Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011 6.6.2013 28.4.2014

Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavan ja Pirko/Tredu kiinteistö Oy:n alueen lisärakentamisen vaikutukset Ahtialanjärven alueen NATURA-suojeluarvoille Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011 6.6.2013 28.4.2014

2 Lempäälän kunta Tekninen toimi 2012, 2013 ja 2014 Taitto: Marita Palokoski Kannen kuvat: Ahtialanjärvi, Marita Palokoski Selostuksen kuvat: Ilmakuvat: SkyFoto Group Marita Palokoski Tredu:n suunnitelmakuvia: Arkkitehtitoimisto Helamaa/Heiskanen Hakevoimalan suunnitelma: Arkkitehtitoimisto J10 Hakevoimalan ympäristöselvitykset: Sito Oy

johdanto 3 Lempäälän kunta laatii Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavaa, joka sijoittuu Ahtialanjärven Natura 2000 alueen länsipuolelle ja pohjoispuolelle. Natura alueen lähituntumaan sijoittuvalla uudella maankäytöllä saattaa olla vaikutuksia suojeluarvoille välillisesti ja näiden vaikutusten laatu, laajuus ja merkittävyys katsottiin tarpeelliseksi tutkia kaavasuunnittelun yhteydessä. Keskeisiä arvioitavia vaikutuksia alueella aiheuttavat kaavassa osoitetut toiminnot ovat: ulkoilureitit Ahtialanjärven ympäristössä ja lisääntyvän virkistyskäytön ohjautuminen Natura-alueelle sekä tiivistyvän maankäytön aiheuttama muutos Ahtialanjärveen johtuvassa huleveden määrässä ja laadussa seä vaikutukset linnustoon. Luonnonsuojelulain 65 :ssä säädetään, että jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon ehdottoman tai verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Virkistyskäytön aiheuttamia vaikutuksia Natura alueen luonnonarvoihin tutkitaan ja tarkasteluun otetaan mukaan hulevesien vaikutukset Natura alueelle. Lisäksi tarkastellaan olemassa olevan seututien 190 ja Saarentien nimen eli Pirkon alueen mahdollisen täydennysrakentamisen vaikutuksia Natura alueelle. Natura arvioinnin tarveselvitys voidaan laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura arvioinnin tarpeellisuuden selvittämiseksi. Selvityksessä sekä Natura alueen että hankkeen tietojen perusteella tehdään vaikutusarviointi ja johtopäätös siitä, onko hankkeella todennäköisesti merkittäviä heikentäviä vaikutuksia ja onko varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi tarpeen. Arviointi on laadittu olevan kirjallisen aineiston pohjalta ja lähtöaineiston tarkkuuden tarkastelutasolla. Arvioinnin ovat laatineet kunnan puutarhuri Kari Laamanen ja projektipäällikkö Marita Palokoski.

4 sisällysluettelo Johdanto...3 Arvioinnin menetelmät...5 Osayleiskaavahankkeen kuvaus ja vaikutusten määrittely...6 Vaikutusten tunnistaminen...7 VAIKUTUKSET... 7 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 7 HULEVEDET... 8 MelU...8 Käytetyt lähtötiedot...8 Ahtialanjärven natura-alue...9 YLEISKUVAUS... 9 AHTIALANJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEIDENPERUSTAMINEN...11 OSAYLEISKAAVOJEN VAIKUTUKSET AHTIALANJÄRVEN ALUEEN LUONTOARVOIHIN...14 VAIHETTUMIS- JA RANTYASUOT...14 Lajikohtainen arviointi... 15 Lintudirektiivin liitteen l lajeihin...15 säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut...16 Luontodirektiivin liitteen ll lajiin...16 AHTIALANJÄRVEN KASVILLISUUSVYÖHYKKEET..17 ERITYISET LUONTOTYYPIT...18 TREDU -HANKKEEN LÄHTÖTIETOJA... 20 TREDU -hankkeen vaikutuksia...23 LEMPÄÄLÄN HAKEVOIMALA...24 Hakevoimalan hulevesien vaikutuksia...24 Epävarmuustekijät... 26 johtopäätökset ja suositukset... 26 natura 2000-alueisiin liittyvät säädökset... 27

