VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2008 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu) 1795-1844
Raportin laatijat: Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Pöyry Environment Oy Layout: Spokesman Oy Painopaikka: DMP Digital Media Partners Oy ISBN (painettu) 978-952-223-061-4 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-223-062-1 Vantaa 2008
Lauri Erävuori, Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat ja kasvillisuuden seuranta
SISÄLLYS YHTEENVETO 1 1 JOHDANTO 2 1.1 Seurannan ohjaus 2 1.2 Satamahankkeen rakentamistilanne 2 1.3 Muut ympäristöseurannat ja selvitykset 3 2 KASVILLISUUDEN SEURANTA 4 2.1 Tutkimusalue ja tutkimuskohteet 4 2.2 Vuoden tutkimuskohteet 6 2.3 Aineisto ja menetelmät 6 2.4 Vuoden sää ja pohjavesien korkeus 6 3 TULOKSET 10 3.1 Labbackan puustoiset suot 10 3.2 Savion rautatietunnelin kohteet 11 3.2 Porvarinlahden lehto 12 4 TULOSTEN TARKASTELU 12 4.1 Yleistä 12 4.2 Lajimäärän muutokset 13 4.2.1 Lajimäärän muutokset näytealoilla 13 4.2.2 Lajimäärän muutokset kontrollialoilla 13 4.3 Kasvillisuuden peittävyyden muutokset 14 4.3.1 Peittävyyden muutokset näytealoilla 14 4.3.2 Peittävyyden muutokset kontrollialoilla 16 4.4 Savion rautatietunnelin kohteet 18 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 18 6 SEURANNAN JATKAMINEN 18 LÄHDELUETTELO 19 Liite I Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina. Liite II Puustoiset suot, kontrollialat. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina.
YHTEENVETO YHTEENVETO Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentamiseen liittyvät kasvillisuusseurannat aloitettiin eräiltä osin vuoden 2002 syksyllä, koska haluttiin selvittää kuivan kesän vaikutuksia kasvillisuuteen. Seuranta aloitettiin täysimääräisenä kesällä, jolloin seurantaa jatkettiin Labbackan puustoisilla soilla ja Savion rautatietunnelin kohteilla sekä perustettiin seurantalinjat Mustavuoren ja Porvarinlahden alueille ja koealat puustoisten soiden kontrollialueille Kasabergetiin. Vuonna inventoitiin Labbackan puustoisten soiden kohteet sekä Kasabergetin puustoisten soiden kontrollikohteet. Vuonna ohjelmassa olivat puustoisten soiden ja Mustavuoren kasvillisuuslinjojen inventoinnit. Vuoden seuranta käsitti Labbackan puustoiset suot ja Kasabergetin kontrollialat sekä Porvarinlahden lehdon. Vuonna seuranta oli edellistä vuotta vastaava käsittäen lisäksi Savion rautatietunnelin kohteet. Vuosaaren Satamatien Porvarinlahden tietunnelin louhintatyöt aloitettiin syyskuussa ja tietunneli Porvarinlahden ja Labbackan ali puhkaistiin läpi helmikuun alussa. Louhintaurakka valmistui joulukuussa. Tietunneli avattiin liikenteelle lokakuussa. Puustoisten soiden kasvillisuudessa ei ollut merkittäviä muutoksia aiempiin tuloksiin verrattuna. Osittain kasvillisuuden peittävyyksissä ja lajimäärissä havaitut vaihtelut ovat luontaista vuosien välistä vaihtelua. Puustoisten soiden kontrollialueilla on havaittavissa vastaavaa vaihtelua. Porvarinlahden lehdon valoisuus on lisääntynyt ratapihan rakentamisen seurauksena. Tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutuksia lehtolajistoon. Keskikesällä alueella esiintyvät runsaina vadelma, sananjalka ja vuohenputki, jotka ovat runsastuneet valoisuuden lisäännyttyä. Savion rautatietunnelin kohteilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kasvillisuudessa. Osalla kohteista valoisuus on lisääntynyt metsänhoitotoimenpiteiden takia. Kasvillisuuden seurantaa jatketaan vuonna 2008 seurantaohjelman mukaisesti. Seurantaohjelma on laadittu vuoteen 2011 saakka, joten seuranta-aika käsittää rakentamista edeltävän ajan, rakentamisajan sekä varsinaisen toiminta-ajan. Vuonna 2011 laaditaan yhteenvetoraportti seurannasta. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 1
JOHDANTO 1 JOHDANTO Tämä kasvillisuuden seuranta tehdään osana Vuosaaren sataman ja sen liikenneyhteyksien luontovaikutusten seurantaa. Seuranta aloitettiin vuonna 2002. Vuoden seurannan ovat laatineet FM Lauri Erävuori ja fil.yo (biologia) Kukka Pohjanmies Pöyry Environment Oy:stä. Luontovaikutusten seuranta on järjestetty Vuosaaren satamaprojektin (VUOSA) ja Vuosaaren sataman liikenneyhteydet projektin (VUOLI) sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen yhteistyönä. Vuonna 2001 laadittiin linnustovaikutusten, kasvillisuuden ja pohjavesien seurantaohjelmat: Linnustovaikutusten seurantaohjelma (Pertti Koskimies), Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 6/2001 Kasvillisuuden seurantaohjelma (Maa ja Vesi Oy), Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet projekti Pohjavesien seurantaohjelma (Maa ja Vesi Oy), Vuosaaren satamanmaaliikenneyhteydet -projekti Seurantaohjelmat hyväksyttiin työryhmässä, jossa olivat edustajat Helsingin Satamasta, Tiehallinnosta, Ratahallintokeskuksesta, Merenkulkulaitoksesta, Helsingin ympäristökeskuksesta, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Vantaan kaupungista, Keravan kaupungista ja Sipoon kunnasta. Työryhmä jatkaa seurantaohjelmien toteuttamisen valvontaa. Kasvillisuuden seurantaohjelmaa päivitettiin vuonna 2002, jolloin myös seuranta käynnistettiin Labbackan alueella sekä Savion rautatietunnelin vaikutusalueella. Vuonna seurantaa jatkettiin Labbackan ja Savion rautatietunnelin vaikutusalueella sekä perustettiin kasvillisuuslinjat Mustavuoreen ja Porvarinlahdelle ja puustoisten soiden kontrollialat Kasabergetin alueelle. Vuoden seuranta keskittyi Labbackan alueen puustoisiin soihin. Vuonna ohjelmassa olivat puustoisten soiden ja Mustavuoren kasvillisuuslinjojen inventoinnit. Vuoden seurantaan sisältyi puustoisten soiden seuranta. Tämä vuoden raportti on kuudes kasvillisuusseurannan tuloksia koskeva julkaisu. Vuoden seurantaan sisältyivät Labbackan puustoisten soiden lisäksi Savion rautatietunnelin seurantakohteet. 