Hyödyt asiakkaille. Miksi LivingSkills-työvälineen käyttöönotto kannattaa?

Samankaltaiset tiedostot
Kuntoutuspotentiaalia ei hyödynnetä

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

SOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1

KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma vuodeksi Tampere-Orivesi. Ikäihmisten palvelulinja. Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

Koko kunta ikääntyneen asialla

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Vanhus- ja vammaispalveluorganisaatio 2019

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

LASTENSUOJELUN VAIKUTTAVUUS näkyväksi toimintakykymittarilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019

Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Kuopio, asumisen päivät

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella

INNOVATIIVISET HANKINNAT JA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUS Kari Salovaara

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

Välittäjä hanke

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

TAVOITE TAVOITE Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

Sisäinen hanke/suunnitelma

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Johanna Sinkkonen & Tiina Palmu Järvenpään kaupunki

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Transkriptio:

Hyödyt asiakkaille Miksi LivingSkills-työvälineen käyttöönotto kannattaa?

Sote-haasteet Laitoshoito nielee resurssit Ilman toimintakyvyn arviointia ei osata sijoittaa ihmisiä oikeisiin palveluihin Työntekijän aika kuluu dokumentointiin Lakisääteiset velvoitteet ei toteudu Työmotivaatio laskee, kun ei voi tehdä sitä mitä rakastaa Mistä rahat? Mistä aika? Motivaatio muutokseen Säilytys vai kuntoutus? Oma osallisuus ei toteudu Tavoitteet määritellään ulkopuolelta Omaisia ja läheisiä ei kuulla Kuntoutumispotentiaalia ei hyödynnetä Toiminta on sattumanvaraista

LivingSkills on digitaalinen prosessityöväline, joka ratkaisee monta pulmaa Siirtää painopisteen avotyöhön Tuen tarpeiden tunnistaminen auttaa sijoittamaan ihmiset oikeisiin palveluihin Tarjoaa välineen vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavien palveluiden hankintaan Mistä rahat? Mistä aika? Aikaa säästyy Dialogisuus lisääntyy Dokumentointi osana asiakastyötä Lakisääteiset velvoitteet määräajoissa Työmotivaatio kasvaa Oman elämän päähenkilö Omien tavoitteiden määrittely Osallisuus vahvistuu Omaistakin kuullaan Motivaatio muutokseen Säilytys vai kuntoutus? Tunnistaa voimavarat ja kannustaa taitojen harjoitteluun Ohjaa suunnitelmalliseen toimintaan

ENNALTAEHKÄISYSSÄ SÄÄSTÄMINEN ON PÄIHDE-JA KALLISTA JA LYHYTNÄKÖISTÄ: MIELENTERVEYSPALVELUJEN KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN 1990-2014 KOTIPALVELUSSA Esim. kokovuorokautinen asumispalvelu maksaa lähes kaksi SÄÄSTETTIIN kertaa niin paljon kuin palvelu, jossa saa päivällä saman verran tukea, mutta jossa ei ole yöllä henkilöstöä Yhdellä psykiatrisella laitoshoitopäivällä saa 5 vrk ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, 9 vrk palveluasumisessa, 2 viikkoa tukiasumisessa, 23 vrk tuetussa asumisessa omassa kodissa LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET RÄJÄHTIVÄT 2006-2015 LASTENSUOJELUN MENOT HELSINGISSÄ 740 milj. SUOMI joka 10. lapsi lastensuojelun piirissä Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 6/2012; Sotkanet; Helsingin tila ja kehitys 2015

Huomattavat säästöt: Asiakkaiden sijoittaminen oikeaan palveluun Esim. kokovuorokautinen asumispalvelu maksaa 40 % enemmän kuin palvelu, jossa saa päivällä saman verran tukea, mutta jossa ei ole yöllä henkilöstöä Yhdellä psykiatrisella laitoshoitopäivällä saa 5 vrk ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, 9 vrk palveluasumisessa, 2 viikkoa tukiasumisessa, 23 vrk tuetussa asumisessa omassa kodissa 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Tampereella 2016 Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen asiakasmäärä asumisvrk kustannus Tuki- ja tuettu asuminen