arvioinnin menetelmät 5 Natura-arvioinnin tarveselvityksessä pyritään arvioimaan, muodostuuko osayleiskaavan mukaisista maankäyttöratkaisuista ja Saarentien niemen lisärakentamisesta todennäköisesti Ahtialanjärven Natura 2000-alueen suojeluarvoille merkittäviä heikentäviä vaikutuksia vai ei. Työssä otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritelty milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission (2000) julkaisemassa ohjeessa todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Arvioitaessa häiriön merkittävyyttä voidaan käyttää lähtökohtana Neuvoston direktiivin 92/43/ETY määritelmää luontotyypin ja lajin suotuisan suojelun tasoa Lempäälän keskusta ja taustalla Ahtialanjärvi. Suotuisa suojelun taso tarkoittaa luontotyypeillä: luontotyypin luontainen levinneisyys sekä alueet, joilla sitä esiintyy tällä alueella ovat vakaita tai laajenemassa, erityinen rakenne ja erityiset toiminnot, jotka ovat tarpeen luontotyypin säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä, ovat olemassa ja säilyvät todennäköisesti ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa ja alueelle luonteenomaisten lajien suojelun taso on suotuisa. Suotuisa suojelun taso tarkoittaa lajeilla: lajin kannan kehittymistä koskevat tiedot osoittavat, että laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana, lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa ja lajin kantojen pitkäaikaiseksi säilymiseksi on ja tulee todennäköisesti olemaan riittävän laaja elinympäristö. Vaikutusten merkittävyyttä koko alueen kannalta arvioidaan alueen koskemattomuuskäsitteen kautta. Luontodirektiivissä ja komission tulkintaohjeissa korostetaan, että hanke ei saa uhata alueen koskemattomuutta ts. koko Natura-alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinkelpoisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura verkostoon. Natura-arvioinnissa keskitytään niihin luontoarvoihin, joiden perusteella arvioinnin kohteena oleva Natura alue on valittu Natura 2000 suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Ahtialanjärvi

6 osayleiskaavahankkeen kuvaus ja vaikutusalueen määrittely Lempäälän - Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavalla luodaan puitteet maankäytön kehittämiselle kaava-alueella 2040-luvulle asti. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisut tiivistävät ja eheyttävät yhdyskuntarakennetta. Alueen asukaspohjan vahvistaminen täydennysrakentamisen avulla mahdollistaa mm. tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Uusille asukkaille on tarjolla asuinympäristö palveluineen ja erinomaisine liikenneyhteyksineen. Osayleiskaavan valmisteluvaihe sisältää kaksi maankäytön vaihtoehtoa, joiden pohjalta kaavasuunnittelua jatketaan. Ahtialanjärven länsi- ja pohjoispuolelle osoitettujen luonnosvaiheen maankäyttövarausten määräykset lähellä 190 tietä ovat seuraavat: MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE Alueella tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan peltoalueen luonne avoimena maisematilana. MU MAA- JA METSÄTALOUALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARETTA Suunnitteluohje: Arvokkaidenluontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Nykyisen latu - ja polkuverkoston osien kehittämis- ja kunnostustoimet tulee suunnitella siten, että niistä metsäkasvillisuudelle, eläimistölle ja maankamaralle aiheutuvat vauriot ovat mahdollisimman vähäiset. Jokamiehenoikeuden piiriin kuuluvia käyttömuotoja ei alueella rajoiteta. Liito-oravan elinympäristö ja kulkureitti alueen läpi tulee turvata. Puuston käsittely tulee toteuttaa liito-oravan elinympäristön edellytykset huomioon ottaen. RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE Alue voidaan asemakaavalla soittaa matkailukeskuksille, hotelleille, majataloille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille. Suunnitteluohje: Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. A/res ASUNTOALUE RESERVI Alue asemakaavoitetaan asuinalueeksi siinä vaiheessa kun alue on liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, kun alueelle rakennetaan turvallinen kevyenliikenteen reitti keskustasta ja kun alue saadaan joukkoliikenteen piiriin. Saarentien niemen eli käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen alueen itäpuolinen ranta on lehtipuuvaltaista rantametsää. Rannassa on hyvin kapea alue isosorsimovaltaista avoluhtaa. Alueen mahdollinen täydennysrakentaminen ei uhkaa ranta-aluetta. Alueen paikoitusalueen hulevedet tulee johtaa niin, että niistä ei aihedu haittaa suojeluarvoille. Saarentien niemen ruovikkoa Saarentien niemen rannan puustoa Niemestä johtaa silta pieneen saareen