1.1 Seurannan ohjaus Vuonna 2001 valmistuneet linnustovaikutusten, kasvillisuuden ja pohjavesien seurantaohjelmat hyväksyttiin Helsingin Sataman, Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet -projektin (Vuomaaliprojekti), Merenkulkulaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Vantaan kaupungin, Keravan kaupungin ja Sipoon kunnan edustajien muodostamassa työryhmässä. Kasvillisuusseurantaa varten koottiin lisäksi työryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Arto Hovi, ympäristöpäällikkö, Ratahallintokeskus, (puheenjohtaja); Ronald Westermark, projektipäällikkö, VUOLI-projekti; Jukka Knihtilä, suunnitteluttamispalvelukonsultti, VUOLI-projekti; Antti Mäkinen, projektinjohtaja, Helsingin Satama, VUOSA-projekti; Arto Kärkkäinen, ympäristövastaava, Uudenmaan tiepiiri; Pirkko Pulkkinen, johtava ympäristötarkastaja, Helsingin kaupungin ympäristökeskus; Krister Höglund, ympäristöinsinööri, Vantaan kaupungin ympäristökeskus sekä Sinikka Rantalainen, ympäristösuunnittelija, Vantaan kaupungin ympäristökeskus. 1.2 Satamahankkeen rakentamistilanne Vuosaaren Satamatien Porvarinlahden tietunnelin louhintatyöt aloitettiin syyskuussa ja tietunneli Porvarinlahden ja Labbackan ali puhkaistiin läpi helmikuun alussa. Louhintaurakka valmistui joulukuussa. Tietunneli avattiin liikenteelle lokakuussa. Labbackan rautatietunnelin työt alkoivat syyskuussa ja kesäkuun alussa saatiin rautatietunneli louhittua Labbackan läpi. Tunnelin lujitus- sekä tiivistysurakat valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Sisäverhous- ja ratarakenteet sekä tunnelijärjestel- 2 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
JOHDANTO mät valmistuvat vuoden kuluessa. Savion rautatietunnelin louhintatyöt aloitettiin vuonna. Tunnelin sisärakennustyöt ovat meneillään ja valmistuvat vuonna 2008. Porvarinlahden sillan rakennustyöt alkoivat elokuussa ja viimeistelytyöt tehtiin elokuussa. Satamaalueen ratapihan rakennustyöt alkoivat heinäkuussa ja se valmistui lokakuussa tulokset. 1.3 Muut ympäristöseurannat ja selvitykset Pohjavesien seurantaa ja linnuston seurantaa jatkettiin ohjelmien mukaisesti vuonna. Näiden seurantojen tulokset raportoidaan erikseen. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 3
KASVILLISUUDEN SEURANTA 2 KASVILLISUUDEN SEURANTA 2.1 Tutkimusalue ja tutkimuskohteet Kasvillisuuden seuranta painottuu Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 alueen priorisoitujen luontotyyppien, puustoisten soiden ja metsäluhtien, seurantaan. Kuvassa 2 1 on esitetty kasvillisuusseurantaan sisältyvät seurantakohteet. Puustoiset suot ovat havu- tai lehtipuustoisia suometsiä kosteilla tai märillä turvemailla, jotka Suomessa on perinteisesti luokiteltu soihin. Boreaalisella vyöhykkeellä puustoiset suot ovat laaja-alainen luontotyyppi käsittäen puustoisia räme- ja korpityyppejä sekä edellä mainittujen nevakasvillisuuden kanssa muodostamia yhdistelmätyyppejä. Puustoisilla soilla vedenpinta on tyypillisesti pysyvästi korkealla ja jopa korkeammalla kuin ympäristön vedenpinnantaso. Vesi on aina hyvin niukkaravinteista. Puustokerroksessa vallitsevat yleensä hieskoivu, paatsama, mänty ja kuusi. Kenttäkerroksen lajisto on soille tai yleisemmin niukkaravinteisille paikoille luonteenomaisia lajeja, kuten varpuja, rahkasammalia ja saroja. Luontotyyppi esiintyy joko erillisinä kohteina, kuten painanteiden suojuotteina tai osana laajempaa suoyhdistymää. Metsäluhdat ovat pintavesien pysyvän tai pitkäaikaisen vaikutuksen alaisia ympäristöjä, joissa esiintyy mosaiikkimaisesti mätäs-, väli- ja rimpipintoja. Tulvaisuus on alueilla merkittävä tekijä. Ravinteisemmat tyypit ovat tervaleppää kasvavia tervaleppäluhtia, joissa esiintyy yleisesti myös harmaaleppää ja hieskoivua. Korpisuutta ilmentävä lajisto puiden tyvien mätäspinnoilla on leimallista. Luhtaisuutta ilmentävä lajisto keskittyy väli- ja rimpipinnoille ja tyypillisiä ovat mm. suursarat, suovehka, rentukka, kurjenjalka, mesiangervo ja ranta-alpi. Aukkoisessa pohjakerroksessa vallitsevat mm. useat lehvä- ja rahkasammalet. Karumpia tyyppejä ovat koivuluhdat joissa valtapuina on hieskoivu ja harmaaleppä. Lajistossa on luhtalajien lisäksi nevalajeja mm. raatetta. Lisäksi kasvillisuutta seurataan Mustavuoren lehtoalueella sekä viidellä erillisellä kohteella maaliikenneyhteyksien tuntumassa. Kuusijärven laskupuron lehto sijaitsee paikoin melko syvässä notkossa virtaavan puron varrella. Lehtoalue on rehevää saniaislehtoa, jonka lajistoon kuuluvat mm. lehtokuusama, imikkä ja kevätlinnunherne. Puustossa esiintyy mm. tervaleppää. Lisäksi lehdossa kasvaa pienikokoista metsälehmusta. Kuusijärven pähkinäesiintymä on pienialainen, rehevä pähkinäpensaikko Lahden moottoritien varressa. Pähkinäpensaiden ohella lajistoon kuuluvat mm. sinivuokko ja kevätlinnunherne. Hakunilan pystykuilun kohdan puusto käsittää lehtomaisessa rinteessä aivan suunnitellun pystykuilun kohdalla kasvavat järeät männyt sekä yksittäisiä tammia. Ojangon kallionaluslehto on jyrkkäseinäisen kallion alapuolella sijaitseva kuusivaltainen tuore lehto. Seassa kasvaa kookkaita koivuja, hieman haapaa sekä yksittäisiä tammia ja vaahteroita. Kalliojyrkänteellä on runsas sammalkasvusto. Kenttä kerroksessa kasvaa mm. sinivuokkoa, lehto-orvokkia, mustakonnanmarjaa ja kevät linnunhernettä. Porvarinlahden lehto ja luhtaniitty, jotka sijaitsevat Porvarinlahden etelärannalla. Koillisrinteen alustassa sijaitseva lehtolaikku on rehevä ja kasvistoltaan merkittävä. Lehdossa kasvaa mm. keltavuokkoa, sudenmarjaa ja lehtokuusamaa. Valtapuuna on kuusi. Lehdon pohjoispuolella on luhtaniittyä, jolla kasvaa mm. luhtakuusiota ja hernesaraa. Rantametsä on puustoltaan tervaleppäja tuomivaltainen. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on tammikuussa lähettänyt lausunnoille Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueen perustamisesityksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman. Porvarinlahden lehto kuuluu rauhoitettavaan luonnonsuojelualueeseen. Labbackan alueen puustoisia soita seurataan vuosittain. Savion rautatietunnelin tuntumassa sijaitsevien kohteiden seurantaväli on viisi vuotta poikkeuksena Porvarinlahden lehto ja luhtaniitty, jota seurataan vuosittain. Mustavuoren lehdon ja Porvarinlahden kasvillisuuslinjojen seurantaväli on kolme vuotta. 4 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
KASVILLISUUDEN SEURANTA Kuva 2 1 Kasvillisuusseurannan seurantakohteet. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 5
KASVILLISUUDEN SEURANTA 2.2 Vuoden tutkimuskohteet Vuoden seuranta käsitti seurantaohjelman mukaisesti Labbackan puustoisten soiden seuranta-alojen ja Kasabergetissä sijaitsevien puustoisten soiden kontrollialojen inventoinnit sekä Savion rautatietunnelin kohteet. Lisäksi seurantaan sisältyi Porvarinlahden lehdon yleispiirteinen seuranta. 2.3 Aineisto ja menetelmät Puustoisten soiden ja niiden kontrollialueiden seuranta toistettiin vuoden 2002 seurantaohjelman täydennyksessä esitetyllä ruutuseurantamenetelmällä (Erävuori ). Näytealat ovat ympyränmuotoisia, säteeltään 3,99 metriä ja pinta-alaltaan 50 m 2. Ympyrän keskipiste on merkitty maastoon puupaalulla/muoviputkella. Maastoon merkitsemisen jälkeen näytealoille perustettiin neljä 1 m 2 kasvillisuusruutua. Kasvillisuusruudut sijoitettiin saman kuvion mukaisesti kaikille näytealoille. Seurattavia puustoisia soita on neljä. Niihin on perustettu yhteensä 9 seuranta-alaa (36 ruutua). Kontrollialat on valittu lähialueelta siten, että ne vastaavat kasvillisuudeltaan mahdollisimman hyvin varsinaisia seurantaaloja. Kontrollialoja perustettiin vuonna neljälle puustoiselle suolle Kasabergetin metsäalueella. Koealoja perustettiin yksi kullekin suolle (PS 14 PS 17), yhteensä 4 koealaa ja 16 ruutua. Puustoiset suot ja kontrollialat (KPS 1 KPS 4) on esitetty kuvassa 2 1. KPS 2:n seuranta lopetettiin vuonna, koska seuranta-alan kaikki merkit olivat hävinneet. Epävarmuustekijät Seuranta-alat ja linjat on merkitty maastoon muoviputkin, joista osa häviää tai katkeaa luonnonvoimien tai alueella liikkuvien eläinten ja ihmisten vaikutuksesta. Tämän takia kasvillisuusruutujen sijainnissa eri vuosina voi olla jonkin verran eroja. Inventointien yhteydessä on kirjattu puuttuvat merkkikepit, jotta tuloksien tarkastelussa voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset ruutujen sijainnissa. Labbackan puustoisten soiden koealojen keskipisteet on määritetty tarkkuussatelliitti- paikantimella, ja kontrollialojen keskipisteiden koordinaatit kirjattiin ylös vuonna. Kontrollialan 3 (KPS 3) kaikki merkkikepit olivat hävinneet vuonna. Kyseinen seuranta-ala on jätetty pois seurannasta, koska seurantaruutujen sijoittaminen oikeaan paikkaan ei ole mahdollista. Kasvillisuuden peittävyyksien arvioinnissa käytettävä menetelmä on osittain subjektiivinen, mikä aiheuttaa eroja arviointikertojen välillä. Pienet erot korjaantuvat, kun tulokset muunnetaan 10-luokkaiseksi aineistoksi. 2.4 Vuoden sää ja pohjavesien korkeus Vuonna kesä- ja heinäkuu olivat vähäsateisia (kuva 2 3). Kasvukauden aikainen sademäärä oli noin 200 mm, mikä on kohtalaisen alhainen. Edellinen vuosi oli sademäärältään huomattavasti alhaisempi erityisesti kasvukauden aikana. Vuoden kesäkuukausien vähäsateisuus näkyy selvänä pohjaveden tason laskuna puustoisten soiden kohdilla. Loppuvuotta kohti pohjaveden taso alkoi palautua kaikissa mittauspisteissä lähelle keskimääräistä tasoa. Kuvassa 2 4 on esitetty pohjaveden taso puustoisilla soilla sekä Savion rautatietunnelin kohteilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevissa pohjavesiputkissa. Pohjaveden taso on ollut vuosina ja aiempia vuosia alempi ja kesäaikana pohjaveden taso on laskenut suhteellisen jyrkästi johtuen mm. kyseisten vuosien vähäisestä sademäärästä. Vuosina ja kesäkuukausina satoi runsaasti, minkä takia pohjavesien pinnat eivät kyseisinä vuosina laskeneet kesäaikana. Muina vuosina kesäaikaiset sademäärät ovat olleet tavanomaiset tai ajoittain huomattavasti alemmat, mikä ilmenee pohjaveden tason alenemisena kesäkautena. Pohjaveden taso on noussut takaisin keskimääräiselle tasolle syyssateiden myötä. 6 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
KASVILLISUUDEN SEURANTA Kuva 2 2 Seurantalinjojen ja puustoisten soiden seuranta-alojen sijainti. L 1 L 3 = metsäkasvillisuuslinjat, ML 1 ML 2 = Metsäluhtalinjat, KML 1 = Metsäluhtien kontrollilinja, PS 14 PS 17 = Puustoisten soiden seuranta-alat, KPS 1 KPS 4 = Puustoisten soiden kontrollialat. mm Sademäärä vuosina 2000 900 800 700 Pitkänajan keskiarvo 642 mm/v 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 Yhteensä Kasvukausi (V-IX) Kuva 2 3. Sademäärä Helsingin Kaisaniemessä 2000. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 7
