TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 Kv 15.12.2014

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 2 Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION 2015 JA SUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINNAN YLEISPERUSTELUT... 4 1.1. KUNTALAIN 365/1995, 65 (29.6.2006/578) TALOUSSÄÄNNÖKSET... 4 1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT... 4 1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys... 4 1.2.2. Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät... 6 1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö... 8 1.2.4. Konserni... 9 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2013 2016... 11 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA... 13 1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET... 14 1.5.1. Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus... 14 1.5.1.1. Johdanto ja yleisperustelut... 14 1.5.1.2. Käyttötalousosa... 14 1.5.1.3. Investointiosa... 17 1.5.1.4. Tuloslaskelmaosa... 17 1.5.1.5. Rahoitusosa... 17 1.5.1.6. Liikelaitoksen käsittely... 17 1.5.2. Taloussuunnitelmavuodet 2016-2017... 17 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN... 18 1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto... 18 1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala... 19 1.6.3. Perusturvan toimiala... 19 1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala... 20 1.6.5. Ympäristötoimen toimiala... 21 1.6.6. Tekninen toimiala... 22 2. KÄYTTÖTALOUSOSA... 25 2.1. VAALITOIMINTA... 25 2.2. TARKASTUSTOIMINTA... 25 2.3. KUNNAN JOHTO KUNNANVALTUUSTO JA HALLITUS... 26 2.4. KESKUSHALLINTO... 27 2.5. MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA... 34 2.6. PERUSTURVAN TOIMIALA... 36 2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA... 49 2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA... 69 2.9. TEKNINEN TOIMIALA... 72 3. INVESTOINTIOSA... 86 4. TULOSLASKELMAOSA... 90

3 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta 5. RAHOITUSLASKELMAOSA... 100

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 4 1. TALOUSARVION 2015 JA SUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINNAN YLEISPERUSTELUT 1.1. KUNTALAIN 365/1995, 65 (29.6.2006/578) TALOUSSÄÄNNÖKSET Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia (jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi). Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanneennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna. Yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan.

5 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014-2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna 2015. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Energialaitosten ja satamien yhtiöittämiset vaikuttavat kuntatalouden menoennusteeseen erityisesti vuonna 2015, jolloin noin 2000 henkeä siirtyy hallinnollisesti kuntataloustilastojen ulkopuolelle. Karkean arvion mukaan kuntien palkkasumma pienenee muutoksen seurauksena noin 125 milj. eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin. Liikelaitosten yhtiöittämisvelvoitteen ohella kunnallisten ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on pienentänyt kuntatalouden menoja jo vuodesta 2013 lähtien. Kun vuonna 2012 kuntien tai kuntayhtymien ammattikorkeakouluja oli kymmenisen kappaletta, niin tänä vuonna niitä on jäljellä enää kolme. Vuonna 2014 kuntien palkkasumman arvioidaan vähentyvän ammattikorkeasektorilla tapahtuneiden muutosten myötä noin 130 milj. eurolla. Vuonna 2015 toteutettava ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus poistaa viimeisetkin ammattikorkeakoulut kuntataloudesta, minkä seurauksena kuntien palkkamenot pienenevät kumulatiivisesti noin 190 milj. eurolla. Yhteensä yhtiöittämiset pienentävät kuntien palkkasummaennustetta siten, että muutosprosentti putoaa kuluvana vuonna -0,4 prosenttiin ja ensi vuonna palkkasumman arvioidaan pysyvän ennallaan. Ilman yhtiöittämisistä aiheutuvaa vähennystä palkkasumma kasvaisi molempina vuosina 0,61prosenttia. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason

1000 1000 Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 6 nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. (Kuntatalous 3/2014) 1.2.2. Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät Joroisten kunnan taloudellinen tilanne kuvastuu seuraavista kaavioista. Kunta on ajautunut käyttötalouden osalta pysyväisluonteiseen alijäämätalouteen. Talouden vakauttamiseksi tehdyt toimenpiteet eivät todennäköisesti riitä, eikä veronkorotuksilta voida tulevinakaan vuosina välttyä. Talouden tilaa kuvaavat seuraavat kaaviot: 0,00 Toimintakate 2008-2015 -5 000,00-10 000,00-15 000,00-20 000,00-25 000,00-30 000,00 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Sarja1-21 856,8-23 235,3-24 336,0-25 863,7-25 473,5-26 763,5-27 936,4-28 514,3 2 500,00 Vuosikate 2008-2017 2 000,00 1 500,00 1 000,00 500,00 0,00-500,00 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Sarja1 2 260,6 1 519,8 1 181,4 237,72 674,03 1 203,9 274,84-3,59 336,29 839,64

