuksista on oman päätösvallan mahdollinen pieneneminen. Päätöksissä on otettava huomioon myös muiden kuin oman yrityksen edut, välillä myös hieman omia etuja karsimalla. Eli verkostoitumalla yritys saattaa menettää osan vaikutusvallastaan päätösvallan jakauduttua. Tämä saattaa kuitenkin joillekin yrityksille olla mahdollisuus parantaa toimintaansa uusien yhteistyökumppanien avulla, joiden tavoitteet ja tietotaito ovat korkeammalla tasolla kuin omat. Jokin yritys saattaa siis saada vastuulleen jonkin huonomman yrityksen toimintoja, vain koska ei ole tutkittu riittävästi verkostoitumisesta tulevia vaikutuksia. Jakamalla tiettyä päätösvaltaansa yritys saattaa tehdä itselleen suurtakin vahinkoa. Yhteisesti päätetyt asiat saattavatkin olla lopuksi haitallisia omalle toiminnalle, vaikka niitä ei aluksi olisi havaittukaan. Päätökset, jotka yhteistyöyritysten kera on tehty saattavat aiheuttaa joillekin yrityksille korjaamatonta vahinkoa, mm. imagon heikkenemisen suhteen. Verkostoitumisesta löytyy siis sekä hyviä että huonoja puolia. Punnitsemalla tarkalleen oman yrityksensä tavoitteet ja määränpäät voidaan yrityksissä tehdä ratkaisuja sen suhteen aiotaanko verkostoitua vai ei. Tärkeintä on se, että mitään ei tehdä hätiköiden, vaan kaikki asiaan liittyvät osaalueet punnitaan huolella ja vasta niiden pohjalta tehdään päätökset toiminnan suunnasta. 4.3 Riskit ja ongelmat Verkostoyhteistyö vaatii yrityksiltä paljon. Jopa yli puolet ryhmistä ei saavuta toivomiaan tuloksia. Yleisimpiä epäonnistumisen syitä ovat mm. huono oman yrityksen tuntemus: ei tiedetä täysin itsekään mitä halutaan ja miten näihin tavoitteisiin saatettaisiin päästä. Esteenä voivat olla myös henkiset ja asenteelliset esteet, kuten kärsimättömyys ja kateus, jolloin ei ole edellytyksiä päästä tuloksiin joilla on pitkäaikaiset sekä kestävät vaikutukset. Yksi ongelma voi olla puuttuva mehenki, jolloin yhteistyö kohti parempaa toimintaa ja tulosta ei toimi. (Tilastokeskus.) Jotkut yritykset saattavat kiinnostua verkostoitumisesta, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita antamaan kyseiselle asialle sen vaatimaa panostusta. Tällöin kyseessä on riittämätön sitoutuminen yhteistyöhön. Verkostoitumisen ongelmana voivat olla selkiytymättömät tavoitteet ja strategiat. Jos ei tiedetä mihin pyritään, on tavoitteisiin mahdoton päästä. Toisaalta ongelmana voivat olla yritysten välillä liian suuret kokoerot tai suuri etäisyys, jolloin yritykset saattavat olla markkinaosuuksiltaan aivan eri luokkaa. Tämä tietysti saattaa toimia, mutta jos tavoitteet asetetaan samanlaisiksi, on yhteistyössä toimiminen täysi mahdottomuus. Liian optimistiset aikataulut voivat koitua yritykselle ongelmaksi, sillä tuloksia ei saavuteta hetkessä. (Tilastokeskus.) Toimivan verkoston rakentaminen vaatii myös paljon aikaa ja työtä. On kuunneltava kaikkien ajatuksia ja mielipiteitä ja sitä kautta rakennettava toimivaa verkostoa. Oppimalla tuntemaan yhteistyöyrityksensä päästään parhaisiin tuloksiin. Myös tietämällä toisen tavoitteet saadaan suunniteltua kuinka näihin tavoitteisiin päästäisiin ja samalla saataisiin toteutettua omat tavoitteet. Selkeän vetäjäyrityksen puuttuminen on myös asia, joka saattaa muodostua ongelmaksi. Hankkeessa on oltava täydellisesti sitoutunut henkilö, joka viimekädessä sanoo jos asiat eivät tunnu toimivan. Rahoituspohjan riittämättömyys on ongelma, jota välttämättä ei innostuksessa mietitä riittämiin. Pääomaa on oltava, jotta muutoksia voidaan toteuttaa, sillä mikään ei tule ilmaiseksi. Suhdannevaihtelut ovat myös asia, joka on huomioitava asiaa suunniteltaessa. Aina on katsottava onko taloudellisesti järkevää tai kan- 10 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