vaikutusten tunnistaminen 7 Vaikutukset Hankkeiden ja suunnitelmien arviointitarvetta mietittäessä tulee tarkastella kyseisen Natura 2000 alueen niihin luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia, joiden mukaan alue on otettu mukaan Natura 2000 verkostoon. Luonnonarvoja ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä lintudirektiivin liitteen I lajit. Luontotyyppi heikentyy, jos sen pinta-ala supistuu tai sen ekosysteemin rakenne tai toimivuus huonontuu. Lajin elinympäristö heikentyy tai laji häiriintyy, jos lajin elinympäristön pintaala supistuu tai laji ei ole alueella enää elinkelpoinen. Hankkeen tai suunnitelman vaikutus on merkittävä, jos muutos on laaja-alainen. Vaikutusta on tarkasteltava suhteessa alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Hankkeen vaikutusten laajuus ei ole ratkaisevaa, vaan hankkeen vaikutusten merkittävyys. Vaikutusten todennäköisyyttä tulee tarkastella varovaisuusperiaatteella. Vaikutusten arviointiin on syytä ryhtyä, vaikka vaikutuksia ei pidettäisikään varmoina. Hanke tai suunnitelma voidaan hyväksyä vasta kun on voitu varmistua, että haitallisia vaikutuksia ei ole. Valtioneuvoston päätöksellä hanke tai suunnitelma voidaan toteuttaa kuitenkin erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä ja kun vaihtoehtoista ratkaisua ei ole (luonnonsuojelulain 66 ). Virkistyskäyttö Ahtialanjärvi on erittäin matala. Järven länsiosan läpi kulkevaa Liuhanvuolletta lukuun ottamatta veden syvyys on keskimäärin noin yksi metri. Liuhanvuolteen kohdalla veden syvyys on useissa paikoissa 4 5 m. Ahtialanjärvi kuuluu kasvillisuuden perusteella rehevään osmankäämi ratamosarpio tyyppiin. Kasvillisuus vyöhykkeet ovat leveimmät itärannalla, jossa sijaitsee laaja luhta-alue. (Lammi, Lempäälän Ahtialanjärven hoito- ja käyttösuunnitelman perusselvitys, 2000) Lempääläläiset käyttävät jo olemassa olevia uimarantoja ja venerantoja. Alueella sijaitsee Hääkiven ja Ahtialanjärven uimapaikat. Havaslahden rannalla on venepaikka ja uudelle satama-alueelle on osoitettu paikka Havaslahteen kanavan suulle. Edelleen virkistysaluesuunnittelussa suunnitellaan virkistysreittiä, joka kulkisi Ahtialanjärven ympäri, mutta kuitenkin niin etäällä ranta-alueesta, ettei eliöstä ja kasvisto vaarannu. Talvisin on Laasonportista latuyhteys Ahtialanjärvelle. Ahtialantieltä johtaa polku ja pitkospuut lintutornille Ahtialanjärven rannalle. Keskustan lainvoimaisen osayleiskaava-alueen nykyinen asukasmäärä n. 2000, ja osayleiskaavan mukainen 3000 5000 asukasta 2030 mennessä, riippuen rakentamisen tehokkuudesta eri alueilla ja asumisväljyyden kasvusta. Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavassa Hääkiven alueelle suunnitellaan mm. matkailupalveluja ja 190 tien varren Ahtialan alueelle on kaavailtu n. 200 ihmisen asuntoaluetta VE B:ssä. Ahtialan luontopolulle ohjautuu kaava-alueelta virkistyskäyttöä. Keskustan osayleiskaavan-alueen ja Ahtialan alueen asukasmäärän lisäys aiheuttaa todennäköisesti kasvavaa virkistyskäyttöä Ahtialanjärven rannoille ja uimarannoille varsinkin keskustan tuntumassa. Todennäköisesti merkittävin osa lisääntyvästä virkistyskäytöstä ohjautuu kuitenkin Kanavan rannoille, Myllyrantaan ja Haljasten alueelle sekä laajemmille ulkoilualueille, mm. Hakkariin. Osayleiskaavoituksen yhteydessä on tarkoitus kehittää ranta-alueiden virkistyskäyttöä mm. Haljasten alueen rannat ja Kirkkojärven ympäristö. Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavassa tarkastellaan virkistys- ja viheryhteyksiä Hakkarin ja Herralan vuoren alueille. Virkistyalueiden mitoitus on todennäköisesti riittävä; lisäksi kevyen liikenteen väylät toimivat virkistysreitteinä ja ohjaavat virkistyskäyttöä Natura-alueen ohi muille alueille. Selostuksessa olevaan karttaan n:o 2 on merkitty nykyiset uimapaikat, venerannat, lintutorni ja suunnitteilla oleva lintutorni ja venesatama. Lisäksi virkistyskäytöstä aiheutuvaa häiriövaikutusta voidaan lieventää selkeällä reittiopastuksella ja infotauluilla, joissa kerrotaan muiden luontoarvojen ohella linnustollisista arvoista ja kehotetaan pysymään merkityillä reiteillä pitäen koirat kytkettyinä.

8 Hulevedet Ahtialanjärveen keskusta alueelta ohjautuu Hääkiven alueen kautta nykyistä enemmän hulevesiä. Enemmän hulevesiä ohjautuu Ahtialanjärven itäosaan Laasonportin alueelta ja Myllyojan kautta laajoilta peltoalueilta, sekä Vuolteen alueelta. Hulevesillä voi olla vaikutuksia vedenlaatuun ja eroosio vaikutuksia valumauomissa ja sen kautta kasvillisuusmuutoksia uomien läheisyydessä. Hulevesien hallinnoimiseksi onsuunniteltu viivytysalueita, jotka sijaitsisivat Natura-alueen ulkopuolella mm. keskustassa. Kuokkala - Hakkari - Herralan osayleiskaavan yhteydessä suunnitellaan myös hulevesien viivytysalataita. Melu Keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheessa laaditussa meluselvityksessä (Trafix 2009) ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavan meluselvityksessä (Sito 2012) on mallinnettu kaava-alueen liikennemelutilanne nykyisen ja tulevan maankäytön mukaisessa tilanteessa. Kaavan toteuttamiseen liittyvissä rakennustöissä Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvat melua tuottavat työvaiheet ja työmaaliikenne saattavat aiheuttaa väliaikaista häiriövaikutusta linnustolle, mikäli tällaisia rakentamistöitä tehdään litujen herkimpään pesimäaikaan tai muuttoaikaan. Tulevaisuudessa mahdollisen virkistysreitin rakentamistöiden ajoittamisella on merkitystä linnuille aiheutuvan häiriön kannalta. Käytetyt lähtötiedot Osayleiskaavaan liittyvät tiedot, Natura-aluetta koskevina lähtötietoina on käytetty ELY keskuksen Natura-alueen virallista tietolomaketta ja Natura-alueelta aiemmin laadittuja arviointeja ja selvityksiä, joita ovat: Pirkanmaan Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma, 2005, Marja-Liisa Pitkänen, Ahtialanjärven hoitoja käyttösuunnitelma on laadittu vuosille 2002 2006 Suomen ympäristökeskuksen, Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen yhteistyönä ja Keskustan osayleiskaavan ja Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaavan luontoselvitys. Pirkanmaan ELY-keskuksen selvitys, viitasammakot ja korennot 210-2011 Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvitys, Sito Oy 28.4.2014 ja TREDU/hankesuunnittelu Hulavesien viivyttäminen. Tien 190 liikenne aiheuttaa väliaikaista häiriötä.

