1 HÄMEENKYRÖN KUNTA RAPORTTI 1 Kaavoitusinsinööri Jorma Anttila 17.1.2006 SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK) TAVOITTEET JA OHJELMOINTI 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suunnittelutilanne - Suunnittelualueella ovat voimassa oikeusvaikutteiset yleiskaavat: Sasi-Mahnala- Laitila ja Pinsiönkangas. - Sasin seutu on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. - maisemamaakuntajaossa alue kuuluu Keski-Hämeen viljely- ja järvisetuun. - Alueella on runsaasti luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja / rauhoitettuja kohteita. - Valtatie 3 on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä (ns. runkotie). Sasin kohdalla Miharintiellä (mt 2624) on vielä kaksi eritasoliittymän periaatevaihtoehtoa riippuen valtatien sijainnista, Sarkkilan eritasoliittymä tai Sasin eritasoliittymä. - Alueella on voimassa Pirkanmaan 3. seutukaava ja sen aikanaan korvaava maakuntakaava on vahvistettavana. - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostuvat tällä suunnittelualueella. - Tampereen läheisyys, hyvät liikenneyhteydet, luonnonläheisyys ja arvokkaat maisemat ovat luoneet asuntorakentamispaineita alueelle. 1.2. Yleiskaavan tarkoitus ja tavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on annettu yleisiä ja erityistavoitteita alueiden käytössä noudatettavista periaatteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntakaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta, jonka yhteydessä tavoitteet konkretisoidaan alueidenkäytön periaatteiksi ja ratkaisuiksi. Osa tavoitteista kohdistuu myös suoraan kuntien kaavoitukseen. Tällöin yleiskaavalla on keskeinen tehtävä tavoitteiden huomioon ottamisessa. Sasin-Mahnalan alueet ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja alueeseen kohdistuu siten voimakkaasti edellä kuvattuja tavoitteita. Yleiskaava on maakunnallisten tavoitteiden välittäjä ja tulkitsija kunnan suunnittelussa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, mutta on tällöinkin ohjeena muutettaessa yleiskaavaa (MRL 32.1 ja 32.3 ). Yleiskaava on sekä kunnan strategisen suunnittelun eräs väline että asemakaavoituksen ohjaaja. Se on ennen kaikkea kunnan tahdon ilmaisija ja sen toteuttamisen väline. Yleiskaavojen tarkoitus ja sitä kautta niiden erilaisuus vaikuttaa huomattavasti suunnittelusisältöön, painotuksiin, suunnitelmalta haluttaviin ohjausvaikutuksiin ja siten myös esittämistapaan.
2 2. TAVOITTEET 1.3 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää ensisijaisesti oikeusvaikutteisten yleiskaavojen (Sasi- Mahnala-Laitila) Sasin seudun sekä Pinsiönkankaan osayleiskaavan länsiosan. Yleiskaavoitettava alue laajentunee Sasin kyläkeskuksen kohdalla jonkin verran itään ja valtatien 3 pohjoispuolelle (Rokkakoski-Äkönmaa). Lopullinen suunnittelualueen rajaus määräytyy suunnittelun kuluessa. Alussa suunnittelualue on yleensä jonkin verran lopullista suurempi perusselvitysten laajuudesta ja laadusta riippuen. Tiedottamisen kannalta on tärkeää alkuvaiheessa, että kaikki lopullisen aluerajauksen sisään jäävät osalliset voivat osallistua vuorovaikutteiseen suunnitteluun alusta lähtien. Kansikuvassa on esitetty alustava yleiskaavan suunnittelualue. Suunnittelualue voi suunnittelun kuluessa jakautua juridisesti eritasoisten kaavojen ja kaavasuunnitelmien piiriin. Esimerkiksi osa Rokkakosken-Äkönmaan suunnan alueista saattaa olla tarpeellista suunnitella vain sellaisella tarkkuudella, joka auttaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun huomioimisessa suunnittelutarveratkaisuja tehtäessä. Pinsiönkankaan osayleiskaavasta suunnittelualueeseen kuuluu lähinnä se osa, jolla on merkitystä tulevan Sasin eritasoliittymän viereiselle maankäytölle. Kuvassa 1 on esitetty suunnittelun sisällön ja tavoitteiden kannalta tärkeitä aluekokonaisuuksia ja kohteita. Sasi-Mahnala-Laitila osayleiskaavan tarkistamista on eri yhteyksissä pidetty tärkeänä mm. asukasmäärän lisäämisen vuoksi ja yritystoiminnan ohjaamiseksi valtatien 3 varteen ns. Sasin liittymän kohdalle. Näiden päätavoitteiden saavuttamiseksi ja olemassa olevat reunaehdot huomioiden on tarpeellista määritellä yleiskaavan sisällöllisiä ja prosessuaalisia tavoitteita. 