Tanssi, musiikki ja aivot Musiikki kiihdyttää ja viihdyttää Nuorisokasvatus Monet lavatanssin ammattilaiset sanovat, että tanssinopetus pitää saada koulujen liikuntaopetukseen jo ala-asteella. Se on luonnollisin liikuntamuoto kautta ihmisen historian. Lapset ovat vielä siinä vaiheessa, että he oppivat käyttäytymään luonnollisesti toisen sukupuolen läsnä ollessa. Kun sukupuoliasiat ovat heränneet, niin silloin saattaa helposti tulla möykkyjä ja ryppyjä kanssakäymiseen. Ne voivat ilmetä pelkoja, estoina ja jopa negatiivisina tunteina toista sukupuolta kohtaan. Mikään muu urheilulaji ei kasvata sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä niin paljon kuin tanssi. Kilpailuvietin suhteeton kasvattaminen ei välttämättä ole ihmiselle hyväksi. Jos kaikki henkiset ponnistukset satsataan toisen voittamiseen, niin ollaan hiukan harhassa. Liian monella tanssiharrastus alkaa vasta kun on notkuttu AA:ssa muutama vuosi ja menetetty niin perheet kuin työpaikatkin. Tanssi on nuorisolle välien mielenterveyden ennaltaehkäisyyn ja elämässä jaksamiseen. Jotenkin paineet pitää purkaa ja jotenkin pitää saada sosiaalisia kontakteja. Tanssilava on turvallisin kohtaamispaikka näille asioille. Tanssi on harvinaisen monipuolinen laji, tarvittaessa hyvinkin rasittava. Siinä aivot joutuvat ponnistelemaan liikkeitä ohjatessaan musiikin tahtiin. Musiikki stimuloi tiettyjä aivoalueita. Omaksumis- ja keskittymiskyky kehittyy ja paranee. Mikä on musiikin vaikutus ihmisenä olemiseen? Miten musiikki on vaikuttanut ihmisen kehitykseen? Tanssija voi hyvin kuvitella, että instrumentin näppäily vahvistaa ja avaa kuunteluprosessissa hermoyhteyksiä sekä motorisia prosesseja. Musiikkiin on mukavampi tanssia kuin ilman sitä ja kääntäen, kun tulee sopivaa musiikkia jalka alkaa väpättään. Kun orkesteri lähettää ilmoille nuotteja ja sointuja, tanssija odottaa niiden olevan tietynlaisia ja vertailee näitä soitettuja ja odottamiaan säveliä keskenään. Hyvä orkesteri on monen mielestä sellainen, jonka soittamat sävelet ja melodiat yhtyvät kuulijan odotuksiin. Tanssi- ja musiikkiterapia ilmeisesti pohjautuu tämäntyyppiselle ajattelulle. Musiikki antaa ihmiselle jotain sellaista, mitä kukaan ei voi ottaa pois, mikä laukaisee mielihyvän tunteen ja mikä aktivoi motorisia prosesseja. Musiikki on väline, jonka avulla on pysytty luomaan sosiaalisia ryhmiä ja vuorovaikusta niiden isällä. Lorut ja laulut ovat liittyneet kaikkialla maailmassa ihmisten rituaaleihin. Esimerkiksi erilaiset työtahtia parantavat ja lisäävät laulut ovat tuttuja niin puuvilla- ja sokeriruokopelloilta kuin monista muistakin työyhteisöistä. Saati sitten että sotaväki on kautta aikojen marssinut rummun tahdissa vaikka kohti kuolemaa. Paljon on yritetty selvittää, miksi emme pysty vastustamaan sopivan musiikin tuomaa kiihtymystä, vaan siitä aiheutuu mm. verenkierron lisääntymistä jaloissamme. Kanadassa McGillin yliopistossa tutkimusryhmä on pyrkinyt selvittämään musiikin kuunteluun liittyvää aivotoimintaa: Mitä musiikki