email: pyhannankunta@pyhanta.fi

Manuntie 2 040 1912 200 Pankit: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8123 119 Sampo Pankki www.pyhanta.fi email: pyhannankunta@pyhanta.fi

2 Sisältö Kunnanjohtajan katsaus Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...4 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset... 6 1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys....11 1.2.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 11 1.2.2. Pyhännän työllisyyden kehitys...12 1.2.3. Pohjois-Pohjanmaan talousalueen kehitys...12 1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa...12 1.4. Kunnan palkatun henkilöstön määrä 31.12.2010...14 1.5. Sisäisen valvonnan järjestäminen... 14 2. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...16 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen...16 2.2. Toiminnan rahoitus...20 3. Rahoitusasema ja sen muutokset...23 4. Kokonaistulot ja menot... 27 5. Kuntakonsernin toiminta ja talous...28 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä...28 5.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat...29 5.3. Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut...33 5.4. Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut...34 5.5. Konsernitase ja sen tunnusluvut...35 6. Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä...37 7. Talousarvion toteutuminen...38 7.1. Käyttötalouden toteutumisvertailu...38 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen...80 7.2.1. Tuloslaskelmaosan toteutumisen erittelyt... 81 7.3. Investointiosan toteutuminen... 83 7.4. Rahoitusosan toteutuminen... 85 7.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta...86 8. Tilinpäätöslaskelmat...92 8.1. Tuloslaskelma...92 8.2. Rahoituslaskelma...93 8.3. Tase...94 8.4. Konsernituloslaskelma... 96 8.5. Konsernin rahoituslaskelma...97 8.6. Konsernitase...98 9. Tilinpäätöksen liitetiedot...100 9.1.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät...100 9.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot...101 9.2.1. Toimintatuotot (ulk)...101 9.2.2. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista...101 9.2.3. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta... 102 9.2.4. Selvitys olennaisista muihin tuottoihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja muihin kuluihin sisältyvistä myyntitappioista...102 9.3. Tasetta koskevat liitetiedot...103 9.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 103 9.3.1.1. Pysyvät vastaavat ja muut pitkäaikaiset sijoitukset...103 9.3.1.2. Omistus muissa yhteisöissä...104 9.3.1.3. Saamiset...105 9.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot...106 9.3.2.1. Oma pääoma...106 9.3.2.2. Vieras pääoma...106 9.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...107 9.5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot...108 9.6. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot...109

3 9.6.1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet...109 9.6.2. Konsernin tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot...109 9.6.3. Konsernin tasetta koskevat liitetiedot...110 9.7. Laskennallisesti eriytetyn liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat...111 9.7.1. Jätevesilaitoksen tuloslaskelma...111 9.7.2. Jätevesilaitoksen tase...112 10. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 113 11. Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä... 114 Henkilöstökertomus 2010... 115 Kansi: Puolukkamäen päiväkoti, 2010, Timo Aitto-oja

4 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2010 Päättynyt vuosi 2010 antoi monessa mielessä uskoa tulevaisuuteen. Suomen talous kääntyi kasvuun vuoden 2010 aikana. Edellisen vuoden laskeva talouskehitys muuttui positiiviseksi ja kokonaistuotanto kasvoi n. 3 %. Työttömyys sen sijaan pysyi edellisen vuoden tasolla, sillä työttömyyden kasvu jatkui vielä alkuvuoden 2010 ajan ja vasta loppuvuonna työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi laskuun. Talouteen epävarmuutta toi valtion voimakas velkaantuminen. Epävarmuutta loi myös tiettyjen euro-maiden, Kreikan ja Irlannin, ajautuminen talousvaikeuksiin ja Yhdysvaltain heikon taloudellisen tilanteen jatkuminen. Kuntasektorilla vuosi 2010 oli selvästi parempi kuin edellinen vuosi. Kuntien tulot kasvoivat ja tulokset paranivat. Kuntien tulojen kasvu perustui suurelta osin siihen, että yli puolet kunnista korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2010. Kunnissa nostettiin myös kiinteistöveroprosentteja, sillä kiinteistöveron ala- ja ylärajojen nosto pakotti jotkut kunnat nostamaan kiinteistöverojaan tai antoi joillekin kunnille mahdollisuuden nostaa jo ennestään korkeita kiinteistöverojaan. Huolestuttavaa sen sijaan oli kuntien velkamäärän kasvu. Ennakkotiedon mukaan kuntien lainanotto vuonna 2010 oli yli 40 % suurempaa kuin vuonna 2009. Velkaantumisen kasvua selittää kuntien voimakas panostaminen investointeihin. Kuntien investoinnit kasvoivat yli 50 % verrattuna vuoteen 2009. Pyhännän kunnan toimintaympäristössä ei tapahtunut muutoksia vuoden 2010 aikana. Yhteistyötä jatkettiin tuttujen, jo vakiintuneiden yhteistyökumppaneitten kanssa eri sektoreilla. Uutena yhteistyömuotona mukaan tulee vuoden 2012 alusta maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka muodostavat Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva, Vaala ja Vihanti. Yhteistoiminta alueesta tehtiin päätös kunnanvaltuustossa marraskuussa 2010. Pyhännän kunnassa vuonna 2010 tehtiin merkittäviä päätöksiä. Alkuvuodesta kunta päätti rakentaa tuotantotilat Puumaster Oy:lle. Investointia edesauttoi se, että Haapaveden-Siikalatvan seutukunta ja sitä kautta Pyhännän kunta ovat rakennemuutosaluetta vuosien 2010-2011 ajan ja saavat näin korkeampaa tukea hankkeille. Investointihanke käynnistettiin helmikuussa, mutta investointitukipäätöksen viivästyminen aiheutti sen, että rakentaminen voitiin aloittaa vasta elokuun loppupuolella ja hallin lopullinen valmistuminen siirtyi vuoden 2011 tammikuulle. Toinen merkittävä ja myös vaikea päätös kunnassa oli Tavastkengän ala-asteen lakkauttaminen. Perusteellisen valmistelun ja monipuolisen keskustelun jälkeen kunnanvaltuusto päätti toukokuussa lakkauttaa Tavastkengän alaasteen lukuvuoden 2010-2011 alusta lukien. Myös Kiinteistö Oy Ukonojankartanon toteuttama Vainiontien asuntojen peruskorjaus vietiin läpi suunnitellusti. Taloudellisesti vuosi 2010 oli kunnan kannalta hyvä. Talousarviossa odotimme ylijäämää 105 000, mutta tulos oli selvästi parempi, n. 530 000. Odotettua parempi tulos syntyi, koska menot pysyivät hyvin kurissa. Erityisesti erikoissairaanhoidon toteutuma oli alhainen. Kunnan eri hallintoalat onnistuivat työssään hyvin, siitä kiitos heille. Myös tulopuoli toteutui ennakoidusti. Pyhännän yrityselämä selvisi vuodesta 2010 vähintään kohtuullisesti, osa jopa hyvin. Vaikka kunnan taloudellinen tilanne vuoden 2010 oli vakaa, myös huolestuttavia asioita menneen vuoden aikana oli. Väkiluvun väheneminen jatkui edelleen, toki hivenen pienempänä kuin vuonna 2009. Pyhännän väkiluku oli 17 asukasta vähemmän kuin vuoden alussa. Asukasmäärän väheneminen heikentää kunnan selviytymismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Toinen haasteellinen osa-alue Pyhännällä vuoden 2010 aikana oli perusterveydenhuollon palvelujen saanti. Kesällä terveysase-

