Vastaanottaja Salon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Elokuu 2015 MATHILDEDALIN ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT
Päivämäärä 21.8.15 Laatija Tarkastaja Riikka Salli, Jukka Niilo-Rämä Lauri Vesanen Viite 1510019244 Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja työn tavoitteet 1 1.1 Suunnittelualueen sijainti 1 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö 1 1.3 Liikenneverkot 1 2. Matildan puistotien jalankulkuyhteydet 3 2.1 Suunnittelun lähtökohdat ja rajoitteet 3 2.2 Vaihtoehto 1 4 2.3 Vaihtoehto 2 5 2.4 Vaihtoehto 3 6 2.5 Vaihtoehtojen vertailu 7 2.6 Jalankulkuyhteys Paakarinpolulta Matildan puistotielle 7 3. Bremerintie/Tullintien liittymä 8 4. Bremerintien/Tullintien linjaus 9 5. Mathildedalin alueen autoliikenteen rauhoittaminen 10 5.1 Bremerintie/Tullintie 10 5.2 Matildan puistotie 10 5.3 Hummeltie 11 6. Yhteenveto 13 7. Liitteet 14
1 / 14 1. SUUNNITTELUALUE JA TYÖN TAVOITTEET 1.1 Suunnittelualueen sijainti Työ liittyy Salon Mathildedalin (Matildan) alueen käynnissä olevaan asemakaavatyöhön. Kaavamuutoksen tarkoituksena on saattaa asemakaavan ajan tasalle ja turvata alueen kehittämisedellytykset. Suunnittelualue sijaitsee Salon eteläpuolella, noin 28 kilometrin etäisyydellä Salon keskustasta (kuva 1). Tarkastelualue rajautuu karkeasti Bremerintiehen, Tullintiehen, Hummeltiehen, Meritiehen ja pohjoisessa Ruukinrannantiehen ja Bremerinpolkuun. Suunnittelualue on osittain valtakunnallisesti merkittävä rakennettua kulttuuriympäristöä ja osa alueesta on Salon maakuntakaavassa osoitettu merkittäväksi rakennetun ympäristön konaisuudeksi. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Kuvassa on esitetty kaava-alueen (punainen) ja tarkastelualueen (sininen) rajaukset. 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö Työn päätavoitteena on ollut löytää vaihtoehtoja alueen jalankulun järjestelyiden ja turvallisuuden parantamiseksi, jotta kulku erityisesti Matildan puistotien länsipäässä sijaitsevaan vierasvenesatamaan ja kesäteatteriin tapahtuisi turvallisesti, autoliikenteestä erotettuna. Etenkin kesäaikana satamaan kulkee henkilöauto- ja bussiliikennettä, jolloin kapealla ajoradalla jalankulun turvattomuus korostuu. Erityisesti on otettava huomioon ratkaisujen sopivuus alueelle, joka on osittain valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja ruukkiyhdyskuntaa. Alueen lähistöllä sijaitsee v. 2014 perustettu Teijon kansallispuisto. Lisäksi työssä on selvitetty tarve tällä hetkellä alueen läpi kulkevan maantien 12089 (Bremerintie/Tullintie) liittymän sekä yhdystien muuttamisesta kaduksi. Työn yhtenä osana on pohdittu myös mahdollisuuksia Hummeltien murskepintaisen kokoojaväylän rauhoittamiseksi. 1.3 Liikenneverkot Kuvassa 2 on esitetty suunnittelualueen pääyhteyksiä autoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn osalta.
