Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Transkriptio

1 Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016 sidosryhmäkartoituksen organisaation keskeisimpien sidosryhmien parissa laitoksen vuoden 2016 alussa uudistetun strategian mukaisesti. Kartoituksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa muun muassa laitoksen tutkimustoiminnasta ja talousennusteesta, laitoksen onnistumisesta sidosryhmätyössään sekä yhteydenpidossaan sidosryhmien kanssa, laitoksen maineesta ja yhteiskunnallisesta asemasta sekä sidosryhmien odotuksista laitoksen toimintaa kohtaan. Sidosryhmäkartoituksen kohderyhmä koostui laitoksen omista taustayhteisöistä, laitoksen kannalta keskeisimmistä ministeriöiden virkamiehistä, poliittisista vaikuttajista, tiede-, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajista sekä median edustajista. Selvityksen toteutti Aula Research Oy. Tutkimuskokonaisuus koostui määrällisestä kyselytutkimuksesta sekä syvähaastatteluista. Kyselytutkimuksen otos kerättiin aikavälillä sähköisesti sekä puhelinhaastatteluin ja 394 kyselyyn kutsutusta sidosryhmien edustajasta 118 vastasi kyselyyn, jolloin vastausprosentiksi muodostui 30. Syvähaastattelut toteutettiin aikavälillä ja haastatteluja tehtiin yhteensä kaksitoista. Palkansaajien tutkimuslaitos arvostettu asiantuntija Kartoituksessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmiltä tiedusteltiin näkemystä eri Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteiskunnallista roolia ja tutkimustoimintaa koskeviin väittämiin (Kuvio 1). Sidosryhmät näkevät laitoksen tekevän tutkimusta merkityksellisistä aiheista, olevan arvostettu asiantuntija sekä tuottavan tutkimuksellista lisäarvoa palkansaajanäkökulmasta tärkeistä teemoista. Toteutetuissa syvähaastatteluissa Palkansaajien tutkimuslaitoksen omat taustayhteisöt nostivat myös esille tyytyväisyytensä palkansaajanäkökulman huomioimiseen tavalla, joka on riittävä, muttei kuitenkaan vaaranna tutkimusten luotettavuutta ja riippumattomuutta. Lisäksi suurin osa (69 %) sidosryhmistä näkee Palkansaajien tutkimuslaitoksen aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Kolme neljästä vastaajasta näkee, että Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteraportti on hyödyllinen. Syvähaastatteluissa nousi esille, että taloudellisia ennusteita tehdään Suomessa paljon ja siksi jokaisella ennusteella tulee olla oma selkeä roolinsa ja lisäarvonsa, jotta sen tekeminen on perusteltua. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteen erityisarvona nähtiin olevan palkansaajanäkökulman esiin tuominen, joka ei muissa talousennusteissa ole painopisteenä. Kysymykseen tutkimusten innovatiivisuudesta sidosryhmien oli vaikeampi ottaa kantaa, sillä yli kolmannes (38 %) sidosryhmistä ei osannut kertoa näkemystään. Sidosryhmistä pienempi osa (11 %) näkee, että Palkansaajien tutkimuslaitoksen tulisi panostaa nykyistä enemmän tutkimusaiheiden innovatiivisuuteen ja uutuuteen. Syvähaastatteluissa osa haastateltavista halusi kannustaa Sivu 1