nattavaa ryhtyä muutoksiin yleisen taloudellisen tilanteen takia. Erilaiset taloudelliset riskit ovat usein osa yritysverkostoa. Verkostossa yritykset kohtaavat samoja riskejä, jotka kuitenkin vaikuttavat eri yritysten toimintaan eri tavoin. Riskit heijastuvat myös asiakkaisiin. Riskit voivat olla esimerkiksi investointeihin, rahoitukseen tai kustannusten hallintaan liittyviä. Yritysten tuleekin osata tunnistaa yhteisen toimintansa kannalta keskeiset riskit ja ne on kyettävä pitämään myös hallinnassa. (Hallikas, Karvonen, Lehtinen, Ojala, Pulkkinen, Tuominen, Uusi-Rauva & Virolainen 2001, 17 21.) Ennen kuin riskeihin voidaan reagoida, ne on ensin havaittava. Riskien tunnistaminen tapahtuu tarkastelemalla erilaisia yritykseen ja sen toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Käytännössä tiedon keruu voidaan kohdistaa esimerkiksi seuraaviin asioihin: yrityksen asemaan toimintoketjussa, teknologiaan kuten tuotteisiin tai tietojärjestelmiin, yhteiskunnallisiin tekijöihin tai yrityksen henkilöstöön ja omistajiin. (Hallikas ym. 2001, 31 32.) Sen jälkeen kun riskit on tunnistettu, niitä tulee arvioida, jotta ne voidaan luokitella niiden merkittävyyden mukaan. Arviointi voi tilanteesta riippuen olla määrällinen tai laadullinen. Laadullinen arviointi koostuu keskeisistä riskitekijöistä kuten kysyntään liittyvistä ongelmista. Määrällinen arviointi voi taas perustua ennalta havaittuihin, objektiivisiin tapahtumiin tai subjektiiviseen asiantuntija-arviointiin, jossa arvioija tekee arvion omien näkemystensä ja kokemustensa perusteella. Objektiiviset arvioinnit voidaan esittää taulukolla, josta ilmenee riskin vaikutusluokka yrityksen toimintaan, kun taas subjektiivisessa arviossa kuvataan riskin vaikutuksen sijaan mahdollisuus sen esiintymiseen. (Hallikas ym. 2001, 41, 46 49.) Riskien hallintakeinot jaotellaan neljään eri osaan: riskien välttämiseen, pienentämiseen, siirtämiseen tai jakamiseen sekä ottamiseen. Mikäli riskin toteutumista halutaan kokonaan välttää, on luovuttava riskialttiista toimintatavasta tai muuttaa sitä kokonaan. Jos taas riskin seurausta pyritään vähentämään, voidaan riskialttiille kohteelle luoda varajärjestelmä. Myös kohteen ominaisuuksiin puuttumalla voidaan mahdollisesti vähentää riskiä. (Hallikas ym. 2001, 53.) Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 11