5 malla tapahtui vesivahinko, joka aiheutti monenlaisia ongelmia terveyspalvelujen järjestämisessä. Vielä suuremmaksi ongelmaksi nousi lääkäripalvelujen saanti. Elokuun lopusta lähtien Pyhännän terveysasemalle ei ollut lääkärin ja sairaanhoitajan palveluja saatavana jatkuvasti, vaikka Pyhännän kunta ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi yrittivät kaikin keinoin saada terveyspalvelut toimivaksi Pyhännällä. Kiinteistö Oy Ukonojankartanon tilanne pysyi edelleen heikkona, sillä asuntoja oli jatkuvasti tyhjänä. Myös kunnan velkamäärän kääntyminen kasvuun aiheuttaa huolta. Mennyt vuosi ei ollut helppo Pyhännän päätöksentekijöille. Vaikeita ja raskaita päätöksiä jouduttiin tekemään, mutta yhteistyökykyä ja yhteistyöhalua ne eivät heikentäneet päätöksenteossa. Näin toimien selviämme myös tulevista vuosista. Vuosi 2010 oli kaiken kaikkiaan hyvä ja tuloksellinen. Eri tahojen, yrittäjien, luottamushenkilöiden, kunnan henkilöstön ja kuntalaisten, yhteistyöllä onnistuimme. Kiitokset siitä kaikille! Pyhännällä 18.3.2010 Jouko Nissinen kunnanjohtaja

6 Toimintakertomus 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleistä Sijainti ja alue Perustamisvuosi 1909 Väkiluku 1.1.2011 1632 Asukastiheys 2,0 as/km 2 Kunnall.vero/as. v. 2009 1928 Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Kansallinen aluetukiluokitus 1 EU tavoite 1-alue Etäisyydet lähimpiin keskuksiin Oulu 122 km Kajaani 76 km Iisalmi 77 km Kokkola 173 km Raahe 116 km Pyhäntä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun läänin eteläosassa kolmen maakunnan Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon yhtymäkohdassa. Naapurikuntia on kuusi idässä Kajaani, etelässä Vieremä ja Kiuruvesi, lännessä Pyhäjärvi, Kärsämäki ja pohjoisessa Siikalatva. Kunnan pinta-ala on 844,43 km 2, josta vesistöjä 34,10 km 2 ja maata 810,33 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on 103,9 km. Suurimmat järvet ovat Iso-Lamujärvi ja Pyhännänjärvi. Lisäksi kunnassa on useita pieniä järviä ja lampia. Kunnan kaakkoisosassa on 6000 ha:n kokoinen eräalue. Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita Pyhännän kunnassa on kahdeksan. Alueet suojellaan harjujensuojeluohjelman, soidensuojeluohjelman, lintuvesien suojeluohjelman, metsien suojeluohjelman sekä luonnonsuojelulain mukaisesti. Hallinnollinen asema Hallinnollisessa jaotuksessa Pyhäntä kuuluu seuraaviin alueisiin: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Oulun käräjäoikeus Limingan kihlakunta Kempeleen veropiiri, Pulkkilan verotoimisto Kansaneläkelaitos, Pulkkilan toimisto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto, Ylivieska Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

7 Väestö Väestön kehitys tarkasteluvuosi (1.1.) väkiluku muutos edelliseen 1990 2095 +405 2000 1958-137 2005 1820-138 2006 1834 +14 2007 1801-33 2008 1764-37 2009 1701-63 2010 1648-53 2011 1632-16 Väestön ikärakenne 31.12. Vuosi 0-14 v. % 15-64 v. % 64 v. - % Yht. % 2006 419 23,3 1122 62,3 260 14,4 1801 100 2007 393 22,3 1111 63,0 260 14,7 1764 100 2008 375 22,0 1068 62,8 258 15,2 1701 100 2009 357 21,7 1036 62,8 255 15,5 1648 100 2011 348 21,3 1016 62,3 268 16,4 1632 100

