Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011

J2.0-DIGIVERKOSTON TAPAAMINEN Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Järjestökehittäjän digitalisaation kehittämisen näkökulma

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

Lausuntopyyntökysely

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Tuottavuusohjelma

Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnan lausunto hallituksen esitykseksi genomilaiksi (STM086:00/2016, STM/4454/2016)

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

Liikkujan polku -verkosto

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

Hanke päättyy aikanaan kuinka saan tulokset elämään? Koordinointipäällikkö Leena Kuusisto Perusterveydenhuollon yksikkö/ Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Yhteistoiminta-alueen palvelusuunnittelun perusteet

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018

Kymenlaakson alueellinen ravitsemussuunnitelma vuodelle Alueellinen ravitsemustyöryhmä 2012

PROJEKTISUUNNITELMA

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke

3) Kehitetään omaishoidontukea

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Maakunta- ja sote-uudistus on työmarkkinahistorian suurin liikkeen luovutus

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Tervetuloa Alustat, tilaaja toimittaja-vuoropuhelu

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Kunta- ja palvelurakennemuutosten

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Pirkanmaan AluePegasoksen ohjausryhmän kokous

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOMPASSI - tueksi imetystä pohtiville vanhemmille

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma

Siikalatvan kotihoidon palvelujen myöntämisperusteet Kunnanhallitus

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ TOIMINTAKERTOMUS 2018

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

ASIAKKAAN VALINTA & ASIAKASSUUNNITELMA

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila

Tilannekatsaus Eero Ehanti

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö


KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

Suomi 100 -tukiohjelma

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

2. Terveyskeskus: o o o. Valitse: 1, 2, 3 tai 4 Valitse: K = Kyllä tai E = Ei Rastita o, jos KYLLÄ

KYSELY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOTEUTTAMISESTA KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESSA

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Transkriptio:

Varsinais-Sumen ssiaali- ja terveydenhulln järjestämissuunnitelma Päivitys vusille 2019 2020 Tiivistelmä 8.5.2019 1

Taustaksi Vunna 2011 vimaan tullut terveydenhultlaki (1326/2010) edellyttää, että samaan sairaanhitpiiriin kuuluvat kunnat laativat terveydenhulln järjestämissuunnitelman. Suunnitelmasta n neuvteltava sairaanhitpiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelma tulee laatia valtuustkausittain ja se n hyväksyttävä sairaanhitpiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä n, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi klmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku n vähintään pulet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Varsinais-Sumessa alueen ensimmäinen järjestämissuunnitelma hyväksyttiin alueen kunnissa keväällä 2013 ja Varsinais-Sumen sairaanhitpiirin valtuustssa 11.6.2013. Suunnitelman hyväksymisen yhteydessä vunna 2013 hyväksyttiin periaate, jnka mukaan terveydenhultn liittyvää alueellista kehittämistimintaa hjasi edustuksellinen kuntajhtajakkus, jhn sallistui Varsinais-Sumen eri alueilta kuntajhtajien edustaja sekä terveydenhulln asiantuntijaedustaja. Kuntien edustajien lisäksi kuntajhtajakkuksessa li mukana Varsinais-Sumen sairaanhitpiirin edustajina sairaanhitpiirin jhtaja ja jhtajaylilääkäri. Kuntajhtajakkuksen alaisuudessa timivat tullin tietjärjestelmien kehittämisen alueellinen krdinaatiryhmä sekä perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn palvelujen yhteensvittamista hjaava asiantuntijatyöryhmä. Vunna 2015 em. kuntajhtajakkus päätti, että työskentely laajennetaan kattamaan kk ssiaali- ja terveydenhult. Tämän lisäksi tullin päätettiin päivittää suunnitelma vunna 2016 niin, että uusi suunnitelma kattaisi timintavudet 2017 2018. Tämän mukaisesti laadittu päivitys hyväksyttiin kunnissa syksyllä 2016 ja sairaanhitpiirin valtuustssa 29.11.2016. Vuden 2018 alusta lukien sulautettiin järjestämissuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö kknaisuudessaan saksi Varsinais-Sumen ste- ja maakuntauudistusta valmistelleen muutsrganisaatin työskentelyä ja järjestämissuunnitelman kehittämisrakenne purettiin. Osana Varsinais-Sumen ste- ja maakuntauudistuksen valmistelurganisaatita timinut, kuntien ssiaali- ja terveysjhtajista sekä alueen ste-kuntayhtymien jhtavista viranhaltijista kstuva ste-jhtajakkus linjasi syksyllä 2018, että Varsinais-Sumen ssiaali- ja terveydenhulln järjestämissuunnitelma päivitetään myös vusille 2019 2020. Ste-jhtajakkus myös esitti, että päivitys valmistellaan muutsrganisaatissa sana ssiaali- ja terveydenhulln timinnallista suunnittelua. Tämä päivitys phjautuukin pääsin niille kehittämistarpeille, jita nusi esiin ste- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä. 2