Akselin otsikko 1000 7 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta Verotulot 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan tulovero 12 700 13 087 13 111 14 205 14 500 14 393 14 603 14 876 Yhteisövero 1 057 1 151 816 937 986 1 102 975 1 042 Kiinteistövero 680 687 703 813 1 003 1 137 1 137 1 137 Yhteensä 14 437 14 925 14 630 15 955 16 489 16 632 16 715 17 055 Verotulot on arvioitu verotuloennustekehikon mukaan. 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000-2 000 0 Valtionosuudet TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Peruspalvelujen vo 8 951 9 063 9 400 9 534 9 322 8 920 8 920 8 920 Verotuloihin perustuva vo-tasaus 2 379 2 454 2 161 2 517 2 527 3 027 3 027 3 027 Järjestelmämuutoksen tasaus -48-48 -48-48 -48-428 -163 0 Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t -601-692 -755-780 -741-612 -612-612 Harkinnanvarainen vo-korotus -5-5 -5 Muut vo:een tehtävät vähennykset/lisäykset 445 507 932 940 1 055 1 094 1 094 1 094 Yhteensä 11 121 11 279 11 685 12 163 12 115 12 001 12 266 12 429 Ongelmallista on, että tulopohja kapenee. Verotulot pysyvät varsin matalan kasvun tasolla ja valtionosuuksien taso alenee. Väestökehitys osoittaa edelleen varsin synkkiä lukuja sekä Joroisten kunnan että seudun osalta. Työttömyysaste on asettunut yli kymmenen prosentin tasolle. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen olisi tässä tilanteessa tärkeää. Koko seudun kannalta kaikkein merkittävintä on saada investointeja alueelle ja yritystoimintaan tulevaisuudenuskoa. Kunnan tärkeimmät kehittämishankkeet liittyvät Kartano Golf Oy:n ympäristön ja sen läheisyyteen tehdyn asemakaavan toteuttamiseen. Myös Joroisten pääristeysaseman kehittäminen ja sen alueelle tehtävät investoinnit ovat välttämättömiä. Valtuusto hyväksyi kunnalle uuden elinkeinostrategian kokouksessaan 11.11.2013 ja sen mukaisia varsin monialaisia toimia on käynnistettävä kunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 8 1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Luottamushenkilöorganisaatio

9 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta Henkilöstöorganisaatio 1.2.4. Konserni Konsernin kaikki osat sitoutuvat kunnanvaltuuston asettaman strategian toteuttamiseen käytettävissään olevin keinoin. Kiinteistöosakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt toteuttavat mahdollisimman maltillista vastike- ja vuokrapolitiikkaa samalla, kun niiden tulee tarjota tasoltaan kilpailukykyistä ja hyvän palvelun asumista. Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus Tytäryhteisöt As Oy Pikalle Joroinen 87,20 % 87,20 % As Oy Maavesi Joroinen 76,19 % 76,19 % As Oy Tuomaalanhovi Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Honkaura Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Joroisten Kunnantalo Joroinen 80,78 % 80,78 % As Oy Paavalinkivi Joroinen 61,85 % Kuntayhtymät Etelä-Savon Shp ky Mikkeli 4,94 % 4,94 % Etelä-Savon Maakuntaliitto ky Mikkeli 3,39 % 3,39 % Itä-Suomen Päihdehuollon ky Mäntyharju 0,74 % 0,74 % Keski-Savon jätehuollon liikelaitosky Varkaus 11,40 % 11,40 % Vaalijalan ky Pieksämäki 1,24 % 1,24 % Osakkuusyhteisöt As Oy Joronrinne Joroinen 28,90 % 28,90 %