2 / 14 Matildan puistotie toimii Mathildedalin alueen pääkokoojaväylänä, joka johtaa yhdystieltä 12089 meren rannalla sijaitseviin kohteisiin: hotelliin, ravintolaan, vierasvenesatamaan ja kesäteatteriin. Lisäksi kadun varrella sijaitsee paljon asutusta, josta osa on kesäkäytössä olevaa loma-asutusta. Näköalatie erkanee Matildan puistotiestä Meritien nelihaaraisessa liittymässä ja johtaa pohjoiseen maastonmuotoja myötäillen ja mutkitellen. Näköalatie liittyy Bremerinpolkuun, jonka kautta läpiajoliikenne Bremerintielle on kielletty. Bremerintie/Tullintie (maantie 12089) palvelee erityisesti tienvarren asutusta sekä toimii yhteytenä Teijoon sekä Meri-Teijon golf- ja laskettelukeskukseen. Tien keskivuorokausiliikennemäärä on Liikenneviraston tierekisterin mukaan pieni, vain 300-600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kesällä liikennemäärä on Tullintiellä noin 60 % keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää suurempi. Myös raskaiden ajoneuvojen osuus maantien liikenteestä on melko pieni, 4-7 % liikennemäärästä. Bremerintiellä on 60 km/h nopeusrajoitus ja Matildan alueen kohdalla 40 km/h nopeusrajoitus. Muualla Mathildedalin alueella on voimassa alueellinen 40 km/h nopeusrajoitus. Tullintien varrella kulkee murskepintainen jalankulkuväylä Matildan puistotien ja Tennistien välillä, joka johtaa Matildanjärven rannalla sijaitsevalle Matilda-talolle. Matildan puistotien eteläpuolella on laaja, lähinnä loma-asutuskäytössä oleva alue, jonne pääyhteys kulkee sorapäällysteistä Hummeltien pitkin. Alueen poikittaisina autoliikenteen yhteyksinä toimivat Kiviaidantie sekä Hevoshaantie, joka päättyy vierasvenesatamaan johtavaan jkpp-väylään. Kuva 2. Suunnittelualueen autoliikenteen ja jalankulun/pyöräilyn yhteydet sekä nopeusrajoitukset. Kuvassa on esitetty myös Bremerintien/Tullintien v. 2013 tierekisterin mukaiset liikennemäärät.
3 / 14 2. MATILDAN PUISTOTIEN JALANKULKUYHTEYDET 2.1 Suunnittelun lähtökohdat ja rajoitteet Työssä tutkittiin vaihtoehtoja jalankulun väylän sijoittamiseksi Bremerintien ja vierasvenesataman välille. Työn alkuvaiheessa pohdittiin myös mahdollisuuksia ohjata autoliikennettä, lähinnä tilausbussiliikennettä Matildan puistotieltä muille väylille. Tämä osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi, sillä vaihtoehtoisia autoliikenteen väyliä Bremerintieltä venerantaan ei nykytilanteessa ole, eikä uusien väylien rakentaminen ole mahdollista tai saavutettavaan hyötyyn nähden järkevää. Yhtenä merkittävänä rajoitteena jalankulkureittivaihtoehdoille toimivat Matildan puistotietä molemmin puolin kasvavat tammet, joiden juuriston elinolosuhteet on pyrittävä rauhoittamaan mielellään 1,5 metrin etäisyydellä rungosta. Matildan puistotien leveys vaihtelee ja se on leveimmillään Bremerintien puoleisessa päässä (n. 4,5 m) ja kapeimmillaan meren rantaan laskeuduttaessa (n. 3,2 m). Tien kapeudesta johtuen kahden ajoneuvon kohtaaminen on hankalaa ja vaatii varovaisuutta (kuva 3). Kuva 3. Matildan puistotie, Näköalantiestä länteen.
4 / 14 Tässä työssä on esitetty kolme erilaista vaihtoehtoa jalankulkuyhteyden järjestämiseksi Mathildedalin alueella (kuva 4). Kaikissa vaihtoehdoissa on lisäksi esitetty Matildan puistotien ja Bremerintien liittymän muotoilua liittymäalueen selkiinnyttämiseksi. Tarkemmat suunnitelmapiirrokset ovat liitteissä 1-3. Kuva 4. Vaihtoehdot uuden jalankulkuyhteyden järjestämiselle sekä parannettava liittymäalue. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 jalankulkuyhteys on suositeltavaa toteuttaa murskepintaisena, jolloin se sovittuu paremmin nykyiseen ympäristöön kuin asfalttipintainen väylä. Väylän toteutustapa voi olla samantyyppinen kuin tällä hetkellä Näköalantieltä rantaan kulkeva yhteys (kuva 5). Vaihtoehdossa 3 jalankulkuyhteys toteutettaisiin asfalttipäällysteisenä, reunakivellä ajoradasta erotettuna. Kuva 5. Näköalantieltä rantaan kulkeva jalankulkuyhteys. 2.2 Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 murskepintainen, 2,5 metriä leveä jalankulkuväylä on linjattu Matildan puistotien pohjoispuolelle asemakaava-alueen pohjoisreunaan. Vaihtoehdossa jalankulkuväylä ei
