SAVIKKAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 3

2 UUSIKAUPUNKI 895 Leppäinen 431 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat AO-, LV- ja M-alueet. SAVIKKAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 3 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Kunta Uusikaupunki 895 Kylä Leppäinen 431 Kiinteistöt Suvikallio 4:125 Paatrant 3:132 Pohjanpää 3:124 Päiväys 15.1.2013 Kaavan laatija Juha Erjanti, DI Poppelikuja 16, 21110 NAANTALI Vireilletulo Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt vireilletulopäätöksen 6.2.2012 ja ilmoittanut siitä osallisille 10.2.2012 kirjeillä ja kuuluttanut Uudenkaupungin virallisissa kuulutuslehdissä. 1.2. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 10,5 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen Kuusistonkurkku nimisen vesistön äärellä. Korsaarentielle (Lepäinen Lyökki maantie) on matkaa noin 2,3 km. Uuteenkaupunkiin on maanteitse matkaa noin 18 km. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 1.3. Kaava-alueen nimi ja kaavoituksen tarkoitus Kaavan nimi on Savikkaan ranta-asemakaavan muutos 3. Kaavamuutoksen tarkoituksena on suunnitella Suvikallion ja Pohjanpään tilojen lomarakennuspaikat (RA) vakituisen asunnon rakennuspaikoiksi (AO), joille voidaan rakentaa asuinrakennus, erillinen saunarakennus ja talousrakennus. Paatrant tilan alueella osa MU -alueesta Kuusiston saareen kulkemista varten kahta kiinteistöä palvelevaksi venevalkama-alueeksi (LV), jolle voidaan rakentaa vajarakennus venevarusteiden säilyttämistä varten. Suvikallion ranta-aluetta. Juha Erjanti, DI 0400 515 235 1.4. Liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.5.2011/22.3.2012/30.9.2012 Muistio aloitus/viranomaisneuvottelusta 22.6.2011 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto 13.12.2012 Poistuvat kaavat Asemakaavan perustiedot ja yhteenvetolomake

2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - kaavoituksen aloittamisesta keskusteltiin talvella 2011 - kaavoitussopimus allekirjoitettiin maanomistajien Markku ja Merja Päivilän kanssa maaliskuussa 2011 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ensimmäinen kaavamuutosluonnos valmistuivat toukokuussa 2011 - kesäkuussa 2011 pidettiin aloitusneuvottelu, joka oli samalla viranomaisneuvottelu - aloitusneuvottelun jälkeen kesällä 2011 ilmoitettiin naapurikiinteistön (3:132) osaomistajalle Jarmo Ahlbomille mahdollisuudesta tulla mukaan samaan kaavamuutokseen, mutta vastausta ei saatu - toinen kaavaluonnos valmistui joulukuussa 2011 - helmikuussa 2012 naapurikiinteistön (3:132) omistajat tulivat mukaan samaan kaavamuutokseen - kaupunki ilmoitti osallisille vireilletulosta helmikuussa 2012 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä helmi-maaliskuussa 2012 - kolmas kaavaluonnos valmistui huhtikuussa 2012 - kaavamuutosluonnos ja muu valmisteluaineisto olivat nähtävillä kesäkuussa 2012 - samaan kaavamuutokseen tulivat vielä mukaan naapurikiinteistön (3:124) omistajat elokuussa 2012 - neljäs kaavaluonnos valmistui syyskuussa 2012 - Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi joulukuussa 2012 kaavamuutoksesta lausunnon - kaavamuutosehdotus valmistui tammikuussa 2013 2.2 Ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutoksella on tilojen Suvikallio 4:125 ja Pojanpää 3:124 lomarakennuspaikkojen käyttötarkoitus muutettu vakituisen asunnon rakennuspaikoiksi ja suunniteltu uudelleen rakennuspaikkojen rakennusalat ja kerrosalat. Tilan Paatrant 3:132 MU -alue on muutettu osittain venevalkamaksi ja osittain maa- ja metsätalousalueeksi, jonka ympäristö säilytetään. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteutus on maanomistajan asia. Täydennysrakentaminen kaava-alueella voidaan aloittaa heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on Uudenkaupungin Savikkaassa merenranta-aluetta. Alue on maastoltaan tavanomaista saariston kallioista metsämaata. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on kallioista metsämaata. Avokallioita on Suvikallion tilan alueen rantaviivan läheisyydessä. Ranta on kallioista ja melko syvää. Pohjanpään ranta on matalaa ja ruovikkoista. Paatrant tilan rantaa on ruopattu veneiden pitämiseen soveltuvaksi alueeksi. Rakennuspaikat suunnitellaan voimassa olevan ranta-asemakaavan RA -alueille ja venevalkama jo käytössä olevalle kohdalle. Alueille ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä erillistä luontoselvitystä. 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suvikallion kiinteistölle on valmistunut muutama vuosi sitten uusi lomaasunto, sauna ja autotalli/varastorakennus. Alueelle on rakennettu vesijohto. Jätevedet johdetaan umpitankkiin. Pohjanpään alueella on rakenteilla asuinrakennus. Erillinen saunarakennus on tällä hetkellä asuinkäytössä. Suunnittelualueelta johtaa hyväkuntoinen yksityistie Lepäinen Lyökki maantielle. Uudenkaupungin karttapalvelusta saadun selvityksen mukaan kahden kilometrin säteellä suunnittelualueesta on mantereella 14 vakituisen asunnon rakennuspaikkaa ja lisäksi kaksi Kuusiston saarella (noin 1,5 km:n päässä), eli 16 rakennuspaikkaa 12,56 km 2 :llä. Leppäisten kylän yhteiselle vesialueelle 876:2, Paatrant 3:132 tilan rannan kohdalle on rakennettu maa- ja louhetäytteinen sekä osittain puurakenteinen laituri, johon Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 3.9.2007 myöntänyt Paatrant -tilan kahdelle omistajataloudelle pysyvän käyttöoikeuden. Lupamääräyksien mukaan laituria saa käyttää yhtäaikaisesti enintään kahden veneen kylkikiinnitykseen. Paatrantin tilan rannassa on laiturin kohdalla veneiden lasku- ja nostopaikka sekä hieman ylempänä autojen pysäköintipaikka. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistajat ovat: 4:125 Suvikallio Markku ja Merja Päivilä 3:132 Paatrant Jarmo ja Raija Ahlbom sekä Reino ja Oili Hytönen 3:124 Pohjanpää Kerttu Wessman 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston 1.1.2002 voimaan tulleen periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan 25.8.1994. Suunnittelualue kuuluu osa-alueeseen II, jolla mitoituksena käytetään 5 loma-asuntoa (las) rantakilometriä kohti tai 1 las 2 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Suunnittelualue on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Yleiskaavaan ei ole merkitty maatilojen talouskeskusalueita eikä vakituisen asunnon rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaava Suunnittelualueelle on vahvistettu 1) 30.4.1993 Savikkaan ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan mukaan: Loma-asuntojen korttelialueen (RA-1) rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia kuitenkin enintään kolme rakennusta. Saunan kerrosala saa olla enintään 25 m 2. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Maa- ja metsätalousalueella (M) ei ole rakennusoikeutta. 2) 22.3.2004 Savikkaan ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutoksen mukaan: Maa- ja metsätalousalueella on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueella ei ole rakennusoikeutta. 4

Rakennusjärjestys 11.4.2002 voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä ei ole määräyksiä vakituisen asunnon rakentamisesta ranta-alueelle. Kaupunginhallitus on antanut ohjeet vanhojen lomarakennuspaikkojen muuttamisesta ranta-alueilla vakituisen asunnon rakennuspaikoiksi. Luontoinventointi Vakituisen asunnon rakentamista suunnitellaan voimassa olevan rantaasemakaavan rakennetuille loma-asuntorakennuspaikoille. Rantaasemakaavan mukaista MU -aluetta käytetään jo venevalkamana. Luontoselvitystä ei tehdä. Vanha rakennuskanta Suunnittelualueella ei ole vanhaa rakennuskantaa. Rakennukset on rakennettu 2000-luvulla. Pohjakartta Vanhaa pohjakarttaa on ajantasaistettu suunnittelualueen osalta. Kartta on hyväksytty 9.5.2012. Kartan mittakaava on 1:2000. 