Suunnitelman valmisteluperiaatteet ja sisältö Järjestämissuunnitelman laadinnassa n lähtökhtana käytetty viittä periaatelinjausta: Asiakas ennen rganisaatita Varmistetaan ikea-aikainen palveluihin pääsy Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja peruspalveluja, jtka vat vaikuttavia ja kustannustehkkaita Uudistetaan palvelut digitaalisuus humiiden Rahjen pitää riittää! Päämääränä n, että asukkaille varmistetaan laadukkaat ja yhdenvertaisesti timivat, tdelliseen palvelutarpeeseen perustuvat, asiakas- ja kustannusvaikuttavasti timivat palvelut ja humiidaan asukkaiden kielelliset ikeudet. Kehittämistiminnassa n tärkeää humiida alueen kaksikielisyys ja varmistaa asiakkaiden mahdllisuus käyttää maa kieltään ssiaali- ja terveydenhulln palveluissa. Tähän päämäärään pyritään tiivistämällä entisestään perusterveydenhulln, ssiaalitimen ja erikissairaanhidn välistä yhteistyötä. Suunnitelmaan perustuvassa kehittämistyössä humiidaan lisäksi yhteistyö muiden julkisen sektrin, yksityissektrin ja klmannen sektrin timijiden kanssa sekä hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien timien lennainen vaikutus ssiaali- ja terveydenhulln palvelujen kysyntään. Järjestämissuunnitelmaan sisältyvässä kehittämistyössä keskitytään nimenmaisesti sellaisiin timenpiteisiin, jtka edellyttävät sektri- ja rganisaatirajat ylittävää yhteistyötä. Suunnitelmassa ei lähtökhtaisesti teta kantaa yksittäisen rganisaatin maan, sisäiseen kehittämistyöhön vaan tavitteena n edistää nimenmaisesti sektrirajat ylittävää palveluintegraatita. Järjestämissuunnitelman pyritään tteuttamaan tiiviissä yhteistyössä Varsinais-Sumen sairaanhitpiirin keväällä 2019 käynnistetyn tuttavuushjelman tteuttamisen kanssa. Tässä järjestämissuunnitelman päivityksessä svitaan teemakhtaisesti yhteisistä kehittämistimenpiteistä seuraaviin kknaisuuksiin liittyen: Terveyskeskuspalvelut ja erikissairaanhityhteistyö Akuuttipalvelut Suun terveydenhult Ikääntyneiden kuntutus-, hit- ja hivapalvelut Lasten, nurten ja perheiden palvelut Työikäisten ssiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Hyvinvinnin ja terveyden edistäminen ICT ja sähköisen asiinnin kehittäminen Tietjhtaminen Palveluntuttajien hjaus ja valvnta (mavalvnta ja laadunhallinta) 3