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 10 Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija Asuntojen vuokrausaste vähintään 95 % Markkinointi, asuntojen kunto Asuntojen vuokrausaste Isännöitsijä Kiinteistöpäällikkö Vähintään puolessa kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöissä toteutetaan rakennusten kuntokartoitukset. Ohjelman hyväksyminen Toteutuneet kuntokartoitukset edelliset Erääntyneiden saatavien määrä alenee. Tehokkaat perintätoimet Erääntyneet saatavat 2015 vs. 2014 Isännöitsijä Laskentayksikkö

11 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2013 2016 Joroisten kunnan visio: Swingaava Savon Pariisi Joroisten päästrategia Joroisten kunta tavoittelee vähintään 50 000 asukkaan laajaa ja elinvoimaista Keski-Savon kuntaa aikaisintaan vuoden 2017 alusta, jossa Joroisten alueella on toimivat lähipalvelut ja vahvistuva elinkeinoelämä ja terve väestö. Keski-Savon kunta kuuluu KYS:n erityisvastuualueeseen ja järjestää itse laajat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos Keski-Savon kunta ei toteudu yli 50 000 asukkaan yhteisönä, niin Joroinen jatkaa toistaiseksi itsenäisenä ja hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa Pohjois-Savon SOTEalueeseen (tai Etelä-Savon) yhdessä Varkauden ja alueen muiden kuntien kanssa ja varmistaa, että alueen terveyskeskus saa uudessa toimintamallissa riittävän vahvan aseman. Mahdollisia liitoskumppaneita harkitaan erikseen myöhemmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraten. Varmistaakseen itsenäisen toiminnan valtuusto sitoutuu tasapainottamaan kunnan talouden valtuustokauden aikana niin, että kriisikunnan kriteerit eivät toteudu missään vaiheessa.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 12 Strategiaan liittyvät menestysaluekohtaiset päämäärät Talous tasapainoinen talous lainakatto max 3000 /as tulovero max 20,50 %, kiinteistöveroa lisää max 100 000 /v investoinnit suunnataan tuottaviin kohteisiin omaisuuden realisointi ja kohdistaminen elinvoimaa tuottaviin päämääriin palvelutason/verkkojen huolellinen tarkastelu ja sopeuttaminen terveeseen kysyntään Elinvoima positiivisen sosiaalisen pääoman kehittäminen golfalueen ja liikunta- sekä luontomatkailun kehittäminen VT 5 risteysalueen ja VT 5 lentoasema yritysalueen kehittäminen kunnan markkinointitoimien lisääminen yritystoiminnan edellytysten luominen mm. maankäytön ja kunnallistekniikan keinoin sekä yritystoiminnan muu tukeminen ja avustaminen maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Hyvinvointi ja palvelut hyvin toimivat lähipalvelut turvattu kunnassa hyvinvointikertomus on osa kuntasuunnittelua turvallinen arki viihtyisässä ympäristössä hyvinvointia tukevat ja lisäävät palvelut turvataan yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa lapsiystävällisyydestä tunnettu kunta hoidonporrastus toimii saumattomasti yhteistyön hyödyntäminen kuntien kesken sähköisen päätöksenteon ja palveluiden kehittäminen Ympäristö keskeiset puisto- ja viheralueet hyvin hoidettuja harrastuspaikat hyvässä kunnossa vesistöjen tilaa parannettu ja vesialueita yhdistetty jätevesijärjestelmät kehittyneet hyvälaatuinen pohjavesi on turvattu maa-ainesten ottaminen on suunnitelmallista ilman pohjavesi-, ympäristö- ja maisemahaittoja