4. Ranta-asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen tarve Kiinteistön Suvikallio 4:125 omistajat suunnittelevat lomarakennuspaikalle jo käytössä olevaa vakituisen asunnon rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksen jälkeen rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen, erillisen saunan ja alueen käyttötarkoitusta palvelevia muita talousrakennuksia. Kiinteistön Paatrant 3:132 omistajat haluavat selkeyttää rannan käyttöä venevalkamana Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman laiturin pysyttämispäätöksen jälkeen. Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaan ranta-alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueella ei ole rakennusoikeutta. Kaavamuutoksen jälkeen alueella olisi venevalkama, veneen nosto- ja laskupaikka ja auton pysäköimismahdollisuus sekä alueen käyttötarkoitusta palveleva vajarakennus. Kiinteistön Pohjanpää 3:124 omistaja suunnittelee lomarakennuspaikalle jo rakenteilla olevan vakituisen asunnon rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksen jälkeen rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen, erillisen saunan ja alueen käyttötarkoitusta palvelevia muita talousrakennuksia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset - Kiinteistön Suvikallio 4:125 omistajat alkoivat selvittää mahdollisuutta käynnistää alueella ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen. - Sopimus kaavamuutoksesta allekirjoitettiin kaavoittajan ja maanomistajien kesken 8.3.2011. - Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui 20.5.2011. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 20.5.2011. - 22.6.2011 pidettiin aloitusneuvottelu, joka oli samalla viranomaisneuvottelu. - Toinen kaavaluonnos valmistui 20.12.2011. - Samaan kaavamuutokseen tulivat mukaan myös kiinteistön Paatrant 3:132 omistajat. Sopimus allekirjoitettiin 1.2.2012. - Kaupunginhallitus teki vireilletulopäätöksen 6.2.2012. - Kaavan pohjakarttaa täydennettiin tarvittavilta osin ja kartta hyväksyttiin 9.5.2012. - Samaan kaavamuutokseen tuli mukaan myös kiinteistön Pohjanpää 3:124 omistaja. Sopimus allekirjoitettiin 15.8.2012. 5 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset on luetteloitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS). 4.3.2 Vireilletulo Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt vireilletulopäätöksen 6.2.2012 ja ilmoittanut siitä osallisille kirjeillä 10.2.2012 sekä kuuluttamalla Uudenkaupungin virallisissa kuulutuslehdissä, mm. Vakka-Suomen Sanomissa 16.2.2012. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Vireilletulopäätös ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä 16.2. 2.3.2012 välisen ajan Uudenkaupungin virastotalon kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolla. Nähtävillä olosta oli ilmoitettu kirjeitse osallisille sekä kuulutettu sanomalehdissä. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä. Kaavamuutosluonnos ja muu valmisteluaineisto ovat olleet nähtävillä 14-29.6.2012 välisen ajan Uudenkaupungin virastotalon kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolla. Nähtävillä olosta oli ilmoitettu kirjeitse osallisille sekä kuulutettu sanomalehdissä. Nähtävillä olon aikana kiinteistön Pohjanpää 3:124 omistaja ilmaisi mielipiteenään halukkuutensa tulla mukaan samaan kaavamuutokseen. Neuvottelun jälkeen tehtiin sopimus Pohjanpään kaavamuutoksesta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta pidettiin 22.6.2011 aloitusneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä. Aloitusneuvotteluun, jota pidettiin myös viranomaisneuvotteluna, oli kutsuttu myös maanomistajat. Varsinaisen viranomaisneuvottelun pitämistä ei katsottu enää tarpeelliseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi 13.12.2012 kaavamuutoksesta lausunnon, jossa kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin: Yleiskaavassa alue on osoitettu loma-asumiseen. Muutosehdotusta ei ole perusteltu yleiskaavan huomioon ottamisen eikä maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta. Ei ole esitetty perusteluja sille, miksi juuri nämä kyseiset rakennuspaikat on mahdollista muuttaa ympärivuotiseen asumiseen. Alueella ei ole palveluja ja etäisyys teitä pitkin kaupungin keskustassa oleviin palveluihin on noin 18 km. Kaavanmuutos merkitse osaltaan yhdyskuntarakenteen hajauumista. Muutettavana olevassa ranta-asemakaavassa asuinrakennuksen rakennuspaikan (AO-1) enimmäiskerrosala on 200 m 2. Kaavamuutoksessa on AO-2 rakennuspaikoille osoitettu 250 k-m 2, mikä ei ole maanomistajien tasapuolisen kohtelun mukaista. Alin suositeltava rakentamiskorkeus, jolle vesi voi nousta vahingoittamatta rakenteita, on Uudenkaupungin merenrannikolla +2,00 m N60 järjestelmässä. Avoimen merialueen, noin 1 km ja keskimääräisen rantakaltevuuden perusteella tällä alueella tulee korkeuteen lisätä vielä 0,3 m eli alin rakentamiskorkeus tulee kaavan yleismääräyksissä olla +2,30 N60. Lausunnon johdosta kaavan laatija totesi, että Uudenkaupungin yleiskaava on laadittu siten, että siihen ei ole merkitty erikseen maatilojen talouskeskuksia eikä muitakaan vakituisen asunnon rakennuspaikkoja. Selvityksen mukaan 2 km säteellä on 14 vakituisen asunnon rakennuspaikkaa mantereella ja kaksi Kuusiston saaressa noin 1,5 km:n päässä. Savikkaan keski- ja eteläosassa on rakennettuna kolme vakituisen asunnon rakennuspaikkaa, joista yksi on maatilan talouskeskus. Pohjoisosassa eli kaavamuutosalueella ei ole rakennettuna muita kuin nämä kaksi rakennuspaikkaa, joilla jo asutaankin vakituisesti. 6

Alueelta on hyvät liikenneyhteydet keskustaan. Näillä perusteilla voidaan katsoa, että kaavamuutoksella ei hajauteta yhdyskuntarakennetta. Uudenkaupungin käyttötarkoituksen muutosohjeiden mukaan rantaasemakaavan lomarakennuspaikka voidaan muuttaa vakituisen asumisen rakennuspaikaksi ainoastaan kaavamuutoksella. Muutkin muutosohjeiden perusteet täyttyvät kaavamuutoksessa, joten kaavamuutos on kaupungin asettamien määräysten ja tavoitteiden mukainen. Muutettavana olevassa, vuonna 1993 vahvistetussa ranta-asemakaavassa asuinrakennuksen rakennuspaikan (AO-1) enimmäiskerrosala on 200 m 2. Vuonna 2009 hyväksytyssä Savikkaan ranta-asemakaavan muutoksessa on AO -rakennuspaikalle osoitettu 250 k-m 2. Tätä samaa kerrosalamäärää on käytetty nyt laadittavana olevassa kaavamuutoksessa AO-2 rakennuspaikoilla, joten voidaan katsoa, että maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti. Avoimen merialueen, noin 1 km ja keskimääräisen rantakaltevuuden perusteella voidaan tällä alueella alimpaan suositeltavaan rakentamiskorkeuteen (+2,00 m N60) lisätä vielä 0,3 m eli alin rakentamiskorkeus määrätään kaavan yleismääräyksissä +2,30 N60. ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaavamuutokseen ei tehty muita kuin edellä olevassa viimeisessä kohdassa mainittu muutos. 4.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen lähtökohtana oli muuttaa Suvikallion lomarakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi ja muuttaa suunnittelualueen rakennusalat niihin kohtiin, johon alueella jo olevat rakennukset on rakennettu. Rakennuspaikkojen lukumäärää ei muuteta. Lisäksi tavoitteena oli muuttaa osa Paatrant -tilan MU -alueesta venevalkamaksi ja osa maa- ja metsätalousalueeksi, jonka ympäristö säilytetään. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden tarkentuminen Kaavoituksen aikana tavoitteet muuttuivat siten, että samaan kaavamuutokseen mukaan tulleen kiinteistön Pohjanpää alueella muutetaan myös lomarakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi ja muutetaan rakennusalat niihin kohtiin, johon jo olevat rakennukset on rakennettu. 