KASVILLISUUDEN SEURANTA Metriä M1038, PS 14 Pohjaveden pinnantaso Metriä M1032, PS 17 Pohjaveden pinnantaso 17,00m 14,00m 16,00m 13,00m 15,00m 12,00m 14,00m 13,00m 11,00m 12,00m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 10,00m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Metriä K2480, PS 15 Pohjaveden pinnantaso Metriä K2118, PS 16 Pohjaveden pinnantaso 20,0m 20,0m 18,0m 18,0m 16,0m 16,0m 14,0m 14,0m 12,0m 12,0m 10,0m 10,0m 8,0m 8,0m 6,0m 6,0m 4,0m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 4,0m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 2 4. Puustoisten soiden pohjaveden pinnan tasot vuosina. Ylhäällä maapohjavesipisteet ja alla kalliopohjavesipisteet. 8 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
KASVILLISUUDEN SEURANTA Ojangon kallionaluslehto Kuusijärven pähkinäpensasesiintymä 25 42 20 41,5 15 41 40,5 10 40 5 39,5 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 39 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 2 5. Savion rautatietunnelin seurantakohteiden läheisten pohjaveden seurantapisteiden pohjaveden pinnan tasot vuosina. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 9
TULOKSET 3 TULOKSET 3.1 Labbackan puustoiset suot Ruutuinventointien tulokset on esitetty liitteessä I. Kasvillisuuden peittävyys on esitetty kunkin puustoisen suon näytealoittaisina keskiarvoina. Lajimäärät ovat näytealan kokonaislajimääriä. Peittävyydet on ilmoitettu todellisina arvoina (ei muunnettu). Kontrollialojen tulokset ovat liitteessä II. Vuonna maaperä oli kaikilla aloilla kuiva, mikä näkyi etenkin rahka- ja lehtisammalten kuivuutena. PS 17:n eteläisempi näyteala on sateisina kesinä ollut osittain veden peitossa, mutta nyt sekin oli täysin kuiva. Pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä vuonna 2002 syntyneiden ajourien palautuminen kasvipeitteisiksi on jatkunut. Kuva 3 1. PS 14, heinäkuu Kuva 3 1. PS 14, heinäkuu Kuva 3 3. PS 16, heinäkuu. Kuva 3 4. PS 17, heinäkuu 10 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
TULOKSET 3.2 Savion rautatietunnelin kohteet Savion rautatietunnelin kohteilla tehtiin yleispiirteinen inventointi kesäkuussa ja syyskuussa. Ojangon kallionaluslehdon länsipuolella on tehty harvennushakkuita ja ympäristön valoisuus on jonkin verran lisääntynyt. Kallionaluslehdon kasvillisuudessa ei ole havaittavissa muutoksia verrattuna aiempaan seurantakertaan. Kalliojyrkänteellä oli muutama kaatunut puunrunko lisää. Maapuuta alueella on kohtalaisesti. Ojangon vanhojen tammien alueelle on rakenteilla Savion rautatietunnelin pystykuilu. Rakennusalueelta on poistettu puusto ja pintakerros, ja alue on rajattu työmaaseinillä. Rakentamisalueen ulkopuolella ei ole tapahtunut muutoksia kasvillisuudessa tai tammien tilassa. Kuusijärven pähkinäesiintymän eteläpuoleinen hakkuualue on alkanut vesoittua voimakkaasti. Erityisesti pihlajaa on runsaasti. Varsinaisella pähkinäpensasesiintymällä ei ole havaittavissa muutoksia kasvillisuudessa tai varjostuksessa. Pähkinäpensaat sijaitsevat rivimäisesti vanhan uran varressa. Joitakin pieniä taimia esiintyy eripuolilla esiintymää. Kuusijärven laskupuron lehto käsittää eteläosassa laskupuron varren ja pohjoisempana myös jyrkät hiekkaiset rinteet puron molemmin puolin. Kohteen eteläosassa puron länsipuoli on avohakattu ja itäpuolella on tehty jonkin verran harvennusta. Alueelta on harvennettu lähinnä pieniä kuusia. Jyrkkärinteisellä osalla ei ole havaittavissa erityisiä muutoksia. Vuonna laskupurossa oli virtaavaa vettä. Ojangon kallionaluslehto. Kalliorinteessä on äskettäin kaatuneita puita. Ojangon vanhat tammet. Tammet ovat hyväkuntoisia. Pystykuilun rakentamisalue on rajattu työmaa-aidoilla. Kuva 3 2. PS 15, heinäkuu Kuusijärven pähkinäpensasesiintymällä ei ole tapahtunut muutoksia. Kuusijärven laskupuron lehtoalueen länsireunassa on hakkuualue, joka on lisännyt puronvarren valoisuutta. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 11
TULOSTEN TARKASTELU 3.3 Porvarinlahden lehto Lehtoa on seurattu vuodesta lähtien. Lehdon valoisuus lisääntyi ratapihan rakentamisen seurauksena ja koska myrskyt kaatoivat yksittäisiä kuusia ratapihan reunalta lehdon yläreunasta. Kesällä alueelta oli kaatunut yksi iso ja osin laho haapa. Lehdon kenttäkerroksessa vallitsevat keväällä sinivuokko, valkovuokko, keltavuokko ja kiurunkannus. Aiempien vuosien tapaan sananjalka, vuohenputki sekä vadelma ovat valtalajeja myöhemmin kesällä. Erityisiä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna ei havaittu. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Yleistä Puustoisten soiden vuoden tuloksia on verrattu aiempien inventointien tuloksiin vuosilta,, ja. Vuoden 2002 inventointituloksia ei ole käytetty vertailussa, koska myöhäisemmän inventointiajankohdan takia tulokset eivät olisi vertailukelpoisia. Savion rautatietunnelin kohteet on inventoitu vuosina ja. Savion rautatietunnelin kohteiden tuloksia on tarkasteltu kappaleessa 4.4. 30 Kenttäkerroksen lajimäärä PS 14 30 Kenttäkerroksen lajimäärä PS 15 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 0 30 Kenttäkerroksen lajimäärä PS 16 30 Kenttäkerroksen lajimäärä PS 17 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 0 Kuva 4 1 Puustoisten soiden kenttäkerroksen lajimäärä näytealoilla vuosina. 12 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
TULOSTEN TARKASTELU 4.2 Lajimäärän muutokset 4.2.1 Lajimäärän muutokset näytealoilla Lajimäärät ruuduilla olivat vuonna aikaisempia inventointeja pienemmät. PS 14 lajimäärän vaihtelu on muita seurattavia suoalueita suurempi vaihtelevamman ympäristön sekä useamman seurantaruudun takia. Lajimäärien vaihtelu johtuu yksittäisten versojen esiintymisestä tai puuttumisesta ruuduilla; valtalajeja ei ole hävinnyt tai tullut lisää. 4.2.2 Lajimäärän muutokset kontrollialoilla Puustoisten soiden kontrollialoilla lajimäärät ovat pysyneet lähes samoina kaikkina seurantavuosina. Kuten varsinaisillakin seuranta-alueilla, kontrollialueilla lajistomuutoksia on tapahtunut hieman yksittäisten lajien esiintyessä vain ajoittain. 30 Kenttäkerroksen lajimäärä PSK 1 30 Kenttäkerroksen lajimäärä PSK 2 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 0 30 Kenttäkerroksen lajimäärä PSK 4 25 20 15 10 5 0 Kuva 4 2 Puustoisten soiden kenttäkerroksen lajimäärä kontrollialoilla vuosina. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 13
