Johanna Sinkkonen & Tiina Palmu Järvenpään kaupunki
|
|
- Ari-Pekka Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehittämistyön artikkeli 1/2016 Johanna Sinkkonen & Tiina Palmu Järvenpään kaupunki Intensiivisellä tuella kohti itsenäisempää asumista Miten ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi luotu intensiivinen toimintamalli vaikutti asiakkaan elämänlaatuun ja kaupungin kokonaistalouteen Järvenpäässä? Ikääntyneiden määrä kasvaa Järvenpäässä seuraavien 20 vuoden ajan tasaisesti. Tähän vastaamiseksi syntyi kaupungissa vahva halu löytää tulevaisuuteen suuntaava ja vaikuttava uusi toimintamalli, jolla voidaan vaikuttaa kuntalaisten toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilymiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Kehittämistyön visiona oli, että tehokkaalla, intensiivisellä ja oikea-aikaisella tuella voidaan kuntalaisen omaa osallisuutta, voimavaroja ja aktiivisuutta vahvistaa niin, että näköpiirissä olevien palvelujen tarve siirtyy, vähenee tai poistuu kokonaan. Vision toteuttamiseksi syntyi uusi voimavaralähtöinen intensiivisen tuen toimintamalli, joka tukee asiakasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti ja toimintakykyisesti hänen omassa elinympäristössään läheisverkostonsa turvin. Keskiössä oli asiakkaan oma osallisuus sekä verkoston vahva tuki, jota kaupungin järjestämät palvelut tukevat tarvittavilta osin. Vuoden mittainen suunnitelmallinen kehittämistyö nosti esiin asiakkaan oman motivaation merkityksen. Kun ongelmien ja puutteiden sijaan huomio kiinnitetään aidosti ikääntyneen ja hänen verkostojensa kykyihin, motivaatioon, osaamiseen, osallisuuteen ja toimijuuteen, on pohja asiakkaan voimaantumiselle ja toimintakyvyn lisääntymiselle syntynyt. Tällä uudella asiakkuuden näkökulmalla ja sitä tukevalla intensiivisellä toimintamallilla voitiin vaikuttaa merkittävällä tavalla sekä ikääntyneen elämänlaatuun että kaupungin kokonaistalouteen. Kehittämistyön taustaa Valtakunnallisena ikäpoliittisena linjauksena on tukea ja mahdollistaa ikääntyvien ja muiden tukea tarvitsevien asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Järvenpään väestösuunnitteen mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa kaupungissa seuraavien 20 vuoden ajan, voimistuen vuoden 2020 jälkeen. Tämä tarkoittaa, että erityisesti kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve lisääntyy merkittävästi tulevien vuosien aikana. Arvion mukaan yli 75-vuotiaiden määrä tulee kotihoidossa noin kolminkertaistumaan vuoteen 2035 mennessä. Myös tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve kasvaa niin, että vuonna 2033 palveluasumispaikkojen määrä 75-vuotiaiden osalta tulee kaksinkertaistumaan vuoden 2015 tilanteeseen nähden. Nämä palvelutarpeen kasvut tarkoittavat keskimäärin lähes 1 miljoonan euron lisämäärärahaa vuosittain Järvenpäässä siitäkin huolimatta, että Järvenpäässä ikääntyneiden palvelurakenne on Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositusten mukainen. Jotta tähän kasvavaan palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan kaupunkien taloudellisen resurssin ollessa rajallinen, luotiin Järvenpään kotona asumista tukevissa palveluissa uudenlaisen monialainen, asiakkaan voimavaroja ja omaan selviytymistä tukeva malli, jossa hänen verkostonsa ja läheisensä ovat aiempaa aktiivisemmassa roolissa. Kehittämistyön tavoite ja tarkoitus