5 Tutkimuksen toteutuksen kuvaus ja aineiston keruu Kuninkaantie matkailutienä yritysyhteistyö -tutkimuksen suunnittelu aloitettiin verkostoitumisen opintojaksolla Tarja Hailin luennolla Kuninkaantiestä. Haili kertoi Kuninkaantien taustoista sekä sen toiminnasta. Saatuamme pohjatietoa sekä käsityksen tutkimusongelmasta, aloimme aivoriihen tavoin miettiä mahdollisia asiayhteyksiä yritysyhteistyön ympärille. Pohdimme ryhmässä mahdollisia haastattelukysymyksiä, joiden avulla muodostimme haastattelun teemat. Verkostoitumisen opintojaksomme luokka jaettiin seuraavaksi kuuteen ryhmään, joista yksi oli lopullisen raportin kokoajaryhmä ja muut viisi tekivät varsinaiset haastattelut Kuninkaantien yrittäjille. Jokainen teemahaastatteluryhmä sai kymmenisen yritystä haastateltavakseen. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan vastanneet haastatteluun erinäisiin syihin vedoten. Teemahaastattelujen tekoon annettiin aikaa kaksi viikkoa, vastaavasti loppuraportin valmisteluun ja analysointiin kolme viikkoa. Aineiston keruu toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Käytännössä kyselyt suoritettiin puhelinhaastattelulla. Haastateltaville esitettiin kysymyksiä, ja haastattelu tallennettiin nauhalle myöhempää analyysia varten. Nauhat litteroitiin, jonka pohjalta tulokset analysoitiin. Raporttiryhmä kutsuu Kuninkaantien yrittäjät Leppävaara-instituuttiin kuulemaan raportin tuloksia helmikuun alussa järjestettävään seminaariin. 12 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

6 Tulosten analysointi Analyysit jaoteltiin aluksi kuninkaallisiin, aatelisiin ja talonpoikiin. Kuninkaallisista ja talonpojista pyrittiin keräämään keskeisimmät asiat seuraavien teemojen alle: hyödyt ja haitat, motivaatio, panos ja tuotos, markkinointi, yhteistyö, yrittäjävetoisuus sekä kehittämisideat. Aatelisia yrityksiä on Kuninkaantiehankkeessa ainoastaan kaksi, joten näiden kohdalla päätettiin tehdä ainoastaan yhteenvedot haastatteluista kokonaisuudessaan. Kaikista haastatteluista on tehty johtopäätökset raportin kappaleeseen seitsemän. 6.1 Kuninkaalliset Hyödyt ja haitat Yhteismarkkinoinnista johtunut markkinointihyöty koettiin Kuninkaantiehankkeen kannalta positiiviseksi asiaksi. Joidenkin yritysten mielestä myös viestintä Uudenmaan liiton puolelta oli hoidettu pääasiallisesti hyvin ja tietoa eri asioista sai riittävästi. Hyödyksi voidaan lukea myös yhteistyöverkostojen syntyminen hankkeen kuluessa. Suurena haittana koettiin motivaation puute, joka vaikutti lähes joka asiaan sekä toimintaan negatiivisesti. Haitaksi koettiin myös se, että tuotekehityksessä sekä jakelussa on ollut parantamisen varaa. Monet yritykset kokevat myös asiakaspalautteen keräämisen vaikeaksi. Motivaatio Yritykset eivät vielä ole löytäneet riittävästi motivaatiota, jotta hankkeen kaikki potentiaaliset voimavarat saataisiin valjastettua hyötykäyttöön. Osasyynä motivaation puutteeseen on yhteistyön jatkumisen epävarmuus, sillä yhteistyön jatkumista on pohdittu aiemminkin. Panos ja tuotos Osa yrityksistä on sponsoroitu hankkeeseen mukaan yhteistyökuntien tai matkailutoimistojen avulla, joten heidän ei ole tarvinnut maksaa osallisuudestaan hankkeeseen mitään. Näin ollen kaikki hankkeen avulla saavutettu tulos on ollut ainoastaan positiivista. Eräät yritykset mainitsevat, että hankkeeseen panostetut rahat eivät ole tuottaneet juuri lainkaan tulosta. Syyksi tähän mainittiin mm. se, ettei hanke ole edistänyt yrityksen myyntiä lainkaan. Markkinointi ja yhteistyö Hanke on synnyttänyt yhteistyöverkostoja, mutta monien yritysten mielestä yhteistyötä tulisi hyödyntää enemmän. Yhteistyön pitää olla tiivistä ja aktiivista jotta päästään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Uusia yhteistyömuotoja on kehitettävä, mutta