Yhteisen kehittämisen rganisinti Kska sekä ste- ja maakuntauudistuksen valmistelurganisaati että järjestämissuunnitelmaa laadintaa, seurantaa ja päivitystä varten lutu rakenne n purettu, n tarpeen erikseen päättää myös siitä, millaisessa rakenteessa / yhteistyöverkstssa järjestämissuunnitelman timeenpana ja siihen liittyviä jatkkehittämistarpeita valmistellaan. Lähtökhtana pidetään sitä, että järjestämissuunnitelmaan liittyvää, ssiaali- ja terveydenhulln palvelujen sisällölliseen kehittämiseen liittyvää valmistelua krdini Ste-jhtajakkus. Se mudstuu kuntien ssiaali- ja terveysjhtajista sekä alueen ste-kuntayhtymien jhtavista viranhaltijista. Tarvittaessa valmistelutyöhön vidaan lisäksi kta myös pienempi, kk järjestämissuunnitelmaan liittyvää valmistelua krdiniva asiantuntijatyöryhmä, jnka kautta asiat tudaan Ste-jhtajakkukseen. Ne asiat, jissa vaaditaan kuntien erillistä päätöksenteka, viedään kuntien päätöksentekn kuntajhtajakkuksen kautta. Kuntajhtajakkuksen mudstavat alueen kuntajhtajat sekä Varsinais- Sumen sairaanhitpiirin jhtaja. Sisällöllisen valmistelun tueksi ktaan 6 teemakhtaista työryhmää, jtka hjaavat man teema-alueensa käytännön kehittämistyötä: Smaattiset terveyspalvelut (ml. akuuttipalvelut) Suun terveydenhulln palvelut Ikääntyneiden kuntutus-, hit- ja hivapalvelut Lasten nurten ja perheiden palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut, ssiaalipalvelut sekä vammaispalvelut Hyvinvinnin ja terveyden edistäminen Kehittämistyön tueksi ktaan lisäksi STe-tiethallinnn teemaryhmä sekä tietjhtamisen työryhmä. Työryhmien edustajien nimeämisestä svitaan erikseen Ste-jhtajakkuksen krdiniman valmistelun phjalta. Muun, sisällöllistä kehittämistä tukevaan timintaan liittyvän yhteistyön rganisinti määritellään tarvittaessa myöhemmin erikseen. Tällaiselle yhteiselle kehittämistyölle vidaan lettaa levan tarvetta mm. palveluintegraatin ja palveluhjaukseen, asiakasryhmien/-segmenttien määrittelyyn, kustannusvaikuttavuustiedn hallintaan, palvelujen tutteistukseen, palvelujen hankintaan, laatutyöhön sekä palveluntuttajien hjaukseen ja valvntaan liittyen. Käytännön kehittämistimenpiteiden tteutukseen ktaan tarvittaessa mia, erillisiä prjektiryhmiä. Prjektiryhmien kknpansta ja työn resursinnista päätetään erikseen niissä rganisaatiissa, jtka sallistuvat yksittäisten kehittämistimenpiteiden piltintiin tai tteutukseen. Kunnat ja kuntayhtymät tekevät itsenäisesti päätökset timintamallien käyttööntsta. Ne päättävät erikseen myös kaikista niistä asiista, jissa tarvitaan timeenpann liittyvää resursintia. 4