Kehittämistyön tavoitteena oli varmistaa asiakkaalle oikea-aikainen, varhainen ja vahvasti omatoimisuutta tukeva kohtaaminen, jossa toteutuu asiakkaan ja hänen läheisverkostonsa aito osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Tarkoitus oli, että asiakas voi jatkaa mahdollisimman omatoimisesti, toimintakykyisenä ja voimaantuneena asumista omassa kodissaan toimintakyvyn heikkenemisestä tai tuen tarpeen kasvamisesta riippumatta. Kehittämistyön taustalla oli visio siitä, että tehokkaalla, oikein kohdennetulla ja intensiivisellä määräaikaisella tuella voidaan ikääntyneen omaa toimintakykyä ja itsenäisyyttä
2 vahvistaa tietyissä asiakasryhmissä niin, että näköpiirissä olevien palvelujen tarve siirtyy, vähenee tai poistuu kokonaan. Kehittämistyön tavoitteena oli yhdessä henkilöstön kanssa löytää vastauksia sille, mitä tapahtuu, jos ongelmien sijaan huomio kiinnitetään ikääntyneen ja hänen verkostojensa kykyihin, motivaatioon, osaamiseen, osallisuuteen ja toimijuuteen melko passiivisen asiakkuuden ja palvelusaajan sijaan. Keskeisiä kehittämistyön kysymyksiä olivat: 1) Mitä tapahtuu, jos asiakkuutta tarkastellaan uudesta näkökulmasta? 2) Millä keinoilla ikääntyneen ja muun tukea tarvitsevan kuntalaisen palvelutarpeeseen voidaan vaikuttaa tuloksellisesti ja pitkäaikaisesti? 1. Asiakkuuden uusi näkökulma Uuden voimavaralähtöisen toimintamallin ideointi käynnistyi johtotiimin, esimiesten ja henkilöstön työpajoissa joulukuussa Työpajoissa käsiteltiin asiakkuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa, voimavaralähtöisen ajattelun perusteita sekä toimivia toimintamalleja Suomesta ja muualta maailmalta. Lisäksi THL toi ajantasaista tietoa ikääntyneiden tilasta ja palvelujen laadun kehittämistarpeista Järvenpään kaupungista ja valtakunnallisesti. Saadun laajan tiedon pohjalta luotiin pohjaideologia asiakkuuden uudeksi näkökulmaksi sekä voimavaralähtöisyyden merkityksestä asiakaskohtaamisessa ja palvelujen suunnittelussa. Perinteisesti palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi lähestyvät asiakasta palvelujen näkökulmasta. Arviointi keskittyy asiakkaan elämän puutteisiin ja ongelmiin, joihin voidaan palvelujen ja tuen avulla vastata. Uudessa näkökulmassa ongelmien ja Positiivinen tulevaisuuskuva luo pohjan ja synnyttää motivaation onnistuneelle kuntoutumiselle. palvelujen sijaan lähdetään liikkeelle asiakkaan omasta näkemyksestä omasta elämästään sekä hänen omasta motivaatiostaan ja tavoitteestaan, johon hän itse on valmis sitoutumaan. Asiakkaan kanssa keskustellaan hänen näkemyksestään omasta tulevaisuudestaan kysymyksellä: Missä näet itsesi (esimerkiksi) puolen vuoden päästä? ja Millaisia asioita tulisi tapahtua, että tähän pääseminen olisi mahdollista? Nämä ovat tärkeitä ja keskeisiä osia uudessa lähestymistavassa, jossa asiakkaan ääni tulee uudella tavalla esiin ja hänen tilanteeseensa nähdään positiivisen tulevaisuuskuvan kautta. Positiivinen kuva omasta tulevasta luo pohjan kuntoutumiselle sekä synnyttää motivaation omatoimisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseksi. Asiakas sitoutuu yhdessä laadittuun suunnitelmaan paremmin, kun hän on itse voinut piirtää oman elämänsä tulevaisuuskuvan omin sanoin. Keskeistä on myös, että omaiset ja läheiset kuulevat asiakkaan oman toiveen omasta elämästään ja tulevaisuudestaan. Tulevaisuuskuvan ja tavoitteen näkemisen jälkeen käydään yhdessä läpi