yrittäjiltä ei uusia ideoita ole saatu. Yrittäjävetoisuus Suurin osa yrityksistä ei usko, että Kuninkaantiehanke toimisi yrittäjävetoisena, ainakaan samanlaisena toimintana. Eräät yritykset eivät osaa sanoa minkäänlaista mielipidettä asiasta. Kehittämisideoita Toiminnan pitäisi ensinnäkin olla aktiivisempaa. Tuotekehitykseen on panostettava tulevaisuudessa enemmän. Palautteen perusteella Kuninkaantie pitäisi myös maantieteellisesti jakaa pienempiin alueisiin. Ulkomaille suunnattu markkinointi tarvitsee apua. 6.2 Aateliset Aatelisia yrityksiä on Kuninkaantiehankkeessa ainoastaan kaksi. Seuraavaan on koottu molemmista yrityksistä erilliset yhteenvedot. Yritys numero 1 on halukas jatkamaan yhteistyötä Kuninkaantiehankkeen parissa, sillä heillä on ollut positiivisia kokemuksia hankkeesta. Vaikkakaan tämä ei ole heidän pääasiallinen markkinointikanava, ovat he olleet tyytyväisiä tuloksiin, jotka on saavutettu tätä kautta. Kuninkaantien lopettaminen ei olisi heidän mielestään järkevää, koska Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 13

siihen on monta vuotta jo panostettu ja heidän kannaltaan yhteistyö on toiminut hyvin. Yritys numero 2 toteaa, että hankkeesta on ollut hyötyä, sillä tämä on kasvattanut heidän asiakasmääräänsä. He kuitenkin haluaisivat enemmän markkinointia ulkomaille, varsinkin Saksaan, jolloin Hanko - Rostock väliä voitaisiin hyödyntää paremmin. Heidän mielestään hankkeen siirtyminen yritysvetoiseksi on hyvä ajatus jolloin pitäisi saada oikeat henkilöt vetämään hanketta. Haastateltava ei kuitenkaan määritellyt sen tarkemmin, keitä nämä oikeat henkilöt olisivat. 6.3 Talonpojat Hyödyt ja haitat Yritysten oli vaikea määritellä hyötyjä, sillä yksikään haastatelluista yrityksistä ei ollut konkreettisesti tutkinut hankkeen hyötyjä omalle yritystoiminnalleen. Ainut hyöty, joka hankkeella on koettu olevan, on lievä tunnettavuuden nousu Kuninkaantien esitteiden johdosta. Myöskään varsinaista haittaa Kuninkaantiehankkeesta ei talonpoikaisyrityksille ole havaittu olevan. Odotukset hankkeen onnistumisesta olivat korkealla, mutta kukaan ei kuitenkaan ollut valmis antamaan omaa panostaan hankkeen eteen. Motivaatio Yritykset ovat olleet melko haluttomia ottamaan vastuuta hankkeesta. Yritykset odottivat saavansa kaiken mahdollisen hyödyn, näkemättä itse vaivaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Motivaatiota lisäisivät mahdollisesti uudet ideat hankkeeseen liittyen sekä parempi yhteistyö yritysten välillä. Panos ja tuotos Panos on kaikkien mielestä ollut melko kohtuullinen. Kukaan ei ollut odottanut saavansa rahallisella panoksellaan paljon hyötyä, mutta lopputuloksiin oltiin joka tapauksessa pettyneitä. Saamalla lisää konkreettista hyötyä hankkeesta, yritykset olisivat valmiita panostamaan hankkeeseen lisää resursseja. Markkinointi Yritysten mielestä markkinointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta potentiaaliset asiakkaat saisivat paremman kuvan Kuninkaantien toiminnasta ja siitä mikä tämä Kuninkaantie edes on. Tällä hetkellä monet uskovat tien olevan ainoastaan kyltit tien varsilla, vaikka yhteistyö on paljon muutakin. Toisaalta asiakaspalautettakaan ei liiemmin ole kerätty, joten asiakkaiden todellista mielipidettä ei voida tietää. Yhteistyö Kuninkaantien