8 PYHÄNNÄN KUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS Tarkastuslautakunta Perusturvalautakunta Keskusvaalilautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Kunnanvaltuusto toimikaudella 2009-2012 Puheenjohtaja Mahosenaho Juhani, kenttäesimies, Keskusta, Kirkonkylä I varapuheenjohtaja Haataja Janne, tehdaspäällikkö, Keskusta, Tavastkenkä II varapuheenjohtaja Tissari Seppo, sosionomi, Keskusta, Kirkonkylä Jäsenet: Alakärppä Seija, perushoitaja, Kokoomus, Kirkonkylä Hiltunen Jouko, muurari, Vasemmisto, Kirkonkylä Ilves Mirva, lähihoitaja, Vasemmisto, Kirkonkylä Kamula Sami, kirvesmies, Keskusta, Lamujoki. 11.10.2010 saakka Karppinen Kauko, insinööri, Keskusta, Kirkonkylä Konola Matti, maanviljelijä, Keskusta, Tavastkenkä Korsulainen Terhi, lähihoitaja, Keskusta, Kirkonkylä Leiviskä Irma, lähihoitaja, Keskusta, Kirkonkylä Leiviskä Matti, opiskelija, Keskusta, Tavastkenkä Mikkonen Tiina, agrologi, Keskusta, Tavastkenkä, 30.8.2011 alkaen Nissinen Jouko, FM, Keskusta, Kirkonkylä, 30.8.2010 saakka Rimpeläinen Satu, terveydenhoitaja, Keskusta, Tavastkenkä Rönkä Marjatta, elintarviketyöntekijä, Keskusta, Viitamäki Svala Ilkka, kehityspäällikkö, Keskusta, Kirkonkylä, 11.10.2010 alkaen Esittelijänä kunnanjohtaja Jouko Nissinen Sihteerinä hallintosihteeri Helvi Luttinen Vuosille 2009-2012 valitussa valtuustossa on 15 valtuutettua. Valtuuston voimasuhteet: lkm ääniä % 2008 vaaleissa Suomen Keskusta 12 554 74,8 Kokoomus 1 82 11,1 Vasemmistoliitto 2 88 11,8 Vihreä Liitto - 17 2,3

9 Kunnanhallituksen kokoonpano toimikaudella 2009-2010 Puheenjohtaja Kotisaari Mirja, terveydenhoitaja, Keskusta, Kirkonkylä, 30.8.2010 alkaen (hoitanut tätä ennen puheenjohtajan tehtäviä varapuheenjohtajana) Jäsenet: Hiltunen Jouko, muurari, Vasemmisto, Kirkonkylä Konola Matti, maanviljelijä, Keskusta, Tavastkenkä, I vpj. 30.8.2010 alkaen (tätä ennen II vpj.) Kemppainen Juha-Pekka maanviljelijä, Tavastkenkä 15.2.2010 alkaen ja II vpj. 30.8.2010 alkaen Leiviskä Hilkka, maanviljelijä, Kokoomus, Tavastkenkä Luhtavaara Raimo, tuotantopäällikkö, Keskusta, Kirkonkylä, 15.2.2010 saakka Nissinen Jouko, FM, Keskusta, Kirkonkylä, 30.8.2010 saakka, ollut alkuvuoden estynyt hoitamasta tehtävää) Pahkala Lauri, rak.ins., Keskusta, kirkonkylä, 30.8.2010 alkaen Rissanen Anja, luokanopettaja, Keskusta, Tavastkenkä, 30.8.2010 alkaen Tahkola Liisa, Keskusta, Kirkonkylä, 30.8.2010 saakka Esittelijänä toimi kunnanjohtaja Jouko Nissinen ja sihteerinä toimi hallintosihteeri Helvi Luttinen. Kunnanhallituksen voimasuhteet: lkm % Suomen Keskusta 5 71,42 Kokoomus 1 14,29 Vasemmistoliitto 1 14,29 Keskusvaalilautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Mikko Kamula Varapuheenjohtaja Mikko Tahkola Jäsenet Eino Moisanen Susanna Hjulberg Vuokko Luttinen Tarkastuslautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Seppo Tissari Varapuheenjohtaja Jäsenet Marjatta Rönkä Markku Tikkanen Hillevi Sydänmetsä Perusturvalautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Veikko Heikkinen Varapuheenjohtaja Tiina Mikkonen Jäsenet Leena Heikkinen Raimo Hoikka Marja-Liisa Hiltunen Esittelijänä on toiminut va. sosiaalijohtaja Pilvi Härmä Sivistyslautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Eero Kivioja Varapuheenjohtaja Terhi Korsulainen Jäsenet Satu Rimpeläinen Sirpa Piippo Riitta Mahosenaho Matti Leiviskä Tuomas Tuuli Esittelijänä ovat toimineet rehtori Heikki Heikkinen ja rehtori Samuli Yrjänä