ahtialan järven natura-alue 9 Yleiskuvaus Ahtialanjärvi (F10326003) kuuluu Natura 2000 ohjelmaan. Alue on mukana lintudirektiivin mukaisena SPA alueena, jonka yhteispintaala on ilmoituslomakkeen mukaan 159 ha. Ahtialanjärvi on matala, rehevä lintujärvi keskustan läheisyydessä. Järven vedenkorkeuteen vaikuttaa Vanajavesi Pyhäjärvi reitin säännöstely. Linnuston kannalta järven saaret ovat erityisen tärkeitä mm. pesimärauhan kannalta. Ahtialanjärvi on tärkeä lintujen muuttoaikainen levähdysalue etenkin sisämaassa harvoin pysähtyville kahlaajille. Ahtialanjärvi Ahtialanjärvi on tärkeä opetus- ja luontoharrastuskohde. Luontodirektiivin luontotyyppien Vaihettumissuot ja rantasuot osuus on 14 %. Ne sijoittuvat Ahtialanjärven eteläosiin. Kasvisto on edustavaa, alueen erikoisuutena on ojakaali. Järvellä kasvaa mm. isosorsimoa, leveä- ja kapeaosmankäämiä sekä näiden risteymää, vaateliasta sarjarimpeä, vesinenättiä, isohierakkaa, muatyrttiä, kiehkuraärviää, kurjenmiekkaa, pikkuja isovesihernettä, karvalehteä, kilpukkaa, pikku- ja isolimaskaa sekä maksasammalia, kelluhankasammal ja sorsansammal. Ahtialanjärven hoitoja käyttösuunnitelma on laadittu vuosille 2002 2006 Suomen ympäristökeskuksen, Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen yhteistyönä.

10 ahtialan järven natura-alue Lisäksi alue kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 hyväksymään valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Ohjelma perustuu ministeriön asettaman lintuvesityöryhmän vuonna 1981 valmistuneeseen mietintöön (komiteamietintö 1981:32) ja siitä annettuihin lausuntoihin. Lintuvesien suojeluohjelman tavoite on alueiden säilyminen mahdollisimman luonnonvaraisina. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkinnällä nat eli Natura 2000 alue. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset Natura 2000 ohjelman alueet. Suunnittelumääräys kuuluu seuraavasti: Alueelle tai sen läheisyyteen ei tule suunnitella toimenpiteitä, jotka merkityksellisesti heikentävät niitä lintu- tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :ssä. Natura-alueen suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Alueella on metsästys ja kalastus sallittuja, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. Ahtialanjärven Natura-ilmoituslomakkeella mainitaan seuraavat lintudirektiivin liitteen I lajit: kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, niittysuohaukka, räyskä, ruskosuohaukka, suokukko, suopöllö, uhanalainen laji, uhanalainen laji, uivelo, valkoposkihanhi. 10.6.2002 päivätyssä salaisessa listassa on mainittu lisäksi muutama laji. Muita alueelta ilmoituslomakkeella mainittuja lajeja ovat lapasorsa, luhtakana, naurulokki, pikkulokki, pikkutikka, rastaskerttunen, rytikerttunen. Nämä lajit eivät ole perusteena Natura 2000 verkoston kannalta, mutta ne kertovat alueen linnustollisesta arvosta. Luontodirektiivin liitteen II lajina on mainittu saukko (Lutra Lutra), rahoitettu vuonna 1974 ja kuuluu uhanalaisiin eläinlajeihin.