yhteistyöyrityksistä osa on tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen. Toisaalta sitä halutaan kehittää tiiviimpään suuntaan, jotta hankkeesta olisi kaikille mahdollisimman paljon hyötyä. Useilla yrityksillä oli omia yritysverkostoja, jotka heidän mukaansa toimivat Kuninkaantien verkostoa paremmin. Yrittäjävetoisuus Yrittäjävetoisuus herätti yrityksissä ristiriitaisia tunteita. Joidenkin mielestä se on hyvä idea, kun taas toisia yrityksiä yrittäjävetoisuus ei kiinnosta. Talonpoikaisyritysten mielestä pienet yritykset jäävät suurten yritysten jalkoihin, ja tilannetta ei varmaankaan parantaisi se, että suurempi yritys olisi vastuussa verkoston toiminnasta. Vetäjänä pitäisi siis olla ulkopuolinen organisaatio, joka osaisi johtaa toimintaa ammattimaisesti. Kehittämisideoita Yrittäjät toivovat ensinnäkin tasavertaisempaa asemaa yritysten välillä esimerkiksi maksujen suhteen. Perusmaksujen toivottiin olevan kaikille yhtäläiset ja halutessaan panostaa enemmän erilaisiin osa-alueisiin suoritettaisiin niistä erillinen maksu. Myös lisämarkkinointia toivotaan, jotta Kuninkaantie saataisiin tehtyä tunnetummaksi suurelle yleisölle. 14 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

7 Johtopäätökset Kuninkaantieverkoston yrityksillä on hankkeesta varsin ristiriitaisia ajatuksia. Nämä ristiriidat eivät johdu ainoastaan siitä, kuuluuko kyseinen yritys kuninkaallisiin, aatelisiin vai talonpoikiin. Yrityksen koko tai toimiala ei myöskään ilmennyt ratkaisevaksi tekijäksi mielipiteiden muodostumisessa. Ongelmia, epäkohtia sekä kiitoksia löytyi kaikenlaisista yrityksistä. Nämä ongelmat sekä kiitokset tuntuivat olevan monesti kiinni ainoastaan jostain pienestä asiasta. Näkemykset tunnuttiin muodostavan ainoastaan sen mukaan, oliko jokin yksittäinen asia mennyt pieleen vai onnistunut. Kokonaisuutta ei osattu aina erottaa yksittäisten tekojen sekä tapahtumien takaa. Yleisesti ottaen monet yritykset ovat varsin tyytyväisiä siihen, että verkosto on luonut yhteistyökontakteja yritysten välille. Monesti haastatteluissa tuli myös esille se, ettei yhteistyötä hyödynnetä tarpeeksi. Seuraavana herääkin kysymys, kenen velvollisuus olisi tehdä aloitteita, jotta yhteistyö yritysten välillä olisi tiiviimpää. Monista haastatteluista paistoi läpi tietynlainen passiivisuus Kuninkaantiehanketta kohtaan, vaikka toisaalta haastateltava saattoi samalla kritisoida sitä, että hankkeen hyödyt ovat olleet melko minimaalisia. Kuninkaantiehankkeen yritykset olivat siis tyytyväisiä löydettyään kontakteja hankkeen avulla, vaikkakaan näitä kontakteja ei käytetty suoranaisesti hankkeen nimissä vaan yritykset kehittivät keskenään omia verkostojaan. Kuninkaantieverkostossa mukana olleet yritykset eivät ole taloudellisesti uhranneet kovinkaan paljon hankkeelle, joidenkin yritysten rahoituksen on sponsoroinut ulkoinen organisaatio kuten kunnat. Ehkä juuri siksi yritykset eivät vaikuta huolestuneilta Kuninkaantien tilasta. Hankkeella ei siis tavoitellakaan mitään kovin suurta, se on ainoastaan hyvin pieni osa yritysten vakiintunutta toimintaa. Toisaalta, jos yritykset panostaisivat taloudellisesti sekä muilla resursseilla, voisivat hankkeesta saatavat hyödyt olla aivan eri mittakaavassa. Markkinointihyöty oli asia, jota yritykset