kokonaisvaltaisesti asiakkaan voimavarat, joita hänellä on tämän tavoitteen ja tulevaisuuskuvan saavuttamiseksi. Tämän apuna käytetään erilaisia välineitä (RAItoimintakykyarvionti, voimavarakartta ja voimavarapiirakka) sekä sovitaan yhdessä, millaisin askelin hän etenee kohti tavoitetta ja millaisia asioita hän itse tekee tavoitteen saavuttamiseksi. Sen jälkeen keskustellaan läheisten, omaisten ja muun verkoston voimavaroista ja roolista tavoitteen toteutumiseksi. Näiden pohjalta lopuksi arvioidaan, millaista tukea asiakas tarvitsee intensiivisen jakson ajaksi intensiivitiimin kautta. 2. Uuden intensiivisen toimintamallin kehittäminen Asiakkuuden uudelleen tarkastelun taustalla oli ajatus siitä, että ikääntyneen palvelutarpeeseen voidaan vaikuttaa oikea-aikaisella ja asiakkaan itsenäisyyttä ja voimavaroja tukevalla toimintamallilla, jossa asiakas itse asettaa tavoitteensa ja sitoutuu uudella tavalla läheistensä kanssa kuntoutusprosessiin. Mikäli tämä onnistuu, johtaa se asiakkaan toimintakyvyn sekä voimavarojen ja aktiivisuuden vahvistumiseen niin, että näköpiirissä olevien palvelujen tarve siirtyy, vähenee tai poistuu kokonaan ja asiakkaan kokema elämänlaatu paranee. Lähtökohtana oli, että asiakas voi kohtaamisen ja sen kautta suunnitellun intensiivisen tukijakson jälkeen jatkaa asumista omassa kodissa mahdollisimman omatoimisesti, itsenäisesti, toimintakykyisenä ja voimaantuneena.
3 Keväällä 2015 ideoinnin ja suunnittelun jälkeen lähdettiin Järvenpäässä kokeilemaan uudenlaista intensiivistä, määräaikaista ja tehokasta palvelumallia, jossa jokaisella asiakkaalla on yksilöllinen polku ja henkilökohtaisesti asetetut tavoitteet. Keskeistä kehittämistyössä oli kohdentaa uusi intensiivinen palvelumalli oikealle asiakasryhmälle. Asiakassegmentoinnin kautta löydettiin neljä asiakasryhmää, joille uusi intensiivinen vahvasti tuettu määräaikainen tuki (noin 4 viikkoa) olisi hyödyllinen ja vaikuttava. Nämä ryhmät olivat (mukaillen Koivuniemi & Simonen 2010; Kekomäki 2010): 1) Pärjääjäasiakas: asiakkaalla melko pieni palvelutarve, mutta mikäli siihen ei vastata, asiakas tarvitsee kunnallista palvelua 2) Tukiasiakas: asiakkaan palvelutarve on moninainen ja -syinen eikä palvelutarpeen arvioinnissa saa kokonaiskäsitystä asiakkaan tilanteesta ja tarpeista 3) Yhteistyöasiakas: asiakkaan toimintakyky on äkillisesti muuttunut esim. kaatumisen tai yleistilan laskun vuoksi 4) Huolenpitoasiakas: asiakkaan kotona asuminen on vaarantumassa ja siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen on edessä. Intensiivisen toiminnan onnistumisen lähtökohtana oli monialaisen tiimin saumaton yhteistyö, jossa asiakasta tuetaan ja kannustetaan yksilöllisesti. Työryhmässä työskenteli intensiivitiimin tiimivastaava sairaanhoitaja sekä tiimin lähihoitajat sekä heidän tukenaan lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti sekä lukuisa joukko muiden alan ammattilaisia asiakkaan tarpeen mukaisesti (esim. muistikoordinaattori, muistihoitaja, ravitsemusterapeutti, optikko, hammaslääkäri). Intensiivitiimin toiminta käynnistyi huhtikuussa 2015 ja siihen sai hakea kiinnostuneet kotihoidon työntekijät. Tiimin jäseniä koulutettiin voimavaralähtöiseen ajatteluun ja asiakkuuden uuteen näkökulmaan pääasiallisesti sisäisillä koulutuksilla (kehittämistyölle perustetun ohjausryhmän jäsenet). Tiimi loi mallin uudesta asiakkuuden näkökulmasta, intensiivijakson