13 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta Henkilöstöstrategia Joroisten kunnan henkilöstöstrategiassa noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja: Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun. Palvelurakenteen muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin. Henkilöstön eläköityminen otetaan huomioon ja laaditaan suunnitelma, jossa eläköityminen tai henkilöstön omaehtoinen irtisanoutuminen käytetään hyväksi etukäteen suunnitellun työnkierron sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avuin. Työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kokee, että työnantaja tarvitsee hänen osaamistaan ja työpanostaan. Työnantajan toimintaa ohjaa kaikille yhteiset toimintatavat. Henkilöstöä kohdellaan yhdenvertaisesti. Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville kunnan Intranettiin. Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollon yhteistyössä. Työterveyshuollolla ja työsuojelutoiminnalla on tärkeä rooli kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyssä. Varhaisen tuen mallin avulla tuetaan henkilöstön työssä jaksamista ja ohjataan jo ilmenneiden terveydellisten ongelmien käsittelyyn ja ratkaisuun. Työhyvinvointiin liittyy tärkeänä asiana esimiehen ja alaisten välinen vuorovaikutus, jota toteutetaan esimerkiksi toimistopalavereissa ja säännöllisesti pidettävissä kehityskeskusteluissa. 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA Strategiset tavoitteet: 1. Valtuuston laatima strategia vuosille 2013-2016 päivitetään, toiminnan painopisteet määritellään ja päivitetyn strategian mukaiset toimintalinjat käynnistetään osana kunnan toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. 2. Vuoden 2015 talousarvio toteutuu vähintään suunnitellun mukaisena ja että kunnan talous saadaan tasapainoiseksi suunnitelmakauden 2016-2018 aikana. Palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat osaltaan tasapainoittamaan kunnan taloutta aktiivisella oman toimintansa kehittämisellä. Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotemääriä. Lisäksi palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua Talouden tasapainottamisohjelma päivitetään talousarviosuunnittelun yhteydessä ja toteutetaan osana kunnan toimintojen tasapainottamista. 3. Joroisten Energialaitoksen myynnistä saataville rahoille laaditaan kunnan strategiaa tukeva suunnitelma niiden tuottavasta ja kuntalaisia palvelevasta käytöstä. 4. Joroisten kunta toimii aktiivisena sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain uudistukseen liittyvässä edunvalvontatyössä ja osallistuu Joroisten kunnan kannalta merkittäviin alueellisiin toimenpiteisiin, joilla tähdätään uuden sote-järjestelmän mukaisten tuotantoalueiden muodostamiseen. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Talousarviossa ei pysytä eikä taloutta tasapainottavia toiminnallisia muutoksia saada tehtyä. Yhteistä strategista linjaa kunnan toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ei löydetä. Energialaitoksen myynnistä saatavia rahoja ei pystytä sijoittamaan tuottavasti ja kuntalaisia palvelevasti. Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadinnassa ja tavoiteasetannassa tulee huomioida päivitettävän kuntastrategian tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 14 1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET 1.5.1. Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus 1.5.1.1. Johdanto ja yleisperustelut Yleisperustelut sisältävät taloussuunnitelmien yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista tarkasteltuna. Kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja -suunnitelman keskeisiä perusteita. Kuntastrategia esitetään alussa. Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään koottuna kohdassa 1.6. ja tarkemmin sitovuustasoittain kunkin sitovan tason käyttötalousosan alussa. Palvelusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti yksikön toiminta ja se on johdettu kuntastrategiasta. Suunnitelmat konkretisoivat ja tarkentavat kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja niissä kuvataan, millä toimenpiteillä kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso pyritään turvaamaan. Yleisperusteluissa on asetettu myös konsernijohtoa ja tytäryhteisöedustajia koskevat tavoitteet. 1.5.1.2. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Käyttötalouden budjetointikäytäntö määräytyy tehtäväkohtaisesti rahoitustavan perusteella. Budjettirahoitteiset tehtävät rahoitetaan valtuuston myöntämin määrärahoin, jolloin varojen lähteenä ovat verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet tms. yleiskatteinen rahoitus, jota ei ole kohdennettu määrätyn tehtävän rahoittamiseen. Kohderahoitteisten tehtävien menot rahoitetaan tehtävän tulorahoituksella (myyntija maksutuotot, avustukset, tuet ja korvaukset). Kohderahoitusta sovelletaan liikelaitoksissa, muissa taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksilöissä. Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla 03-06 ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla palvelusuunnitelma, vastuuhenkilö, sitovat tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja tuloarviot (kirjanpidosta) sekä perustelut ja tunnusluvut. Talousarviossa on tuotteistettuja ja tuotteistamattomia toimintoja. Informatiivisena, erillisenä osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset. Vastuuhenkilö: Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Tavoitteiden asettaminen: Tavoitteita asetetaan 2 3 kappaletta ja niiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden

15 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta tulee olla johdettuja valtuuston asettamista tavoitteista, strategioista ja kriittisille menestysalueille asetetuista päämääristä sekä mahdollisista toimenpiteistä, joilla niihin päästään. Toiminnasta riippuen kunkin sitovan tason kohdalla esitetään kunnan strategiaa tukeva strateginen tai toiminnallinen tavoite, keinot ja toimenpiteet, joilla siihen pyritään sekä mittarit ja vastaava viranhaltija. Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Selvitykset ym. perustelut Perusteluita sisällytetään talousarvioon erityisen olennaisesta päättäjille kerrottavasta informaatiosta. Perusteluissa selvitetään palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä sekä tehdään selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä. Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Tuotteistamaton toiminta Tuotteistamaton toiminta on toimintaa, jota ei ole voitu tuotteistaa tai jota ei ole tuotteistettu erityisestä syystä. Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Tuotteistettu toiminta Talousarvion liitteessä esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät, tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus ja lyhyet, tuotteen sisältöä kuvaavat tuotekuvaukset. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (svkorvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain entiseen tapaan. Toteutuneet tuotemäärät raportoidaan kolmannesvuosittain erillisenä. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja. Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat. Talousarvion valmistelussa on otettu huomioon seuraavat laadintaohjeet: Menot Talousarviovalmistelussa otetaan huomioon vakauttamissuunnitelmassa vuodelle 2015 hyväksytyt säästötoimet. Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso 1.3.2014 31.12.2015 on 22 kuukautta. Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja on korotettu 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan 1.7.2015 lukien. Sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana keskimäärin 1,2 %. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 16 Joroisten kunnan talousarvioon 2015 palveluksessa olevan henkilöstön palkkojen nousuksi arvioidaan 0,2 % heinäkuun 2014 palkkatasosta. Kokonaispalkkasumma ei saa nousta v. 2014 tasosta. Vakauttamisohjelmassa päätetyt henkilöstösäästöt on huomioitava vähennyksenä nykyiseen palkkasummaan. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 17,05 % KuEL-palkoista (Kuntien Eläkevakuutuksen yleiskirje 1/2014) ja se budjetoidaan tehtäville KuEL-palkkojen suhteessa tilille 4100. Työnantajan VaELeläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on 21,6 % ja se budjetoidaan tilille 4110. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 5,80 % (sairausvakuutusmaksu 2,15 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % ja muut 0,70 % Kuntataloustiedote 1/2014) palkkasummasta ja se voidaan budjetoida yhteissummana tilille 4150. KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle kustannuspaikalle 1324 Jakamattomat eläkemenot (laskelma/luettelo kirjanpitoyksiköltä). Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään erikseen tarvittaessa. Joroisten kunta on ns. keskisuuri työnantaja VARHE-maksun määräytymisen osalta. VARHE-maksu muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta. Yhteisvastuulliseen VARHE-maksun osaan varataan määräraha, joka on 0,81 % KuEL-palkkasummasta ja se budjetoidaan yksiköittäin tilille 4105. (Em. ohjetta ei noudateta sote-yhteistoiminnan alaisten yksiköiden ta-laadinnassa). Eläkemenoon perustuva VARHE-maksu budjetoidaan tilille 4106 kertomalla vuoden 2014 ennakkomaksun määrä kertoimella 1,02. KuEL-eläkemenoperusteinen maksu budjetoidaan tilille 4101 kertomalla vuodelta 2014 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 0,97. Kirjanpitoyksikkö toimittaa laskelmat/luettelot toimintayksiköille, myös sote-yhteistoiminnan alaisille yksiköille, otettavaksi talousarviovalmistelussa huomioon. Keski-Savon sote-yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että sopijapuolet laskuttavat oman ko. toimintonsa varhaiseläkemenoperusteisen sekä eläkemenoperusteisen maksun isäntäkunnalta. Tämä tulee valmistelussa ottaa huomioon ja varata em. eläkemaksuihin määrärahat. Yleiskustannukset Vuoden 2015 talousarvioon ei lasketa erillistä toimialan yleiskustannusta, vaan hallinnon, toimistohenkilöstön ja lautakunnan kustannukset jaetaan suoraan yksiköille erikseen sovittavalla perusteella. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki yksiköille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. Tulot Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta. Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä.