TULOSTEN TARKASTELU 4.3 Kasvillisuuden peittävyyden muutokset 4.3.1 Peittävyyden muutokset näytealoilla Pohjakerroksen kokonaispeittävyydet ovat olleet lähes toisiaan vastaavat vuosina. Pieni vaihtelu on luontaista ja osittain myös arviointimenetelmästä johtuvaa. PS 16:ssa esiintyi aiempaa enemmän korpikarhunsammalta. PS 15:ssä seinäsammalen osuus oli suurempi ja myös korpikarhunsammalta esiintyi enemmän. Rahkasammal oli lähes kaikilla seuranta-aloilla erittäin kuivaa vuonna Kenttäkerroksen peittävyyksien vaihtelu on pohjakerroksen peittävyyksien vaihtelua suurempaa. Vuonna varpujen (etenkin mustikan) ja ruohojen peittävyydet olivat vuotta suuremmat kaikilla näytealoilla. Tämä johtunee vuoden myöhäisestä inventointiajankohdasta, jolloin mustikka oli jo varistanut lehtiään ja osa saniaisista lakastunut. Vuosiin ver- 100% Pohjakerroksen peittävyys PS 14 Pohjakerroksen peittävyys 15 100% 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 20% 0% 100% 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas Rahkasammalet Muut sammalet Paljas Pohjakerroksen peittävyys PS 16 Pohjakerroksen peittävyys PS 17 100% 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 20% 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas Kuva 4 3 Puustoisten soiden pohjakerroksen peittävyydet lajiryhmittäin näytealoilla vuosina. 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas 14 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
TULOSTEN TARKASTELU rattuna varpujen peittävyys oli vuonna lähes sama tai hieman aikaisempaa suurempi. PS 15:ssä puolukka oli lisääntynyt jonkin verran. Ruohojen peittävyys oli lähes sama tai hieman suurempi kuin edellisinä vuosina. PS 17:ssä ruohojen kasvanut osuus johtuu kokonaan ojaleinikin suuresta peittävyydestä. Rantamataran osuus oli vuoden tasolla ja siten aikaisempia vuosia suurempi. Myös oravanmarjaa esiintyi hieman aiempaa enemmän. PS 16 ja PS 17 ovat sulamisvesien ja sateiden vaikutuksen alaisia ympäristöjä. PS 17:ssä muodostuu lammikoita keväisin ja runsassateisina aikoina. Kuten kesällä, myös kesällä kyseinen seuranta-ala oli kuiva, mikä selittää ruohojen kasvanutta peittävyyttä. PS 16:ssä esiintyi aiempaa enemmän valkovuokkoa ja metsätähteä. PS 15:n hieman aiempaa suurempi ruohojen peittävyys selittyy muun muassa puuntaimilla, jotka olivat kasvaneet vuoden aikana. PS 14:ssä esiintyi myös aiempaa enemmän valkovuokkoa ja kultapiiskua ja etenkin yhdellä aloista käenkaalia oli runsaasti edellisvuosiin verrattuna. Tämä lienee seurausta valoisuuden lisääntymisestä, mikä on aiheutunut alueella tehdyistä pohjavesiputkiasennuksista sekä tunnelin suuaukon aiheuttamasta valoisuuden lisääntymisestä pohjoisosassa. 25% Kenttäkerroksen peittävyys PS 14 25% Kenttäkerroksen peittävyys PS 15 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 10% Kenttäkerroksen peittävyys PS 16 8% Kenttäkerroksen peittävyys PS 17 7% 8% 6% 6% 5% 4% 4% 3% 2% 2% 1% 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot Kuva 4 4 Puustoisten soiden kenttäkerroksen peittävyydet lajiryhmittäin näytealoilla vuosina. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 15
TULOSTEN TARKASTELU 4.3.2 Peittävyyden muutokset kontrolli-aloilla Puustoisten soiden kontrollialoilla pohjakerroksen peittävyydet vaihtelevat hieman verrattaessa vuosia. 60% Pohjakerroksen peittävyys KPS 1 Pohjakerroksen peittävyys KPS 2 60% 50% 50% 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas 60% Pohjakerroksen peittävyys KPS 4 50% 40% 30% 20% 10% 0% Rahkasammalet Muut sammalet Paljas Kuva 4 5 Puustoisten soiden pohjakerroksen peittävyydet lajiryhmittäin kontrollialoilla vuosina. 16 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
TULOSTEN TARKASTELU Varvuston peittävyys oli kahdella alalla hieman suurempi ja yhdellä alalla pienempi kuin edellisinä vuosina. Ruohojen peittävyys oli lähes sama kuin aikaisemmin, paitsi KPS 1:ssä, missä se arvioitiin hieman suuremmaksi. Alalla esiintyi aiempaa enemmän metsäkortetta, oravanmarjaa ja korpi-imarretta. 35% Kenttäkerroksen peittävyys KPS 1 Kenttäkerroksen peittävyys KPS 2 40% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot 35% Kenttäkerroksen peittävyys KPS 4 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Varvut Heinät/Sarat Ruohot Kuva 4 6 Puustoisten soiden kenttäkerroksen peittävyydet lajiryhmittäin kontrollialoilla vuosina. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 17