Teemakhtaiset kehittämiskhteet Tässä esitellään luettelnmaisesti ne teemakhtaiset käytännön kehittämiskhteet, jiden avulla palvelujärjestelmää halutaan yhdessä kehittää valmistelun periaatteiden mukaiseen suuntaan. 1. Terveyskeskuspalvelut ja erikissairaanhityhteistyö Alueelle perustetaan terveydenhulln asiantuntijatyöryhmä, jssa käsitellään perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn väliseen työnjakn sekä terveydenhulln kehittämiseen liittyviä merkittäviä alueellisia kysymyksiä. Erikissairaanhidn ja perusterveydenhulln väliset merkittävät tehtäväsiirrt ja tehtäväkknaisuuksien muutkset valmistellaan asiantuntijatyöryhmän krdinimana Asetetaan 3 kehittämistyöryhmää (haavanhit, aikuisten diabetes, nivelrikk), jista kukin käy läpi man asiakasryhmänsä palvelukknaisuutta ja esittää havaintjensa perusteella käytännön timenpiteet, jiden kautta kknaisuutta vidaan sujuvittaa. Työssä humiidaan sekä se, että asiakkaan plku n selkeä että se, että palvelu n kknaisuuden kannalta kustannusvaikuttavaa Esitettyjä kehittämistimia piltidaan erikseen päätettävien kuntien ja kuntayhtymien kes- ken Käytännön piltinnin kautta päätetään ehdtetaank menetelmiä laajemmin käyttöön tettavaksi. Alueen terveyskeskusten käyttöön tutetaan rakenteisen elintapahjauksen kirjaamisen pastyökalu ja hithenkilöstöä tuetaan rakenteisen kirjaamisen käyttööntssa Erikseen päätettävissä alueen terveyskeskuksissa piltidaan cllabrative care yhteistyömallia, jssa hit tteutetaan mniammatillisesti. Vähintään yksi terveydenhulln ammattilainen (case manager, tavallisimmin alan hitn perehtynyt sairaanhitaja) rganisi hidn yhdessä lääketieteellisen hitvastuun kantavan perusterveydenhulln lääkärin kanssa. Timintaa hjaa ja tukee erikislääkäri. Piltinti tteutetaan tiiviissä yhteistyössä erikissairaanhidn kanssa. Erikseen päätetään se, minkä asiakasryhmän (esim. geriatriset ptilaat, mielenterveysja päihdeasiakkaat ja/tai yleissisätautiptilaat) palvelut tetaan piltinnin khteeksi. Seutukuntaisissa työryhmissä käydään läpi käytännön mahdllisuudet yhteistyön kehittämiseen vudesastkapasiteetin ylikunnallisessa hyödyntämisessä. Lisäksi ktaan työryhmä, jssa käydään läpi käytäntöjä siirtymisestä erikissairaanhidsta kunnan peruspalveluihin (ssiaalija terveyspalvelut). Työryhmän kkamisessa humiidaan se, että sillä n vahva timinnallinen yhteys seutukuntakhtaisiin vudesastkapasiteettia tarkasteleviin työryhmiin Tyksiin perustettava palliatiivinen keskus ylläpitää palliatiivisen ja saatthidn verksta yhteistyössä kuntien ja ervan timijiden kanssa. Verkst järjestää kulutusta ja petusta saamisen lisäämiseksi maakunnassa kaikille ste-yksiköille. Saatthitn liittyen myös laaditaan käytännön etenemissuunnitelma siitä, miten 2. Akuuttipalvelut Ktisairaalapalvelut turvataan kaikille palliatiivista hita tarvitseville Alueen ste-timijille tarjtaan puhelinknsultaatimahdllisuus Kaikille elämän lppuvaiheen ptilaille laaditaan palliatiivisen hidn hitsuunnitelma ja tähän liittyen ikea-aikainen elämän lppuvaiheen palliatiivisen hidn linjaus sekä siirtyminen erikissairaanhidsta perusterveydenhultn Sähköinen Omal irearvi tetaan käyttöön alueen kaikissa terveyskeskuksissa Varsinais-Sumen sairaanhitpiiri ja Turun kaupunki tteuttavat pilttiprjektin, jssa tarkastellaan ktiin vietävien akuuttipalvelujen nykyistä timivuutta ja laaditaan suunnitelma palvelukknaisuuden kehittämisestä Ensihidn ja päivystyksen liikelaitksen krdinimana käynnistetään suunnittelu sairaanhitpiirin alueen kattavat ste-tilannekeskuksen perustamiseksi. Tämän lisäksi laaditaan yhteistyössä Satakunnan ja Vaasan sairaanhitpiirien kanssa suunnitelma Erva-alueen kattavan ste-valmiuskeskuksen perustamiseksi. Suunnitelmien phjalta käynnistetään tilanne- ja valmiuskeskusten timinta. Alueen terveyskeskuksissa tetaan käyttöön tilaushjelma, jnka kautta sairaanhitpiiriltä tilataan ptilaiden siirtkuljetukset 5