on? Lisääkö musiikki sivistystä ja mielihyvää? Onko kaikkea melua pidettävä melodisena? Muutamat rytmit ja soinnut ovat hyvin perustuvaa laatua, kuten kolmisointu. On myös totta, että melun ja musiikin ero riippuu mm. kuulijan kulttuuritaustasta ja musiikillisista perustiedoista. Johann Sebastian Bach oli melodian jättiläinen. Em. tutkimusryhmä soitti Bachia koehenkilöille ja osoittautui, että melodian saavuttaessa huippukohtansa kuuntelijoiden aivojen nucleo accumbens -tumakkeen mielihyvän välittäjäaineen, dopamiinin, taso kasvoi noin 6 %:lla (kokaiinin käyttäjillä tämä luku voi olla 12%). Musiikin melodia ja monimutkaisuus pistää siis aivomme
työskentelemään ja siten ne kiihottuvat. Tässä tullaan ihmisen kehitykseen liittyvään musiikin vaikutuksen eriskummallisuuteen, nimittäin musiikki vaikuttaa ihmismielessä samanaikaisesti sekä tajunnan sisältöön että tunteeseen. Pelkän laulun kuuntelun kohdalla näin ei tapahdu juuri ollenkaan. Kyky nauttia ja ymmärtää laulua ei liity mitenkään musiikilliseen älykkyyteen. Paremminkin esityksen ymmärtämisessä on kyse mm. esitettyjen sanojen vaivattomuudesta ja helppoudesta. Monet neurologit ovat sitä mieltä, että kasvuiässä musiikin kuuntelu lisää musikaalisuutta, koska kuulo ei enää kehity 18 ikävuoden jälkeen. Tätä todistaa mm. se, että pienenä aloitetut musiikin harrastukset voivat antaa absoluuttisen sävelkorvan, mutta myöhemmällä teini-iällä aloitetut musiikkiharrastukset yltävät vain suhteelliseen sävelkorvaan. Tanssi kokonaisvaltaisuus ja tanssiterapia Tanssin, psyyken ja uskonnon välillä vallitsevat jo historiallisesti vahvat siteet. Ihminen on kautta aikojen palvellut jumalaa tanssin välityksellä. Muullakin kuin sotatanssilla lujitetaan yhteenkuuluvaisuutta. Tanssissa jokainen on pääosan esittäjä ja voi päästää tunteensa - jopa viettelytaitonsa valloilleen. Kerran viikossa kokoontuu joukko ihmisiä suureen, valoisaan saliin. He istuutuvat poissaolevin katsein puhumatta toisilleen mitään. Kyseessä ei suinkaan ole suomalaiset lavatanssit, vaan Alzheimer-tautia sairastavien tangoterapian tunti. Kun tango alkaa soimaan, katseet kirkastuvat, selät ojentuvat ja lähes kaikki hakevat itselleen parin. Vartalot kietoutuvat toisiinsa, pientä supatusta kuuluu sieltä täältä ja tanssiminen lähtee käyntiin. Tapahtumapaikkana on erään argentiinalaisen kaupungin muistihäiriöisten klinikka ja ohjaajina toimivat neurologi ja tangonopettaja. Tunnilla opetellaan kävelyä, hieman askelkuvioita ja ne, jotka osaavat tanssia vain tanssivat. Tango antaa potilaille itseluottamusta ja yhteenkuuluvaisuutta tuntiessaan olevansa tapahtuman pääesiintyjiä. Hyvänä esimerkkinä on 78-vuotias Alberto. Aluksi hän vain istui tuolilla seinän vieressä ja torkkui. Sitten hän vähitellen lähti liikkeelle ja kerta kerran jälkeen osallistui enemmän ja enemmän. Nyt hän juttelee toisten kanssa, on motivoitunut ja käveleskelee parinsa kanssa tangon tahtiin. Useat potilaat sairaudestaan huolimatta muistavat riemulla, kuinka he nuoruudessaan kävivät