4.5 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 0 -Vaihtoehto 0-vaihtoehdon mukaan kaavamuutosta ei tehdä ja alueen rakentaminen tapahtuu voimassa olevan kaavan mukaisesti. RA -alueille saa rakentaa lomarakennuksen, vierasmajan ja saunan sekä talousrakennuksen. MU -alueelle ei ole mahdollista rakentaa venevalkamaa eikä vajarakennusta. A -Vaihtoehto Vaihtoehdossa A Suvikallion ja Pohjanpään tilojen alueille suunnitellaan vakituisen asunnon rakennuspaikat, joille saa rakentaa asuinrakennuksen, saunan ja alueen käyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia. Rakennuspaikkojen rakennusalat suunnitellaan uudelleen ja annetaan määräykset rakentamisesta tulvauhka-alueelle. Vaihtoehdossa tilojen kokonaiskerrosalat tulevat nousemaan. Paatrantin tilan alueelle suunnitellaan kahden, Kuusiston saaressa olevan kiinteistön yhteiseen käyttöön venevalkama, jolle saa rakentaa pienen vajarakennuksen venetarvikkeiden säilyttämistä varten. Venevalkama-aluetta voidaan käyttää myös em. kiinteistöjen omistajien autojen pysäköimiseen. Muu osa tilan alueesta suunnitellaan maa- ja metsätalousalueeksi, jonka ympäristö säilytetään. 7 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu A -vaihtoehdon vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Vaikutukset luontoon ja maisemaan voidaan minimoida sijoittamalla rakennukset mahdollisuuksien mukaan puustoon suojaan. 0 -vaihtoehdossa alueelle sallittaisiin voimassa olevan kaavan mukaisesti vain loma-asumista. A -vaihtoehto antaa mahdollisuuden käyttää Suvikallion ja Pohjanpään tilojen alueita vakituisen asunnon rakennuspaikkoina, jotka sijaitsevat hyvien yhteyksien lähellä (Lyökki-Lepäinen maantie). Tiellä liikennöi säännöllinen linja-autovuoro. Vaihtoehto ei hajauta kunnan yhdyskuntarakennetta, kun vakituisen asunnon rakennuspaikat tulevat alueelle, jonka läheisyydessä Savikkaan keski- ja eteläosassa on jo kaavoitettu maatilan talouskeskus ja kaksi AO -rakennuspaikkaa eli kolme vakituisen asunnon rakennuspaikkaa. Savikkaan pohjoisosassa ei ole muita vakituisen asunnon rakennuspaikkoja. Savikkaassa on kaavoitettuna 18 RA -rakennuspaikkaa, joista nyt kaksi muutetaan AO -rakennuspaikaksi. Pohjoisosa ja pohjoisosan itäranta ovat voimassa olevassa ranta-asemakaavassa merkitty laajaksi rakentamattomaksi ranta-alueeksi. Paatrantin tilan ranta-aluetta voidaan käyttää venevalkamana kohdassa, johon Leppäisten kylän yhteiselle vesialueelle 876:2 on rakennettu maa- ja louhetäytteinen sekä osittain puurakenteinen laituri. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt pysyvän käyttöoikeuden Paatrant -tilan kahdelle omistajataloudelle kyseiseen laituriin ja sen käyttämiseen. 4.5.3 Ranta-asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaihtoehtojen keskinäisen vertailun perusteella vaihtoehtoa A voidaan pitää parhaana kaavoitustyön pohjana. Valitulla ratkaisulla luodaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään asumiseen. ei hajauteta yhdyskuntarakennetta. selkeytetään venevalkaman käyttöä. 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset - Kaavoituksen aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 20.5.2011 - Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui 20.5.2011 - Aloitus/viranomaisneuvottelu pidettiin 22.6.2011 - Toinen kaavaluonnos valmistui 20.12.2011 - Uudenkaupungin kaupunginhallitus teki kaavoituksen vireilletulopäätöksen 6.2.2012 - Vireilletulopäätös ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 16.2. - 2.3.2012 välisen ajan. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä. - Kaavamuutosluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto olivat nähtävillä 14. - 29.6.2012 välisen ajan. Nähtävillä olon aikana saapui Pohjanpään tilan omistajan mielipide, jonka perusteella Pohjanpään tilan aluetta otettiin mukaan kaavamuutokseen. - Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi kaavamuutoksesta lausunnon 1.12.2012 - Kaavamuutosehdotus valmistui 15.1.2013. 8