eniten kiittelivät. Oli yritys sitten iso tai pieni, sijaitsi se missä tahansa, niin yleisin mielipide oli, että yhteismarkkinointi oli melko onnistunutta. Markkinoinnin joitakin osa-alueita kiiteltiin huomattavasti. Mainonnan ja näkyvyyden positiivisuus tuli ilmi lähes jokaiselta haastatellulta. Yritykset kokivat saavansa sijoittamilleen rahoille eniten vastinetta juuri mainonnan osa-alueilla. Koettiin, että Kuninkaantien yhteismainokset toivat yrityksille huomattavasti lisänäkyvyyttä ja sitä kautta tunnettavuutta potentiaalisten asiakkaiden parissa. Tämä mainonnallinen hyöty oli useille se tärkein kriteeri miksi edelleen oltiin hankkeessa mukana. Useat eivät osanneet mainita mitään muuta syytä miksi he todellakin olivat verkostossa mukana. Toinen usealta taholta kiitosta saanut asia oli tienvarsiopasteet. Aikoinaan eri puolille Kuninkaantien reitin varrelle pystytettyjä opasteita kehuttiin yrittäjien toimesta. Hankkeessa mukana olevat yritykset olivat siis tyytyväisiä jo oleviin opasteisiin, mutta uusien asentamiseen sekä vanhojen restaurointiin suhtauduttiin jo huomattavasti negatiivisemmin. Kuninkaantien hankkeesta voidaan haastattelujen perusteella päätellä, että yritykset kannattavat sitä ideana. Kuitenkin mikäli hanketta aiotaan pitää yllä tulevaisuudessakin, on sen toteutukseen panostettava nykyistä enemmän. Ensinnäkin toimintaa tulee kontrolloida jonkin ulkoisen tahon, koska haastattelujen perusteella yritykset eivät näe yrittäjävetoista toimintatapaa toimivana vaihtoehtona. Toimintaa tehostaisi varmasti myös keskinäisten suhteiden ylläpitäminen tiiviimmin, jotta yritykset voisivat asettaa hankkeelle yhteisiä tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista. Keskeisenä tekijänä toiminnan kehittämisessä on hankkeen vaikutuksien mittaaminen yrityksien toimintaan. Haastatteluissa yritykset eivät osanneet sanoa, millainen vaikutus Kuninkaantiellä on niiden asiakkaisiin, mikä vaikeuttaa Kuninkaantien hyödyntämistä yritysten toiminnassa. Tärkeää olisikin kehittää oikeanlaiset työkalut, joiden avulla voisi mitata esimerkiksi Kuninkaantien osuutta yritysten asiakasmääriin. Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 15

Lähteet Hallikas, J. Karvonen, I. Lehtinen, E. Ojala, M. Pulkkinen, U. Tuominen, M. Uusi-Rauva, E. & Virolainen, V-M. 2001. Riskienhallinta yhteistyöverkostossa. Vantaa: MET. Kuninkaantie. 2004. [luettu 5.1.2005]. Saatavilla www-muodossa: http://www.kuninkaantie.netl Niemelä, S. 2002. Menestyvä yritysverkosto. Helsinki: Edita Prima Oy. Ollus, M. Ranta, J. & Ylä-Anttila, P. 1998. Yritysverkostot kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella. Vantaa: Taloustieto. Tilastokeskus. 2004. [luettu 26.11.2004]. Saatavilla www-muodossa: http://www.stat.fi/tup/tiedotteet/v2004/208yris.html Vilmamedia. 2004. [luettu 26.11.2004]. Saatavilla www-muodossa: http://www.vilmamedia.fi/vivetor/yleisohjeita.php 16 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