Alueellinen ssiaalipäivystys siirtyy vudenvaihteessa 2019 2020 samihin timitilihin terveydenhulln päivystyksen kanssa Tyksin T-sairaalaan. Tavitteena n laajentaa alueellinen ssiaalipäivystys kk Varsinais-Sumen alueen kattavaksi. Alueelliseen päivystykseen vielä kuulumattmat kunnat ilmittavat viimeistään elkuussa 2019 halukkuudestaan liittyä alueelliseen päivystykseen, js liittyminen halutaan tehdä vuden 2020 alusta lukien Ssiaalipäivystykseen liittyen laaditaan suunnitelma siitä, miten ssiaalipäivystyksen ja alueen kriisipäivystysten välistä yhteistyötä vidaan entisestään tiivistää. Etenemissuunnitelmassa esitettävien timenpiteiden käyttööntsta päätetään erikseen. 3. Suun terveydenhult Alueen kuntia tuetaan ttamaan käyttöön alueellisena yhteistyönä laadittu lasten ja nurten ehkäisevä suun terveydenhulln timintamalli, jta kehitetään jatkuvasti käytännön timijilta saatavan palautteen perusteella Alueelle kehitetään timintamalli ja hjeistus henkilökhtaisen avun tarjamiseen suun päivittäisessä mahidssa. Alueen hit-ja hivapalvelujen timijita tuetaan mallin käyttööntssa. Henkilökhtainen apu n yksilön tarvitsemaa välttämätöntä apua niissä tavanmaiseen elämään liittyvissä timissa, jtka henkilö kykenisi tekemään itse ilman vammaansa tai sairauttaan. Suun päivittäisen mahidn esteeksi tulevat pääsääntöisesti mtriikan, tasapainn, lihasviman ja näkökyvyn heikkeneminen sekä muistingelmat. Laaditaan suunnitelma, jlla alueen suun terveydenhulln kiirehita ja päivystystä kehitetään niin, että uusia timintamalleja vidaan ttaa käyttöön vudesta 2021 alkaen 4. Ikääntyneiden kuntutus-, hit- ja hivapalvelut Ikääntyneiden asiakas- ja palveluhjauksen KmPAssi-timintamallin ylläpita ja kehittämistä jatketaan suunnitelmakaudella kuntien välisen spimuksen mukaisesti. Lisäksi laaditaan suunnitelma KmPAssi-mallin laajentamisesta kattamaan myös vammaispalvelut sekä työikäisten ssiaalipalvelut Laaditaan esitys siitä, siitä, millaisia timintakäytäntöjä ja kriteeristöjä palvelutarpeen arviinnissa tulisi käyttää Asetetaan 3 kehittämistyöryhmää (kuntutus, ssimedisiininen kriisi, muistiasiakas), jista kukin käy läpi man asiakasryhmänsä palvelukknaisuutta ja esittää havaintjensa perusteella käytännön timenpiteet, jiden kautta kknaisuutta vidaan sujuvittaa. Työssä humiidaan sekä se, että asiakkaan plku n selkeä että se, että palvelu n kknaisuuden kannalta kustannusvaikuttavaa Esitettyjä kehittämistimia piltidaan erikseen päätettävien kuntien ja kuntayhtymien kes- ken Käytännön piltinnin kautta päätetään ehdtetaank menetelmiä laajemmin käyttöön tettavaksi. Kehitetään Varsinaissumalainen hyvinvintitri knsepti yhteistyössä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa ja tuetaan knseptin mukaisen timinnan käynnistymistä alueen kunnissa Alueella käynnistettyä geriatrisen kuntutuksen alueellista kulutusta kehitetään niin, että kknaisuudesta mudstuu 5 iltapäivän kulutuspaketti kuntutuksen keskeisimmistä sisältöalueista. Kulutus tteutetaan sana VSSHP:n alueellista kulutustarjntaa Kuntia susitellaan laatimaan ikäasumisen hjelma, jnka sana tulisi tarkastella yhteisöllisten asumismallien kehittämisen mahdllisuuksia 5. Lasten, nurten ja perheiden palvelut Alueellista kehittämistä ja palvelujen piltintia krdinidaan yhteisen, alueellisen frumin kautta. Alueellisena frumina timii LAPE-muutshjelman hjausryhmä, jssa kehittämistimintaa tarkastellaan alueellisena kknaisuutena. LAPE-hjausryhmän tehtävänä n luda kknaiskuva alueella tehtävästä, lasten, nurten ja perheiden palvelujen kehittämiseen liittyvästä työskentelystä, edistää kehittämistimien piltintia ja tuda esiin niitä hyviä käytäntöjä, jita alueella lisi järkevää ttaa laajemmin käyttöön. Ohjausryhmä tuttaa vusittain kuntien ja kuntayhtymien käyttöön tilannekatsauksen alueellisen kehittämistyön tulksista sekä susituksen alueellisesti käyttöön tettavista palveluista. 6