5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on 2,6190 ha. Ranta-asemakaava noudattaa vaihtoehdon A mukaista ratkaisua. Rakentamiseen osoitetut alueet ovat omarantaisia vakituisen asunnon rakennuspaikkoja (AO-2) sekä venevalkama-alue (LV-3). Rakentamattomat alueet ovat maa- ja metsätalousaluetta, jonka ympäristö säilytetään (M/s). 5.1.1. Mitoitus Rantaviiva Kaavamuutosalueen rantaviivan pituus (muunnettu) on 0,395 km. Suunnittelualueen rakentamiseen varatun rantaviivan pituus (0,210 km) on vähentynyt 20 metriä voimassa olevasta ranta-asemakaavasta, kun LV-3 alue lasketaan rakennetuksi. Vapaarantaosuudet on huomioitu voimassa olevan ranta-asemakaavan muilla ranta-alueilla. Edellä olevan perusteella voidaan katsoa, että muutettavan ranta-asemakaavan ranta-alueille on jäänyt edelleenkin riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kaavamuutosalueen todellisen rantaviivan pituus on 0,610 km. Rakennuspaikkojen lukumäärä Suunnittelualueella on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa kaksi omarantaista lomarakennuspaikkaa. Kaavamuutosalueella on kaksi omarantaista asuinrakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen lukumäärä ei ole muuttunut. Kerrosalat Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa RA-rakennuspaikoilla on rakennusoikeutta yhteensä 240 k-m 2. Kaavamuutosalueella on kaksi vakituisen asunnon rakennuspaikkaa (AO-2), kummankin kerrosala 250 m 2. Kerrosalamäärä on lisääntynyt kaavamuutoksella 240 m 2 :stä 500 m 2 :iin eli 260 m 2. Kaavamuutoksessa ei ylitetä rakennusjärjestyksen mukaista asuinrakennuspaikan kerrosalamäärää (enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta). Venevalkama-alueelle (LV-3) on osoitettu 15 m 2 :n vajarakennuksen rakennusoikeus. Vaja on tarkoitettu venetarvikkeiden säilyttämiseen. Kerrosalamäärä on lisääntynyt kyseisen neliömäärän, koska voimassa olevassa kaavassa MU -alueella ei ole rakennusoikeutta. 5.1.2. Palvelut Alueella ei ole palveluja. Lähimmät julkiset ja yksityiset palvelut ovat Pyhämaan kylässä (noin 22 km) ja Uudenkaupungin keskustassa (noin 18 km). 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan muutoksessa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Rakennuspaikat (AO-2) on suunniteltu siten, että rakennukset näkyvät mahdollisimman vähän merelle. Rakennuspaikan huolellisella suunnittelulla ranta-asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän muutoksia luonnonympäristössä. Myös venevalkaman (LV-3) vajarakennuksen ja rannan välissä on riittävästi suojapuustoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtioneuvosto voi hyväksyä alueidenkäyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Kuntakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston 1.1.2002 voimaan tulleen periaa- 9 tepäätöksen mukaiset sekä 1.3.2009 voimaan tulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaava-alueelle ei ole laadittu maakuntakaavaa. Seutukaavassa ei ole merkintää erityisistä varauksista. Nyt kysymyksessä olevan ranta-asemakaavan osalta voidaan katsoa, että alueella ei ole valtakunnallisia erityistavoitteita. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Kaavamuutosalueella on kaksi omarantaisten asuinrakennusten korttelialuetta (AO-2). Kummankin korttelin rakennuspaikka on rakennettu. Korttelien 6 ja 7 rakennuspaikoille saa rakentaa asuinrakennuksen sekä alueen käyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 150 m 2 ja erillisen saunarakennuksen 25 m 2. Rakennusten kokonaiskerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 250 m 2. Asuinrakennusten kerrosluku on Iu½. Rakennusten on sopeuduttava perinteiseen saaristomaisemaan väritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan ja mittasuhteiltaan. Rakennusten on oltava puuverhoiltuja. Rakennuspaikan rakentamaton osa on hoidettava luonnonvaraisena ja rakennuspaikoilla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakennettaessa 2 metrin korkeuskäyrän alapuolelle on rakennuksen paikan korkeusasema vaaittava. Kosteudelle alttiiden rakennusosien alin rakentamiskorkeus tulee olla + 2,30 m N60 järjestelmässä avoimen merialueen, noin 1 km ja keskimääräisen rannankaltevuuden perusteella. 5.3.2. Muut alueet Venevalkama-alue (LV-3) on tarkoitettu Kuusiston saaressa olevien Salmen kylän kiinteistöjen Käpälämäki 1:168 ja Päevrant 1:219 omistajien yhteiseen käyttöön. Alueelle saa sijoittaa venetarvikkeiden säilyttämistä varten I-kerroksisen vajarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 15 m 2. Alueen kohdalla olevaa laituria saavat käyttää em. kiinteistöjen omistajataloudet yhtäaikaisesti kahden veneen kylkikiinnitykseen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 3.9.2007 antaman päätöksen mukaisesti. Venevalkama-aluetta voidaan käyttää myös em. kiinteistöjen omistajatalouksien autojen pysäköimiseen. Maa- ja metsätalousalueelle, jonka ympäristö säilytetään (M/s), ei saa rakentaa. Alueella on ohjeellinen ranta-asemakaavatie nykyisen tien kohdalla. 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Rakennuspaikat ovat puuston ja maaston suojassa siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapurustolle enempää kuin tarve vaatii. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että tulevat rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle. Puhdistamattomia jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuolto tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevan säädöksen mukaisesti. Suunnitelma jätevesien käsittelystä rakennuspaikalla on hyväksyttävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Alueelle on rakennettu kaupungin vesijohto. Jätevedet johdetaan umpitankkiin. Jätehuolto hoidetaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. 10

11 5.4.3. Muut vaikutukset Kaavamuutoksella on suunniteltu alueelle kaksi vakituisen asunnon rakennuspaikkaa, jotka sijaitsevat hyvien yhteyksien eli Lyökki-Lepäinen maantien lähellä. Tiellä liikennöi säännöllinen linja-autovuoro. Suunnittelulla kunnan yhdyskuntarakenne ei hajaannu, kun vakituisen asunnon rakennuspaikat on sijoitettu Savikkaan pohjoisosaan alueelle, jonka läheisyydessä Savikkaan keski- ja eteläosassa on kolme vakituisen asunnon rakennuspaikkaa. Selvityksen mukaan kahden kilometrin säteellä suunnittelualueesta on neljätoista vakituisen asunnon rakennuspaikkaa mantereella ja lisäksi kaksi Kuusiston saaressa, joka on noin 1,5 km:n päässä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole todettu olevan ympäristön häiriötekijöitä. Ranta-asemakaavan muutoksella on pyritty luomaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään asumiseen. Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan ympäristön häiriötekijät käyttämällä hyödyksi väljää rakentamista, puustoa ja maaston muotoja sekä antamalla venevalkamalle rajoitettu käyttöoikeus samoin kuin laiturin käytölle Lounais-Suomen ympäristöviraston päättämällä tavalla. 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset Merkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Merkinnät ovat ympäristöministeriön antaman asetuksen mukaiset. 5.7. Nimistö Kaava-alueella ei ole katuja eikä puistoja, joille olisi annettu nimi. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavan toteutus on maanomistajan asia. Alueen täydennysrakentaminen kaavamuutosalueella voidaan aloittaa heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Naantalissa 15.1.2013 Juha Erjanti DI