JOHTOPÄÄTÖKSET 4.4 Savion rautatietunnelin kohteet Kohteiden kasvillisuudessa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen. Sekä Ojangon kallionaluslehdon ja Kuusijärven laskupuron ympäristössä on tehty metsänhoitotoimenpiteitä, jotka ovat vaikuttaneet jonkin verran valaistusolosuhteisiin. Ojangon kallionaluslehdon läheisessä kalliopohjavesihavaintopisteessä pohjavesi on alentunut vuodesta lähtien. Osittain tämä johtunee vuotuisista sademääristä, mutta muihin havaintopisteisiin verrattuna erona on se, että pohjaveden taso ei ole palautunut talviaikana ns. keskimääräiselle tasolle. Pohjaveden tasolla ei ole ollut vaikutuksia alueen kasvillisuuteen. Kesällä lehto oli kosteahko ja sen länsireunan soistuma oli märkäpintainen. Muutokset kalliopohjaveden tasossa eivät ole vaikuttaneet kasvillisuuteen. Kasvit saavat tarvitsemansa veden pääasiassa pinta- ja vajovedestä. Kohteissa ei havaittu sellaisia muutoksia kasvillisuudessa, jotka olisivat aiheutuneet Savion rautatietunnelin rakentamisesta. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Puustoisten soiden kasvillisuutta on seurattu koealoin vuodesta 2002 lähtien. Inventointitulokset kuvaavat koealojen kasvillisuutta ennen Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksien Labbackan tunnelien rakentamista ja niiden rakentamisaikaa. Kasvillisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia seurannan aikana ja vaihtelut lajistossa sekä lajien peittävyyksissä ovat olleet vähäisiä. Vuotuiset sademäärät eivät juuri heijastu kasvillisuuteen, koska seuranta-alueet ovat pysyvästi kosteita ympäristöjä. PS 17 on osittain tulvavesien vaikutuksen alainen ja sateisina kesinä alue on osittain lammikoitunutta. Sulamis- ja sadevesien vuosittainen vaihtelu selittää PS 17 kasvillisuuden vaihteluja. Varpukasvillisuuden peittävyys vaihtelee vuosittain kaikilla seuranta-aloilla. Tämä selittyy pääasiassa lämpö- ja vesiolosuhteilla; suotuisissa oloissa varvut, lähinnä mustikka, tuottavat runsaasti lehtiä. Vuonna seurannan myöhäinen ajankohta selittää pienemmät peittävyydet johtuen lehtien osittaisesta lakastumisesta. Suurimmat erot seurantavuosien välillä ilmenevät lajimäärässä, joka on vaihdellut vuosittain ilman selkeää johdonmukaisuutta. Lajimäärävaihtelun selittävät seuranta-aloilla yksittäin esiintyvät versot, joiden ilmestyminen ja häviäminen on satunnaista. Vuosien 2002 tulokset kuvaavat seuranta-alueiden kasvillisuuden luontaista vaihtelua. Vuosien seurantatulokset kuvaavat rakentamisen aikaista tilannetta. Tuloksissa ei ole havaittavissa tietyn suuntaista kehitystä verrattaessa edellä mainittujen vuosien tuloksia keskenään. Vuosien tulokset ovat aiempien vuosien tulosten vaihteluvälin sisällä. Porvarinlahden lehdon kasvillisuus on säilynyt ennallaan. Puuston harveneminen on lisännyt valoisuutta vuodesta selvästi keskikesällä, mikä voi olla syynä sananjalan ja vadelman runsaaseen esiintymiseen. Keväällä kukkiviin lehtokasveihin valoisuuden muutoksella ei ollut havaittavaa vaikutusta. Savion rautatietunnelin kohteilla ei ole havaittavissa selviä muutoksia kasvillisuudessa. Muutokset liittyvät kohteiden läheisyydessä tehtyihin metsänhoitotoimiin tai luontaiseen sukkessioon 6 SEURANNAN JATKAMINEN Seurantaohjelma on laadittu vuoteen 2011 saakka, joten seuranta-aika käsittää rakentamista edeltävän ajan, rakentamisajan sekä varsinaisen toiminta-ajan. Vuonna 2011 laaditaan yhteenvetoraportti seurannasta. Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen otetaan käyttöön vuonna 2008. Vuoden 2008 seuranta käsittää Labbackan puustoisten soiden ja niiden kontrollialojen inventoinnit sekä Mustavuoren alueen linjainventoinnit. 18 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
LÄHDELUETTELO LÄHDELUETTELO Airaksinen, O. & Karttunen, K. 1998: Natura 2000 luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 46. Helsinki 1998. 193 sivua. Anonyymi: Itä-Vantaan arvokkaat elinympäristöt 1997, moniste. LT-konsultit Oy: Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat. Osa II, kasvillisuuden seurantaohjelma. Maastokäynti Vantaan ympäristökeskuksen (Krister Höglund ja Sinikka Rantalainen) ja konsultin (Thomas Bonn) kesken 20.8.2002 Vantaan kohteisiin. Erävuori, L. ja Turkulainen, S. (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 tietolomake. Suomen ympäristökeskus 2002. Erävuori, L. ja Johansson, H. (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta. Erävuori, L. ja Johansson, H. (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta. Erävuori, L. ja Johansson, H. (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta. Vainio-Mattila, K. 1997: Kasvillisuusselvitys erityisesti Natura 2000 ohjelmaan ehdotetulla alueella ja eräillä paikallisesti arvokkailla alueilla. Raportti 971948EE, Maa ja Vesi Oy 1997. Vuomaali 2001: Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelmat. Osa II: Kasvillisuuden seurantaohjelma. Erävuori, L., Maa ja Vesi Oy (): Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseurantaohjelman täydennysosa ja vuoden 2002 tilanne Vuomaali 2001: Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet. Satamaradan yleissuunnitelma 2001. Kurtto, A. & Helynranta, L. 1999: Boreaaliset metsäluhdat ja puustoiset suot Mustavuoren Porvarinlahden Labbackan Kasabergetin alueella. Lausunto. Helsingin kau-pungin Ympäristökeskuksen monisteita 9/99. Helsinki 1999. VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 19
LIITE I Liite I: Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina. PUUSTOINEN SUO PS 14 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 13,1 20,0 25,4 14,8 24,3 Linnea borealis vanamo 0,0 0,0 0,0 Vaccinium myrtillus mustikka 0,4 1,4 1,2 1,1 1,3 Vaccinium vitis-idaea puolukka 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 Calamagrostis purpurea korpikastikka 0,0 Deschampsia cespitosa nurmilauha 0,2 0,2 0,9 1,3 Luzula pilosa kevätpiippo 0,0 0,0 0,1 0,1 Heinä (nuokkuhelmikkä) 0,0 0,1 Milium effusum tesma 0,0 0,1 Aegopodium podagraria vuohenputki 0,0 0,0 Anemone nemorosa valkovuokko 0,5 1,8 0,9 0,1 4,0 Angelica sylvestris karhunputki 0,0 0,4 Athyrium filix-femina hiirenporras 5,0 6,5 8,7 4,9 5,8 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 5,0 6,5 8,7 4,9 5,8 Dryopteris expansa isoalvejuuri 1,7 2,1 Epilobium angustifolium maitohorsma 0,1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 Fragaria vesca ahomansikka 0,1 0,1 0,1 0,2 0,3 Galium palustre rantamatara 0,0 0,1 0,1 