10 Teknisen lautakunnan kokoonpano: Puheenjohtaja Kauko Karppinen Varapuheenjohtaja Ilkka Svala Jäsenet Irma Leiviskä Sanna Leiviskä Jouko Hiltunen Esittelijänä toimi rakennustarkastaja Timo Aitto-oja. Pyhännän luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio uudistettiin vuoden 2009 alusta lukien. Kunnanvaltuuston jäsenmäärä muuttui 15 jäseneen ja kunnanhallituksen jäsenmäärä 7 jäseneen. Maaseutulautakunta lakkautettiin ja tehtävät siirtyivät kunnanhallitukselle. Sivistyslautakuntaan yhdistettiin koululautakunta ja kulttuurilautakunta. Tekniseen lautakuntaan yhdistettiin tekninen lautakunta ja valvontalautakunta. PYHÄNNÄN KUNNAN VIRASTO-ORGANISAATIO Konsernijohtaja/ hallinto-osaston päällikkö kunnanjohtaja Jouko Nissinen Vaalit Tilintarkastus Yleinen hallinto Muut palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Maaseudun kehittäminen Sivistysosaston päällikkö rehtori Heikki Heikkinen ja rehtori Samuli Yrjänä Hallinto ja koulutoimisto Peruskoulut Esiopetus Päivähoito Liikuntatoimi Raittiustoimi Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Kansalaisopisto Perusturvaosaston päällikkö sosiaalijohtaja Pilvi Härmä Hallinto ja sosiaalitoimisto Lasten ja nuorten tukitoimet Vanhusten laitos- ja asumispalvelut Kotipalvelut Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Terveyden- ja sairaanhoito Muu sosiaali- ja terveystoimi Teknisen osaston päällikkö rakennustark. Timo Aitto-oja Hallinto- ja tekninen toimisto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Maa- ja metsätilat ja ympäristönsuojelu Jätehuolto ja energiahuolto Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Hallinto ja rakennusvalvonta Palo ja pelastustoiminta

11 1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Suomen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 3,1 prosenttia. Eniten kysyntää kasvatti vuonna 2010 viennin volyymin lisääntyminen 5,1 prosenttia, tosin palvelujen vienti väheni selvästi. Kasvun taustalla oli myös kotimaisen kaupan elpyminen ja lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia ja erityisesti asuinrakennusinvestoinnit vauhdittuivat: niiden volyymi lisääntyi 22,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 1,0 prosenttia ja julkinen kulutus kasvoi 0,5 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 0,7 prosenttia. Varastot pienenivät. Tuonti väheni 4,6 prosenttia. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsauksen mukaan maailmantalouden elpyminen jatkuu ripeänä. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jonka talous kasvaa vajaa 10 prosenttia vuonna 2010 ja noin 9 prosenttia ensi vuonna. Nopean kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistä kysyntää, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa myös yksityinen kysyntä on vahvaa. Myös maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana, erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, vaikka kasvun nopea vaihe on ohi. Yhdysvaltain talous on toipunut varsin nopeasti. Talouden kasvu yltää vuonna 2010 3 prosentin ja ensi vuonna noin 2 prosentin vauhtiin. Euroalueella kasvu on vaimeaa ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti. Vuoden 2010 kasvuksi jää reilu puolitoista prosenttia ja ensi vuonna noin 2 prosenttia. Sen sijaan Saksan talous kasvaa vahvasti, vuonna 2010 vajaa 4 prosenttia ja ensi vuonna yli 2 prosenttia. Keskipitkällä aikavälillä julkisen talouden vakautustoimet piristävät euroalueen näkymiä, kun syntyy paremmin tilaa yksityisille investoinneille ja kun kotitaloudet rohkaistuvat kuluttamaan. Venäjän kasvu kiihtyy 6 prosenttiin vuonna 2010 ja hidastuu hieman keskipitkällä aikavälillä. Venäjän kasvua tukee öljyn korkealla pysyttelevä hintataso ja toistaiseksi alhainen kapasiteetin käyttöaste, joskin talouden jäykkyydet ja valtion ohjailu hidastavat kasvua keskipitkällä aikavälillä. Myös Ruotsin talous elpyy nopeasti; vuonna 2010 kasvua tulee yli 4 prosenttia ja ensi vuonna yli 3 prosenttia. Suomen julkisen talouden alijäämä syveni vuonna 2010 ja se uhkaa painua suuremmaksi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä 3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion talouden alijäämä painui vuonna 2010 lähes 6 prosenttiin suhteessa BKT:n. Valtiontalous on selvästi alijäämäinen vielä vuonna 2012 ja velanotto pysyy noin 8 mrd. euron suuruisena. Vuoden 2010 lopulla elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutuksen poistuttua inflaatio on kiihtynyt yli kahden prosentin. Syksyllä 2010 nopeinta hintojen nousua on mitattu elintarvikkeissa, asumisen kustannuksissa ja liikenteen polttoaineissa. Vuoden 2011 aikana inflaation odotetaan kiihtyvän 2,4-3,0 prosenttiin johtuen lähinnä veromuutoksista ja kansainvälisistä hintapaineista raaka-ainemarkkinoilla. Vuoden 2011 alussa voimaan tulee useita veromuutoksia, jotka nostavat hyödykkeiden hintoja joko suoraan tai välillisesti. Ansiotason ennustetaan kehittyvän varsin maltillisesti seuraavien kahden vuoden aikana. Korot nousevat hitaasti vuoden 2011 aikana sekä euroalueella että Yhdysvalloissa Seuraavassa on esitetty tietoja ja arvioita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien 2008-2010 tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen maaliskuussa 2011 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin tilastoihin. Vuosien 2011 ja 2012 koskevat ennusteet ovat valtiovarainministeriön laatimia. Muuttuja 2009* 2010** 2011** 2012** %- muutos Tuotanto (määrä) -8,2 3,1 3,6 2,7 Palkkasumma -1,2 1,9 4,5 4,1 Ansiotaso 4,0 2,6 2,8 3,2 Työllisyys(määrä) -2,9-0,4 1,8 0,9 Inflaatio 0,0 1,2 3,3 2,7 %-yksikköä Työttömyysaste 8,2 8,4 7,6 7,2 Verot/BKT 43,0 42,1 42,6 42,4 Julkiset menot/bkt 56,3 55,1 53,8 53,5 Rahoitusjäämä/BKT -2,9-2,8-0,9-0,7 Julkinen velka/bkt 43,8 48,4 50,1 51,3 Vaihtotase/BKT 3,0 3,1 2,2 2,1 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 2,1 10 vuoden korko, % 3,7 3,0 3,5 4,0

