TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Laajentumisen aikaa... 1 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS... 3 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat... 3 2.2 Koulutusyhteistyö... 4 2.3 Yhtymän jäsenkunnat... 5 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 2.5 Henkilöstötavoitteet... 7 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio... 7 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2015 2017... 8 3.1 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan... 8 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat... 8 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät... 9 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2015... 9 4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT... 11 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus... 11 4.2 Talousarvion sitovuus... 11 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut... 13 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut... 14 4.5 Talousarviovuoden 2015 sitovat määrärahat ja perustelut... 15 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN... 16 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä... 16 5.2 Kuntayhtymän johto... 17 5.3 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset... 19 5.4 Sastamalan oppilaitokset... 27 5.5 Mäntän seudun koulutuskeskus... 33 5.6 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto... 37 5.7 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus... 41 5.8 Kuntayhtymän hallintopalvelut... 44 5.9 Kehittämistoiminnat... 46 6 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2015 2017... 49 6.1 Toimitilat ja kiinteistöt... 49 6.2 Kalusto-, laite- ja muut hankinnat... 49 6.3 Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen... 49 Liite 1. Talousarvioasetelma 2015... 50 Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille 2015 2017... 53 Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 55
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Laajentumisen aikaa Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuusi toiminnan vuotta ovat olleet menestyksekkäät. Olemme monipuolinen ja laaja-alainen oppimista edistävä toimija, joka tarjoaa yksilön tavoitteiden ja oppimisedellytysten mukaisia sekä seutujen työelämän edellyttämiä osaamisen ja innovatiivisen yrittämisen opiskelumahdollisuuksia. Uskon, että tärkein päämäärämme, opetuksen tarjoaminen niin nuorille kuin aikuisille lähellä kotia, tulee jatkossakin toteutumaan. Tätä osaltaan vahvistaa Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän liittyminen 1.1.2014 alkaen Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Uudistuksessa toteutetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015 2018 on tehty uudistusta koskevat resursseihin liittyvät linjaukset. Uudistukset liittyvät myös hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011 2015 linjauksiin lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Toisen asteen koulutusta kehitetään siten, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen, joka luo edellytykset työllistymiseen ja vakaaseen työuraan tai jatko-opintoihin korkeakouluissa. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Osaamisen kehittämisen palvelurakenne tarjoaa myös jo työelämässä toimiville aikuisille mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen ja uralla etenemiseen. Toisen asteen koulutus, etenkin ammatillinen koulutus, kehittää työelämää ja parantaa yritysten ja julkisyhteisöjen valmiuksia toimintansa kehittämiseen. Tähän hallituksen tavoitteeseen me olemme vastanneet täydellisesti luomalla uuden laajan monialaisen koulutuskuntayhtymän, jonka koulutustarjonnassa ovat kaikki perinteiset ammattialat sekä kattava yleissivistävä koulutustarjonta. Olemme selvinneet ensimmäisistä askelista hyvin ja voimme jatkaa innostuneesti yhteisten toimintatapojen kehittämistä. Isot kiitokset Teille koko Sastamalan koulutuskuntayhtymän henkilöstö sekä luottamushenkilöt, me olemme tehneet sen yhdessä. Yhdessä olemme enemmän ja tätä kautta tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan laajentuneen Saskyn toiminta-alueella entistä kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin Hallituksen tekemien linjausten mukaisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen/tutkinnon osien sekä opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan siten, että maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja ~ 1 ~
tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena tukemaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Rahoitusjärjestelmän uudistamisluonnoksen mukaisesti nykyisenkaltaisesta yksikköhintarahoituksesta luovutaan ja tilalle tulee järjestelmä, joka jakaantuu kolmeen eri rahoituselementtiin: suorituksiin perustuva rahoitus, vaikuttavuuteen perustuva rahoitus sekä perusrahoitus. Uudessa hallitusohjelmassa on syytä edistää ja syventää yhteisesti tavoitetta luoda Suomesta maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Talousarviomme keskeisin tavoite myös vuonna 2015 tulee olemaan toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteensovittaminen kustannustehokkaasti. Uskomme, että yhdistymisestä aiheutuneet kulut kyetään kattamaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä hakemallamme