12 ahtialan järven natura-alue Rauhoitetuilla alueilla on kielletty: ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen, metsänhakkuu, lahopuiden poistaminen, kasvien ja kasvienosien ottaminen ja vahingoittaminen marjojen ja sienien poimimista lukuun ottamatta, rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen, kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedellisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Vesialuetta RN:O 3:0 ja maa-aluetta RN:O 3:1 sekä vesialuetta RN:O 876:1 koskee seuraavat rauhoitusmääräykset: 1.Yleiset rajoitukset Alueella on kielletty: rakennusten, rakennelmien ja teiden rakentaminen, maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- tai kallioperän vahingoittaminen, ojien kaivaminen, kuivattaminen ja muut vesirakennushankkeet, liikkuminen saarta reunustavalla kasvillisuusvyöhykkeellä lintujen pesimäaikana 1.4 31.8. 2. Sallitut toimet ja hoitosuunnitelma Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittu: metsästys, kalastus ja laiduntaminen, olemassa olevien kaivantojen ja venepaikkojen kunnossapito niin, että kunnostustyössä kertyvä kasvijäte ja ruoppausmassat sijoitetaan kovan maan puolelle, olemassa olevien ojien ja niiden laskeutusaltaiden kunnossapito ympäröivien alueiden kuivatustilanteen ylläpitämiseksi, muut ympäröivien alueiden kuivatustilanteen ylläpitämiseksi tarvittavat toimet ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla, vesihuoltolaitoksen paineviemärin huolto- ja kunnostustyöt ja ympäristökeskuksessa erikseen hyväksyttävän hoitosuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen säilyttämiseksi sopivana linnustolle ja muulle suojeltavalle eliölajistolle. Rahoitus ei estä vedenottamoiden toimintaan liittyviä toimenpiteitä. Lempäälän Ahtialan jakokunnan yhteistä vesialuetta RN:O 6:0 koskee seuraavat rahoitusmääräykset: 1.Yleiset rajoitukset Alueella on kielletty: rakennusten, rakennelmien ja teiden rakentaminen, maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- tai kallioperän vahingoittaminen, ojien kaivaminen ja vesien perkaaminen, kuivattaminen ja muut vesirakennushankkeet, metsästys, lukuun ottamatta minkin ja supikoiran pyyntiä, sekä muu selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräilyä varten, leiriytyminen ja avotulen teko lukuun ottamatta (sinisellä ympyrällä karttaan merkittyä Ahtialan yhteistä uima- ja venerantaa, moottoriveneily ja vesiskootterilla ajelu, moottorikelkkailu keväällä 15.3 alkaen, liikkuminen muulla moottoriajoneuvolla ranta- ja luhta-alueella, veneellä liikkuminen Myllyojan suulla vinoviivoituksin karttaan merkityllä alueella lintujen pesimäaikaan 1.4 31.8., samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.

ahtialan järven natura-alue 13 2. Sallitut toimet ja hoitosuunnitelma Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua: edellä mainitun Ahtialan yhteisen uimaja venerannan kunnossapito niin, että ruoppausmassat sijoitetaan suojelualueen ulkopuolelle, olemassa olevien ojien kunnossapito ympäröivien alueiden kuivatustilanteen ylläpitämiseksi, muut ympäröivien alueiden kuivatustilanteen ylläpitämiseksi tarvittavat toimet Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla, ympäristökeskuksessa erikseen hyväksyttävän hoitosuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen säilyttämiseksi sopivana linnustolle ja muulle suojeltavalle eliölajistolle. Kartta n:o 2

14 ahtialan järven natura-alue OsayleiskaavOJEN JA PIRKON ALUEEN LISÄRAKENTAMISEN vaikutukset ahtialanjärven alueen luontoarvoihin Vaihettumis- ja rantasuot Osayleiskaavoitettaville alueille Ahtialanjärven länsi- ja pohjoispuolelle ei sijoitu vaihettumissuot ja rantasuot luontotyyppiä. Luontotyypin alueille ei sijoitu sellaisia valumareittejä, joita pitkin kaava-alueilta johtuisi hulevesiä. Osayleiskaavoista ei siten aiheudu luontotyypille suoria pinta-alan menetyksiä. Koska Ahtialanjärven vedenlaadulle ei aiheudu merkittäviä hulevesivaikutuksia, eivät vaihettumissuot ja rantasuot luontotyypin ominaispiirteet ole vedenlaadun kautta välisesti uhattuina. Osayleiskaavat lisännevät virkistyskäyttöä tulevalle Ahtialanjärveä kiertävälle kevyenliikenteen reitille, mutta tämän ei voida katsoa merkittävästi heikentävän luontotyyppien ominaispiirteitä, sillä kevytliikenne ohjataan omalle reitille lähelle nykyistä tietä, joka sijaitsee etäällä Ahtialanjärven rantavyöhykkeestä. Lintutornille kuljetaan pitkospuita pitkin.

