Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus Opetusalan ammattijärjestö OAJ työelämäasiamies 158
Pienempi opetusryhmä = lapsen, nuoren parempi elämä 10-15 vuoden aikana tehdyt tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti että pienemmät ryhmäkoot vaikuttavat myönteisesti oppimistuloksiin ja takaavat paremman elämän: pidemmän koulutuksen, vakaamman työllisyyden ja korkeammat tulot. (Tulevaisuuden peruskoulu -raportti, OKM 2015) 159
Tärkeää tietää kun turvallisuutta kehitetään Ajankohtaista oppilaitoksissa MUUTOKSET: yhdistetty oppilaitoksia Esim. yhtenäiskoulujen ilmiö, 2. aste + lukiot (JKL), päiväkotien yhdistyminen päiväkodit ja oppilaitokset yhä suurempia kooltaan Täysiaikaiset varajohtajat usein puuttuvat, vaikka oppilaitosten kokoa kasvatettu Esim. Hki tekee johtamisjärjestelmästä turvallisuuden kannalta täysin epävarman Koko 2000-luvun ajan korostettu yhteiskunnassa yksilöllisyyttä, seuraukset näkyvät kouluissa. Kehitys johtanut siihen, että opettaja ei uskalla koskea oppilaaseen. Tarvittiin erillinen työrauhalaki, joka määrittelee, miten opettajat voivat toimia tietynlaisissa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Opetusta koskevien kanteluiden ja valitusten määrä kasvanut, suurin osa perusteettomia esim. Antti Korhonen case Taloudellisissa tilanteissa painimista -> ryhmäkoot suuria ja entistä moninaisempia erityistä tukea vaativat lapset ja nuoret integroitu ns. tavallisiin ryhmiin 2000-luvun alusta alkaen (lähikouluperiaate hyvä, mutta saako lapsi sen tuen ja opetuksen johon hänellä on oikeus) aikuisresurssi ei useinkaan riitä riittääkö jatkossa myös hätätilanteessa? Sijaiskieltoja -> opettaja opettaa kahta luokkaa yhtä aikaa otona Vaarantaa oppilaan turvallisen opetuksen Perhevapaita paljon. Myös epäpäteviä sijaisia käytetään, ja aina ei pätevillekään opettajille anneta aikaa työhön ja oppilaitoksen toimintatapoihin ja ohjeisiin perehtymiseen. Jos töihin vasta koulun alkamispäivänä, perehdytys jää silloin toteutumatta. Rehtori syytettyjen penkillä, jos jotain sattuu (esim. case Nurmijärvi) 160
Hallitsemattomat sisäilmaongelmat ja muut oppilaitosrakennusten puutteet, mediassa paljonkin esillä Ei haluta tunnustaa oman koulukiinteistön ongelmia TAI rehtori, johtaja vienyt toistuvasti asiaa eteenpäin mutta tarvittavia muutoksia ei kiinteistön omistajan taholta osata/ haluta tehdä Mennään talous edellä päätöksenteossa, turvallisuusperustetta ei valitettavasti käytetä Kuka viimekädessä kärsiin/ kantaa vastuun -> lapsi, nuori, opiskelija Epäasiallista kohtelua, häirintää, konfliktitilanteita Epätietoisuutta ja ratkaisukyvyttömyyttä, koska opetusalan erityislainsäädäntö edelleen löysä turvallisuuden kannalta Yhteiskunta muuttunut ja Suomen erityispiirteet : Väkivalta- ja uhkatilanteita työssä entistä enemmän Vakavaa työajan riittämättömyyden kokemista (yli 30 % opettajat, yli 50 % esimiehet) Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimimattomuutta Ei-koulu- ja opiskelukuntoisia lapsia ja nuoria ns. tavallisissa oppilaitoksissa x- määrä. Sairaalakoulut koko ajan täynnä. uusi käsite: Opiskelukyky - opiskelukyvyttömyys, hyvää oikeus kuntoutukseen. 161
Miten sitten turvallisuus taataan oppilaitoksissa? 162
TOIMINTA - Organisointi - Valmiusjärjestelmä - Tietoturvallisuus TOIMITILAT - Kiinteistöturvallisuus - Palo- ja rikosturvallisuus - Ympäristöturvallisuus HENKILÖT - Työturvallisuus - Henkilöturvallisuus 23.3.2012 164