kokonaisuudesta ja käytettävistä välineistä yhdessä ohjausryhmän kanssa. Voimavarakartoitus ja hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakkaat ohjautuivat tiimiin pääasiassa palveluohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin, erikoissairaanhoidon, akuuttiosaston ja päivystyksen kautta. Jakson alussa käytiin yhdessä asiakkaan kanssa tulevaisuuskeskustelu, jossa asiakas määritteli itse oman tavoitteensa. Tämän pohjalta kartoitettiin yhdessä asiakkaan ja hänen läheisverkostonsa kanssa asiakkaan voimavarat, tukiverkoston rooli ja voimavarat sekä jaksolle tuleva palvelutarve, joiden pohjalta laadittiin palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmasta ilmeni asiakkaan henkilökohtaiset voimavaralähtöiset tavoitteet, jokaisen toimijan roolit ja sovitut toimintatavat sekä jakson pituus (noin 4 viikkoa). Kaikkein keskeisin rooli oli asiakkaalla. Jakson aikana Jokaisen asiakkaan jakso oli yksilöllinen ja sen sisältö sekä toiminta suunniteltiin yhdessä asiakkaan kanssa. Jakson aikana asiakasta motivoitiin, tuettiin ja kannustettiin käyttämään omia voimavarojaan yhdessä tukiverkoston ja omaisten kanssa. Asiakkaan kanssa luotu tavoite pilkottiin pienempiin osiin, jotta edistyminen ja kuntoutuminen tulivat näkyväksi ja loivat uskoa tulevaan. Jakson aikana arvioitiin jatkuvasti yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteisiin pääsyä sekä toimintakyvyn edistymistä. Jokainen edistysaskel kirjattiin ylös. Yleensä jakson alussa käyntimäärät olivat suurempia ja pidempiä kuin jakson loppuvaiheessa, jolloin asiakkaan itsenäisyys ja omatoimisuus olivat vahvistuneet. Keskeistä intensiivisen toiminnan kannalta oli monialaisen tiimin yhteistoiminta asiakkaan tukena. Tiimin toiminta oli ympärivuorokautista yhteistyössä kaupungin kotihoidon kanssa. Jakson loppupuolella asiakkaan ja omaisten kanssa pidettiin verkostopalaveri. Palaverissa arvioitiin yhdessä, mitä jakson aikana oli tapahtunut, mistä asioista asiakas selviytyy jakson jälkeen itsenäisesti ja läheisten turvin sekä mihin asioihin asiakas mahdollisesti vielä tarvitsisi tukea. Palaverissa päätettiin jatkosuunnitelmasta asiakkaan kotona asumisen turvaamiseksi. Tulokset Intensiivitoiminta osoitti ensimmäisen vajaan vuoden toiminnan aikana (tarkastelujakso 8.4
4 ) jo merkittäviä tuloksia sekä asiakkaiden elämänlaadun että kaupungin kokonaistalouden näkökulmasta. Kaikkien jakson käyneiden asiakkaiden kohdalla tapahtui voimaantumista ja asiakkaan elämänlaadun kohentumista. Lisäksi intensiivitoiminnan taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittävät. 85 %:lla jakson käyneistä asiakkaista (47 asiakasta/55 asiakkaasta) palvelutarve väheni merkittävästi tai poistui kokonaan voimavarojen vahvistumisen ja asiakkaan toimintakyvyn tukemisen kautta. Näistä asiakkaista: * 36 % asiakkaan kotihoidon käyntimäärä väheni merkittävästi (keskimäärin 1,5 vuorokaudessa) * 43 % asiakkaan kunnallisen palvelun tarve poistui kokonaan * 21 % asiakkaan siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen siirtyi ja asiakas pystyi jatkamaan kotona asumista. Jakson käyneiden asiakkaiden palvelutarpeen kehitystä seurataan 3 kk, 6 kk ja 12 kk välein. Ensimmäiset tulokset palvelutarpeen muutoksesta saatiin vuoden 2016 alussa kolme kuukautta jakson päättymisen jälkeen, jolloin otanta alkoi olla riittävän suuri. Kun jakson päättymisestä oli kulunut