ahtialan järven natura-alue 15 Lajikohtainen vaikutusarviointi Vaikutukset lintudirektiivin l lajeihin Kalatiira Kalatiira pesii lokkisaaressa (v. 2000 4 paria) muiden lokkilajien lähellä. Kalatiira puolustaa kiivaasti pesäänsä liian lähelle tunkeilevaa vastaan. Pesät sijaitsevat lähes kilometrin päässä kuntakeskustan rakentamisalueista eikä näin ollen ole lajin pesintä heikentävää vaikutusta. Tien 190 liikenne on vähentynyt moottoritien rakentamisen ansiosta, joten Turkutien liikenteellä ei ole ollut heikentävää vaikutusta kalatiiran pesintään. Kaulushaikara Kaulushaikara on pesinyt järvellä mm. lokkisaaressa ja kaakkoisrannalla pumppuaseman ruovikossa. Kaulushaikara valitsee reviirinsä rauhalliselta alueelta ruovikon suojasta keväällä huhtikuussa. Kaulushaikara ei ole itse pesinnässään arka; se poistuu pesältä vasta viime tingassa. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät heikennä lajin muuttoaikaista levähtämistä ja mahdollista pesintää Natura-alueella. Kurki Ahtialanjärvellä on kesäaikaan tavattu kurkipari. pesintää ei kuitenkaan ole varmistettu. Lajille sopivaa rauhallista, pensaikkojen suojaamaa rantaluhtaa on Ahtialanjärvellä erityisesti Lastusten puolella Myllyojan suulla. Laji on pesinnässään arka. Nykyinen lintutorni sijaitsee lajin kannalta epäedullisessa paikassa. Jos liikkuminen rannassa lisääntyy kovasti, voi se haitata lajin pesinnän todennäköisyyttä. Keskustan rakentuminen ei vaikuta lajin pesintään ja levähtämiseen Natura-alueella. Laulujoutsen Joutsen levittäytyminen etelämmäksi näkyy myös Ahtia-lanjärvellä. Aiemmin yksi pari on pesinyt Natura-alueen kaakkoiskulmassa. Laji on erittäin aggressiivinen muita vesilintuja kohtaan ja se karkottaa myös ihmisen pesän lähettyviltä. Laulujoutsen tekee pesän mättäälle rauhalliseen paikkaan. Laji levähtää muuttoaikana Ahtialanjärvellä. keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajin levähtämistä alueelle eikä mahdollista pesintää. Liro Liro on ollut Ahtialanjärvellä muuttoaikainen ravintovieras. laji ei ole erityisen arka ja se antaa tarkkailla itseään melko läheltä. Lajia on havaittu mm. lintutornilta ja lokkisaaren liepeiltä. Osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajin levähtämistä alueella. Mikäli Natura-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvat melua tuottavat rakentamistyöt ajoitetaan ne muuttokauden ulkopuolelle. Luhtahuitti Luhtahuitin reviiri sijaitsi Ahtialanjärven kaakkoiskulmalla luhdassa. Laji on pesinnän suhteen arka häirinnälle. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Mustakurkku-uikku Lajia on havaittu Ahtialnajärvellä muuttoaikaan. Yleensä se pesii lokkiyhdyskunnan suojissa tiheissä ruovikoissa. Pesintä voi olla mahdollista Ahtialanjärvelläkin, mikäli kevätkesäiset häiriöt eivät lisäänny potentiaalisilla pesäalueilla. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajin pesimistä eikä levähtämistä alueella. Lisääntyvä liikunta pesäalueiden tuntumassa voi estää lajin potentiaalisen pesinnän onnistumisen, ellei rantaniityille kulkua rajoiteta. Räyskä Räyskä on säännöllinen ruokavieras muuttoaikoina. keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Ruskosuohaukka Ruskosuohaukka on Ahtialanjärven tyyppilajeja. Laji pesii ruovikkojen kätköissä. Järvellä tiedetään pesineen jopa kolme paria. Pesät ovat sijainneet Ahtilanjärven kaakkoiskulmassa, lokkisaaressa ja Myllyojan suulla. Lisääntyvä liikunta pesäpaikkojen läheisyydessä haittaisi pesäpaikallaan aran lajin pesintärauhaa. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Ahtialanjärven idänpuoleiset rantojen virkistysreitit tulisi ohjata niin etäällä rannasta, että ne eivät uhkaa lajia. Suokukko Suokukko lepäilee Natura-alueella muuttoaikana järven etelä- ja itäpäässä. Laji ei le erityisen arka, kunhan virkistysreitit kanavoidaan omille reiteilleen. Suopöllö Suopöllö on säännöllinen muuttoaikainen ravintovieras järven rantaluhdilla sekä Laasonportin pellolla.

16 ahtialan järven natura-alue Häirinnän lisäksi uhkana on ojanvarsien pensoittuminen. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajin leviämistä alueella, mikäli Natura -alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvat melua tuottavat rakentamistyöt ajoitetaan muuttokauden ulkopuolelle. Uivelo Uivelo on säännöllinen muuttoaikainen ravintovieras. Laji sukeltelee ravintoaan avoveden puolella. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Valkoposkihanhi Valkoposkihanhi on muuttoaikainen ravintovieras Ahtialanjärvellä Laji laiduntaa matalakasvustoisilla rantaluhdilla ja lähinurmikoilla. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Kolme uhanalaista lajia Kalasääksi, merikotka ja pikkujoutsen eivät pesi alueella, mutta niitä on nähty alueella. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajeja. Vaikutukset muihin lintulajeihin Alueella esiintyy lapasorsa, luhtakana, naurulokki, pikkulokki, pikkutikka, rastaskerttunen ja rytikerttunen. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajien levähtämistä ja oleskelua alueella. Luontodirektiivin liitteen II laji Saukko Saukolla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä koloissa, jotka ovat kuuluneet muille eläimille kuten ketuille tai mäyrille. Elinalueensa saukko merkitsee ulostemerkeillä. Jotkin saukkolajit puolustavat omaa reviiriä, joillakin elinpiirit voivat olla osittain tai jopa kokonaan päällekkäin. Saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely. Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesistöreittiään edestakaisin. Koiras voi hallita jopa 40 km:n pituudelta rantaa ja vaellella saalisretkillään keskimäärin noin 10 km yössä. Saukko pysyttelee mieluiten vedessä tai sen läheisyydessä. Se voi kuitenkin kulkea suuriakin matkoja maalla, esimerkiksi nälän ajamana. Saukot ovat leikkisiä eläimiä ja saattavat esimerkiksi laskea mäkeä lumipenkalta joen jäälle öisin. Saukko on aktiivisempi yöaikaan kuin päivisin, mikä voi johtua ihmisten pelosta. Toisaalta tunnetaan myös lukuisia tapauksia, joissa seurallinen ja leikkisä saukko on hakeutunut ihmisasunnoille, varsinkin jäätyään syystä tai toisesta yksin. Saukko syö lähinnä kalaa, esimerkiksi ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohikaloja. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Aikuinen saukko syö päivässä 1-1,5 kiloa kalaa. Osayleiskaavojen mukaiset ratkaisut ja Pirkon alueen lisärakentaminen eivät todennäköisesti uhkaa lajia.