Kehitetään Varsinaissumalainen perhekeskus knsepti ja tuetaan knseptin mukaisen timinnan käyttööntta alueen kunnissa. Työhön liittyen ylläpidetään alueellista perhekeskustimijiden verksta, jnka kautta ktaan kuntakhtaisten perhekeskuspilttien tulksia ja jaetaan niitä kk alueen hyödyksi. Jatketaan kuntarajat ylittävän yhteistyön mahdllistavan sähköisen perhekeskuksen kehittämistyötä Laaditaan yhteistyössä kansallisten ja Länsirannikn (Varsinais-Sumi, Satakunta, Phjanmaa) timijiden kesken yhteinen suunnitelma Länsirannikn Osaamis- ja tukikeskuksen timinnan sisällöstä ja rganisinnista. Keskuksen lisi määrä ttaa vastuu kaikkein vaikeimmassa tilanteessa levista lapsista ja nurista sekä heidän kuntutuksestaan. Sen tehtävänä lisi valtakunnallisten linjausten mukaisesti vaativien palvelujen ja hidn tuttaminen pienelle ryhmälle asiakkaita, tutkimus-, kehittämis- ja kulutustiminta sekä lasten ja perheiden palveluiden kknaisuuden suunnittelu ja krdininti yhdessä palvelujen tutantketjun kanssa. Lastensujelun kehittämiseen liittyen selvitetään mahdllisuuksia hyödyntää uudenlaisia hankintakäytäntöjä lastensujelussa, tuetaan systeemisen tiimimallin kulutusta ja käyttööntta kunnissa sekä viimeistellään alueen kuntien käyttöön lastensujelun käsikirja, jta n laadittu j vuden 2018 lpussa päättyneessä Lupa Auttaa hankkeessa. Valmistellaan perheikeudellisten palvelujen kkaminen maakunnallisesti timivaan perheikeudelliseen yksikköön. Tavitteena n alittaa timinta yhteisessä yksikössä vuden 2020 alusta lukien. Lähtökhtana valmistelussa pidetään timinnan rganisimista vastuukuntamallin mukaisesti. Laaditaan timintasuunnitelma siitä, miten alueella vidaan jatkssa kta nykyistä yhtenäisempää tieta asiakaskkemuksesta 6. Työikäisten ssiaalipalvelut Keskitetty asiakas- ja palveluhjausmalli tetaan ikäihmisten palveluihin kehitetyn KmPAssimallin mukaisena käyttöön myös työikäisten ssiaalipalveluissa. Suunnitelma käyttööntsta laaditaan KmPAssi-hankkeen strategisen hjausryhmän krdinimana. Kunnat ja kuntayhtymät päättävät erikseen siitä, miten timintamalli tetaan käyttöön. Asetetaan 4 kehittämistyöryhmää (varhainen puuttuminen, nuri syrjäytymisriskissä leva asiakas, ktutumispalvelujen piirissä leva asiakas, aikuisssiaalityön asiakas), jista kukin käy läpi man asiakasryhmänsä palvelukknaisuutta ja esittää havaintjensa perusteella käytännön timenpiteet, jiden kautta kknaisuutta vidaan sujuvittaa. Työssä humiidaan sekä se, että asiakkaan plku n selkeä että se, että palvelu n kknaisuuden kannalta kustannusvaikuttavaa Esitettyjä kehittämistimia piltidaan erikseen päätettävien kuntien ja kuntayhtymien kes- ken Käytännön piltinnin kautta päätetään ehdtetaank menetelmiä laajemmin käyttöön tettavaksi. Laaditaan suunnitelma vaikuttavuuden arviinnin kehittämisestä sekä susitus yhtenäisistä mittareista. Alueella kkeillaan piltinnin avulla PKS-hyvinvintimittarin timivuutta Varsinais- Sumessa. Kartitetaan alueella nykyisin käytössä levat sähköiset palvelut sekä tunnistetut kehittämistarpeet. Mahdllisuuksia vastata tunnistettuihin kehittämistarpeisiin kartitetaan yhteistyössä tiethallinnn teemaryhmän kanssa. Laaditaan timintasuunnitelma siitä, miten alueella vidaan jatkssa kta nykyistä yhtenäisempää tieta asiakaskkemuksesta. Piltidaan alueella rakenteellisen ssiaalityön ja ssiaalisen raprtinnin timintamallia. 7. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Asetetaan 5 kehittämistyöryhmää (työikäinen masennuksesta ja/tai päihdengelmasta kärsivä asiakas, psyykkisesti ireileva nuri, pitkäaikaisista vakavista mielenterveys- ja/tai päihdengelmista kärsivä asiakas, ikääntyneen henkilön mielenterveys- ja päihdengelmat sana palvelukknaisuutta, varhaisen tuen mallit lapsen ireillessa psyykkisesti tai psyksmaattisesti), jista kukin käy läpi man asiakasryhmänsä palvelukknaisuutta ja esittää havaintjensa perusteella käytännön timenpiteet, jiden kautta kknaisuutta vidaan sujuvittaa. Työssä humiidaan sekä se, että asiakkaan plku n selkeä että se, että palvelu n kknaisuuden kannalta kustannusvaikuttavaa 7