12 1.2.2. Pyhännän työllisyyden kehitys 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 Muutos 2009/2010 Työttömiä 91 88 62-26 Työttömyysaste, % 12,2 12,0 8,7-3,3 Alle 25-vuotiaat 16 19 8-11 Haapav-Siikalatv stk työttömyysaste,% 10,9 12,0 8,9-3,1 Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste,% 11,2 13,2 11,9-1,3 Koko maa työttömyysaste, % 8,8 11,3 10,3-1,0 (Työttömyysluvuissa ovat lomautetut mukana, TE-keskuksen tilasto) 1.2.3. Pohjois-Pohjanmaan talousalueen kehitys Väestön muutokset Koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa asukasluku kasvoi 5 896 henkilöllä eli 1,5 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan asukasluku vuoden vaihteessa oli 394 956. Haapaveden- Siikalatvan alueella asukasluku oli vuoden vaihteessa 15 228 ja asukasluvun laskua vuoden aikana seutukunnassa on tapahtunut 106 henkilöä eli 0,7 prosenttia (Haapavesi 26, Pyhäntä -14 ja Siikalatva 118). Koko maassa väestönkasvu oli 23 072 henkeä, eli 0,4 %. Suomen väkiluku 31.12.2010 oli 5 374.499 henkilöä. Asukaslukutiedot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja asukasmääristä 31.12.2010. Työttömyysaste Työttömyysaste Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2010 oli joulukuun lopussa 11,9 %. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa yhteensä 21 600 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 2 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys laski vuoden takaisesta lähes kaikissa ryhmissä, eniten teollisuuden, tieteellisen ja teknisen työn sekä terveydenhuolto- ja sosiaalityön aloilla. Avoimia työpaikkoja oli edellisvuotta enemmän neljässä ammattiryhmässä, eniten teollisuudessa. Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 3141, mikä on 438 vähemmän kuin vuosi sitten. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 5997, joista 55-59- vuotiaita oli 2460. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 4071 eli 20,8 % työttömistä työnhakijoista ilman lomautettuja. Koko maan pitkäaikaistyöttömien vastaava osuus oli Pohjois-Pohjanmaata korkeampi ollen 23,6 %. Haapaveden-Siikalatvan alueella työttömyysaste aleni 3,1 % edellisestä vuodesta. Pyhännällä työttömyysaste aleni 3,3 %. Keskimääräinen työttömyysaste seutukunnassa oli vuonna 2010 9,0 % ja Pyhännällä keskimäärin 8,6 %. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt seutukunnassa vuoden 2009 126 työttömästä vuoteen 2010 94 työttömään. Yli 50-vuotiaiden työttömien keskiarvo laski vuoden 2009 262 työttömästä 227 työttömään vuoteen 2010. Asuntotuotanto Pyhännällä valmistui vuoden 2010 aikana 1 omakotitalo ja rakennettiin 1 asuinrakennuksen laajennus. Korjausavustuskohteita oli yhteensä 4 ja lisäksi asuntoja peruskorjattiin yhteensä 30 kpl. 1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa tuli voimaan 1.4.2010. Laki määräsi luomaan yhteistoiminta-alueet maaseutuhallinnon järjestämiseksi 1.1.2013. Valtuusto hyväksyi Pyhännän kunnan kuulumaan yhteistoimintaalueeseen, johon kuuluvat Haapaveden kaupunki, Pyhännän, Siikalatvan, Vaalan ja Vihannin kunta. Siikalatvan kunta toimii vastuukuntana. Yhteistoimintaneuvotteluissa oli aluksi mukana myös Oulaisten kaupunki. Pyhännän kunta ostaa nykyisin maaseutuhallinnon palvelut Kiuruveden kaupungilta.

13 Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen aluekehityslakia vastaavaksi. Kunnanhallitus antoi lausunnon Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmasta v. 2030 ja maakuntaohjelmasta v.2011-2014 sekä maakuntaohjelmaan liittyvästä ympäristöselostuksesta. Kunnanhallitus hyväksyi Jokilaaksojen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Kansaneläkelaitoksen vakuutuspiirien yhdistämisen vuoden 2011 alusta lukien. Edellytyksenä on, että nykyiset toimipisteet säilyvät ja toimipisteiden henkilöstömäärä pidetään sillä tasolla, että toimipisteiden häiriötön toiminta voidaan taata. Pyhännän kunta päätti liittyä talous- ja velkaneuvonta palveluiden osalta Ylivieskan toimialueeseen 1.1.2011 lukien. Aikaisemmin palvelut ostettiin Kainuun maakunta-kuntayhtymältä. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi irtisanoi Pyhännän kunnan kanssa voimassa olleen työterveyshuollon sopimuksen ja uudeksi toimijaksi hyväksyttiin 1.1.2011 alkaen Jokilaaksojen Työterveys Oy. Kuntaan hyväksyttiin uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, joka tuli voimaan 1.1.2011 alkaen. Kunnan tytäryhtiöllä, Kiinteistö Oy Ukonojankartanolla oli vuonna 2010 meneillään Vainiontien vuokratalojen peruskorjaus. Kunta myönsi Yhtiölle 714.336 euron antolainan peruskorjaukseen. Laina on kertalyhenteinen 10 vuoden kuluttua ja siitä maksetaan korkoa puolivuosittain. Valtuusto hyväksyi Pyhännän kunnan osalta Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja sosiaali- ja terveysministeriön välille laaditun alkoholiohjelmaan 2008-2011 liittyvän kumppanuussopimuksen. Samoin hyväksyttiin Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2013. Hyväksyttiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän perustaminen, perustamissuunnitelma ja perussopimus. Uuteen koulutuskuntayhtymään kuuluvat Kalajokilaakson ja Siika-Pyhäjokialueen kunnat Raahen alueen jäätyä pois aikaisemmin suunnitellusta kokoonpanosta. Valtuusto hyväksyi kouluverkkoselvitystyöryhmän valmisteleman esityksen yhteen yhtenäiskouluun siirtymisestä 1.8.2010 alkaen. Hallinnollisesti yhteen yhtenäiskouluun siirtyminen tapahtuu 1.8.2011 alkaen. Tavastkengän koulu lakkautettiin 1.8.2010 alkaen ja koulun henkilökunta siirtyi Pyhännän koulukeskukseen vastaaviin tehtäviin. Yhtenäiskouluun siirtymiseen liittyy entisen ala-asteen ja yläasteen rehtorin virkojen yhdistäminen. Pyhännän perusopetuksen rehtorin virkaan kuluu myös sivistysosaston osastopäällikön tehtävät. Teknisen osaston osalta hyväksyttiin Leiviskänkankaan asemakaavamuutos, joka koski korttelia 202 tontteja 1,7,8 ja 9 sekä Mauste- ja Tuotetietä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan teollisuusalueen tonttien parempi käyttö ja tiemuutoksilla parannetaan tonttien liikennöitävyyttä. Patasuon asemakaavan muutos laitettiin vireille Iso-Lamujärven matkailutoiminnan ja virkistyskäytön edellytysten parantamiseksi. Metsähallituksen ja Pyhännän kunnan välinen vuokrasopimuksen jatko Ahvenjärven luontopolun maa-alueesta hyväksyttiin. Vuokra-aika alkoi 31.3.2010 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Vuoden 2010 huomattavimmaksi investoinniksi muodostui teollisuushallin rakentaminen Puumaster Oy:n käyttöön. Teollisuushallin bruttoalaksi muodostui 1513 m 2, ja nettoalaksi 1458 m 2, josta toimistotilojen osuus on 210 m 2, lämmin teollisuustila 996 m 2 ja kylmää varastotilaa 252 m 2. Lisäksi tehtiin erillinen 252 m 2 varastokatos. Piha-aluetta asfaltoitiin 6000 m 2. Teollisuushallin rakentamiseen varauduttiin lisätalousarviolla, jossa menomääräraha oli 1.247.130 ja avustuksen osuuden odotettiin olevan 433.695. Lopullisiksi nettokustannuksiksi muodostui n. 808.363,72. Avustusta ei ole vielä maksettu kunnalle. Muita investointeja olivat mm. terveyskeskuksen peruskorjaus 59.290,42, leikkikenttien varusteiden parantaminen 23.579,28 ja viemäriverkostojen rakentaminen 48. 621,13. Kunnan lainamäärää lisäsi Kiinteistö Oy Ukonojankartanolle annettu antolaina 600.000. Lainan lyhennykset olivat 448.054,48. Vuoden 2010 investointeja jouduttiin rahoittamaan lyhytaikaisella lainalla. Uuden lainan määrä selviää, kun päätöksen mukainen investointiavustus on maksettu kunnalle.

14 Vuoden 2011 kunnallisveron veroprosentti päätettiin pitää edellisen vuoden tasolla eli 19,75 %. Kiinteistöveroprosentteja tarkistettiin vuodelle 2010 ja ne päätettiin pitää samalla tasolla myös vuonna 2011. 1.4. Kunnan palkatun henkilöstön määrä 31.12.2010 HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Ilman työllistettyjä Hallinto-osasto 7-7 7 Perusturvaosasto 34 8 3 2 47 45 Sivistysosasto 51 3 7 61 61 Tekninen osasto 1 1 1 YHTEENSÄ 93 11 10 2 116 114 Henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty tämän toimintakertomuksen lopussa olevassa henkilöstökertomuksessa. 1.5 Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Riittävä ja kattava valvonta on edellytys kunnan toiminnan luotettavuudelle. Valvonnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että toiminta on järjestetty päätösten mukaisesti ja kunnalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Valvonta jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen valvontaan. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja Pyhännän kunnan hallintosäännön mukaisesti. Ulkoista valvontaa suorittavat myös kuntalaiset ja muut viranomaiset. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline ja siitä vastaa kunnanhallitus. Sisäisen valvonnan järjestäminen on toimivan johdon ja tilivelvollisten vastuulla. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminta on taloudellista, tuloksellista ja tavoitteet saavuttavaa. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että päätösten perusteena oleva tieto on luotettavaa, tarpeellista ja oikea-aikaista. Sisäisessä valvonnassa tarkastetaan, että lakeja, säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen on keskeinen sisäisen valvonnan kohdealue. Kuvaus sisäisen valvonnan järjestämisen arvioinnista Kunnan sisäisen valvonnan järjestämistä arvioidaan johtoryhmän kokouksissa ja osastopäälliköt ja muut tilivelvolliset arvioivat vastaavasti sisäisen valvonnan järjestämistä omassa toimintaympäristössään. Riskien kartoitusten ajantasaisuus ja kattavuus Toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä on arvioitu kunnan tasolla talousarviota laadittaessa ja merkittäviä investointipäätöksiä tehtäessä. Kunnan vakuutusten ajantasaisuus on tarkastettu päättyneen tilikauden aikana. Riskienhallintatyön järjestäminen, toteutus ja seuranta on pääosin kunkin toimialan vastuulla. Kunnan keskushallinto ja kunnanjohtaja seuraavat keskushallinnon ja myös muiden toimialojen riskienhallintaa. Kunnan varautumis- ja turvallisuussuunnitelmissa olevia kaikkia puutteita ei saatu korjattua päättyneen vuoden 2010 aikana. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella ei ollut resursseja ohjata kuntien varautumissuunnitelmien valmisteluja ja näin ollen työ jäi kesken. Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa päivitettiin marraskuussa 2010. Tunnistetut sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet 1. Sopimustoiminnan seuraaminen ja vaikuttaminen ostettujen palvelujen määrään, laatuun ja saatavuuteen. 2. Uuden kuntastrategian laatiminen selkeyttää tavoitteiden asettamista ja seurantaa. 3. Uuden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen käyttöönotto. 4. Raportoinnin kehittäminen.

