Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

Transkriptio

1 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

2 SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain mukaisessa asumisessa Selvitys asiakkaan tuen ja palvelun tarpeesta ja arvio tarvittavasta palvelumuodosta sosiaaliasemilla, kotihoidossa, sairaaloissa, asumispalveluissa, vastaanottoyksiköissä, päihdehuollossa ym. Tuetun asumisen SAS-ryhmä -arviointipäällikkö astu/sosv -tukiasumisen päällikkö astu/sosv -johtava sosiaalityöntekijä astu/sosv -sosiaalityöntekijät astu/sosv Noin 1300 asiakastapausta/vuosi Mielenterveysasiakkaiden SASryhmä -arviointipäällikkö astu/sosv -psyk. Sairaalatoiminnan johtajalääkäri terke -kotihoidon apulaisylilääkäri terke Noin 250 asiakastapausta/vuosi Muiden alle 65-v asiakkaiden SASryhmä -arviointipäällikkö astu/sosv -kaupunginsairaalan lääkäri terke -vammaispalvelun johtava sosiaalityöntekijä sosv Noin 140 asiakastapausta /vuosi Asunnottomille tarkoitetut -tukiasuminen (sosv/astu) - tuettu ja tehostettu tuettu asuminen (ostot) Mielenterveysasiakkaiden -kuntouttava asuminen (terke,nks) -tukiasuminen (sosv/astu, Nks) -palveluasuminen (ostot) Monisairaiden asiakkaiden (fyysiset ja psyykkiset toimintarajoitteet, päihdeongelmat, muistisairaudet, neurologiset sairaudet) sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen (sosv /astu,ostot)

3 Mielenterveysasiakkaiden SAS-prosessi Asiakas Kotona, asumispalvelussa, sairaalassa, päihdehoidossa ym. Asiakkaan hoidosta ja tuesta vastaavat henkilöt (SAP-ryhmä) Selvitys, arviointi, palveluohjaus Moniammatillinen selvitys toimintakyvystä ja esitys tarvittavasta palvelumuodosta Palvelumuotoratkaisu SAS-ryhmä SAP-ryhmän selvityksen perusteella ratkaisu palvelumuodosta -kotihoito -tukiasuminen -kuntouttava asuminen -palveluasuminen Sijoitus SAS-sijoittajat -tuki- ja palveluasuminen (sosv) -kuntouttava asuminen (terke ja NKS) Sijoittaminen palvelumuotoratkaisun mukaiseen paikkaan Asuintai hoitopaikka Kotihoito, tukiasuminen, kuntouttava asuminen, palveluasuminen

4 Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut Kuntouttava asuminen 323 paikkaa (terveyskeskuksen järjestämisvastuu) Eri asteisesti tuetuista asumispalveluista muodostuva järjestelmä. Tavoitteena asukkaiden suunnitelmallinen valmentaminen selviytymään mahdollisimman itsenäisesti. Asumisaikana harjoitellaan arkielämän taitoja, sairauden ja sen oireiden hallintaa, vuorovaikutustaitoja ym. -Terveyskeskus 137 paikkaa (3 yksikköä), Niemikotisäätiö 186 paikkaa (10 yksikköä) Tukiasuminen 1045 paikkaa (sosiaaliviraston järjestämisvastuu) Asiakkaille, jotka tarvitsevat kuntouttavaa tai muuta tukea omatoimisen suoriutumisen onnistumiseksi itsenäisessä asumisessa Niemikotisäätiön jälleenvuokrausasunnot 1001 paikkaa, Oulunkylän asuintalo (sosv/astu) 44 paikkaa Palveluasuminen 520 paikkaa (sosiaaliviraston järjestämisvastuu) Asiakkaille, joiden toimintakyky on heikentynyt siten, etteivät he kuntoutustoimenpiteidenkään jälkeen selviydy omassa kodissaan kotihoidon turvin eivätkä tarvitse laitoshoitoa. Alla mainittu vain nykyiset puitesopimusyksiköt Tuettu palveluasuminen moniongelmaisille mielenterveysasiakkaille -Berttaksen palvelukoti (Mehiläinen/HCN-organisaatio) 22 paikkaa Tehostetusti tuettu palveluasuminen vaikeasti toimintarajoitteisille mielenterveysasiakkaille. Aina ympärivuorokautista - Lilinkotisäätiön palvelutalot: Mäkikoti, Sepänkoti, Viertokoti, Suutarinkoti, Koskikoti, Pekinkoti yhteensä 310 paikkaa, Alvila (Alvi ry) 22 paikkaa, Sarannekoti (Uudenmaan asumispalvelut) 20 paikkaa

5 Asumisen ja kuntoutumisen visio Psykiatrian avohoidon poliklinikka Kotihoito Vastaanotto työryhmä Avokuntoutus työryhmä Psyk. kotihoito Tehostetusti tuettu palveluasuminen Oma asunto Nks Jälleenvuokraus Sosv tukiasunnot Tuettu palveluasuminen Kuntouttava asuminen Psykiatriaosaston kuntoutuskodit Niemikotisäätiön kuntoutuskodit Kuntoutusosastot _ Sairaala

6 Asumisen ja kuntoutumisen visio Mielenterveyskuntoutujien asuminen järjestetään ensisijaisesti kuntoutujan omassa kodissa riittävien ja tarpeenmukaisesti joustavien tukipalvelujen varaan Nuoret sairaalapotilaat, joilla ei ole riittäviä selviytymistaitoja itsenäiseen asumiseen, ohjataan määräaikaiseen kuntouttavaan asumiseen Kuntouttavan asumisen piirissä sairaudentilansa vuoksi suurempaa erikoissairaanhoidon tukea tarvitsevat ohjataan terveyskeskuksen psykiatriaosaston kuntoutuskoteihin Pitkäaikaisesti erilaisia tukitoimia tarvitsevat ohjataan palveluasumiseen, joka on palvelukirjoltaan erilaistunut vastaamaan monentyyppisten potilasryhmien tarpeisiin Palveluasumiskuntoutuksen tavoitteellisuutta kehitetään niin, että itsenäisen selviytymisen kykyjen parantuessa useammat voivat siirtyä itsenäisempään asumiseen

7 Haasteet ja kehittämistarpeet Palvelurakenteen keventäminen ->kotihoidon kehittäminen ja tehostaminen ->itsenäistä selviytymistä tukevien tukitoimien lisääminen ja monipuolistaminen mm. päivä- ja työtoiminnot ->varhainen puuttuminen ->välimuotoisten asumispalvelujen kehittäminen ja lisääminen mm. kotihoidon ja palveluasumisen välimuoto ->palveluasumisessa kuntoutuvien siirtyminen itsenäisempään asumiseen Päihdeongelmien lisääntyminen ->päihdehuollon osaamisen vahvistaminen asumispalveluissa ->kaksoisdiagnoosiasiakkaiden asumispalvelujen kehittäminen Palvelujärjestelmien väliin jäävät asiakkaat mm. neuropsykiatriset asiakkaat (kehitysviivästymät, psyk. oireilu, moniongelmaisuus) ->kohdennetut asumispalvelut, joissa huomioidaan asiakkaiden erityistarpeet