harkinnanvaraisella yksikköhintakorotuksella vuosien 2014-2016 aikana. Talousarviossa 2015 emme ole ottaneet huomioon mahdollista tuloksellisuusrahoitusosuutta osana rahoitusta. Vuonna 2014 kuntayhtymämme sai tuloksellisuusrahoitusta n. 700.000 euroa. Kuntayhtymämme menestyy hyvin. Koulutuskuntayhtymän on jatkossakin toimittava aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja tarvittaessa oltava valmiina neuvottelemaan lähialueiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. Toimien aktiivisesti ja etupainotteisesti osoitamme valtiovallalle, että pystymme toteuttamaan isoja uudistuksia koko ammatillisen koulutuksen parhaaksi erityisesti opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Tulevalla kaudella jatkamme vahvasti kuntayhtymän laatutyön eteenpäin viemistä. Tavoitteenamme on kehittää vuoteen 2015 mennessä toimiva ja käytännön läheinen toimintajärjestelmä perustoimintojemme tueksi ja kehityksen varmistamiseksi OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Toisena panostuksen kohteena on kuntayhtymän kansainvälisyysstrategian luominen. Kuntayhtymän strategiassa vuosille 2014 2016 visiossamme todetaan tavoitteeksemme olla kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Yhteistyö on ollut tuloksellista opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Luotamme siihen, että pystymme yhä entisestään parantamaan työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä sekä saamme opetusta kehittäviä projekteja ja näin varmistamme kuntayhtymän kehittymisen oikean suuntaisena. Yritys- ja elinkeinoelämän edustajilta olemme saaneet positiivisen kannanoton valmistelussa olevalle 3D-tulostuksen EAKR-hankkeelle. Hankkeessa nähdään merkittävää potentiaalia mallivalmistukseen nopeuttaen tuotekehitysprosessia valmistuksessa. Hankkeen avulla vahvistamme teknologiateollisuuden toimialalla mahdollisuuksia tehdä rohkeasti uusia innovaatioita. Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja ~ 2 ~
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Valtioneuvosto hyväksyi 15.12.2011 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2012-2016. Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman päätavoitteet ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti. 16-18 -vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Opetusministeri teki kesäkuussa 2013 päätöksen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014-2016. Opiskelijapaikkoja vähennetään vuoteen 2016 mennessä valtakunnan tasolla 1950, mikä on noin 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 tasoon. Koulutuspaikkojen vähentäminen jäi huomattavasti pienemmäksi kuin alkuperäiset lausunnolla olleet ehdotukset. Koulutuspaikkojen vähentämisen supistuminen aiemmin suunnitellusta pienentää vastaavasti yksikköhintarahoitusta siten, että vuoden 2014 osalta vähennys on 1,5 % sekä 4,2 % vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2013 tasosta. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa. Tarjontaa lisätään myös ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa vähennetään merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkättelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Valtiovarainministeriön 3.4.2014 hyväksymän julkisen talouden suunnitelman mukaisesti toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan. Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtionrahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaavasti. Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus puolitetaan ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus lakkautetaan vuodesta 2015 lukien. Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion sekä ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtionrahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen sekä luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla. Suomen Ilmailuopiston sekä erikoisoppilaitosten järjestämän tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen rahoitus siirretään osaksi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta. Koulutusjärjestelmän toimintaa tehostetaan ja lisäksi vahvistetaan koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun ~ 3 ~
yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä saada koulutuksen vähentyvät voimavarat entistä vaikuttavampana ja tuottavampaan käyttöön. Lukiokoulutuksen sekä ammatillinen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Rahoitus maksettaisiin ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017. Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys, josta valtionosuuksien vähennyksenä on kehyksessä huomioitu 8 milj. euroa vuosina 2015 2016 ja 100,5 milj. euroa vuodesta 2017 alkaen. Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia sekä lukion ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevat lakiluonnokset on lähetetty lausuntokierrokselle. Hallituksen sivistyspoliittisen ministerityöryhmä on hyväksynyt lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rakenneuudistuksen suuntaviivat. Suuntaviivojen pohjalta valmisteltu järjestäjäverkkoa koskeva lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy 17.11.2014. Samoin lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva virkamiesesitys on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy 14.11.2014. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Uudistukset perustuvat hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan ja vuoden 2014 kehyspäätökseen. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Vahvan ehkäisevän syrjäytymistyön lisäksi koulutuskuntayhtymä on toteuttanut ennakoiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa aktiivisella koulutusalojen uudelleen suuntaamisella. Tätä työtä on edelleen jatkettava ja huolehdittava siitä, että pystymme vastaamaan entistä paremmin työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana Paras -hankkeen toimeenpanosuunnitelmaa Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä liitettiin osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää 1.1.2010 alkaen sekä Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 1.1.2009 alkaen. Vuoden 2014 alusta Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liittyi osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Tämän fuusion jälkeen koulutuskuntayhtymämme toimii maantieteellisesti laajalla alueella ja huolehtii koulutustehtävästään entistä monipuolisemmalla osaamisella. 2.2 Koulutusyhteistyö Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteensovittamista ja kurssitarjottimien laajentamista on jatkettava, koska nuorten ikäluokat pienenevät. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioitumisen myötä Pirkanmaan aikuislukiosta tuli osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Tulevien vuosien aikana on selvitettävä aikuislukion antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. kaksoistutkintojen järjestämisessä. Myös varsinaisen aikuislukiotoiminnan laajentaminen koko koulutuskuntayhtymän alueelle on nähtävä mahdollisuutena. Syksyllä 2014 on käynnistetty Pirkanmaan liiton toteuttamana selvitystyö toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Tavoitteena on kehittää toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja selvittää ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä ~ 4 ~
vapaan sivistystyön yhteistyömahdollisuuksia. Mukana selvityksessä ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä pitää pitkällä aikavälillä tärkeänä sitä, että pystymme vahvistamaan yhteistyötä myös korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Uskomme, että maakuntakorkeakoulun avulla pystymme mm. yhä edelleen kehittämään toimintaa, joka edesauttaa strategisten huippuosaamiskeskittymien saamista myös Pirkanmaan vahvoille reuna-alueille. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on 13 omistajakuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärät, opiskelijamäärät, peruspääomien määrät sekä suhteelliset omistusosuudet on esitetty yhteenvetona seuraavassa taulukossa: Jäsenkunta Asukasmäärä 31.12.2013 Opiskelijat 2014 k.m. Peruspääoma 1.1.2014 Omistus-% 1.1.2014 Huittinen 10 551 144 842 686,35 3,96 Hämeenkyrö 10 579 194 1 570 281,29 7,38 Ikaalinen 7 304 238 3 492 353,69 16,42 Juupajoki 2 040 24 222 700,14 1,05 Keuruu 10 309 71 662 601,66 3,12 Kihniö 2 108 9 395 389,16 1,86 Multia 1 779 2 93 479,08 0,44 Mänttä-Vilppula 10 910 243 2 133 522,36 10,03 Nokia 32 677 82 356 045,30 1,67 Parkano 6 841 52 1 698 068,66 7,99 Punkalaidun 3 174 50 372 541,61 1,75 Ruovesi 4 772 48 292 809,44 1,38 Sastamala 25 493 611 9 131 347,94 42,94 Kokemäki 7 769 56 136 306 1 824 21 263 826,68 100,00 ~ 5 ~
2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna 2015. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2014 ~ 6 ~
2.5 Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstöstrategia pohjautuu koulutuskuntayhtymän strategiaan ja sitä ohjaavat koulutuskuntayhtymän strategian mukaiset arvot. Henkilöstöstrategian mukaan koulutuskuntayhtymän henkilöstöpolitiikan tulee olla niin avointa ja läpinäkyvää, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Ammatillisuus ja vastuullisuus henkilöstöpolitiikassa näkyvät siinä, että toiminnassa korostuvat tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus, yhdessä tekeminen sekä toisten tekemän työn arvostus. Keskeiset toimenpiteet henkilöstöstrategian eri osa-alueilla vuonna 2015 ovat: 1. Johtaminen osana onnistunutta henkilöstöpolitiikkaa - aloitetaan säännölliset esimiestapaamiset - esimiesten koulutus - vuosittaiset kehityskeskustelut 2. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi - kuntayhtymän perehdytysoppaan laadinta - kuntayhtymän henkilöstöoppaan laadinta 3. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito - tulosaluekohtaiset koulutussuunnitelmat - omaehtoisen kouluttautumisen tukemisen periaatteiden hyväksyminen 4. Kannustava ja motivoiva palkkaus ja palkitseminen - palkkojen harmonisoinnin täytäntöönpanon ensimmäinen vuosi - TVA-järjestelmien yhtenäistäminen (OVTES) 5. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen - yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys - varhaisen puuttumisen mallien aktiivinen soveltaminen 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio ~ 7 ~