17 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta 1.5.1.3. Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Hankekohtaisissa tavoitemäärityksissä selvitetään onko kyse uus-, laajennus- vai korvausinvestoinnista. Lisäksi selvitetään tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketason määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2015 2016 hankkeet. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointien alaraja on 10.000 euroa. Kunnossapitotyöt on budjetoitu käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen kuuluvat investointiosaan. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Joroisten kunta on arvioinut rakentamisinvestointimenot myös sosiaali- ja terveystoimen toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista sosiaali- ja terveystoimelle vastaa Varkauden kaupunki. 1.5.1.4. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta ja vesihuoltolaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoituvat em. laskelmia laadittaessa. 1.5.1.5. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. 1.5.1.6. Liikelaitoksen käsittely Joroisten kunta on 8.9.2014 kunnanvaltuuston päätöksellä myynyt Joroisten Energialaitoksen Savon Voima Oyj:lle ja Savon Voima Verkko Oy:lle. Kauppa toteutunee vuoden 2014 aikana. Kokonaistalouslaskelmat tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 sisältävät liikelaitoksen erät, talousarvio 2015 ei. 1.5.2. Taloussuunnitelmavuodet 2016-2017 Taloussuunnitelma käsittää vuodet 2015-2017. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman 2016 2017. Taloussuunnitelmavuosien 2016-2017 määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa. Suunnitelmavuosien käyttötalouden arvioidaan toteutuvan talousarviovuoden tasoisena. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja.

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 18 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN 1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto Kunnanvaltuusto ja hallitus Kunnanvaltuusto on keväällä 2013 hyväksynyt Joroisten kunnalle uuden vision, kuntastrategian vuosille 2013 2016 ja siihen liittyvät menestysaluekohtaiset päämäärät. Menestysaluekohtaisiin päämääriin on liitetty toimenpide-ehdotuksia niihin pääsemiseksi. Kunta haluaa profiloitua elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä kulttuuri- ja golf-pitäjänä, jossa kuntalaisten hyvinvointi ja palvelut on turvattu turvallisessa, siistissä ympäristössä. Tämä onnistuu vakaan talouden kautta. Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio sekä koko joroislainen yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet toteutuvat, jolloin palvelujen saatavuus sekä riittävä taso turvataan. Valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite vuodelle 2015 on tarkistaa kunnan strategia ja luoda kunnan linjaukset meneillään oleviin SOTE ja kuntarakennemuutoksiin liittyen. Strategian on vastattava sekä mahdollisiin kuntaliitoksiin että itsenäisenä säilymisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Toinen valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite on saada aikaan talouden vakauttamisohjelma, koska kunta on ajautunut varsin syvään ja pysyvään alijäämätalouteen. Talouden tasapainottaminen edellyttää sekä veroasteen nostamista kaikilla osa-alueilla että varsin seikkaperäistä ja raskasta palvelujen priorisoimista ja palvelujen supistamista. Kunnan elinvoiman vahvistamiseksi on edistettävä vasta valmistuneen elinkeinostrategian mukaisia toimenpiteitä, joista tärkeimpänä on pidettävä Joroisten pääristeyksen yhteyteen synnytettäviä investointeja. Myös golfalueen investointeja on edistettävä joko nykyisen asemakaavan puitteissa tai tarkistetulla asemakaavalla, mikäli viitasammakko direktiivilajina estää asemakaava-alueella olevan rannan ruoppaamisen. Vanhusten ja erityisryhmien tila- ja hoitojärjestelyt tulevat linjattaviksi vuoden 2015 aikana, johon sisältyy sekä palvelutalon kanssa laadittava uusi sopimus että kunnan omien tilojen ja toimintojen tarkastelu sekä mahdollinen uusinvestointi. Hyvinvointikertomuksen asemaa ja merkitystä kunnan toimintaa ohjaavana aineistona on vahvistettava. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Keskushallinto Keskushallinto vastaa hallinto-, talous- ja elinkeinoasioiden hoitamisesta. Hallintoyksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Sähköisen viestintää kehitetään vuoden 2015 aikana: kotisivut uusitaan ja niiden yhteyteen rakennetaan intranet kunnan henkilöstölle. Intranetin osiona tulee olemaan luottamushenkilöiden käytössä oleva sisäinen verkko, jota hyödynnetään päätöksenteossa.