Esitettyjä kehittämistimia piltidaan erikseen päätettävien kuntien ja kuntayhtymien kesken - Käytännön piltinnin kautta päätetään ehdtetaank menetelmiä laajemmin käyttöön tettavaksi. 8. Vammaispalvelut Keskitetty asiakas- ja palveluhjausmalli tetaan ikäihmisten palveluihin kehitetyn KmPAssimallin mukaisena käyttöön myös vammaispalveluissa. Suunnitelma käyttööntsta laaditaan KmPAssi-hankkeen strategisen hjausryhmän krdinimana. Kunnat ja kuntayhtymät päättävät erikseen siitä, miten timintamalli tetaan käyttöön. Palvelutarpeen arviintiin laaditaan kuntien hyödynnettäväksi yhtenäinen arviintimalli sekä hjeistus tarvittavine lmakephjineen. Tähän liittyen kartitetaan timiva mittaristkknaisuus, jta susitellaan kunnille käyttööntettavaksi Kartitetaan vammaispalvelukknaisuuteen kuuluvien palvelujen tämänhetkinen timivuus ja kehittämistarpeet, jiden phjalta esitetään käytännön timenpiteitä, jiden kautta kknaisuutta vidaan sujuvittaa. Työssä humiidaan sekä se, että asiakkaan plku n selkeä että se, että palvelu n kknaisuuden kannalta kustannusvaikuttavaa Esitettyjä kehittämistimia piltidaan erikseen päätettävien kuntien ja kuntayhtymien kesken Käytännön piltinnin kautta päätetään ehdtetaank menetelmiä laajemmin käyttöön tettavaksi. Laaditaan phjaesitys ennaltaehkäisevän valvnnan ja hjauksen timintakäytännöistä sekä susitukset yhtenäisiksi timintakäytännöiksi ennakivien timien käytöstä. Tuetaan sitä, että alueella tetaan käyttöön itsemääräämistä ja sallisuutta tukevia työkäytäntöjä. 9. Hyvinvinnin ja terveyden edistäminen Alueellisiksi hyvinvinnin ja terveyden edistämisen painpistealueiksi n valittu klme laajaa kknaisuutta: Yhteisöllisyyden ja sallisuuden lisääminen Päihteiden käytön vähentäminen Ylipainn ja liikkumattmuuden vähentäminen Kuhunkin klmeen kknaisuuteen n määritelty ikäryhmittäiset (lapset, nuret ja lapsiperheet / työikäinen väestö / ikääntyneet) alatavitteet sekä rakenteelliset/kaikkia ikäryhmiä kskevat tavitteet. Jatkvalmisteluun liittyen n tunnistettu minkä timijiden timesta ja miten asiita viedään eteenpäin. Timenpiteet n jaettu klmeen kategriaan: STe-pulen sisällöt, jita viedään eteenpäin sana järjestämissuunnitelman timeenpana Kuntien vastuulla levat tehtävät, jihin halutaan susituksilla vaikuttaa, kska sisällöillä n vaikutusta STe-palvelujen tarpeeseen Yhdyspintakysymykset, jtka vaativat yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita ste-palveluiden ja kuntien muiden timialjen välille 10. ICT ja sähköisen asiinnin kehittäminen Asiakas- ja ptilastietjärjestelmän kilpailutuksen käynnistäminen valmistellaan sana Kaarihanketta. Lisäksi ensimmäisen vaiheen kilpailutukset käynnistetään vuden 2020 aikana. Tietjhtamiseen liittyvien ratkaisujen kehittämistä tuetaan tietallas- ja tietvarastratkaisuilla sekä perusjärjestelmien integraatiratkaisuilla Timinnallisten prsessien kehittämistä tuetaan tarjamalla työn tueksi ICT-saamista ja näkemystä digitalisinnin mahdllisuuksista eri prsessien kehittämisessä. Lisäksi tarjtaan tukea sen varmistamiseen, että kehitettävät ja käyttööntettavat sähköiset palvelut vat alueen ssiaali- ja terveydenhulln viitearkkitehtuurin periaatteiden mukaisia sekä tuetaan tarvittaessa erillisten prjektien turvin uusien sähköisen asiinnin palvelujen käyttööntta. 8