3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2015 2017 3.1 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupaan sekä arviointiin asiakkaiden sekä sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia on tehty yhteistyössä asiakkaiden (jäsenkuntien, opiskelijoiden sekä yritys- ja elinkeinoelämän), henkilöstön sekä muiden sidosryhmien kanssa. Strategiassa on kerrottu toimintamme perusteet, strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki tulosyksiköt ovat sitoutuneet toiminta-ajatukseemme, arvoihimme ja visioomme sekä tavoitteisiimme, jotka perustuvat kriittisiin menestystekijöihin. 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Sastamalan koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Laaja-alainen toimintamme edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Visio 2017 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen, opiskelijoita ja henkilöstöä innostava valtakunnallinen osaamisen edelläkävijä. Olemme kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Toimintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. ~ 8 ~
Arvot Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus ja vastuullisuus. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet yhteiskuntavastuun ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä keihäänkärjiksi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat asiakaslähtöinen toimintatapa, verkostoituminen sekä ennakointikyky. Asettamalla yhteiskuntavastuun toiseksi strategiseksi tavoitteekseen Sastamalan koulutuskuntayhtymä jatkaa aloittamaansa yhteiskuntavastuun toteuttamista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti syrjäytymistä ehkäistään opiskelijoiden tukitoimiin panostamalla, ennakoimalla ja koulutusaloja uudelleen suuntaamalla. Toisena tavoitteena on yhteinen toimintatapa, jolla taataan opiskelijoiden ja henkilöstön tasavertainen kohtelu ja hyvinvointi. Samalla selkeytetään ja tehostetaan laajenevan koulutuskuntayhtymän toimintaa. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2015 Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä asettaa toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät toimintaa ja päättävät tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tulosalueet ja -yksiköt ovat asettaneet määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi seuraavasti: ~ 9 ~
Määrätavoitteet Laatutavoitteet opiskelijamäärät, erityisopiskelijoiden määrä Prosessit keskeyttämisaste, läpäisyaste työkykypassien määrä Henkilöstötavoitteet Taloudellisuustavoitteet opettajien kelpoisuusmittari, osaamisen kehittämismittari, työelämäyhteydet yksikköhintarahoitus/opiskelija, käyttömenot/opiskelija Tuloksellisuusmittareiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana ja lopulliset mittaritiedot lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. ~ 10 ~
4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen määräytyy pääasiassa yksikköhinnan perusteella. Vuoden 2015 yksikköhintoja on valtion säästötoimenpiteiden yhteydessä pienennetty 1,25 prosentilla vuoden 2014 tasosta. Talousarvio on laadittu 3000 opiskelijan mukaisesti. Vuosille 2016 ja 2017 yksikköhinnan on ennakoitu pysyvän vuoden 2015 tasolla. Rahoituslain muutoksen vaikutuksia valtionrahoitukseen vuonna 2017 on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Mahdollisesti saatavaa harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta ja tuloksellisuusrahaa ei ole huomioitu talousarviossa. Yksikköhintarahoitus, joka saadaan ei-täyden korvauksen periaatteella, on siirretty tililuettelomallisuosituksen mukaisesti myyntituotoista tukiin ja avustuksiin vuodesta 2014 alkaen. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hinnat määräytyvät myös yksikköhintaperusteisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 151 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 250 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärä on 273. Palkkamenoissa talousarviossa on varauduttu Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,29 prosentin, Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,3 prosentin ja Opetusalan virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,4 prosentin korotukseen vuonna 2015. Kuntayhtymätasoisissa laskelmissa näkyy vertailutietona yhdistettynä Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän tilinpäätöstiedot vuodelta 2013. 4.2 Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymäkokoukseen nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti: Kuntayhtymän johto, Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset, Sastamalan oppilaitokset, Mäntän seudun koulutuskeskus, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Yhtymäkokous hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 -tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 -tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. ~ 11 ~
Investointimenojen osalta yhtymäkokous vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen sekä kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Yhtymäkokous vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yhtymäkokous päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. ~ 12 ~