15 Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. Kunnan velkamäärän kasvu heikentää kunnan tulevaisuuden näkymiä. 2. Merkittävä osa palveluista tuotetaan muualla kuin kunnan omassa organisaatiossa. 3. Asukasluvun väheneminen vaarantaa tiettyjen palvelujen saatavuuden kunnan sisällä. 4. Kuntakonserniin kuuluvan Kiinteistöyhtiö Ukonojankartano Oy:n taloudellinen tila heikentää myös kunnan taloutta. Suunnitellut kehittämistoimenpiteet 1. Kuntastrategian laatiminen. 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen käyttöönotto koko kuntakonsernissa. 3. Saatavien perinnän tehostaminen. 4. Vahinkotilanteisiin varautumista kehitetään edelleen Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen valvonta ei ole suorittanut tilikaudella sisäisen valvonnan tarkastusta Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Hoitotakuu toteutui erikoissairaanhoidossa alkuvuodesta kohtalaisesti, mutta loppuvuodesta tilanne parani, koska Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri joutui uhkasakon uhalla järjestämään hoitotakuun lain vaatimiin puitteisiin. Perusterveydenhuollossa hoitotakuun kanssa ei ollut puutteita, vaikka lääkäritilanne oli huono Pyhännällä loppuvuodesta. Toimeentulotuen myöntämisessä on pysytty säädetyissä määräajoissa. Kunnan hankinnat vuonna 2010 eivät aiheuttaneet valituksia markkinaoikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Pyhännän kunnan vaatimuksen hallintoriitaprosessissa, joka käynnistettiin kunnan toimesta 2008. Asia koski henkilön kotipaikkaa. Koska asialla on suuri merkitys Pyhännän kunnan sosiaalitoimen käyttömenoihin myös tulevaisuudessa, valitti kunta hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Tapauksen käsittely on edelleen kesken. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä varojen käyttö Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista kerrotaan toimintakertomuksessa. Suuruudeltaan merkittäviä määrärahaylityksiä ei ollut. Sopimustoiminta Pyhännän kunta ostaa merkittävän määrän sosiaali- ja terveystoimen palveluja. Suurimmat ostot tapahtuvat Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmeltä. Kunnan edustajat sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen asioita käsittelevässä Haapaveden perusturvalautakunnassa ja neuvottelukunnassa seuraavat näiden sektoreiden toimintaa. Palvelujen ostot muilla aloilla olivat edellisen vuoden tasolla. Pyhännän kunta hankkii edelleen ostopalvelusopimuksella kaikki maaseutuhallinnon palvelut Kiuruveden kaupungilta vuoden 2011 loppuun saakka. Kirjastonjohtajan palvelut kunta ostaa Haapaveden kaupungilta. Myös kiinteistönhoidon palvelut hankittiin edelleen ostopalveluna Pyhännän TeeHoo:lta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on kunnassa tyydyttävällä tasolla.

16 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja välituloksista laskettuja tunnuslukuja. Jäljempänä esitettävä tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut.

17 Tuloslaskelma ja tunnusluvut (ulk.) 2010 2009 Toimintatuotot 1 000 1 000 Myyntituotot 805 657 Maksutuotot 276 242 Tuet ja avustukset 84 46 Vuokratuotot 308 303 Muut toimintatuotot 44 101 Toimintakulut 1517 1349 Palkat ja palkkiot -3483-3428 Henkilösivukulut -953-958 Palvelujen ostot -4050-4020 Aineet,tarvikkeet ja tavarat -743-765 Avustukset -300-385 Vuokrat -86-102 Muut toimintakulut -22-29 -9637-9687 Toimintakate -8120-8338 Verotulot 4219 4278 Valtionosuudet 5354 5157 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 12 6 Muut rahoitustuotot 6 4 Korkokulut -73-94 -55-84 Vuosikate 1398 1014 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -396-383 Tilikauden tulos 1002 631 Poistoeron muutos 37 37 Varausten muutos -500 Tilikauden ylijäämä 539 668 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,7 % 13,9 % Vuosikate/Poistot, % 353,1 % 264,8 % Vuosikate, /asukas 856,4 614,9 Asukasmäärä 31.12. 1632 1649 Kaavat: Toimintatuotot/Toimintakulut, %= 100xToimintatuotot /(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön ) Vuosikate / Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot

18 Toimintakate Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus joka osoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verorahoituksella. Toimintakate on kunnassa aina merkkinen. Pyhännän kunnan toimintakate vuodelta 2010 on 8 120 476,76. Edellisvuoteen verrattuna toimintakate parani 217 397,63 eli 2,6 %. Vuoden 2010 toimintatuotot olivat 1 516 891,06. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 167 812,79 eli 12,4 %. Toimintatuottojen kasvu johtuu mm. myyntituottojen kasvusta. Myyntituotoista lisääntyivät mm. jätevesimaksut n. 29 600, kaukolämmön myyntitulot n. 12 870 ja myyntituotot kunnilta 102 000. Sotavammalain mukaiset korvaukset vähenivät 12 397. Maksutuotot kasvoivat 34 078, suurinta kasvu oli hoitopäivämaksuissa. Tukien ja avustusten tulot kasvoivat 37 425, mikä aiheutui työllistämistukien kasvusta n. 27 600 ja muista tuista ja avustuksista (valtio) 17 305, tähän kirjattiin mm. koululaisten kotikuntakorvaukset, joita saatiin valtionosuusuudistuksen vuoksi vuodesta 2010 lähtien 83 224, netto. Vuokratuotot kasvoivat vain hivenen johtuen muiden rakennusten vuokrien kohoamisesta. Muut toimintatuotot alenivat 57 036, tähän vaikuttivat käyttöomaisuuden myyntivoittokirjausten väheneminen, koska tontteja ei saatu myydyksi edellisen vuoden tapaan. Vuoden 2010 toimintakulut olivat 9 637 367,82. Toimintakulut alentuivat vuoteen 2009 verrattuna 49 584,84 eli 0,51 %. Palkat ja palkkiot kasvoivat n. 55 220, kasvua tapahtui lähinnä KVTES:n mukaisissa palkoissa, työllistettyjen palkoissa ja tilapäisten palkkakustannuksissa. Vähennystä tapahtui opettajien, vanhempain vapaan/sairasloman sijaisissa ja vuosiloman sijaisissa. Palvelujen ostot pysyivät vuoden 2009 tasolla n. 4 milj.. Palvelujen ostot alenivat edellisvuodesta asiakaspalvelujen ostoissa kuntayhteisöiltä eli sairaanhoitokustannusten osalta n. 232 100. Noususuunnassa olivat asiakaspalvelujen ostot kunnilta 27 170, asiakaspalvelujen ostot muilta 27 170, toimisto, pankki ja asiantuntijapalvelut n. 42 100, jätevedenpuhdistuspalvelut n. 33 000, rakennusten ja alueiden kunnossapito 95 600, koneiden ja laitteiden kunnossapito 18 390. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kustannukset olivat v. 2009 149 024,05 ja v. 2010 151 051,81 eli kustannukset kohosivat 2 027,76. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannusosuus oli vuonna 2009 1 376 500,30 ja vuonna 2010 1 120 918,10. Laskua oli erikoissairaanhoidon kustannuksissa 255 582,20. Pohois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitopäivien määrä Pyhännän osalta vähentyi vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna 514 pv eli 37,9 %. Terveyspalvelupiiri Helmen kustannukset projekteineen olivat vuonna 2009 1 179 863,93 ja vuonna 2010 1 193 923,19 eli nousua kustannuksissa oli 14 059,26. Aineet, tarvikkeet ja tavarat alenivat 22 000 eli 2,88 %. Lämmityskustannukset kohosivat 14 845 ja sähkön kustannukset jopa alenivat 2 829, mutta vesimaksut kohosivat. Avustukset alenivat 84 871,07. Alenemista oli etenkin toimeentulotuissa 12 194, omaishoidon tuessa 18 454 ja vammaisille annetuissa avustuksissa. Vuokramenot alenivat 15 352,39, vähenemistä tapahtui rakennusten ja huoneistojen vuokrissa - 15 922,68, As Oy Kirkkotiestä myytiin yksi huoneisto vuonna 2009 sekä koneiden ja laitteiden vuokrissa 2 584,12. Muut toimintakulut pienenivät vuodesta 2009 6.920,17. Vähennystä oli lähinnä muissa kuluissa, tähän vaikutti esim. kokouskahvien osto kunnan omalta työ- ja toimintakeskukselta. Toimintatuottojen eli maksurahoituksen prosenttiosuus toimintakuluista oli 15,7 %. Edellisvuonna prosenttiosuus oli 13,9 %. Verotulot Pyhännän kunnan tuloveroprosentti oli vuonna 2010 19,75 %. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,75 %. vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti oli 0,50 %, vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentti oli 1,10 % sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti oli 1,10 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti oli edelleen 0,00 %. Verotulot ylittivät talousarviomäärärahan 228 448,32. Verotulot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 59 944,03 eli 1,4 %. Verotulojen väheneminen johtui kunnallisveron voimakkaasta laskusta, 123 901,67, 3,5 %, tähän vaikutti väkimäärän aleneminen ja valtion päättämät verohelpotukset. Kunnallisveron määrä oli 3 451 985,87. Kuntien saaman yhteisöveron jako-osuus oli edelleen kymmenen prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla. Pyhännän kunnan saamat yhteisöverot kohosivat 30 565,75 eli 6,4 % ollen 505 725,75. Kiinteistöveroprosentteja nostettiin vuodelle 2010 n. 0,1 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöverot kasvoivat 33 391,89 eli 14,7 %.

19 Verotulot lajeittain 1000 2007 2008 2009 2010 Muutos % 2009-2010 Kunnallisvero 3443 3501 3576 3452-3,5 Yhteisövero 585 616 475 506 6,4 Kiinteistövero 203 217 227 261 14,7 Yhteensä 1000 4231 4334 4278 4219-1,4 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus muuttui ns yhden putken valtionosuudeksi. Käyttötalouden valtionosuuksia saatiin vuonna 2010 5 353 748. Valtionosuuksien yhteismäärä lisääntyi vuoteen 2009 verrattuna 196 686 eli 3,8 % Vuoden 2010 opetustoimen valtionosuuden ennakkoa jouduttiin palauttamaan ainoastaan 30 620 uuden valtionosuusjärjestelmän ansiosta, vähennys tuli Eha-oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. Valtionosuuteen tuli lisäksi muutamia pienehköjä tarkistuksia laskentaoikaisujen vuoksi. Talousarviomäärärahaan verrattuna valtionosuuksia saatiin 201 148 enemmän. Valtionosuudet tehtävittäin, 1000 2007 2008 2009 2010 Muutos -% 2009-2010 Yleinen valtionosuus 374 375 400 Sosiaali- ja terveystoimi 2604 2911 3276 Opetus- ja kulttuuritoimi 1588 1560 1481 Harkinnanvarainen valtionosuus Yhteensä 4566 4886 5157 5354 3,8 Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen kehitys 2005-2010 eur/as. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 72 140 310 367 615 1 398