2 Palkansaajien tutkimuslaitosta tarttumaan rohkeammin uusiin työelämän ilmiöihin ja haasteisiin tutkimusaiheita valitessaan. Toisaalta sidosryhmät näkevät myös merkittävän arvon siinä, että tietyistä työelämän kysymyksistä tuotetaan tietoa systemaattisesti eri ajankohtina, jolloin ilmiön trendiä on helpompi seurata. Hieman yli puolet (55 %) sidosryhmistä näkee, että laitoksen tutkimustulokset ja asiantuntijanäkemykset vaikuttavat päätöksentekoon, ja puolestaan joka kymmenes (10 %) vastaajista näkee, että tutkimustulokset eivät vaikuta päätöksentekoon. Kysymys oli haastava useille vastaajille, sillä jopa yli kolmannes (36 %) vastaajista ei osannut arvioida Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusten ja asiantuntijanäkemysten vaikuttavuutta päätöksentekoon. Kuvio 1: Mitä mieltä olet seuraavista Palkansaajien tutkimuslaitosta koskevista väittämistä? Laitos tekee tutkimusta merkityksellisistä aiheista 50% 4 Laitos tuottaa tutkimuksellista lisäarvoa palkansaajanäkökulmasta tärkeistä teemoista 3 Laitos on arvostettu asiantuntija 38% 52% 4% Laitoksen tuottama ennusteraportti on hyödyllinen % 5% Laitos tuottaa riippumattomasti toteutettuja tutkimuksia 25% 40% 22% Laitos osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun 22% 1 Laitoksen tekemä tutkimus on innovatiivista ja aidosti uutta 41% 35% Laitoksen tutkimustulokset ja asiantuntijanäkemykset vaikuttavat päätöksentekoon 8% 34% 8% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Tutkimustulosten viestiminen saavuttanut suuren osan sidosryhmistä, medianäkyvyyttä toivotaan kuitenkin lisää Palkansaajien tutkimuslaitos toteuttaa tutkimuksia työelämään ja talouteen liittyvistä kysymyksiä. Laitokselle on tärkeää, että tutkimustulokset ja niihin perustuvat asiantuntijanäkemykset saavuttavat kaikki ne tahot, jotka kaipaavat tietoa kyseisistä teemoista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen nähdään onnistuneen tässä suhteellisen hyvin, sillä sidosryhmäkyselyyn vastanneista jopa 68 % näkee, että laitos on onnistunut viestimään tutkimustuloksiaan ja asiantuntijanäkemyksiään hyvin (Kuvio 2). Kuitenkin runsas neljännes (28 %) vastaajista näkee, että tutkimustulosten ja asiantuntijanäkemyksen viestimisessä on vielä kehitettävää. Sivu 2

3 Kuvio 2: Kuinka hyvin Palkansaajien tutkimuslaitos on mielestäsi onnistunut viestimään tutkimustuloksiaan ja asiantuntijanäkemyksiään? Erittäin hyvin Jokseenkin hyvin 5 Ei kovin hyvin 24% Ei lainkaan hyvin 4% En osaa sanoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kaikki vastaajat (N=118) Tutkimuksessa sidosryhmiltä tiedusteltiin parhaita kanavia tutkimustulosten ja asiantuntijuuden viestimiseen. Sidosryhmät näkevät, että erityisesti medianäkyvyyteen tulisi panostaa jatkossa, sillä median kautta tutkimustulokset ja asiantuntijanäkemykset saavuttavat parhaiten sidosryhmät. Erityisesti esiintymiset mediassa haastatteluiden tai kirjoitusten muodossa nähdään hyvinä tapoina viestiä tutkimustuloksia sidosryhmille. Myös mediatiedotteita pidetään hyödyllisinä. Virallisemmista kanavista erityisesti asiantuntijakuulemiset ja lausunnot sekä seminaarit tutkijoille ja asiantuntijoille ovat sellaisia, joihin tulisi panostaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen neljä kertaa vuodessa julkaistava Talous & Yhteiskunta-lehti nousee myös viiden tärkeimmän kanavan joukkoon. Syvähaastatteluissa T&Y -lehti saikin erityisen paljon kiitosta sidosryhmiltä ja sitä kehuttiin hyvin laadukkaaksi taloudelliseksi julkaisuksi, jota sidosryhmät lukevat aktiivisesti. T&Y -lehti on sidosryhmien keskuudessa tunnetuin Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisuista ja jopa 76 % vastaajista kertoo lukeneensa lehteä. Yhteydenpito hyödyllistä, aktiivisemmalle ja vuorovaikutteisemmalle yhteydenpidolle kuitenkin tilausta Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmät ovat kokonaisuudessaan kohtalaisen tyytyväisiä yhteydenpitoon laitoksen kanssa. Hieman yli puolet (53 %) kertoo olevansa tyytyväisiä yhteydenpitoon, mutta 17 % vastaajista puolestaan ilmaisee tyytymättömyytensä yhteydenpitoa kohtaan (Kuvio 3). Vaikka suurempi osa ilmaiseekin tyytyväisyytensä yhteydenpitoon, on tässä myös kehittämisen varaa. Erityisesti laitoksen omissa taustayhteisöissä sekä virkamiesvaikuttajien ja Sivu 3