17 Ahtialanjärven kasvillisuusvyöhykkeet Faunatica Oy on tutkinut vuonna 2010 Ahtialanjärven kasvillisuusvyöhykkeitä. Järven kasvillisuus ilmentää runsasravinteisuutta ja järvi on selkeästi rehevöitynyt. suo-ohdakkeita, rantakukkia ja leskenlehtiä. Kosteuden lisääntyessä kohti rantaviivaa, luhdat muuttuvat heinävaltaisemmiksi ja vaihettuvat avoluhdiksi. Puustoisen luhdan ja avoluhdan vaihettumisvyöhykkeessä on paikoin pienialaisia pajuluhtia, joissa kasvaa kiilto- ja virpapajuja. = Kuusivaltainen metsä = Lehtipuuvaltainen rantametsä = rannan isosorsimovaltainen avoluhta (C-kirjaimien välinen alue saraluhtaa) = vesialueen ilmaversoiskasvillisuus = kelluslehtinen kasvillisuus = karvalehtivaltainen irtokeijujakasvusto Kuva: Faunatica Oy Valtalajien symbolit: E = Järvikorte G = Isosorsimo N/N/Pe = Ulpukka/Lumme/Vesitatar P = Järviruoko Pe = Vesitatar T = Kapeaosmankäämi Kuusimetsäinen alue Lintutornin lähellä on kuusivaltaista, lähes kenttäkerroksetonta talousmetsää. Alueella on myös raitoja ja hieskoivuja. Karikekerros on erittäin paksu, jonka johdosta pohja- ja kenttäkerros on heikosti kehittynyttä. Lehtipuuvaltaiset rantametsät Lehtipuuvaltaisia rantametsiä sijaitsee Ahtialanjärven koillis-, itä-, kaakkois- ja eteläosissa. Kaakkoiskulman koivikko on yhtenäisin, pinta-alisesti suurin puustoinen alue, joka on ojitusten välittömässä vaikutuspiirissä. Metsäisten rantaluhdissa kasvaa tervaleppiä, harmaaleppiä, hieskoivuja, raitoja, tumia ja pihlajia sekä lisäksi harvakseltaan kuusia ja mäntyjäkin. Pensaskerroksessa kasvaa tuomia, paatsamia, vadelmia, herukoita ja etelärannalla kuusamia. Puusto on yleisilmeeltään nuorta ja paikoin se kasvaa tiheänä. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mansikoita, käenkaalia, metsäorvokkeja ja niittylauhoja. Luhtaisemmilla osuuksilla kasvaa suo-orvokkeja, mesiangervoja, isosorsimoja, viitakastikkoja, luhtasaroja, rönsyleinikkejä, ojakellukoita, Rantojen avoluhdat Rantojen avoluhdissa valtalajina kasvaa Isosorsimoa. Lisäksi avoluhdissa kasvaa viitakastikoita, rantakukkia, myrkkykeisoja, suoputkia, rantalemmikkejä, luhta- ja rantamataroita, ranta-alpeja, vesitataria, rentukoita punakoisoja. Isosorsimovaltaisen vyöhykkeen jälkeen valtalajiksi vaihettuu alueellisesti vaihdellen joko järviruoko tai kapeaosmankäämi. Luhta- ja pullosaroja kasvaa paikallisesti. Paikoitellen avoluhta on kuivumassa ja metsittymässä, joten hieskoivun ja harmaalepän taimia tulisi poistaa, mikäli luhta halutaan säilyttää avonaisena. Ahtialanjärven kaakkoisrannalla esiintyy suursaraluhtia mm. luhta-, pullo- ja viiltosaroja, rönsyröllejä, rantapuntarpäitä, luhtavuohennokkia, myrkkykeisoja, viitakastikoita, rantakukkia ja kurjenjalkoja. Ilmaversokasvillisuus Rantaluhtaa seuraten rantaa ympäröi vaihtelevasti järviruoko- ja kapeaosmankäämikasvustot. Rannan kasvustoista löytyy myös sarjarimpeä, pystykeiholehtiä, korpikaisloja, myrkkykeisoja, rantayrttejä, rantakukkia, isohierakoita, luhtavuohennok-