Turvallinen toimintaympäristö taattava ja kyky turvalliseen toimimiseen mahdollistettava Puitteet turvalliseksi oppilaitokseksi Yhteinen SUUNNITTELU aivan välttämätöntä NYT EI TOIMI! Riittävän pätevät kuntokartoittajat ja suunnittelijat, muuten yhteiskunnasta loppuu rahat Esim. Yt-lait ja työsuojelun yhteistoimintaa koskeva laki edellyttää Suunnittelu-, korjaus- ja hankintavastuut selviksi Huomioitava kaikessa arvioinnissa mitoitus tiloista poistumisessa Ilmanvaihtojärjestelmän kapasiteetti mahdollistaa tiloissa vain x- määrän hlöitä (huom! tilaaja-tuottajamalli ja energiatehokkuuden vaatimukset vääristäneet oppilaitostilojen käyttöä esim. oppilaitoksessa ja luokissa liikaa henkilöitä ilman laatuun nähden -> tarve ilmanvaihtojärjestelmän muuttamiselle -> räjähdysmäinen sisäilmaongelma Oppilaalla/ opiskelijalla ja työntekijöillä oikeus terveelliseen, turvalliseen oppimis- ja työympäristöön ja hyvinvoivaan yhteisöön 165
Rakennusturvallisuus luo puitteet mutta ei riitä Tarvitaan turvallisuusperusteista oppilaitoksen toiminnan organisointia Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on kerrallaan suuri joukko ihmisiä, joiden turvallisuus hätä- ja pelastautumistilanteissa riippuu paitsi teknisistä järjestelyistä niin erityisesti myös henkilökunnan toimintaedellytyksistä ja mahdollisuuksista käytännössä toimia ko. ympäristössä. Suuret yksiköt ja oppilas- ja opiskelijaryhmäkoot ovat lähtökohtaisesti riski nykytilanteessa turvallisuuden toteutumisessa Työntekijän huolehdittava omasta turvallisuudesta, ja ei saa vaarantaa muiden turvallisuutta Jokaisen henkilön täytyy osata pelastautua ja auttaa pelastautumaan -> HARJOITTELU Opettajien ym. turvallisuusosaamisen edelleen kehittäminen välttämätöntä, vaikka hätätilanteissa onkin pääsääntöisesti osattu toimia Työnantajan (=johdon ja esimiesten) järjestettävä terveellinen ja turvallinen työ ja työympäristö käytettävissään olevin keinoin ja myös seurattava tekniikan kehitystä em:ssa 166
Inhimillinen toiminta ROOLIT ja VASTUUT (sekä velvollisuudet) arkiturvallisuuden toteuttamisessa näkyviin Opettajat Opetusryhmän hyvinvoinnin ja turvallisuuden johtaja. Usein opettaja on ensimmäinen, joka havaitsee lapsen/ nuoren poikkeavan käytöksen (esim. Eerikan case). Haasteena opettajien turvallisuusosaaminen esim. opetustilojen käytössä. Oppilas/opiskeluhuollon edustajat Laajempi merkitys oppilaitoksen turvallisuudelle erityisesti ei-koulukuntoisten lasten ja opiskelukyvyttömien nuorten ongelmien ja sairauksien viiveettömän hoidon koordinoinnissa ja järjestämisessä. Ongelmat: moniammatillisuus sekoittaa rooleja ja yksilön oikeus ohittaa opetusryhmien koko oppilaitoksen turvallisuuden (käytännössä oppilas/ opiskelija voi kieltäytyä avusta). Oppilaan/ opiskelijan turvallisuusosaaminen tärkeää velvollisuuksia tulisi tarkentaa Muun hlökunnan edustajat Oman tehtävänsä puitteissa, havaitsevat arjessa turvallisuuspoikkeamia. Haastena tiedonkulku. Rehtorit, oppilaitoksen johtajat Kaikissa opetuksen turvalliseen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä avainhenkilö, oppilaitoksen hyvinvoinnin ja turvallisuuden johtaja. Erityisenä haasteena resurssit ja rajallinen toimivalta mm. kiinteistöä koskien. Useat muut toimijat (oppilaitoksen muu käyttö) Huolimaton oppilaitoksen käyttö aiheuttaa riskejä. 167