5 / 14 kulje Matildan puistotien vierellä, joten tammipuurivistöille ei aiheudu haittaa väylän rakentamisesta (kuva 6). Bremerintien puoleisessa päässä, kaavaluonnoksen korttelin 22 kohdalle on suunnitelmassa esitetty luonnonkivellä päällystetty toriaukio, jonka läpi kävely-yhteys kulkee. Torin luoteiskulmasta jalankulkuväylä kulkee kaavaluonnoksessa esitetyn puistoalueen läpi kohti Näköalatietä. Korttelin 14 kohdalla väylän sijainti tarkentuu asemakaavatyön aikana korttelin suunnittelun yhteydessä. Jalankulkuväylä voi toimia myös ajoyhteytenä korttelin tonteille, jolloin ajoyhteyden leveytenä käytetään noin 3,5 m. Näköalantien ja Ruukinrannantien välillä jalankulkuväylän pituuskaltevuus (10 %) ei täytä esteettömyysvaatimuksia (suositus 5 %, enintään 8 %), mutta on suurin piirtein sama kuin nykyisen rantaan kulkevan jalankulkuväylän. Väylän tasaus vaatii hieman nykyisen maanpinnan leikkausta (noin 1 m), jotta päästään edellä mainittuun 10 % kaltevuuteen (nykyisen maanpinnan kaltevuus jyrkimmillään n. 15 %). Kuva 6. Uusi jalankulkuyhteys, VE1. 2.3 Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 murskepintainen, 2,5 metriä leveä jalankulkuväylä kulkee Meritien ja Bremerintien välillä Matildan Puistotien eteläpuolella (kuva 7). Katualueen kapeudesta ja tammirivistön sijainnista johtuen väylä kulkee nykyisten tonttien puolella, nykyisen vesi- ja viemärijohtolinjan kohdalla. Asemakaavatyön yhteydessä katualuetta tulisi leventää, jotta väylä voidaan rakentaa katualueelle. Näköalantien liittymän kohdalla jalankulkuväylä on Matildan puistotien kapeuden vuoksi viety kadun ja tammirivin pohjoispuolelle, jossa se voi hieman rajoittaa tonttien eteläosan käyttöä. Ajoyhteys tonteille voidaan viedä Näköalantielle kuten vaihtoehdossa VE1. Jalankulkuväylän pituuskaltevuus Matildan puistotien ja nykyisen rantaan kulkevan jalankulkuväylän välillä on nykyistä hieman suurempi, noin 11 %. Väylän tasaus vaatii paikoitellen leikkausta, koska nykyisen maanpinnan kaltevuus jyrkimmillään on noin 15 %. Jalankulkuväylän etäisyys tammirivistöstä on noin 1,5 2,0 metriä.
6 / 14 Kuva 7. Uusi jalankulkuyhteys, VE2. 2.4 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 jalkakäytävä rakennetaan Bremerintien ja Näköalantien välillä nykyisen ajoradan pohjoispuolelle. Väylän itäpäähän voidaan rakentaa torialue, kuten vaihtoehdossa 1 on esitetty (kuva 8). Kadun kapeimmalla osuudella on noin 70 metriä pitkä autoliikenteen osuus jossa ajoneuvot eivät mahdu kohtaamaan. Osuudelle asennetaan "etuajo-oikeus kohdattaessa" "väistämisvelvollisuus kohdattaessa" liikennemerkkipari ja lisäksi rakennetaan autoliikenteelle odotustilat molemmin puolin osuutta. Tällä osuudella jalkakäytävä rakennetaan asfalttipäällysteisenä, reunakivellä erotettuna, tammirivin eteläpuolelle. Väylän leveys (1,75 m) alittaa kuitenkin jalkakäytävän suositeltavan ohjeleveyden (2,25m). Jalkakäytävän reuna sijoittuu vain noin 1 metrin etäisyydelle tammien rungosta, joten rakentamisen yhteydessä osa tammien juuristoista tuhoutuu. Korttelin 14 kohdalla jalkakäytävä on linjattu murskepintaisena ja 2,5 metriä leveänä tammien pohjoispuolelle, sillä Matildan Puistotien puolelle sitä ei saada mahdutettua. Jalankulkuväylän pituuskaltevuus Matildan Puistotien ja nykyisen rantaan kulkevan jalankulkuväylän välillä on nykyistä hieman suurempi, noin 11 %. Väylän tasaus vaatii paikoitellen leikkausta, koska nykyisen maanpinnan kaltevuus jyrkimmillään on noin 15 %. Kuva 8. Uusi jalankulkuyhteys, VE3.
7 / 14 2.5 Vaihtoehtojen vertailu Taulukossa 1 on vertailtu jalankulkuväylävaihtoehtoja jalkakäytävän leveyden, tasauksen, päällysteen sekä tammirivistölle mahdollisesti aiheutuvan haitan suhteen. Vaihtoehdon VE1 mukainen linjaus tarjoaa luontevimman ja suorimman yhteyden Bremerintien suunnasta nykyiselle rantaan johtavalle, murskepintaiselle jalankulkuväylälle. Vaihtoehto VE1 VE2 VE3 Jalkakäytävän leveys 2,5 m 2,5 m 1,75 2,5 m Tasaus 10 % 11 % 11 % Päällyste Murske Murske Asfaltti / murske Haitta tammirivistöille Ei Kyllä Kyllä 2.6 Jalankulkuyhteys Paakarinpolulta Matildan puistotielle Paakarinpolku välillä Hevoshaantie Miilutie on asemakaavaluonnoksessa esitetty jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna. Suunnitelmassa esitetään Matildan puistotien ja Hevoshaantien välille jalankulkuyhteyttä Paakarinpolun jatkeena (kuva 9). Jalankulkuyhteys sijaitsee tonttien rajalinjan kohdalla ja se on suunniteltu kapeana, polkumaisena ja murskepintaisena yhteytenä. Kuva 9. Jalankulkuyhteys Matildan puistotien ja Hevoshaantien välillä.
8 / 14 3. BREMERINTIE/TULLINTIEN LIITTYMÄ Matildan puistotien ja Bremerintien liittymäalue ei nykyisellään ole suunnitteluohjeiden mukainen. Matildan puistotieltä tulijoille on osoitettu väistämisvelvollisuus Bremerintietä ajavien suhteen. Liittymän muoto, jossa Matildan puistotie jatkaa suoraan Tullintielle ja Bremerintie - Tullintie kääntyy, ei tue väistämisvelvollisuutta (kuva 10). Kuva 10. Bremerintien/Tullintien/Matildan puistotien liittymä. Kaikissa suunnitelmavaihtoehdoissa on esitetty Matildan puistotien ja Bremerintien liittymän muotoilua siten, että Matildan puistotie kääntyy hieman ennen liittymää, jotta liittymän etuajooikeussuhteet tulevat selkeämmiksi (kuva 11). Liittymä muotoillaan reunakivetyksellä siten, että linja-auto (ns. telibussi) mahtuu kääntymään Bremerintieltä Matildan puistotielle. Bremerintielle merkitään suojatie ja samalla suojatien näkemäaluetta raivataan. Suunnitelmavaihtoehdoissa on esitetty suojatien rakentamista Matildan puistotien poikki noin 27 metrin etäisyydelle liittymän reunasta. Sen sijainti ei ole valtakunnallisen suunnitteluohjeen suositusten mukainen, joissa suojatie suositellaan asetettavaksi lähelle liittymää, alle 10 m liittymän reunasta. Liittymän pohjoispuolella oleva talon kulma tulee kuitenkin niin lähelle Matildan puistotien reunaa, ettei jalkakäytävä mahdu ajoradan reunaan ja lisäksi talo peittää näkemän, jolloin suunnitteluohjeiden mukaan sijoitetusta suojatiestä tulisi vaarallinen. Toinen vaihtoehto olisi viedä suojatie yli 40 m päähän liittymän reunasta, mutta tällöin kaksi tammea jouduttaisiin poistamaan tai jalkakäytävä viemään tammien takaa tonttien puolella. Suunnitelmassa suojatie on sijoitettu noin 20 m etäisyydelle liittymästä. Jatkosuunnittelun yhteydessä suojatien paikkaa tulee tarkastella vielä tarkemmin. Kuva 11. Bremerintien/Tullintien/Matildan Puistotien liittymän parantaminen.