Liite 1 Seuraavassa on haastateltavana matkailusihteeri Tarja Haili. Matkailusihteeri Haili on toiminut Uudenmaan liiton edustajana Kuninkaantiehankkeessa. Mitä hankkeella on saavutettu? Näkyvyys on yksi keskeisimmistä asioista, joita hankkeella on saavutettu. Alun perin Kuninkaantie perustettiin kansainvälistä markkinointia varten ja vain keskittämällä on saatu näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla Euroopassa, Aasiassa sekä erityisesti USA:ssa. Myynnin kasvu ja kehitys on koettu myös hankkeessa saavutetuksi hyödyksi. Myyjät ovat olleet kiinnostuneita ja ottaneet paketin ohjelmistoonsa. Ongelmana on edelleen tuotteiden kirjavuus ja epävarmuus. Tarjottavat tuotteet ovat hankkeen aikana monipuolistuneet ja kehittyneet. Onko hankkeella päästy asetettuihin tavoitteisiin? Yleisnäkyvyyttä on onnistuttu saamaan, eli tältä osin hankkeella on päästy asetettuihin tavoitteisiin. Ongelmiakin on hankkeen parissa ollut. Myyntipuolella ongelma on organisaatio. Kotimaassa palvelevaa, kattavaa kv-myyjää ei ole vieläkään löytynyt. Organisaatio ei siis ole joustavasti siirtynyt itsestään yritysvetoiseksi, kuten rahoittajista osa toivoi. Monet siis uskoivat hankkeen kuluessa näin käyvän. Tuotevalikoima on kirjava, sillä rahoitusmekanismien vuoksi toiminnat ovat olleet liian heterogeenisia, eivätkä keskittyneet huipputuotteiden vientiin. Mitkä ovat suurimmat ongelmat hankkeessa? Hankkeen suurin ongelma on ollut rahoituspohjan siirtyminen todella vakaasta rahoitusmallista hankerahoitukseen. Millä tavoin nämä ongelmat ovat ilmenneet? Hankerahoitusmallien sitovuutena tietyntyyppisiin toimintamuotoihin. Nämä toimintamuodot eivät välttämättä ole edes niitä tarpeellisimpia toimintoja. Mutta jotta on voitu edes jotenkin jatkaa toimintaa, on parempi ollut tehdä rahoittajien hyväksymiä toimia, kuin olla tekemättä mitään. Toimiiko tiedonkulku mukana olevien eri tahojen kesken? Osin kyllä. Osallistujiin kohdentuvaa tiedonkulkua on kehitetty, mm. lehti ja nettisivut toimivat. Muu tiedonkulku on tapahtunut tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Julkinen tiedottaminen on hankkeen kuluessa tasaantunut. Osasyynä tähän koetaan mahdollisesti median edustajien puutuminen ja tottuminen hankkeeseen sekä sen tarjoamaan uuteen informaatioon? Miten mukana olevien tahojen suhtautuminen hankkeeseen on muuttunut toiminnan kuluessa? Osa yrittäjistä on pitkäaikaisesti sitoutuneita ja ymmärtävät yhteistyön mielekkyyden. Rahoittajatahoilla on eri näkemyksiä tulevaisuudesta, mielenkiinto hajaantuu useisiin eri intresseihin. Mitkä ovat hankkeen tulevaisuuden näkymät? Hanketta ollaan lopettamassa, yhteistyötä ei. Eli nyt ollaan kartoittamassa hankemaailman jälkeistä aikaa, jossa vakautettaisiin edunsaajille eli yhteistyöstä hyötyville yrityksille toiminnasta entistä suurempaa vastuuta. Missä muodossa tämä tulee tapahtumaan, niin sitä ei vielä osata tarkalleen sanoa. Lähitulevaisuudessa asia tulee selkeytymään. LÄHDE: Haili, T. 2005. Henkilökohtainen tiedonanto. 7.1.2005 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 17

Liite 2 1 2 3 18 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

4 5 6 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 19

7 8 9 20 : Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö

10 11 12 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö : 21

Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö E 83-2005 ISBN 952-448-145-6 ISSN 1236-6811 (PDF) Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors Finland puh. tfn +358 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi