Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla (7 lajiketta), keräkaalilla (10 lajiketta), kukkakaalilla (2 lajiketta) ja parsakaalilla (5 lajiketta). Lisäksi oli pienempiä näyteruutuja useilla eri vihanneksilla mm. lanttu, nauris, punajuuri, salaatteja, papu, kesäkurpitsa. Pienillä näyteruuduilla haluttiin kokeilla, miten eri lajit kasvavat pohjoisessa ja mitä lajeja tulevissa kokeissa kannattaisi kasvattaa. Monet pienten näyteruutujen vihanneksista on kasvatettu suosituksia tiheämmässä, joten hehtaarisadot ovat suurempia kuin harvemmassa kylvössä. MTT SOTKAMON 2010 VIHANNESKOETULOKSET PORKKANA Porkkanan lajikekokeessa oli seitsemän lajiketta. Maalajina oli multava hiekkainen karkea hieta. Porkkanat kylvettiin toukokuun 22. päivänä (paitsi lajike 55-150 toukokuun 24. päivänä). Rivivälinä käytettiin 40 cm ja taimivälinä noin 3 cm. Torjunta-aine käsittelyjä ei tarvittu. Porkkanasato lajiteltiin neljään luokkaan; alle 50 g, 50-250 g, yli 250 g ja huonot. Yli 250 g porkkanoita ei esiintynyt. Suurin kauppakelpoinen sato (kokoluokka 50-250g) saatiin lajikkeesta Exelso, joka on varhais- tai varastoporkkana riippuen kylvöajasta. Exelson sadosta pienten porkkanoiden osuus oli aika suuri. Lähes samaan satotasoon pääsi uutuus lajike 55-150. Kolmanneksi tuli Napoli. Parhaiten tuleentuneita olivat Napoli, Namdal ja 55-150. Juuren pituus ei paljon vaihdellut eri lajikkeiden välillä. Lisäksi porkkanoille laskettiin satoindeksi, joka ilmoittaa juuren painon koko kasvin (juuret + naatit) painosta.
Taulukko 1. Porkkanalajikkeiden kylvö -ja korjuuajat, kasvuaika (laskettu orastamisesta korjuuseen) Lajike Kylvöaika Korjuuaika Kasvuaika vrk Napoli Varhais 22.5. 17.9. 102 Namdal Keskiaikainen, varhais 22.5. 17.9. 102 Norwalk Uutuus Kesäviljelyyn 22.5. 16.9. 101 Exelso Kesä- tai varasto 22.5. 16.9. 104 55-150 Uutuus Kevät ja kesäviljelyyn 24.5. 16.9. 98 Vac 49 Varhais 22.5. 24.9. 113 Soprano Varasto 22.5. 24.9. 112 Taulukko 2. Porkkanan lajikekokeen satotulokset, MTT Sotkamo *) satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta Sotkamo Lajike alle 50g tn/ha 50-250g tn/ha Huonot tn/ha Kokosato tn/ha Satoindeksi *) Juuren pituus (50-250g) cm Tuleentuneet % Napoli 14,9 40,8 17,6 73,3 0,85 18 90 Namdal 20,6 34,4 19,9 74,9 0,83 18 85 Norwalk 30,1 28,1 11,6 69,8 0,82 16 76 Exelso 22,9 44,0 10,9 77,7 0,77 17 75 55-150 12,8 43,4 14,1 70,3 0,84 18 85 Vac 49 23,7 36,0 19,3 79,0 0,85 18 75 Soprano 22,7 36,5 9,7 68,9 0,80 17 68
50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 alle 50 g 50-250 g Huonot 15000 10000 5000 0 Napoli Namdal Norwalk Exelso 55-150 Vac 49 Soprano Kuvio 1. Porkkanan lajikekokeen sadot kokoluokittain, MTT Sotkamo 2010 70 60 50 % 40 30 alle 50 g 50-250g Huonot 20 10 0 Napoli Namdal Norwalk Exelso 55-150 Vac 49 Soprano Kuvio 2. Eri porkkanaluokkien osuus kokonaissadosta, MTT Sotkamo 2010
KERÄKAALI Keräkaalin lajikekokeeseen kuului 10 lajiketta, joista yksi oli punakaali (Rodima). Lajikkeet Bloktor, Vivaldi, Consul, Rodima kylvettiin 4.5 ja muut 11.5. Esikasvatus tapahtui kasvihuoneessa. Kaalit istutettiin 15.6 ulos. Koealueen maalaji oli multava hieno hieta. Kaalien rivivälinä käytettiin 50 cm ja taimiväli 45 cm. Kokeella ei ollut kastelua käytössä. Kaaleja vaivasi lähes koko kasvuajan kaalikoit ja torjuntana käytettiin jo taimivaiheessa Bioruiskutetta (pyretriini). Taimille annettiin heti istutuksen jälkeen Danadim Progress (dimetoaatti) kastelukäsittely kaalikärpästen torjuntaan. Bioruiskute-käsittely annettiin uudestaan kaksi viikkoa istutuksesta. Vielä 12.7 laitettiin Kestac 50 (alfa-sypermetriini) ruiskutus kaalikoiden takia. Lisäksi kokeella pidettiin harsoja. Useista torjuntakäsittelyistä huolimatta kaalikoit, olivat ongelmana, mikä alensi huomattavasti kaalien kauppakelpoisuutta. Yhden lajikkeen koko sato kerättiin samalla kertaa. Kuva 1. Keräkaalikoe, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) Varhaiskaalit tuottivat suuremman kokonaissadon kuin myöhäisemmät kaalit. Myöhäisistä lajikkeista Artost menestyi parhaiten. Suurin kauppakelpoisensadon osuus kokonaissadosta oli lajikkeilla Tiara ja Kilaherb. Jetma korjattiin liian aikaisin, kasvuajaksi tuli vain 37 vrk:ta, joten niiden kerät jäivät löyhiksi.
Taulukko 3. Keräkaalilajikkeiden kasvuajat Lajike Siemenliikkeen ilmoittamat Kokeen kasvuajat vrk Jetma Varhais- ja kesäviljelyyn, 50-55 vrk 37 Tiara Aikainen 42 Checkmate Aikainen, 65-70 vrk 56 Vivaldi Syysviljelyyn 78 Consul Kesä- ja syysviljelyyn, 90 vrk 96 Kilaherb Keskiaikainen, 100 vrk 96 Artost Myöhäinen 63 Budena Myöhäinen 127 vrk, keskipitkään varastointiin 125 Bloktor Varastolajike, 112-130 vrk 125 Rodima, punakaali Varastolajike, 120-140 vrk 125 Keräkaalin sadot, Sotkamo 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % Kokonaissato Kauppakelpoiset Kauppakelpoisuus-% Jetma Tiara Checkmate Vivaldi Consul 0 Kilaherb Artost Budena Bloktor Rodima 0 Kuvio 3. Keräkaalin sadot ja kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta, MTT Sotkamo
Taulukko 4. Keräkaalilajikkeiden kerän ja kannan korkeus (cm) sekä kerän tiiviys ja muoto (mitattu kauppakelpoisesta sadosta) Lajike Kerän korkeus cm Kannan korkeus cm Kerän tiiviys Kerän muoto Jetma 14,8 5,5 Löyhä Suippo Tiara 13,8 5,6 Tiivis Pyöreä Checkmate 13,8 6,7 Tiivis Pyöreä Vivaldi 14,4 6,3 Tiivis Suippo Consul 13,1 6,8 Yläosasta tiivis/alaosasta löyhä Pyöreä/litteän pyöreä Kilaherb 14,1 7,4 Yläosasta tiivis/alaosasta löyhä Suippo/litteän pyöreä Artost 12,9 6,4 Tiivis Litteän pyöreä Budena 12,7 5,3 Tiivis Suippo Bloktor 11,8 5,5 Tiivis Suippo/litteän pyöreä Rodima 15,2 6,2 Tiivis KUKKAKAALI Kukkakaali kokeessa oli kaksi lajiketta. Kukkakaalit kylvettiin 11.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa. Taimet istutettiin ulos 15.6. Riviväli oli 50 cm ja taimiväli 45 cm. Tuholaistorjuntakäsittelyt olivat samat kuin keräkaalilla. Myöskään kukkakaalilla ei ollut kastelua käytössä. Sato kerättiin vähitellen, korjuukertoja oli yhteensä kuusi. Määrällisesti ja laadullisesti parhaan sadon tuotti Oviedo. Jerez tuotti lähes saman sadon, mutta laatu oli huono (toukan vioittamia, harittavia, violettia väriä, karvaisuutta ja jo pienenä vanhentuneita). Lisäksi kesän kuumuus ja kuivuus luultavasti huononsi sadon laatua ja alensi sadon määrään. Molempien lajikkeiden kukinnot olivat avoimia. Taulukko 5. Kukkakaalilajikkeiden kasvuajat Lajike Siemenliikkeen tiedot Kasvuajat vrk (6 korjuu kertaa) Oviedo Aikainen, 50-65 vrk 37,42,44,46,49,51 Jerez Kesä- ja alkusyksyn viljelyyn 65-80 vrk 59,64,73,77,88,109
14000 12000 10000 8000 6000 Kaikki yhteensä I laatu II laatu Huonot 4000 2000 0 Jerez Oviedo Kuvio 4. Kukkakaalilajikkeiden sadot, MTT Sotkamo 2010 PARSAKAALI Parsakaalin lajikekokeeseen kuului viisi lajiketta. Ne kylvettiin ja istutettiin ulos samoilla etäisyyksillä ja samaan aikaan kuin kukkakaalit. Torjunta-aine käsittelyt olivat samat kuin kerä- ja kukkakaalilla. Kokeella ei ollut kastelua käytössä. Satoa korjattiin vähitellen, korjuu kertoja oli 2-4. Suurimmat I luokan hehtaarisadot tuottivat myöhäislajike Belstar ja Sirtaki, mutta niillä oli myös II luokkaa ja huonoja enemmän kuin lajikkeilla Monopoly ja Verdasco. Monopoly ja Verdasco lajikkeilla I luokan sadon osuudet kokonaissadosta olivat suurimmat. Näillä lajikkeilla myös kukinnon muoto ja kukinnon muut ominaisuudet olivat parhaat. Kuumasta ja kuivasta kesästä johtuen parsakaalit alkoivat vanhentua jo pieninä. Lajikkeet Aquiles ja Sirtaki tekivät pääsadon jälkeen sivuversoja, joita kerättiin 2-3 kertaa, sivuversojen kertasato vaihteli 10-200g.
7000 6000 5000 4000 3000 I luokkaa II luokka Huonot, pienet 2000 1000 0 Aquiles Belstar Monopoly Sirtaki Verdasco Kuvio 5. Parsakaalin lajikekokeen sadot laatuluokittain, MTT Sotkamo 2010 Taulukko 6. Parsakaalin kasvuajat, kukinnon muoto ja muita ominaisuuksia Lajike Lajikkeen kuvaus Kasvuajat Kukan muoto Kukinto Aquiles Keskiaikainen 65 vrk 48,51,56 Tasainen/kovera Löyhä, punaisia nuppuja, epätasaisia Belstar Myöhäinen, 90 vrk 51,56 Kupera Tiivis/löyhä, punertavia, epätasaisia Monopoly 61 vrk 56,59 Kupera Tiivis, hieman erikorkuiset kukinnot, hyviä Sirtaki Aikainen, 60-63 vrk 44,48,51,56 Tasainen/kupera Tiivis/löyhä, punertavia, epätasaisia, muutama onttovartinen Verdasco Kevät- ja kesäviljelyyn 56,59 Kupera Tiivis, hyvä
KESÄKURPITSA Kesäkurpitsa kokeessa oli kaksi lajiketta, Anissa ja President. Ne kylvettiin 24.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa, jonka jälkeen istutettiin avomaalle 16.6. Rivivälinä oli 1m ja taimivälinä 0,5 m. Kastelua ei ollut käytössä. Maan peruslannoituksen lisäksi annettiin lisälannoitus 9.8. Satoa korjattiin 15 kertaa 20.7.-28.9. välisenä aikana. Sato oli laadultaan hyvää. Lajike President saavutti suuremman I luokan sadon kuin Anissa. Pilaantuneita oli vähän ja niitä alkoi esiintyä elo-syyskuussa. Lopulta härmä levisi kasvustoon. 90000 80000 70000 60000 50000 40000 I luokka II luokka Pilaantuneet 30000 20000 10000 0 Anissa President Kuvio 6. Kesäkurpitsa lajikkeiden sadot, MTT Sotkamo. II luokkaan luokiteltiin kuuluvaksi käyrät ja pintavialliset. Pilaantuneita alkoi esiintyä elo-syyskuussa. PAVUT Kokeessa oli kaksi papu lajiketta, Primel (vihreä) ja Valdor (keltainen, vahapapu). Molemmista lajikkeista puolet esikasvatettiin kasvihuoneessa ryhmätaimina (kylvettiin 31.5) ja puolet kylvettiin suoraan avomaalle 14.6. Rivivälinä oli 33 cm ja taimivälinä 7 cm.
Satoa korjattiin 10 kertaa. Ensimmäinen sato korjattiin heinäkuun lopussa ja viimeinen syyskuun alussa. Esikasvatetut pavut alkoivat tuottaa satoa aikaisemmin ja niistä saatiin suurempi sato kuin suoraan kylvetyistä. Kuva 2. Vahapapu Valdor, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) Taulukko 7. Papulajikkeiden sadot, MTT Sotkamo 2010 Lajike ja kylvötapa Hyvät kg/m² Primel (esikasvatus) 2,8 Primel (suorakylvö) 2,5 Valdor (esikasvatus) 3,4 Valdor (suorakylvö) 0,8 PUNAJUURET Punajuurikokeissa kokeiltiin viittä eri lajiketta pienissä näyteruuduissa. Punajuurikkaat kylvettiin 14. kesäkuuta 33 cm:n rivivälein ja taimiväleinä oli 10 cm. Kokeella ei ollut kastelua. Sato korjattiin 9.8. Kauppakelpoisiksi luokiteltiin halkaisijaltaan yli 4 cm, laadultaan hyvät juuret. Kuoren rupisuus oli ongelmana kaikilla lajikkeilla, joka johtui ainakin osaksi kuivuudesta. Pinnan rupisuus oli suurin kauppakelpoisuutta alentava tekijä.
40000 35000 30000 25000 20000 15000 Koko sato Kauppakelpoiset 10000 5000 0 Chioggia Egyptische Platronde Tardel Zeppo RZ BRH.007 F1 Kuvio 7. Punajuurilajikkeiden sadot, MTT Sotkamo 2010 Kuva 3. Punajuuri Chioggia, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula)
Taulukko 8. Punajuurilajikkeiden muoto ja mallon väri Lajike Muoto ja mallon väri Chioggia Egyptische Platronde Tardel Zeppo RZ BRH. 007 F1 Malto: valkoinen, selkeät punaiset renkaat Kuori vaaleampi kuin muilla, muoto litteän pyöreä Malto: Tummanpunainen, renkaat erottuivat aika selvästi, naatin tyvi oranssi, muoto litteän pyöreä Malto: Tummanpunainen, renkaat eivät erotu selvästi, muoto vaihtelee pitkulaisesta pyöreään Malto: Tummanpunainen, renkaat eivät erotu selvästi, kokovaihtelu suurta (muutama suuri ja paljon pieniä), kuoressa paljon rupia Malto: Punainen, renkaat vaaleampia eli renkaat näkyy selvästi, muoto pitkulainen KAURAJUURI JA MUSTAJUURI Kokeessa oli yksi kaurajuuri lajike ja kolme mustajuuri lajiketta. Molemmat lajit kylvettiin 10.6. Kylvöksen riviväli oli 33 cm ja taimiväli 8 cm. Kastelua ei ollut käytössä. Sato korjattiin 11.10. Sadosta suurin osa oli pituudeltaan alle 20 cm, haaroittuneita ja mutkaisia juuria ei esiintynyt. Aikaisempi kylvö olisi luultavasti nostanut satomääriä. Kuva 4. Mustajuuri Hoffmann s schwarze Phahl, Sotkamo2010 (Kati Hoppula)
Taulukko 9. Kaurajuuren ja mustajuuren sadot ja halkaisija, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Kg/ha Halkaisija mm Kaurajuuri Kaurajuuri, Sandwich island 21332 21,8 Mustajuuri Mustajuuri, Eenåring kæmpe 13868 17,6 Mustajuuri Mustajuuri, Lange Jan 13868 18,4 Mustajuuri Mustajuuri, Hoffmann s schwarze Pfahl 26668 17,5 Kuva 5. Kaurajuuri Haferwurz, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) LANTTU JA NAURIS Kokeessa oli viisi lanttulajiketta pienissä näyteruuduissa. Lantut kylvettiin 18.6. Simolantun siementen itävyydestä oltiin epävarmoja ja se kylvettiin laatikkoon 2.6 ja taimet istutettiin peltoon 21.6. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 15 cm. Kun suositus on suurikokoisille mukuloille 5-6 neliölle ja viljeltäessä pienempiä riviväli 40-60 cm ja taimiväli noin 20 cm. Nauriita kokeessa oli neljä lajiketta. Nauriin kylvöaika oli 10.6. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli
10 cm. Koealalla käytettiin kaalikoiden, kirppojen ja rapsikuoriaisten torjuntaan Bioruiskutetta (pyretriini) 2.7 ja Kestacia (alfasypermetriini) 12.7. Kastelua ei ollut käytössä. Lantun sato korjattiin 28.9. Hehtaarisadot suuria, koska kasvusto oli ylitiheä. Todellisuudessa sadot ovat ainakin puolta pienempiä. Kokeessa halkaistiin viisi kauppakelpoista, jos kauppakelpoisia ei ollut tarpeeksi, niin loput otettiin kakkosluokasta. Lajikkeilla Wilhelmsburger ja Globus oli muutamia sisältä haljenneita ja tummuneita. Simo-lantut olivat sisältä hyviä. Nauriin sadot korjattiin lajikkeittain, Snowball ja Market express 9.8, Coldenball 11.8 ja Enon kanta 19.8. Lajikkeiden Snowball ja Goldenball koko jakauma vaihteli paljon, osa oli liian suuria ja osa pieniä. Tämän takia korjuuaikaa oli vaikea määrittää. Osalla korjuu liian myöhään ja yli suuret nauriit nostivat kokonaissadon määrää. Kuoren rupisuus vähensi huomattavasti kauppakelpoisuutta kaikilla lajikkeilla. Kaikilla lajikkeilla esiintyi myös mallon tummuutta. Taulukko 10. Lanttulajikkeiden sadot laatuluokittain, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Koko sato Hyvät I luokka Huonot Epämuodostuneet, halkeilleet Pienet (alle 6 cm) Lanttu Wilhelmsburger 74000 12800 47400 13800 Lanttu Östgötä II 117400 96600 13000 7800 Lanttu Globus 37200 5400 19400 12400 Lanttu Simo 158200 147000 0 11200 Lanttu Magres 95800 76200 12000 7600 Nauris Snowball 55290 13450 Nauris Market express 42000 0 Nauris Enon kanta 26955 14190 Nauris Goldenball 48600 0
PINAATTI Kokeeseen kuului neljä eri pinaattityyppiä. Pinaateilla riviväli oli 33 cm ja taimiväli 3 cm. Pinaattityypeistä Tyee F1, Nores ja Tanskan kuningas kukkivat herkästi, sen sijaan Uuden Seelannin pinaatti ei kukkinut. Taulukko 11. Eri pinaattityyppien sato eri kylvö- ja korjuukerroittain, MTT Sotkamo 2010 Tyyppi Kylvö pvm Korjuu pvm Kukkineet (kg/m²) Kukkimaton (kg/m²) Tyee F1 14.6.2010 20.7.2010 1,11 0,88 Nores 14.6.2010 20.7.2010 0,82 0,55 Tanskan Kuningas 14.6.2010 20.7.2010 0,71 0,41 Tyee F1 14.6.2010 29.7.2010 5,02 0,00 Nores 14.6.2010 29.7.2010 3,96 0,00 Tanskan Kuningas 14.6.2010 29.7.2010 3,09 0,00 Uuden Seelannin 14.6.2010 22.7.2010 0,00 0,71 Uuden Seelannin 14.6.2010 29.7.2010 0,00 2,72 Uuden Seelannin 22.7.2010 28.9.2010 0,00 1,23 Uuden Seelannin 29.7.2010 28.9.2010 0,00 0,42 PERSILJA JA TILLI Persiljalla kokeiltiin yhtä lajiketta ja tillistä oli kaksi lajiketta. Persilja kylvettiin 11.6 ja siitä korjattiin kaksi satoa (16.8 ja 28.9). Tilli kylvettiin 10.6 ja sato korjattiin 2.8 lehtitillivaiheessa. Molemmilla lajeilla riviväli oli 33 cm ja taimiväli persiljalla 10 cm ja tilillä 5 cm. Taulukko 12. Persiljan ja tillin sadot, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Kokonaissato kg/100m² Persilja Petra 208 Tilli Superdukat 31 Tilli Mammut 25
PALSTERNAKKA, RETIKKA JA RETIISI Retikalla ja retiisillä kokeessa oli yksi lajike ja palsternakalla kaksi. Kaikki lajit kylvettiin 14.6, riviväli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Retiisi korjattiin 20.7. Kasvuaika venyi pitkäksi ja retiisit ehtivät liian suuriksi ja halkeilivat. Kunnon satoa ei saatu. Palsternakan itäminen sekä alkukasvu oli hidasta ja kasvukausi jäi lyhyeksi. Tämän takia palsternakan mukulakoko ja sato jäivät pieneksi. Retikat kukkivat korjuu hetkellä ja sato jäi vähäiseksi. Taulukko 13. Palsternakan ja retikan korjuupäivät ja sadot, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Korjuu pvm Kokosato Palsternakka White Gem 11.10.2010 29800 Palsternakka Javelin 11.10.2010 15600 Retikka Ronde Zwarte 4.8.2010 28661 PILLISIPULIT Pillisipuleja oli kolme lajiketta. Ne kylvettiin 11.6. Riviväli oli 25 cm ja taimiväli 5 cm. Lajike White Ishikura tuotti suurimman sadon. Taulukko 14. Pillisipulien korjuuajat, sadot kokoluokittain (halkaisija), MTT Sotkamo 2010 Lajike Korjuuaika Isot (yli1cm)kg/m² Pienet (alle 1cm) kg/m² Kokosato kg/m² White Lisbon 16.8.2010 1,6 0,0 1,6 White Ishikura 1.9.2010 1,7 0,2 1,9 Toga 1.9.2010 1,3 0,2 1,4 JÄÄVUORISALAATIT Kokeessa oli kolme jäävuorisalaattilajiketta. Riviväli 33 cm ja taimiväli 10-20cm. Jäävuorisalaattien sato korjattiin 19.8. Taimiväli oli lyhyt ja tästä johtuen hehtaarisadot suuria. Brensonin kerä oli tiivis, pyöreä ja se pysyi hyvin koossa. Lisäksi Brensonin kerät olivat
tasakokoisia ja huonoja ei ollut. Sonette ja Antartica olivat avoimia, epäsäännöllisen muotoisia ja helposti hajoavia. Taulukko 15. Jäävuorisalaattien sadot, MTT Sotkamo 2010 Lajike yli 120g alle 120g Huonot Brenson 56298 0 0 Sonette 27186 9463 10867 Antartica 62001 5829 15230 MUUT SALAATIT Lisäksi pienillä koeruuduilla kasvatettiin pinaattikiinankaalia, sinappikaalia, sareptansinappia ja lehtimangoldia. Pinaattikiinankaali lajike, Black summer F1, kylvettiin 14.6, mutta itävyys oli huono. Pinaattikiinankaali kylvettiin 28.7 uudelleen, tällöin itävyys oli vähän parempi, mutta sato oli kuitenkin vähäistä. Sinappikaali, Vild. maskrosbladig- lajike, kylvettiin myös 14.6, mutta kukki jo 27.7 (kasvuajaksi tuli 5 viikkoa) ja kunnon satoa ei saatu. Sareptansinappin, Pizzo-lajike kylvettiin 14.6. Sen taimista suurin osa ehti kukkimaan eli kunnon satoa ei saatu. Lehtimangoldin Orange Fantasia-lajike kasvoi hyvin. Sen lehtisatoa kerättiin muutamia kertoja, mutta satomittauksia ei tehty. RYVÄSSIPULI Kokeilimme myös kahden ryvässipulilajikkeen kasvatusta pienellä koeruudulla. Istukkaat laitettiin maahan 10.6 ja sato korjattiin 1.9. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Sato punnittiin sekä tuoreena naatteineen että kuivattuna ilman naatteja. Lajike SPK 85961 saavutti suuremman sadon kuin lajike A 840351. Taulukko 16. Ryvässipulien sadot, MTT Sotkamo 2010 Lajike Tuoreena varsineen Kuivattu, varret poistettu A 840351 30800 18575 SPK 85961 44800 26988