Sittenkö vasta toimitaan kun lapsi kuolee opetuksessa? Ei ole olemassa oikotietä Miten saadaan oppilaitoksen kokonaisvaltaisesti huomioiva ENNAKOINTI oikeasti toimimaan? YHTEISTYÖN HAASTEET VIELÄ SUURIA, JA VAIHTELUA AIVAN LIIKAA esim. OAJ:n sisäilmaselvityksen 2012 tulokset koskien oppilaitosrakennusten sisäilmaa ja mm. kiinteistön omistajan ja rehtoreiden sekä päiväkodin johtajien välistä yhteistyötä Asiassa tapahtunut viime vuosina kehittymistä oikeaan suuntaan VIESTINTÄ oleellista AVOIMUUS edelleen tosi iso haaste pitäisi olla oikea-aikaista ja avointa (esim. sisäilmaselvitykset, kuntokartoitukset eivät ole lain mukaan salassapidettäviä asiakirjoja) pääasiallinen työnantaja ja opetuksenjärjestäjä kantaa vastuun aina 168
Opetusryhmien turvallinen koko 1/3 Lähikouluperiaatteen, tasa-arvon ja turvallisuuden toteutumiseksi, monikulttuurisuus huomioiden sekä lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi perusopetuksen maksimiryhmäkoko pitäisi olla 1-2.-luokilla 18 oppilasta ja luokilla 3-9. 20 oppilasta yhdysluokilla ja työturvallisuuden kannalta vaarallisessa opetuksessa tulisi ryhmäkoon olla enintään 16 oppilasta lisäksi ryhmiä muodostettaessa tulisi ryhmää pienentävänä tekijänä ottaa huomioon ryhmässä opiskelevat tehostettua ja erityistä tukea saavat oppilaat sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat Ammatillisissa oppilaitoksissa otettava nykyistä paremmin huomioon opiskelukyky ja sen vaikutuksen opetuksen järjestelyihin mukana opetuksessa alle 18-vuotiaita, joita koskee oma lainsäädäntö työturvallisuus varmistettava työsaleissa, laboratorioissa jne. nuorisotakuun myötä koko ikäluokka mukana opiskelussa (tai työelämässä) enemmän tilanteita, joissa opetuksen järjestäjän pohdittava tarkkaan turvallisuuden varmistaminen 169
Opetusryhmien turvallinen koko 2/3 Päiväkodeissa alle 3-vuotiaiden ryhmässä tulisi olla enintään 12 lasta ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä enintään 21 lasta. Ryhmässä on oltava vähintään kolme hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviin kelpoista henkilöä. Lasten ikä ja tuen tarve on otettava huomioon ryhmiä muodostettaessa. Ryhmässä, jossa on integroituna tehostetun tai erityisen tuen lapsia viisi on ryhmäkoko enintään 12. Kun varhaiskasvatusta annetaan erityisen tuen piirissä oleville lapsille erillisessä ryhmässä, on ryhmässä olla enintään kahdeksan lasta. Kehitysvammaisista lapsista muodostetussa ryhmässä on enintään neljä lasta. 170
Opetusryhmien turvallinen koko 3/3 Ammatillisessa koulutuksessa ryhmäkoko tulisi olla enintään 16 opiskelijaa ja ryhmiä muodostettaessa ryhmää pienentävänä tekijänä otetaan huomioon ryhmässä opiskelevat tehostettua ja erityistä tukea saavat oppilaat sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat. Lukioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä muissa oppilaitoksissa ryhmäkoko on määritellään samoilla, edellä mainituilla periaatteilla. 171
Kiitos www.oaj.fi -> uutiskirje riina.lansikallio@oaj.fi 172
Oppilaitosten terveys- ja turvallisuusasioita tulisi käsitellä organisoidusti ja ammattimaisesti. Tämä vaatii oppilaitoksen ja sen henkilöstön terveellisyyden ja turvallisuuden nykytilan järjestelmällistä tunnistamista ja arviointia laaja-alaisesti, tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Tämän lisäksi tarvitaan mm. johdon sitoutumista, eri toimijoiden koulutusta, ja sisäisen sekä ulkoisen viestinnän kehittämistä monella eri tasolla. Terveellisyys ja turvallisuustyön tulee olla järjestelmällistä, yhteistyössä tapahtuvaa toimintaa yhteisen, turvallisen ja myös terveellisen ympäristön luomiseksi ja ylläpitämiseksi. 173