tansseissa. Tanssiterapia nostaa ihania muistoja ja saa aikaan hyvän mielen, kun jännitys- ja stressitasoa pystytään alentamaan. Samalla muistitoiminnot paranevat, on päästy positiivisuuden kehään, jolloin rauhattomuuden, ärsyyntyneisyyden ja aggressiivisuuden oireet painuvat taka-alalle. Tanssiterapia täydentää lääke- ja kotihoitoja. Kaikkien näiden avulla pyritään estämään sairauden eteneminen. Kanadassa tanssiterapiaa on käytetty Parkinsonin tautiin yhtenä hoitomuotona aktiivisesti jo kymmenen vuoden ajan. Buenos Airesissa kardiologit vertasivat kävelyn ja tanssin vaikutusta potilaisiinsa ja päätyivät vahvasti siihen, että tanssi oli parempi hoitomuodon osa kuin pelkkä kävely. Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat, että lavatanssin erityisesti tangon harrastamisella voi olla hyvin suuri positiivinen merkitys ihmisen hyvinvointiin. Kyse ei ole pelkästään tanssimisesta, vaan myös laululla, sanoituksilla ja musiikilla on merkittäviä terapeuttisia vaikutuksia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia hoidettaessa ja ennalta ehkäistäessä. Varsinkin suurkaupunkien ulkopuolella lavatanssin opettelu on saavuttanut valtavat mittasuhteet. Lähes kaikissa nuorisokahviloissa ja -pubeissa on opetusta tarjolla. Tämä on eräs osa maan vallanneesta tangoterapiasta. Työkyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikoilla on perustettu tangoryhmiä työterveyshuollon osaksi.
Mihin kaikkeen lavatanssi auttaa? Lavatanssin puolesta puhuvat monet seikat. Muun muassa siitä on apua hoidettaessa stressiä, ahdistusta, sosiaalisia pelkoja ja aviopuolisoiden välisiä ristiriitasuhteita. Tango on lähtenyt vaeltamaan tanssisaleista terveyskeskuksiin. Tangoterapia - täydentää muita hoitomenetelmiä (Alzheimer, Parkinson, skitsofrenia,..) - auttaa parisuhteen ylläpitämisessä - lieventää tuskaa ja ahdistusta - parantaa fyysistä kuntoa ja koordinaatiota Kosketus Tunnetusti eräs mies paranteli noin 2000 vuotta sitten ihmisiä koskettamalla heihin. Jotkut kotimaiset lahkolaispuhujat ovat menestyksellä kaadelleet kuulijoitaan samalla menetelmällä. Äiti Amma vieraili Suomessa syksyllä 2011 ja antoi voimaa ja terveyttä halailemalla ihmisiä ja siinä ohessa keräsi pientä kolehtia järjestönsä hyväntekeväisyyteen. Maailma on täynnä tarinoita taikasauvalla koskettamisista. Jotain ihmeellistä tai selittämätöntä kai siinä kosketuksessa sitten on. Suomen aivosäätiö & al. järjesti 14.3.2012 Porthaniassa 'Tanssivat aivot' yleisöseminaarin. Suomen Tanssiterapiayhdistys ry oli ilmeisesti vahvasti myötätoteuttaja. Esitelmät ja näytetyt videoklipit olivat vakuuttavia tanssiterapian saavutuksista aivovammojen ja -sairauksien hoidossa. Kesällä 2008 Rosariossa (Argentiina) oli ensimmäinen kansainvälinen tangoterapiakonferenssi, missä paikallisten lisäksi varsinkin kanadalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat toivat voimakkaasti esiin tangon psyykkisfysiologiset edut mm. Parkinsonin ja Alzheimarin tautien hoidoissa. Se että voi liikkua ja sulkea partnerinsa