9 / 14 4. BREMERINTIEN/TULLINTIEN LINJAUS Urheilupuiston alueella on käynnistymässä yksityisen maanomistajan kaavahanke. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on VU-aluetta ja alueen länsireunalla on LYS-varaus (Yleinen tie suoja- ja näkemäalueineen), joka mahdollistaisi Bremerintien/Tullintien linjauksen siirtämisen idemmäksi, nykyisen asutuksen itäpuolelle. Bremerintien/Tullintien linjauksen muuttaminen parantaisi etenkin Matildan puistotien liittymäalueen turvallisuutta, sillä tien varren pientaloasutukselta on tällä hetkellä suorat tonttiliittymät Bremerintielle/Tullintielle. Maantien vuorokausiliikennemäärät ovat kuitenkin kesäaikanakin niin vähäiset (470-740 ajon./vrk), ettei läpikulkevasta liikenteestä aiheudu haittaa tienvarren asutukselle. Toisaalta linjauksen kulkeminen nykypaikallaan saattaa ohjata myös ohikulkevia poikkeamaan alueella, jolloin nykyisellä linjauksella on myös matkailullinen ja kaupallinen merkitys. Uusi Tullintien linjaus edellyttäisi puron kohdan ylittämistä sillalla. Muuten maaperä on todennäköisesti soveltuva väylän rakentamiseen. Vähäisen liikennemäärän vuoksi tie voisi nykylinjauksella jatkossakin kuulua yleiseen tieverkkoon, eikä sitä ole välttämättä tarpeen muuttaa kaduksi. Linjauksen muutos kannattaa kuitenkin säilyttää tilanvarauksena, jolloin se on myöhemmin, maankäyttöhankkeiden mahdollisesti edistyessä tarvittaessa mahdollisuus rakentaa. Tällöin Bremerintien/Matildan puistotien nykyistä linjausta voidaan kehittää kapeampana katualueena.
10 / 14 5. MATHILDEDALIN ALUEEN AUTOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 5.1 Bremerintie/Tullintie Bremerintien/Tullintien liikenneturvallisuutta on tarvittaessa mahdollista parantaa Matildan puistotien liittymäalueen kohdalla mm. taajamaportilla, joka kertoo autoilijalle tieympäristön muuttumisesta asutuksi (kuva 12). Autoliikenteen hidastamisen tarve voi olla etenkin Matildan puistotien pohjoispuolella kohdassa, jossa on suoria tonttiliittymiä eikä ole autoliikenteestä erotettua jalkakäytävää. Taajamaportti asetetaan 50-100 metriä nopeusrajoitusmerkin jälkeen. Nopeusrajoitus merkitään liikennemerkkien lisäksi ajorataan. Kuva 12. Esimerkki taajamaportista (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2014). 5.2 Matildan puistotie Matildan puistotien ajoradan kapeus voidaan jossain määrin nähdä myös hyvänä ratkaisuja, jolloin katua reunustava rakennuskanta myös visuaalisesti kaventaa ajorataa. Kun kohtaamispaikkoja on vähän, on kadulla ajettava rauhallisemmin etenkin vilkkaampaan aikaan. Kadun tasaus ei kuitenkaan tue alhaista nopeustasoa etenkin kadun länsipäässä vierasvenesatamaan laskettaessa. Tällä kohdalla ajonopeudet nousevat herkästi. Matildan puistotien/näköalantien liittymässä on heikot näkemäolosuhteet, jolloin mäen päällä sijaitseva suojatie on mahdollista korostaa autoliikenteen hidastamiseksi (kuva 13). Matildan puistotien nopeusrajoitusta on lisäksi suositeltavaa laskea nykyisestä 40 km/h aluenopeusrajoituksesta 30 km/h:iin.
11 / 14 Kuva 13. Matildan puistotie, mäen päällä Näköalantien liittymä. 5.3 Hummeltie Hummeltien linjaus on suora ja katu on melko leveä poikkileikkaukseltaan. Etenkin pitkillä suorilla sekä Hummeltieltä etelästä Tullintielle tultaessa alamäki nostaa ajonopeuksia (kuva 14). Kuva 14. Kuva Hummeltiestä. Sorateillä hidasteita ei useinkaan ole käytetty, koska niiden toteuttaminen on rakenteellisesti vaikeampaa kuin päällystetyillä väylillä. Soratiehidasteista on tehty joitakin kokeiluja - mm. ojarummun kohdalle voidaan pingottaa tilapäinen, autonrenkaiden ajopinnoista muodostettu vyö. Näiden kestävyydestä ei kuitenkaan ole kokemuksia. Hummeltien varteen voidaan kesäajaksi sijoittaa esimerkiksi 1 m x 0,5 m kokoisia istutuslaatikoita, joita asetetaan noin 100 metrin välein kadun reunaan. Istutuslaatikoilla saadaan väriä ja yhtenäistä ilmettä tien varteen ja laatikot toimivat samalla ns. sivuttaissiirtyminä. Hummeltien autoliikenteen hidastamiseksi kadun päällystäminen on yksi keino, sillä päällystämisen yhteydessä voidaan samalla rakentaa hidasteet. Kadulle voidaan rakentaa esimerkiksi kaareva pikkuhidaste, joita usein käytetään asuntokaduilla, joissa nopeusrajoitus on enintään 40 km/h (kuva 15). Hidasteena voidaan käyttää myös sivusiirtymiä.