kolme kuukautta, 74 %:lla asiakkaista palvelutarve oli edelleen jaksolla vähentyneellä tasolla, 21 %:lla palvelutarve oli edelleen vähentynyt ja 5 % kohdalla palvelutarve oli palannut samaan tilanteeseen, mikä se oli ennen jaksoa. Näiden 95 % (74 % + 21 %) osalta kaupungille syntynyt todellinen säästö oli pelkästään 3 kk ajalta vuonna 2015 yhteensä Yksittäisten asiakkaiden kohdalla säästö saattoi olla jopa 150 vuorokaudessa. Intensiivisen toiminnan vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti. Vuoden 2015 kokemukset osoittavat, että toiminnalla on erittäin merkittävät vaikutukset asiakkaan elämänlaatuun, mutta myös merkittävät taloudelliset vaikutukset kaupungin kokonaistaloudessa. Koska intensiivitoiminta on alkanut vasta huhtikuusta 2015 alkaen, on tulevien vuosille odotettavissa merkittävää säästöä ja vaikuttavuutta Kohdentamalla resursseja tehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan oikea-aikaisesti, saadaan aikaan merkittäviä tuloksia sekä asiakkaiden elämänlaatuun että kaupungin kokonaistalouteen. Keskeistä on tunnistaa asiakasryhmät, joille intensiivisellä palvelulla synnytetään vaikuttavuutta. koko sote-palvelujen kokonaistalouteen. Kehittämistyön kokeiluna syntyneen toimintamallin kokemusten perusteella voidaan todeta, että oikein kohdennetulla ja intensiivisellä toiminnalla saavutetaan merkittäviä tuloksia. Asiakkaan oma motivaatio ja kuva omasta tulevaisuudestaan ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneen kuntoutumisen ja toimintakyvyn parantumisen edellytyksiä. Asiakkaan omien voimavarojen löytäminen vaikeassakin elämäntilanteessa tukee aktiivisuutta ja omatoimisuutta sekä lisää halua selviytyä mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi kohdentamalla rajalliset resurssit oikeaaikaisesti, suunnitelmallisesti ja oikealle asiakasryhmälle, voidaan kokonaistaloudellisesti saada aikaan merkittäviä tuloksia sekä asiakkaiden elämänlaatuun että kaupungin kokonaistalouteen. Lopuksi Luodun toimintamallin ja sitä tukevien työvälineiden myötä asiakas nähdään osaavana, pystyvänä, aktiivisena toimijana, joka voimaantuu oikeaaikaisen ja riittävän tuen avulla. Hänellä on paljon voimavaroja, myös sellaisia, joita juuri sillä hetkellä hän ei näe. Oikealla ja riittävällä tuella hänen voimavaransa tulee näkyviksi, jossa lähtökohtana ovat hänen omat toiveensa ja motivaationsa suhteessa tulevaisuuteen. Kun näkökulma suunnataan ongelmien ja puutteiden sijaan ikääntyneen ja hänen verkostojensa kykyihin, motivaatioon, osaamiseen, osallisuuteen ja toimijuuteen, sitoutuu asiakas ja hänen läheisverkostonsa jaksoon vahvemmin ja sen vaikuttavuus kasvaa. Järvenpäässä uusi toimintamalli on vakiinnuttanut paikkansa osana palvelurakennetta. Uusi toiminta on vahvistanut kuntalaisten terveyttä, osallisuutta sekä ennaltaehkäissyt kotiin jäämistä ja syrjäytymistä. Toiminta tukee itsenäisyyttä, toimintakykyä sekä merkittävällä tavalla vähentää asiakkaan tarvitsemien palvelujen määrää. Näin se synnyttää säästöä palvelukustannuksissa, jotka voidaan kohdentaa vaikuttavaan ja laadukkaaseen palveluun ja hoitoon. Voimavaralähtöinen kotona asumisen malli on herättänyt myös erittäin laajaa mielenkiintoa kaupungin sisällä, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Malli on sellaisenaan tai kontekstiin muutettuna siirrettävissä kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon alueille.