2.1. Yleiskaavan juridinen muoto - Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena valtatien 3 eteläpuolisilla alueilla. Valtatien 3 pohjoispuoliselle osalle alueesta riittänee oikeusvaikutukseton yleiskaava. 2.2. Suunnitteluprosessin tavoitteet - Varataan edulliset ja riittävät alueet asutukselle, loma-asutukselle, elinkeinoille ja työpaikoille, matkailuun, maa- ja metsätalouteen, luonnonsuojeluun, virkistykseen sekä sovitetaan em. toiminnat toisiinsa. - Sovitetaan valtatien 3 suunnittelu kunnan maankäyttösuunnitelmiin. - Annetaan selkeä pohja kyläasutuksen ja lomarakentamisen lupakäytännölle. - Turvataan maanomistajien kohtuulliset edut. 2.3. Maankäytölliset tavoitteet - Suunnittelualueen säilyminen valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena pyritään turvaamaan kaavallisin keinoin.
3 - Alueen säilyminen elinvoimaisena pyritään turvaamaan varaamalla riittävät alueet eri toimintoja varten ja ottaen erityisesti huomioon maatalouden harjoittamisen suotuisat edellytykset. - Uudet asumiselle tarkoitetut alueet sijoitetaan nykyisten asutuskeskittymien läheisyyteen. Asutusrakenteen suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös asutuksen suhteeseen joukkoliikenteen reitteihin sekä turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. - Maankäytöllisin keinoin luodaan edellytyksiä asukasmäärän säilymiselle ja kasvattamiselle. Alkutuotannossa työpaikat tulevat ennusteiden mukaan vähenemään. Yleiskaavan keinoja ovat aluevarausten osoittaminen sekä yleisellä tasolla alueen vetovoimaisuuden lisääminen. Myös maatalouden liitännäiselinkeinojen edellytykset otetaan huomioon. - Osoitetaan riittävästi rakentamiseen tarkoitettuja alueita valinnanmahdollisuuksien turvaamiseksi ja tonttien hintojen pitämiseksi edullisina. Pyritään tarjoamaan mahdollisuus erilaisten asumismuotojen toteuttamiseen. Uusi rakentaminen sijoitetaan alueelle perinteistä tapaa noudattaen. Uusia rakennuspaikkoja tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa nykyisten rakennusryhmien läheisyyteen. - Keskitettyyn jätevesien käsittelyjärjestelmään liittyminen otetaan suunnittelun erääksi tärkeäksi lähtökohdaksi. - Uusien rakennuspaikkojen koko tutkitaan suhteessa sijaintiin ja maisemaan. Uusia rakennuspaikkoja osoitettaessa otetaan huomioon maatalouden harjoittamisen edellytykset, joita ei saa liikaa rajoittaa. - Kaavallisin keinoin turvataan maaseutuelinkeinojen harjoittamismahdollisuudet. Maatalouden uudisrakentamismahdollisuudet otetaan huomioon. Maatalouden rakennekehityksen turvaamiseksi hyvää maatalousmaata suojellaan muilta maankäyttömuodoilta. - Vesistön rannoilta osoitetaan asukkaiden ja lomalaisten käyttöön tarkoitettuja uimarantoja, virkistys- ja venepaikkoja. Alueelle luodaan vanhoja teitä käyttäen luontoon suuntautuvia ulkoilu- ja pyöräreittejä. - Varataan rantarakentamisessa noudatettavien periaatteiden mukaisesti alueita loma-asuntoja varten alueilta, joille rakentaminen ei häiritse luontoa ja maisemakuvaa. - Osayleiskaavassa tutkitaan ja määritellään alueet, jotka säilytetään avoimina ja rakentamattomina. Peltojen säilyminen viljelykäytössä on tärkeää. Arvokkaiden kallioalueiden rajaukset tutkitaan ja jätetään arvokkaat kallioalueet maa-ainesten oton ulkopuolelle.