0,1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,3 0,6 0,4 0,1 0,6 Maianthemum bifolium oravanmarja 0,7 1,3 1,0 0,4 0,4 Oxalis acetosella käenkaali 3,3 3,4 4,8 2,4 5,4 Phegopteris connectilis korpi-imarre 1,0 1,9 0,1 0,2 Populus tremula haapa (taimi) Prunus padus tuomi (taimi) 0,3 0,3 0,3 0,2 0,6 Pteridium aquilinum sananjalka 0,8 0,8 0,3 Rubus idaeus metsävadelma 0,1 0,4 0,3 0,1 0,2 Scutellaria galericulata luhtavuohennokka 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Solidago virgaurea kultapiisku 0,1 0,2 0,2 0,2 0,4 Sorbus aucuparia pihlaja (taimi) 0,0 0,0 Trientalis europaea metsätähti 0,2 0,2 0,3 0,1 0,2 Viola palustris suo-orvokki 0,1 0,1 0,2 0,0 0,2 POHJAKERROS 9,9 11,7 11,4 16,5 16,6 Brachythecium suikerosammal 3,8 3,5 3,1 3,9 3,2 Dicranum kynsisammal 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 Polytrichum commune korpikarhunsammal 0,0 0,1 Pleurozium schreberi seinäsammal 0,4 0,2 0,2 0,2 1,0 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 4,8 5,2 5,2 9,0 8,8 Sphagnum squarrosum okarahkasammal 0,9 0,9 1,0 1,7 1,0 lehtisammal 1,8 1,9 1,5 2,4 KARIKE 89,2 87,0 88,0 82,9 82,8 20 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
LIITE I PUUSTOINEN SUO PS 15 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 21,2 27,9 27,2 19,1 28,9 Vaccinium myrtillus mustikka 15,5 21,1 19,4 11,3 14,6 Vaccinium vitis-idaea puolukka 4,0 4,1 5,0 4,4 7,6 Carex globularis pallosara 0,5 0,6 0,4 0,3 0,5 Carex nigra jokapaikansara 0,0 0,0 0,0 Betula koivu (taimi) 0,1 0,2 0,9 Dactylorhiza maculata maariankämmekkä 0,0 0,0 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,4 0,3 0,1 0,0 Melampyrum pratense kangasmaitikka 0,8 0,9 1,8 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 0,1 0,3 0,1 0,1 0,1 Orthilia secunda nuokkutalvikki 0,1 0,4 0,1 0,1 Picea abies kuusi (taimi 0,5 0,9 0,9 1,0 1,3 Pinus sylvestris mänty (taimi) 0,2 0,2 0,9 2,0 POHJAKERROS 75,6 75,5 70,9 69,5 76,8 Dicranum kynsisammal 6,1 5,7 5,6 2,6 2,8 Hylocomium splendens metsäkerrossamma 0,1 0,1 0,2 0,3 Pleurozium schreberi seinäsammal 8,4 7,9 6,6 3,2 11,0 Polytrichum commune korpikarhunsammal 0,1 0,3 0,3 0,4 0,8 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 60,9 61,6 58,4 63,3 62,0 lahopuu 3,8 3,8 3,8 0,3 5,9 KARIKE 20,6 20,8 25,4 30,4 17,5 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 21
LIITE I Liite I: Puustoiset suot, Labbacka. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina. PUUSTOINEN SUO PS 16 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 9,4 10,4 13,4 7,1 14,5 Linnea borealis vanamo 0,1 0,1 0,1 Vaccinium myrtillus mustikka 6,4 5,9 8,3 4,6 9,2 Vaccinium vitis-idaea puolukka 0,4 0,7 0,6 0,5 0,8 Carex globularis pallosara 0,1 0,1 Deschampsia cespitosa nurmilauha 0,1 0,1 0,0 Deschampsia flexuosa metsälauha 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Heinä (nuokkuhelmikkä) 0,0 Anemone nemorosa valkovuokko 0,4 0,9 0,6 1,5 Athyrium filix-femina hiirenporras 0,5 0,5 0,1 0.3 0,3 Dactylorhiza maculata maariankämmekkä 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 0,1 0,1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,3 0,5 1,8 0,5 1,2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,1 0,0 0,1 0,1 Listera cordata herttakaksikko 0,0 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 0,0 0,1 0,0 Oxalis acetosella käenkaali 0,0 Picea abies kuusi (taimi) 0,7 0,7 0,7 0,0 0,6 Rhamnus frangula paatsama 0,1 0,1 0,2 0,1 Sorbus aucuparia pihlaja (taimi) 0,1 0,2 0,3 0,4 0,3 Trientalis europaea metsätähti 0,2 0,3 0,2 0,2 0,4 Viola palustris suo-orvokki 0,0 0,1 0,1 0,0 POHJAKERROS 41,1 46,6 49,7 57,6 55,5 Aulacomnium huopasammal 0,0 Dicranum kynsisammal 3,3 2,7 2,4 1,4 1,8 Hylocomium splendens metsäkerrossammal 0,0 0,0 Pleurozium schreberi seinäsammal 0,2 0,2 0,1 0,1 Polytrichum commune korpikarhunsammal 0,0 0,0 1,5 Sphagnum centrale vaalearahkasammal 1,1 1,6 1,3 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 37,6 42,5 45,4 54,8 52,3 lahopuu 9,0 8,8 8,8 1,3 3,6 KARIKE 58,9 44,7 41,7 41,4 40,6 22 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
LIITE I PUUSTOINEN SUO PS 17 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 0,7 2,2 1,8 2,9 8,3 Vaccinium myrtillus mustikka 0,2 0,3 0,6 0,3 1,3 Carex globularis pallosara 0,0 Deschampsia flexuosa metsälauha 0,0 0,0 Acer platanoides vaahtera (taimi) 0,0 0,0 0,1 0,0 0,3 Anemone nemorosa valkovuokko 0,0 Betula koivu (taimi) 0,1 Caltha palustris rentukka 0,0 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,5 0,1 0,0 Galium palustre rantamatara 0,1 0,1 0,9 0,9 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,1 0,1 0,3 0,5 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 0,2 0,3 0,2 0,6 Picea abies kuusi (taimi) 0,1 0,1 0,0 Populus tremula haapa (taimi) 0,1 Salix paju (taimi) 0,1 Sorbus aucuparia pihlaja (taimi) 0,1 Ranunculus flammula ojaleinikki 0,1 0,2 0,9 4,1 Viola palustris suo-orvokki 0,1 1,0 0,3 0,3 0,6 POHJAKERROS 22,4 24,2 26,3 28,7 34,2 Brachythecium suikerosammal 0.3 Dicranum kynsisammal 12,7 13,7 0,2 0,4 0,6 Hepatica coll. maksasammalet 0.1 Hylocomnium splendens metsäkerrossammal 0,1 0,3 0,4 0,4 0,4 Pleurozium schreberi seinäsammal 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 lehtisammal 0,1 0,1 0,1 0,5 Sphagnum centrale vaalearahkasammal 0,0 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 9,6 9,7 19.4 26,5 27,1 Sphagnum squarrosum okarahkasammal 0,3 0,6 1,0 kanto 4,8 6,9 6,9 7,5 5,7 KARIKE 72,6 68,8 67,1 65,4 64,8 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 23