5 Mallissa asiakkaan voimaantumisen, osallisuuden, aktiivisuuden ja toimijuuden vahvistamisen kautta voidaan kaikissa kaupunkimme yksiköissä, muissa kunnissa ja sote-palvelujen piirissä saada merkittäviä elämänlaadullisia ja taloudellisia vaikutuksia aikaan. Lisätietoja: Johanna Sinkkonen, koti- ja erityisasumisen johtaja Tiina Palmu, kotihoidon päällikkö
Voimavaralähtöinen kotihoito Intensiivijakso Tea Pillikko
Voimavaralähtöinen kotihoito Intensiivijakso Tea Pillikko 12.6.2017 Mitä tapahtuu, jos asiakkuutta tarkastellaan eri näkökulmasta? Mitkä ovat ne keinot, joilla ikääntyneen palvelutarpeeseen voidaan vaikuttaa
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotKOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä Eija Janhunen, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft
KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä 13.4.2018, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntouttava arviointijakso Tehostettu
LisätiedotTOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa
TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu
LisätiedotHyödyt asiakkaille. Miksi LivingSkills-työvälineen käyttöönotto kannattaa?
Hyödyt asiakkaille Miksi LivingSkills-työvälineen käyttöönotto kannattaa? Sote-haasteet Laitoshoito nielee resurssit Ilman toimintakyvyn arviointia ei osata sijoittaa ihmisiä oikeisiin palveluihin Työntekijän
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotAlueellinen kotikuntoutusmalli Uusimaa Gerometron seminaari kärkihankkeen puheenjohtaja Johanna Sinkkonen
Alueellinen kotikuntoutusmalli Uusimaa Gerometron seminaari kärkihankkeen puheenjohtaja Johanna Sinkkonen 6.6.2018 I & O: Uudenmaan kehittämiskärjet I&O-kärkihankkeessa (2016-2018) kehitetään iäkkäiden
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotKotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus
Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen
KOTIKUNTOUTUS Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen JÄMSÄN TERVEYS OY Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin perustama yhteisyritys 1.9.2015 Kotihoito:
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotRai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko
Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotProsessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3
LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008
LisätiedotKeskitetty palveluneuvonta ja palveluohjausyksikkö HELppi Seniori. Tavoitteet. Vanhusneuvosto Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari
Keskitetty palveluneuvonta ja palveluohjausyksikkö HELppi Seniori Tavoitteet Vanhusneuvosto 15.3.2017 Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari Yhteinen palveluneuvonta ja palveluohjaus miksi? Palveluneuvontaa
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotAnne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa
Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori 15.9.2017 Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa Etelä-Savo ja kotikuntoutus Maakunta on yksi nopeimmin ikääntyvistä Aikaisempi kotikuntoutustoiminta Tavoitteena
LisätiedotAnne-Mari Hakala ja Eija Janhunen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Työryhmät: alveluntarjonta ja sen kohdentuminen sekä Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Työpaja 3 Saarijärvi 4.4.2017 1 6.4.2017 Tehostettu
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotKotikuntoutustyöryhmä
Kotikuntoutustyöryhmä Työryhmä: Päivi Saukko pj., E-P:n sote palvelurakenne uudistus, Päivi lehtimäki,siht. Epshp, Linda Rantalainen, Kaksineuvoinen, Suvi Tuomi, Seinäjoki, Hannele Vakkuri, Kaksineuvoinen,
LisätiedotIkäihminen toimijana hanke
Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston
Lisätiedotsuomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1
Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotMAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA
Aila Pikkarainen, JAMK ja Anne Kaarnasaari, NHG / 6.9.2017 MAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA Päivän toimintatapa Aivot rakastavat tekemistä,
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Asiakassegmentointi Palveluiden tarjoaminen tarveperusteisesti on vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon edellytys.
LisätiedotKUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO 13.3.2018 Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi Kuntouttava arviointijakso Tarkoituksena asiakkaan toimintakyvyn
LisätiedotJärvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa
Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etunimi Sukunimi Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotKunnan vastuutyöntekijä
Kunnan vastuutyöntekijä t t Vanhuspalvelulain uusi keino iäkkään henkilön palvelujen turvaamiseksi Ikäihminen toimijana -hanke Lapissa Arja Honkakoski Kehittämispäällikkö, Poske Kunnan vastuutyöntekijä
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotVarsinais-Suomen alueen vastaukset
Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn
LisätiedotTehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen
Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Toimintaterapeutit Jenni Heinäharju ja Anne Ronkainen Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala / Toimintaterapiapalvelut Asiakkaan kuntoutumisen
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotKotihoito. Mervi Lehikoinen Sairaanhoitaja HelppiSeniori Idän asiakasohjaus
Kotihoito Mervi Lehikoinen Sairaanhoitaja HelppiSeniori Idän asiakasohjaus Kotihoidon tehtävänä on vanhusten, yli 18- vuotiaiden vammaisten, toipilaiden ja pitkäaikaissairaiden hoito ja palvelut niin,
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014
Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
LisätiedotKotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet
21.12.2018 Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet Sotela 18.12.2018 KOTIHOITO 21.12.2018 2 ATERIAPALVELU 21.12.2018 3 21.12.2018 4 KAUPPAPALVELU 21.12.2018 5 KULJETUSPALVELU
LisätiedotTiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotAkuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää
Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu 2017 Järvenpää 12.6.2017 Taustaa.. Tehostettu kotihoito organisoitiin Vantaalla uudelleen 1.1.2017 alkaen: kotisairaala ja kotihoidon yöhoito siirtyivät
LisätiedotLape-hankkeen tulokset
Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotKÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue
KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotSenioriKasteen loppuarviointi 08/2016
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA SÄÄNNÖLLISEN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET IKÄIHMISTEN PALVELUISSA ASIAKASOHJAUS
Liite 1/Petula 14.12.2017 83 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA SÄÄNNÖLLISEN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET IKÄIHMISTEN PALVELUISSA ASIAKASOHJAUS Asiakasohjaus toteutetaan Ikäkeskuksessa, jonka kautta kaikki uudet
LisätiedotValtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotMitä on palvelusuunnittelu?
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella
OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.
LisätiedotHyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala
Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala Espoon sairaala kotoa kotiin Ikääntyneiden kotona asumisen tukipalvelu Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden
LisätiedotSOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUT -PALVELUALUEEN ORGANISAATIORAKENNE JA TOIMIVALLAN EDELLEEN SIIRTYMINEN
1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksynyt 25.4.2018 SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUT -PALVELUALUEEN ORGANISAATIORAKENNE JA TOIMIVALLAN EDELLEEN SIIRTYMINEN 1 TARKOITUS Tällä dokumentilla määritellään
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotKESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA
KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA VISIO Keski-Suomi: Yhdessä uutta kohti Visio kuvastaa koko Keski-Suomen yhteistä tahtotilaa rakentaa tulevaisuudesta sellainen, että kaikilla maakunnan asukkailla on hyvä
LisätiedotUudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet
Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet Valmennusta ja tukea suunnittelusta toteutukseen asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan Paula Tapani, Validia Asuminen Mitä
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotTaho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille
En taho!! Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille Kehittämisprosessin monialaisuus Ajatus lähtenyt nuorisopsykiatrian käytännön tarpeesta Eksotella kokemusta liikkuvista palveluista Koulukieltäytyminen
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
Lisätiedot