4 Yhteisesti hyväksyttyjä maiseman kannalta tärkeitä tekijöitä ja tavoitteita ovat: - Avoin viljelymaisema - Kunnostettu vesistö - Hoidetut tilakeskukset - Asumisen ja ympäristön vuorovaikutus - Alueen historialliset arvot. - Alueen erityispiirteet ja suojelukohteet huomioidaan suunnittelussa. Kylien omaleimaisuus säilytetään uudis- ja korjausrakentamista koskevilla määräyksillä tai ohjeilla, jotka perustuvat rakennusinventoinnin avulla saatuihin tietoihin. Rakennusinventoinnin perusteella määritellään kyläkuvallisesti ja historiallisesti tärkeät rakennukset, joiden säilyminen pyritään turvaamaan kaavallisin keinoin. Luontoselvityksen perusteella määritellään suojeltavat luontokohteet, joiden säilyminen pyritään turvaamaan kaavallisin keinoin. - Uusia rakentamiseen tarkoitettuja alueita suunniteltaessa huomioidaan olemassa olevien ja uusien rakennuspaikkojen liittymismahdollisuus nykyiseen vesijohtoverkkoon ja mahdollinen viemäröinnin ja puhdistamojen tarve. Kaavaan tulee saada selkeät jätevesien käsittelyohjeet, jotka perustuvat maaperään, pohjavesiin ja vesistöjen sijaintiin. Teleliikennemastoja ei sijoiteta maisemallisesti tärkeille kohdille. - Kaavasuunnittelussa tutkitaan vesistön suojavyöhykkeet ja niiden maisemalliset vaikutukset. Uusia alueita suunniteltaessa otetaan huomioon mahdolliset vesistöön kohdistuvat haitat sekä melu- ym. ympäristöhaitat. Edustavaa alkuperäisluontoa ja perinnemaisemia pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. 2.4. Kiellot yleiskaavaa laadittaessa MRL 38 Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja 128 :ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja alueellinen ympäristökeskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. Jos kunta on määrännyt 1 momentissa tarkoitetun rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen, ne ovat voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty yleiskaava tai yleiskaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.
Rakennuskiellolle ja toimenpiderajoitukselle ei näyttäisi olevan pakottavaa tarvetta valtatien 3 eteläpuolisilla alueilla, koska suunnittelualueella voimassa olevan yleiskaavan voidaan katsoa turvaavan tarpeellisten kaavaratkaisujen aikaansaamisen. 3. SUUNNITTELUN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Suunnittelu tapahtuu kunnanhallituksen ohjauksessa kaavoitusinsinöörin johdolla. Suunnittelussa käytetään alkuvaiheessa konsultteja tarkasti rajattujen erityisselvitysten laadinnassa. Tällaisia ovat mm. luontoselvitykset, arkeologiset selvitykset, kantatilaselvitykset ja liikenteelliset erityiskysymykset. Valtatie 3 yleissuunnittelu mm. Sasin kohdalla on käynnistymässä Tiehallinnon toimesta. Yleiskaavasuunnittelu ja valtatien liikennesuunnittelu kytkeytyvätkin tällä alueella toisiinsa ja vaikuttavat molemmissa tehtäviin ratkaisuihin. Kaavoitusinsinööri osallistuu tarpeellisessa määrin Tiehallinnon projektityöskentelyyn ja pitää Tiehallinnon edustajat mukana yleiskaavasuunnittelussa. Kunnanhallitus päättää suunnittelun eri vaiheissa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla, mutta saa suunnittelun ohjaajana tilannekatsauksia sopivin välein. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan kunnan toimesta. Tässä suunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisemmin suunnittelun kulkua, tiedottamista ja alustavia aikatauluja. Suunnittelun aikataulullisena tavoitteena on realistista pitää ehdotusvaiheen osalta vuotta 2007. Tämä edellyttää luonnollisesti Tiehallinnon pysymistä samassa aikataulussa valtatien 3 osalta. 5