19 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta Henkilöstöpolitiikassa jatketaan henkilöstötilinpäätösten tuottamista sekä työhyvinvointikyselyjen tuottaman aineiston hyödyntämistä osana työviihtyvyyttä sekä hyvinvointia. Työttömyyden pysytellessä alueella korkeana on pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan lisättävä resursseja kehittämällä työpajaa sekä yhteistyöllä kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa. Elinkeinoyksikkö vahvistaa ja luo edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kasvulle ja kehitykselle. Yksikkö tehostaa ja kasvattaa Joroisten kilpailukykyä ja markkina-arvoa. Tämä lisää yritystoiminnan investointeja ja työpaikkoja sekä helpottaa uusien yritysten sijoittumista Joroisiin. Elinkeinoyksikön painopistealueena ovat pienet ja alkavat yritykset. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen infraan kuuluvan laajakaistaverkon rakentaminen aloitetaan vuoden 2015 aikana. Edellytyksenä on kuitenkin liittyjien riittävä määrä. Laskentayksikkö on kunnan sisäinen palveluyksikkö, joka tuottaa kunnan koko organisaatiolle palkanlaskenta-, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän ja relevantin tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon seuraamisessa sekä analysoinnissa ja sitä kautta päätöksenteossa. 1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala Maaseututoimi turvaa maatalousyrittäjien toimeentuloa hoitamalla maataloustukien maksamiseen liittyvät, maaseutuviraston kunnalle osoittamat maksajaviranomaistehtävät. Lomatoimi huolehtii karjatalousyrittäjien lakisääteisten lomien tuottamisesta kunnan alueella tukien näin yrittäjien työssä jaksamista. Lomatoimi varmistaa myös maatalouden yritystoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi yrittäjän tilapäisen sairauden tai kouluttautumisen yhteydessä. Maaseututoimen hallinnon lähipalveluja varten Joroisten kunnanvirastossa työskentelee maaseututoimensihteeri. Johtava lomittaja on Joroisissa tavattavissa tiistaisin aamupäivällä. Joroislainen viljelijä voi asioida halutessaan myös Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan toimipisteissä. Joroisissa sähköisen maataloustukihakemuksen vuonna 2014 jätti 65 % viljelijöistä. Tällä osuudella joroislaiset olivat Etelä-Savon ykkösiä sähköisessä haussa. Maataloushallinnossa sähköisen asioinnin ja tukien käsittelyn kehittäminen on ollut voimakasta, muun muassa karttamuutoksissa on luovuttu jo lähes kokonaan paperien käsittelystä. Maaseutuhallinnon arkistointi tapahtuu nyt kokonaan sähköisesti, samoin päätösten lähettäminen viljelijöille. Tehtävien sähköinen käsittely muuttaa paitsi viljelijöiden asiointia myös maaseututoimiston tehtäviä. Muutospaineista huolimatta viljelijät voivat kuitenkin edelleenkin palauttaa hakemuksensa myös paperilla. Vuonna 2015 on odotettavissa maataloustukiin muutoksia, joita ennakkoon on pidetty EU-kauden suurimpina. Tästä syystä maaseutuhallinto panostaa vuonna 2015 erityisesti sekä hallinnon että viljelijöiden koulutuksiin. 1.6.3. Perusturvan toimiala Varkauden kaupunki ja Joroisten kunta ovat muodostaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi yhteistoiminta-alueen, jossa Varkauden kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvalautakunta, jossa on viisi joroislaista jäsentä, päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Perusturvan henkilökunta on Varkauden kaupungin palveluksessa. Joroisten kunta on itsenäinen ja vastaa taloudellisesti kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä päätetään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa. Joroisten kunta on laatinut kuntastrategian vuosille 2013-2016 (Joroisten kunnanvaltuusto 53/17.6.2013), johon on kirjattu kunnan päästrategia ja menestysaluekohtaiset päämäärät valtuustokaudelle. Päämäärät teema-alueittain: - hyvinvointi ja palvelut - elinvoima ja kilpailukyky - ympäristö - talous