Kuntoutumisesta tulevat säästöt Jokainen säästetty laitoshoitovuorokausi Tällä hetkellä laitoshoidon kustannukset ovat n. 50-80 % kaikista sosiaali- ja terveydenhuoltomenoista (esim. lastensuojelu, ikäihmisten palvelut, mielenterveyskuntoutus), vaikka vain 7-20 % asiakkaista on laitoshoidossa Ikäihmisten kuntoutuspotentiaali näkyväksi Ikäihmisten palveluissa maksetaan kuntoutuksen puutteen vuoksi vuosittain yli 0,5 miljardia euroa ylimääräisiä kustannuksia. Ikäihmisten kuntoutus on tuloksellista ja vaikuttavaa 1) Toimintakykyä arvioimalla saadaan kokonaiskuva kuntoutus- ja palvelutarpeesta 2) Tietoa käytetään kuntoutuksen apuvälineenä ja työvälineellä tehdään konkreettinen suunnitelma 3) LivingSkills- mittarit ovat tutkitusti luotettavia 4) Kuntoutus on vaikuttavaa 5) LivingSkills -työkalulla vaikutukset pystytään mittaamaan

Sosiaalityössä tarvitaan vaikuttavia, voimavaralähtöisiä ja osallistavia työvälineitä Sosiaalityön rooli on vahvistunut elämänhallinnan edistäjänä Painopiste siirtyy korjaavista erityispalveluista ennaltaehkäisevien palvelujen suuntaan Esim. vanhemmuuden taitojen vahvistaminen kannattaa: LivingSkills työvälineen käyttö maksaa vuodessa 30 /asiakas, mutta yksi huostaan otettu lapsi maksaa kunnalle 130 000 ja syrjäytynyt nuori 20 000 vuodessa

Aikaresurssit, palvelujen saatavuus ja työntekijän motivaatio Esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijät 90 % sosiaalityöntekijöistä pitää ehkäisevän lastensuojelun resursseja kunnissa riittämättöminä 70 % sosiaalityöntekijöistä tekee ylitöitä säännöllisesti 34 % lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä menee yli 30 % ja 53 % 10-30 % työajasta kirjaamiseen Palvelutarpeen arvioinneista 7 % ei saada tehtyä lakisääteisen määräajan puitteissa LivingSkills työvälineen käyttö säästää dokumentointiin käytettävää aikaa Painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn Toiminta tehostuu ja on tuloksellista Asiakkaan osallisuus lisääntyy, koska työvälinettä käytetään osana asiakastyötä kaikki kirjaaminen tehdään yhdessä asiakkaan kanssa Työntekijöiden työmotivaatio kasvaa Lastensuojelun työntekijät motivoituvat asiakkaistaan ja työstään. Tästä motivaatiosta pitäisi pitää hyvä huoli. Lähde: Olisiko jo tekojen aika?. Lastensuojelun asiakastyössä toimivien näkemyksiä lastensuojelun nykytilasta. Lastensuojelun Keskusliitto

Tulosperusteinen hankinta Julkisissa hankinnoissa halutaan yhä useammin tehdä hankintoja vaikuttavuus edellä Sosiaali- ja terveyspalveluiden vertailu on kuitenkin äärimmäisen haastava, koska asiakaskunnan heterogeenisuudesta johtuen yhteismitallisia mittareita ei voida käyttää vertailuperusteena LivingSkills mahdollistaa tuloksellisuuden arvioinnin suhteessa kunkin asiakkaan yksilöllisiin tavoitteisiin ja muuntaa tämän tiedon vertailukelpoiseen muotoon organisaatiotasolla

Loppuasiakkaan saamat hyödyt Työväline vahvistaa motivaatiota muutokseen Oma osallisuus, kuulluksi tuleminen ja omat tavoitteet Kiinnitetään huomiota vahvuuksiin: vahvistetaan voimavaroja Ongelmat nähdään taitopuutteina, taitoja voidaan harjoitella Myös omainen tulee kuulluksi Uusien taitojen oppiminen Kyky selviytyä itsenäisesti ja elää oman näköistä elämää paranee Elämänlaadun paraneminen

REFERENSSEJÄ Synnyttää rakentavaa vuoropuhelua Neutraali tapa ottaa vaikeat asiat esille Auttaa työntekijää reflektoimaan omaa toimintaansa Edistymistä on helppo arvioida konkreettisesti Vakuutuimme kysymysten konkreettisuudesta ja helposta vastaamisesta Keskipohjanmaan Sosiaalipsykiatrinen yhdistys Muotialan asuin- ja toimintakeskus Tampereen kaupungin ODA-ryhmä Keinoja asiakas sanoittaa usein itse. Hän tietää mikä auttaa itseä. Auttaa hahmottamaan omia vahvuuksia ja haasteita Onnistumisen kokemukset saavutuksista kannustavat eteenpäin LivingSkills työvälineet ovat erinomainen menetelmäperhe Työvälineen etu ovat yksilölliset suunnitelmat. Käyttäjä sitoutuu riittävän pieniin konkreettisiin tavoitteisiin. Pirkanmaan asumispalvelut Oy Kehittämispäällikkö Esa Nordling, THL Tanja Hirchovits-Gerz, THL/Sokra