Kuva 15. Esimerkki kaarevasta pikkuhidasteesta (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2014). 12 / 14
13 / 14 6. YHTEENVETO Työ liittyy Salon Mathildedalin (Matildan) alueen käynnissä olevaan asemakaavatyöhön. Työn päätavoitteena on ollut löytää vaihtoehtoja alueen jalankulun järjestelyiden ja turvallisuuden parantamiseksi. Suunnittelussa tuli ottaa erityisesti huomioon ratkaisujen sopivuus alueelle, joka on osittain valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja ruukkiyhdyskuntaa. Työssä tutkittiin kolmea vaihtoehtoista tapaa jalankulkuyhteyden järjestämiseksi Bremerintien ja vierasvenesataman välille. Vaihtoehdossa VE1 murskepintainen, leveä, jalankulkuväylä on linjattu Matildan puistotien pohjoispuolelle asemakaava-alueen pohjoisreunaan. Vaihtoehdossa jalankulkuväylä ei kulje Matildan puistotien vierellä, joten tammipuurivistöille ei aiheudu haittaa väylän rakentamisesta. Väylän itäpäähän voidaan rakentaa torialue, jonka läpi jalankulkuyhteys kulkee. Vaihtoehdossa 2 murskepintainen, jalankulkuväylä kulkee Meritien ja Bremerintien välillä Matildan Puistotien eteläpuolella. Katualueen kapeudesta ja tammirivistön sijainnista johtuen väylä kulkee nykyisten tonttien puolella, nykyisen vesi- ja viemärijohtolinjan kohdalla. Vaihtoehdossa 3 asfalttipintainen, reunakivellä ajoradasta erotettu jalkakäytävä rakennetaan Bremerintien ja Näköalantien välillä nykyisen ajoradan pohjoispuolelle. Kadun kapeimmalla osuudella on osuus, jossa ajoneuvot eivät mahdu kohtaamaan. Tälle osuudelle asennetaan "etuajo-oikeus kohdattaessa" "väistämisvelvollisuus kohdattaessa" liikennemerkkipari ja lisäksi autoliikenteelle rakennetaan odotustilat molemmin puolin osuutta. Vaihtoehdon VE1 mukainen linjaus tarjoaa luontevimman ja suorimman yhteyden Bremerintien suunnasta nykyiselle rantaan johtavalle, murskepintaiselle jalankulkuväylälle. Kaikissa vaihtoehdoissa esitetään lisäksi Matildan puistotien ja Bremerintien liittymä parannettavaksi reunakivetyksin ja näkemäalueraivauksin liittymäalueen selkiinnyttämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Työssä selvitettiin lisäksi tarvetta nykyisessä asemakaavassa olevalle Bremerintien/Tullintien vaihtoehtoiselle linjaukselle urheilupuiston kohdalla. Vähäisen liikennemäärän vuoksi tie voisi nykylinjauksella jatkossakin kuulua yleiseen tieverkkoon, eikä sitä ole välttämättä tarpeen muuttaa kaduksi. Linjauksen muutos kannattaa kuitenkin säilyttää tilanvarauksena, jolloin se on myöhemmin, maankäyttöhankkeiden mahdollisesti edistyessä tarvittaessa mahdollisuus rakentaa. Tällöin Bremerintien/Matildan puistotien nykyistä linjausta voidaan kehittää kapeampana katualueena.
14 / 14 7. LIITTEET Liite 1 Matildan puistotie, vaihtoehto 1 (1:1000) Liite 2 Matildan puistotie, vaihtoehto 2 (1:1000) Liite 3 Matildan puistotie, vaihtoehto 3 (1:1000)
LIITE 1
LIITE 2
LIITE 3