4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma, (ulk/sis) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 t TS 2017 t Toimintatuotot Myyntituotot 38 509 151 32 932 715 32 617 661 32 618 32 618 Maksutuotot 846 804 801 410 343 781 344 344 Tuet ja avustukset 4 293 333 6 403 594 6 959 543 6 959 6 959 Vuokratuotot 845 277 630 480 423 600 424 424 Muut tuotot 206 973 34 900 41 950 42 42 Toimintatuotot yhteensä 44 701 537 40 803 099 40 386 535 40 387 40 387 Valmistevarastojen muutos 168 547 20 900-218 300-218 -218 Valmistus omaan käyttöön 2 142 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -25 957 312-25 488 968-24 326 762-24 327-24 327 Palvelujen ostot -7 742 932-7 144 181-7 294 591-7 295-7 295 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 816 187-5 489 730-6 011 149-6 011-6 011 Avustukset -145 899-80 650-129 850-130 -130 Vuokrakulut -914 258-1 337 900-1 365 942-1 366-1 366 Muut kulut -1 397 552-488 487-538 952-539 -539 Toimintakulut yhteensä -41 974 140-40 029 916-39 667 246-39 668-39 668 Toimintakate 2 898 086 794 083 500 989 501 501 Korkotuotot 10 976 15 000 8 000 8 8 Korkokulut -192 896-187 850-190 000-215 -350 Muut rahoitustuotot/-kulut 7 308 0-2 400-2 -2 Rahoitustuotot/-kulut netto -174 612-172 850-184 400-209 -344 Vuosikate 2 723 474 621 233 316 589 292 157 Suunnitelmapoistot -2 882 827-3 068 450-2 450 474-2 463-2 603 Tilikauden tulos -159 353-2 447 217-2 133 885-2 171-2 446 Poistoeron muutos -249 488 201 276 238 875 239 239 Varausten muutos 644 357 0 0 0 0 Rahastojen muutos 0 72 000 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 235 517-2 173 941-1 895 010-1 932-2 207 Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa 2015 2017 kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintakateprosentti 6,5 % 1,9 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % Vuosikateprosentti 19,8 % 10,9 % 9,0 % 4,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh. 6755 4581 2686 754-1453 ~ 13 ~
4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Taloussuunnitelmavuosien rahoituslaskelmassa on budjetoitu 11 milj. lainanotto suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TA 2015 TS 2016 t TS 2017 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 316 589 292 157 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -920 600-2 151-6 670 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 Investointien myyntivoitot/-tappiot Toiminnan ja investointien nettorahavirta -604 011-1 859-6 513 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 000 000 2 500 7 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -703 700-871 -1 371 Lyhytaikaisten lainojen muutos Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys -27 400-27 -27 Oman pääoman muutokset Rahoituksen nettorahavirta 268 900 1 602 6 102 Rahavarojen muutos -335 111-257 -411 Rahavarat 31.12. 3 864 889 3 608 3 198 Rahavarat 1.1. 4 200 000 3 865 3 608 Rahoituslaskelman tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei tule talousarvio- ja suunnitelmavuosina riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Rahoituslaskelman tunnusluvut TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lainanhoitokate 0,6 0,5 0,3 Kassan riittävyys, pv 34,2 30,7 24,3 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 14 ~
4.5 Talousarviovuoden 2015 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2015 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään hallituksen ja yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2015 on laadittu oppilaitosmuotoisen perusopetuksen osalta 3055 opiskelijan mukaan. Tämä on yhtä suuri kuin OKM:n vahvistaman järjestämisluvan mukainen opiskelijaresurssi. Yksikköhintarahoitus on kuitenkin tuottoihin laskettu 3 000 opiskelijan mukaan. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan 10 000. ~ 15 ~
5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET TA2014 TA2015 Opiskelijoita 3 121 3 055 Näistä erityisopiskelijoita 344 338 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 3 089 2 995 eronnut 260 258 keskeyttämisaste 8,4 8,6 Läpäisyaste aloittaneet 1 339 1 239 valmistuneet 1 006 889 läpäisyaste 75,1 71,8 Suoritettujen Tyky-passien lkm 305 310 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm 208 212 kelpoisia 184 188 kelpoisuusaste 88,7 88,7 Kehittämismittari koulutusmenot 70 650 68 100 henkilöstömenot 16 163 924 15 784 722 kehittämismittari 0,4 0,4 Työelämäyhteydet opettajien lkm 28 0 työpäivien lkm 600 0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija 9 589 9 714 Käyttömenot/opiskelija 9 441 9 421 (ei poistoja) ~ 16 ~
5.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta koulutus- ja kehittämisyksiköiden käyttöön. Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto ~ 17 ~
Kuntayhtymän johdon tuloslaskelmat yksiköittäin 2015 2017 (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2015 TS 2016 t TS 2017 t Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -138 750-139 -139 Vuosikate -138 750-139 -139 Poistot 0 0 0 Tilikauden tulos -138 750-139 -139 Tilikauden yli-/alijäämä -138 750-139 -139 Kuntayhtymäjohto Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -302 820-303 -303 Vuosikate -302 820-303 -303 Poistot 0 0 0 Tilikauden tulos -302 820-303 -303 Tilikauden yli-/alijäämä -302 820-303 -303 Yhteensä Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -441 570-442 -442 Toimintakate/-jäämä -441 570-442 -442 Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate -441 570-442 -442 Poistot Tilikauden tulos -441 570-442 -442 Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä -441 570-442 -442 Laskennalliset erät (vyörytyserät) 441 570 Tulos vyörytyserien jälkeen 0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 18 ~