LIITE II Liite II: Puustoiset suot, kontrollialat. Kasvillisuuden peittävyys (%) näytealoilla vuosina. PUUSTOINEN SUO PSK 1 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 7,2 19,5 18,3 20,3 21,7 Linnaea borealis vanamo 0,3 0,6 0,9 0,9 0,1 Vaccinium myrtillus mustikka 0,4 0,4 0,6 0,2 0,3 Vaccinium vitis-idaea puolukka 0,5 0,8 0,8 0,8 0,6 Calamagrostis purpurea korpikastikka 0,1 0,1 0,1 0,3 Deschampsia cespitosa nurmilauha 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3 Anemone nemorosa valkovuokko 0,1 0,1 0,1 Athyrium filix-femina hiirenporras 1,3 6,3 6,3 7,5 5,8 Betula koivu (taimi) 0,1 0,1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 3,0 4,8 5,9 6,8 5,8 Equisetum sylvaticum metsäkorte 0,1 0,3 0,7 1,6 3,0 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,3 0,4 0,4 0,4 1,0 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 1,6 0,9 0,6 2,2 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 0,1 0,1 0,1 Orthilia secunda nuokkutalvikki 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Oxalis acetosella käenkaali 0,1 0,1 0,1 Phecopteris connectilis korpi-imarre 0,6 3,1 0,6 1,8 Pteridium aquilinum sananjalka 0,5 Sorbus aucuparia pihlaja (taimi) 0,1 1,0 Trientalis europaea metsätähti 0,3 0,3 0,3 0,4 0,6 POHJAKERROS 41,4 47,6 56,9 73,3 54,8 Aulacomnium huopasammal 0,2 0,1 Brachytecium sp. suikerosammal 2,6 3,1 10,6 15,1 2,5 Hepatica coll. maksasammalet 0,1 0,3 0,1 Dicranum kynsisammal 6,1 0,1 0,1 Pleurozium schreberi seinäsammal 3,8 3,8 3,8 2,4 5,1 lehtisammal 0,1 0,6 0,1 0,3 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 25,3 30,3 31,8 42,6 28,0 Sphagnum squarrosum okarahkasammal 6,3 10,0 10,1 12,8 18,8 lahopuu 0,1 10,0 10,0 0,5 KARIKE 50,8 42,6 33,3 27,0 45,0 PUUSTOINEN SUO PSK 2 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 29,7 34,8 35,9 37,8 40,4 Vaccinium myrtillus mustikka 18,9 21,4 26,3 25,0 24,8 Vaccinium vitis-idaea puolukka 9,5 12,0 7,5 9,5 11,0 Carex globularis pallosara 0,7 0,7 1,0 1,3 1,8 Carex sp 0,1 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 0,1 0,3 0,6 1,0 0,6 kangasmaitikka 0,1 0,3 0,6 1,0 0,8 Picea abies kuusi (taimi) 0,3 0,3 0,5 0,5 1,0 Pinus sylvestris mänty (taimi) 0,1 0,2 0,1 0,4 0,5 POHJAKERROS 8,5 58,2 56,4 60,4 60,1 Brachythecium sp. suikerosammal 0,3 5,5 0,1 Dicranum kynsisammal 5,5 2,6 2,8 1,5 1,0 Pleurozium schreberi seinäsammal 2,6 0,1 2,6 1,8 2,5 Polytrichum commune korpikarhunsammal 0,1 0,1 0,1 0,1 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 50,0 50,0 51,0 57,0 56,5 kanto 0,3 1,5 2,0 KARIKE 41,5 41,9 43,5 38,3 37,8 24 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA
LIITE II PUUSTOINEN SUO PSK 4 NÄYTEALA KENTTÄKERROS 18,8 23,9 27,5 27,5 29,6 Vaccinium myrtillus mustikka 11,5 13,5 16,8 15,5 17,0 Vaccinium vitis-idaea puolukka 0,5 0,8 0,8 0,8 1,3 Carex canescens harmaasara 0,2 0,3 0,1 0,1 0,5 Carex echinata tähtisara 0,3 0,3 0,5 Betula koivu (taimi) 0,1 0.3 0.3 Dactylorhiza maculata maariankämmekkä 0,1 0.1 Dryopteris expansa isoalvejuuri 2,5 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1,0 0,5 0,5 0,8 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1,5 3,3 3,3 1,9 3,6 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 0,3 0,1 0,1 0,3 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 0,3 0,4 0.4 0.4 1,0 Maianthemum bifolia oravanmarja 0,1 1,6 0,9 0,6 2,2 Orthila secunda nuokkutalvikki 0,1 Oxalis acetosella käenkaali 0,1 0,1 0,2 0,1 0,3 Picea abies kuusi (taimi) 0,2 1,8 1,8 3,4 0,5 Salix sp. paju (taimi) 0,3 0,1 0,3 0,6 Trientalis europaea metsätähti 3,5 3,0 3,3 Viola palustris suo-orvokki 0.1 1.0 2,3 3,5 POHJAKERROS 71,5 60,9 60,3 56,3 59,0 Dicranum kynsisammal 6,5 10,8 10,8 4,8 5,3 Pleurozium schreberi seinäsammal 0,1 1,3 1,0 1,5 1,0 Polytrichum commune korpikarhunsammal 5,0 6,3 6,3 6,3 12,5 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 59,8 42,5 42,3 43,8 40,3 Sphagnum centrale vaalearahkasammal 0,1 juurakko/lahopuu 0,3 16,8 16,8 5,0 12,5 KARIKE 19,5 22,0 23,0 38,8 28,5 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN KASVILLISUUDEN SEURANTA 25
Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelman julkaisuja: Vuonna 2001 Koskimies P.: Osa I, Linnustovaikutusten seurantaohjelma LT-Konsultit Oy: Osa II, Kasvillisuuden seurantaohjelma Öhberg P., Maa ja Vesi Oy: Osa III, Pohjavesien seurantaohjelma Kala- ja Vesitutkimus Oy Fish and Water Research Ltd, Alleco Ky ja Vesihydro Oy: Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousselvitykset vuosina 1991 2002 Vuonna Yrjölä R., Koivula M.: Vuosaaren satamahankkeen linnuston seuranta 2002 Erävuori L., Maa ja Vesi Oy: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seurantaohjelman täydennysosa ja vuoden 2002 tilanne Vuonna Niinimäki J., Paasivirta L., Heitto A., Oulasvirta P., Vatanen S.: Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta Yrjölä R.: Vuosaaren satamahankkeen linnuston seuranta Erävuori L., Johansson H.: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Vuonna Vatanen S., Niinimäki J.: Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta Salmelainen J.: Vuosaaren satamahankkeen pohja- ja pintavesien seuranta Erävuori L., Johansson H.: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Yrjölä R., Luostarinen M., Tanskanen A.: Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta Vuonna Vatanen S., Niinimäki J., Haikonen A.: Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta Yrjölä R.: Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta Erävuori L., Johansson H.: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Vuonna Vatanen S., Haikonen A.: Vuosaaren satamahankeen vesistö- ja kalatalousseuranta Turkulainen S., Erävuori L.: Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Yrjölä R.: Vuosaaren satamahankkeen linnuston seuranta