11. Tietjhtaminen Kehitetään tutettavan tiedn ikeellisuutta parantamalla kirjaamisen yhtenäisyyttä; tavitteena ajantasainen, päivittyvä ja lutettava kirjaaminen kertaalleen ja yhtenäisillä määrittelyillä. Teemaan liittyen tukee Varsinais-Sumen ssiaalialan saamiskeskus kuntia Kanta-palveluihin liittymisessä. Kansakulu hankkeessa parannetaan kirjaamista alueen timijiden keskuudessa. Kehitetään tiedn hallintaa, varastintia ja hyödyntämistä. Tämä tarkittaa käytännössä yhtenäistä tietallasta, tietvarastjen rakentamista sekä niihin liittyvää asiakkuus-, palvelu- ja kustannustiedn keräämistä yhtenäiseen ratkaisuun, esimerkiksi tietaltaaseen / -varastn ja yhteisesti hyväksyttyä hallintamallia tietaltaan ja tietvarastn välille sekä tiedn ensi- ja tissijaisen käytön eriyttämiseen. Laaditaan yhteistyömalli tiedlla jhtamisen kehittämiseen (knsrti, jssa mukana esim. Turun ylipist, VSSHP ja halukkaat kunnat) sekä tteutetaan pilttiprjekti, jssa tteutetaan svitun palvelukknaisuuden salta tietsisällön määrittely, integraatit perusjärjestelmiin, tietjen talletus tietalustaan sekä tietjen jalstus mittaritiedksi. Tuetaan rganisaatiita niiden timinnan ja taluden suunnittelun sekä tutannn hjauksen, seurannan ja valvnnan tteutuksessa kehittämällä ja ttamalla käyttöön analyysi- ja raprtintityökaluja sekä visuaalisia käyttöliittymiä Kehitetään talus- ja timintatietjen yhdistämistä ja suritekustannusten kiinnittämistä asiakkaaseen. Pyritään edistämään Ste-tietpakettien mukaisen raprtinnin käyttööntta. Tiivistetään alueellista arviintiyhteistyötä THL:n kanssa ste-palveluja kskien ja hyödynnetään seurannassa KUVA-mittarista kansallisesti yhtenäisenä mittaristna. 12. Palveluntuttajien hjaus ja valvnta (mavalvnta ja laadunhallinta) Laaditaan ja implementidaan mavalvntasuunnitelman itsearviinti- / auditintiphja, jnka avulla n mahdllista arviida ja varmistaa mavalvnnan menettelytapjen jalkautumista käytäntöön sekä havaita mahdllisia kehittämiskhteita. Tähän liittyen laaditaan myös phjaesitys ennaltaehkäisevän valvnnan ja hjauksen timintakäytännöistä sekä tuetaan kuntia tarjamalla kulutusta mavalvntasuunnitelmien itsearviintiin / auditintiin. Tuetaan kuntia ja kuntayhtymiä laatuhjelmien käyttööntssa Laaditaan selvitys tarpeesta ja halukkuudesta rganisida valvntaa ylikunnallisena yhteistyönä. Arviidaan kansallisessa ptilas- ja asiakasturvallisuuden strategiassa määriteltyjen menettelytapjen tteutumista alueella ja laaditaan tarvittaessa susituksia teemaan liittyviksi kehittämistimenpiteiksi Lpuksi Suunnitelmakauden aikana vidaan järjestämissuunnitelmarakenteen kautta nstaa esiin myös muita, yhteiseen kehittämiseen liittyviä tarpeita. Niiden valmistelusta ja tteutuksesta päätetään erikseen. Suunnitelman seurantaan ja muutstarpeiden esille nstamiseen liittyvästä käytännön valmistelusta vastaa Ste-jhtajakkus. Ste-jhtajakkus tekee tarvittaessa esityksiä järjestämissuunnitelman muutstarpeista. Muutsten tekemisestä järjestämissuunnitelmaan päättää Varsinais-Sumen sairaanhitpiiri. 9