4 poliittisten vaikuttajien parissa on tilausta yhteydenpidon syventämiselle. Sen sijaan median keskuudessa ollaan tyytyväisiä yhteydenpitoon Palkansaajien tutkimuslaitoksen kanssa eikä yksikään media-alan vastaajista kerro olevansa tyytymätön yhteydenpitoon. Kuvio 3: Suhteessa odotuksiisi, kuinka tyytyväinen olet yhteydenpitoon Palkansaajien tutkimuslaitoksen kanssa kokonaisuudessaan? Erittäin tyytyväinen 7% Jokseenkin tyytyväinen 46% En tyytyväinen enkä tyytymätön 26% En kovin tyytyväinen 14% En lainkaan tyytyväinen En osaa sanoa 4% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kaikki vastaajat (N=118) Jotta yhteydenpidon onnistumisesta ja toisaalta kehittämisen paikoista saataisiin syvällisempää tietoa, sidosryhmäkartoituksessa pureuduttiin myös yhteydenpidon onnistumiseen sen eri osa-alueilla. Yhteydenpitoa Palkansaajien tutkimuslaitoksen kanssa pidetään sidosryhmissä hyödyllisenä ja erityisesti median edustajat sekä laitoksen omat taustayhteisöt ovat kokeneet yhteydenpidon hyödylliseksi. Sen sijaan yhteydenpidon vuorovaikutteisuuden kehittämiselle on tilausta, sillä hieman yli neljännes (27 %) Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmistä kertoo olevansa tyytymätön yhteydenpidon vuorovaikutteisuuteen. Lisäksi sidosryhmät näkevät, että yhteydenpidon aktiivisuutta voisi myös jonkin verran lisätä nykyisestä. Haastatteluissa sidosryhmät nostivat esille, että vapaamuotoisempaa kanssakäymistä voisi olla nykyistä enemmän ja sidosryhmät voisivat vaihtaa ajatuksiaan esimerkiksi ajankohtaisista työelämän ja talouden kysymyksistä useamminkin. Tällä hetkellä yhteydenpito keskittyy pitkälti uusien tutkimustulosten julkaisuun. Laitoksen omat taustayhteisöt toivat myös esille, että vuorovaikutteisuus on aina kahden kauppa ja näkivät, että myös taustayhteisöjen tulisi osaltaan edistää yhteydenpidon aktiivisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Sivu 4

5 Kiitos osallistumisesta Palkansaajien tutkimuslaitos sai kartoituksen avulla arvokasta tietoa sidosryhmätyöstään. Kaiken kaikkiaan Palkansaajien tutkimuslaitos sai myönteistä palautetta yhteydenpidostaan ja sidosryhmätyönsä onnistumisesta. Laitoksen kanssa käyty vuoropuhelu nähdään hyödyllisenä ja laitosta pidetään arvostettuna asiantuntijana. Lisäksi sidosryhmät näkevät, että laitoksen tutkimusaiheet ovat tärkeitä ja laitoksen tutkimukset tuottavat lisäarvoa palkansaajanäkökulmasta tärkeistä teemoista. Sen sijaan kehityskohteina esiin nousi yhteydenpidon aktiivisuus ja vuorovaikutteisuus sekä laitoksen medianäkyvyyden lisääminen. Palkansaajien tutkimuslaitos pyrkii jatkossa kiinnittämään sidosryhmien esittämiin kehitystoiveisiin enemmän huomiota ja toisaalta ylläpitämään niiden osa-alueiden hyvää tasoa, joista sidosryhmät antoivat kiitosta. Kiitämme sinua lämpimästi selvitykseen käyttämästäsi ajasta. Yhteistyöterveisin, Ellinoora Helin Aula Research Oy Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos Sivu 5