syliinsä auttaa kohottamaan potilaan tilaa merkittävästi. Tangoterapian avulla pystytään melkoisessa määrin kontrolloimaan potilaan mielialaa ja kuntoa. Kosketus, liikkuminen, säännöllinen harjoittelu ja musiikki lääkinnän lisäksi ovat kaiken hoidon perusta tässä terapiassa. Tanssin ennalta ehkäiseviä vaikutuksia myös muihin vaivoihin voi vain arvailla. Tämän tangoterapiasta tietäen minua jäi hieman kaivelemaan, miksi niin vähän varsinaiset puhujat ottivat tämän puolen asiasta esille. He korostivat enempi tuota liikkeen, toiston ja musiikin yhteisvaikutusta. Tuosta kosketuksen tärkeydestä kaiken uhallakin kerron työurani varhaisemmilta ajoilta erään kollegani nuoruuden kokemuksesta Viipurista sotien keskellä, kun kurkkumätä raivosi lapsissa ja nuorissa. Hänkin oli sairaalassa potemassa kyseistä tautia lievänä. Samassa huoneessa oli noin ehkä jo kouluikää lähetelevä tyttö, jolla kurkkumätä oli pahassa vaiheessa. Tämä pieni tyttö sanoi tälle silloin teini-ikäiselle tulevalle kollegalleni, että ota minut syliin. Tovin siinä sylissä oltuaan hän rauhoittui, nukahti ja siitä hetken päästä hengitys loppui. Mikä oli tälle kuolevalle tytölle silä hetkellä tärkein asia? On harvoja tilanteita, joissa pääsee koskettelemaan vierasta, vastakkaista sukupuolta olevaa ihmistä siten, että se olisi yleisesti hyväksyttyä. Sylitanssi tekee tästä poikkeuksen, tietenkin tanssietiketin sallimissa rajoissa. Turhaan ei lavatanssia Suomen rajojen ulkopuolella nimitetä sosiaalitanssiksi. Lavatanssissa jokainen saa olla pääosan esittäjä ja aina kahden kappaleen jälkeen jokainen on kisan voittaja eikä tarvitse kuunnella typerien tuomareiden käsikirjoitettuja arvosteluja, joiden ainoana tarkoituksena on kalastella kalliita puhelinääniä. Onnellisuus! Onnellisuuden löytäminen edellyttää, että ympärillä on toisia ihmisiä. Addikti ei toisia juuri kaipaa
hölkätessään kieli pitkällä roikkuen. Monet tutkimukset osoittavat, että tanssilla on monia etuja, jotka vaikuttavat suotuisasti ihmisen mielenterveyteen ja fyysiseen kuntoon. Psykiatri William Glassier kirjassaan Positive Addiction tuo esiin näitä lavatanssinylivertaisuuksia: Lavatanssi - kiihottaa aivoalueita, jotka säätelevät mielialaa ja ruumiin eri osien koordinaatioita - edistää liikemallien syntymistä ja sisäistämistä - estää masennusta vapauttamalla endorfiinejä ja onnellisuuteen liittyviä hormoneja - parantaa hermojen välitystoimintaa varsinkin jos tanssin liittyy laulu ja soitto - pienentää Alzheimerin taudin puhkeamisen todennäköisyyttä - parantaa aivojen otsalohkon aktiivisuutta, kommunikointia, muistamista sekä huomiokykyä - auttaa kaikenikäisiä lapsia työskentelemään ja ajattelemaan nopeammin ja luomaan uusia mielleyhtymiä Katseiden kohtaaminen sosiaalisessa tilanteessa on kuin lupaus lähemmästä tuttavuudesta. Kaikki lähtee aivoista. Siellä silmien välittämä kuva saattaa muuttua eroottiseksi kiihottumiseksi. Kevyt hipaisu tai kosketus voi sähköistää koko ruumiin. On ehkä hyvä muistaa, että monia satoja vuosia sitten tehdyt alastomuutta kuvaavat taideteokset olivat alkujaan pitkälti samaa, mitä nykyään tarkoitetaan pornografialla. Kun kuva tai patsas, esitti se sitten jumaluutta tai eroottisuutta, arkipäiväistyi, väljähti ja menetti alkuperäisen tehonsa, siitä tuli taidetta. Jo ensinäkeminen tanssilavalla saattaa aiheuttaa testosteronitason nousua ja synnyttää kiihottumista. Jännitteen fyysiset ilmenemismuodot tuskin jäävät usein huomaamatta. Vatsaseudun verisuonet supistuvat lisäten verenkiertoa ja tuoden vatsaan kutittavan tunteen. Tavallista on myös sydämen tykytys, hengityksen tiheneminen ja punastuminen. Myös pupillien laajeneminen on selvä merkki vastakkaisen sukupuolen vetovoimasta. Sosiaalisen jännityksen myötä yleisesti kaikki viisi aistia herkistyvät, jolloin haju-, kuulo-, kosketus-, maku- ja näköärsykkeet ovat kuvassa mukana. Tämä jännite välittyy aivoihin aktivoiden alueen, jossa kivun ja mielihyvän säätelyjärjestelmät sijaitsevat. Dopamiini avaa väliverhon, jotta kymmenet eri neurohormonit pääsevät esittämään osaansa. Jotkut hormonit sumentavat arvostelukykyämme, mikä voi olla välttämätöntä pystyäksemme ihastumaan kohteeseemme siinä määrin, ettei rakkaus pääse lopahtamaan alkumetreille tai jäämään kokonaan syttymättä. Siten ihastuminen parin muodostuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Siinä syntyy idea, että toinen osapuoli on itselle tärkeä ja sitä kautta syntyy kestäviä siteitä toiseen osapuoleen. Tutkimusten sosiaalinen ihastuminen aiheuttaa serotoniinin laskua ja aivojen mielihyvää käsitteleville alueille tulvii dopamiinia. mikä luo mieleemme voimakkaita sidoksia mielihyvän ja sosiaalisen kohteemme välille. Aivokuvausten perusteella voidaan vahvistaa väittämä, että 'rakkaus on sokea'. Sen lisäksi, että rakastuneella mielihyvän aivoalueet kylpevät dopamiinissa, negatiivisten tunteiden ja kriittisen arvioinnin alueet ovat täysin sammuksissa. Tiivis sosiaalinen kanssakäyminen kuten lavatanssi vähentää stressiä sekä luo mielihyvän ja nautinnon tunnetta. Tämä johtuu endorfiineista, joita joskus myös onnellisuushormoneiksi nimitetään, vaikka itse asiassa ne ovat aivojen tuottamia opioideja, jotka saavat hurmoksen, hyvänolon tai uneliaisuuden kaltaisen tunnetilan. Eräs amerikkalainen tutkimus, johon osallistui 90 000 ihmistä, antoi vahvaa näyttöä sille, että endorfiinit ja oksitosiinit vahvistavat myös kehomme puolustuskykyä. 10 syytä "höylätä tanssilattiaa". Eri tutkimusten mukaan tangon tanssiminen 1. parantaa liikkeen koordinaatiota, tasapainoa ja sosiaalisuutta 2. ylläpitää hyvää ryhtiä ja vähentää selkärankaongelmia 3. lieventää aggressiivisuutta, ahdistusta ja masennusta 4. polttaa kehon rasvaa ja parantaa rasvan jakaantumista kehossa 5. parantaa lihasvoimaa
6. hidastaa vanhenemisprosessia 7. parantaa itsetuntoa ja kehon ulkokuvaa 8. vähentää stressiä ja parantaa mielialaa 9. edistää oppimista, muistamista ja luovuutta koreografioiden kautta 10. parantaa säännöllisen harjoittelun kautta hengityskykyä ja siten pidentää ikää