18 kia ja rantapalpakkoja. Yhtenäiset järvikortekasvustot oli selvitystä tehtäessä niitetty niin rannan läheisyydestä kuin keskemmältäkin järveä. Kelluslehtinen kasvillisuus Kelluslehtisiä esiintyy rantojen läheisyydessä sekä muutama suurempi saareke keskemmällä järveä. Vesitatar on valtalajikkeena. Lisäksi alueella kasvaa ulpukoita, pohjanlumpeita ja uistinvitoja. Kasvustot ovat melko selvärajaisesti yksilajisia. Irtokellujat Paikoitellen esiintyy karvalehtiä ja isovesiherneitä tiheinä, suurina ja limoittuneina massakasvustoina matalissa lahdelmissa ja tuulen painamissa kasaumissa. Järven itälaidalla tavataan ristilimaska kasvustoja. Uposlehtinen kasvillisuus Uposlehtistä kasvillisuutta on huomattavan vähän ja lajeina ainoastaan ahvenvitaa ja pikkuvitaa, jotka eivät tutkimusajankohtana muodostaneet varsinaisia kasvustoja, vaan esiintyivät muutamien versojen ryhminä tai yksittäin. Tämän vuoksi uposlehtisen kasvillisuuden kuvioita ei rajattu alueelle. Erityiset luontotyypit Lehtipuuvaltainen rantaluhta Ahtialanjärven eteläreunalla on vajaatuottoinen, lehtomainen, vesitaloudeltaan luonnontilainen rantaluhta. Siellä kasvaa harmaaleppiä, tervaleppiä, koivuja, tuomia, raitoja, paatsamia, kuusamia ja taikinamarjoja. Alikasvoksena löytyy muutamia kuusia. Paikoin on lahopuuta. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mesiangervoja, kurjenjalkoja, rantamataroita, vehkoja, isosorsimoja, viitakastikoita, rantaalpia, kurjenmiekkoja, rantalemmikkejä, käenkaaleja, suo-orvokkeja, ojakellukoita ja nokkosia. Luhdat ovat metsälain tarkoittamia ympäristöstään selvästi erottuvia, erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Lajistollisesti alue on keskinkertainen. Tämä on järven luhtaisista metsistä luonnontilaisin, luhtaisin ja monimuotoisin. Alue on merkityksellinen kokonaisuuden monimuotoisuuden kannalta. Alueella on korkeat luontoarvot. Luhtaiset rantaniityt, -luhdat ja ruovikot Luhtaiset rantaniityt ovat puuttomia tai lähes puuttomia, vajaatuottoisia rantaluhtia- ja ruovikoita, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä luontotyyppejä. Pienialaisuuden kriteeriä nämä luhdat eivät kuitenkaan täytä. Osin nämä rantaluhdat luetaan kuuluviksi myös Natura-luontotyyppien vaihettumis- ja rantasoiksi. Natura-luontotyypin rajaus on metsälakikirjausta niukempi; siihen eivät sisälly rantaviivan ulkopuoliset ruovikot. Myllyojan suistoalue on osin maatunut, paikoin lampareinen ja ilmeisesti myös niitetty/ruopattu aiemmin. Pohjoisosassa olevaa rantaluhtaa on laidunnettu, mutta laidunnuksella ei ole nähtävää vaikutusta kasvillisuuteen eikä luontoarvoihin. = Lehtipuuvaltainen rantaluhta = Rantaluhta (metsälaki) = vaihettumis- ja rantasuo (Natura) / rantaluhta (metsälaki) Kuva: Faunatica Oy Lokkisaari kuuluu metsälain avoluhtiin sekä Natura-luontotyyppiin vaihettumis- ja rantasuot. Alueella kasvaa valtalajina isosorsimoiden lisäksi kapeaosmankäämejä, järviruokoja, viiltosaroja, vesisaroja, nokkosia, suo- ja amerikanhorsmia, isohierakoita, luhtavuohennokkia, vehkoja, konnanleinikkejä, tummarusokkeja, rantalemmikkejä, rantamataroita, rantakukkia, rantanenättejä, luhtalitukoita, kurjenjalkoja ja rantayrttejä. Saareen on kaivettu allikoita. Saari muodostaa mosaiikkimaisen kokonaisuuden, joka muodostuu ruoho- ja heinäkasvien saarekkeista, rimpipinnoista ja lietteestä. Saarella ei ole juurikaan pohjakerrosta, maksasammalia lukuun ottamatta. Luontoarvoltaan saari on korkea (linnusto ja saaren rakenteellinen monimuotoisuus), kasvillisuudeltaan keskinkertainen. johtopäätöksiä Ahtialanjärvi on matala ja rehevä, parhaillaan niitoin kunnostettava lintuvesi. Kasvillisuus ilmentää runsasravinteisuutta ja järvi on selkeästi rehevöitynyt: useat yleisimmät kasvilajit ovat rehevien ja likaisten vesien indikaattorilajeja. Pohja on liejuinen ja kuollutta kasviainesta on paikoin kerrostunut kymmenien senttimetrien paksuudelta.

19 = Viitasammakoiden soidinalueet Ahtialanjärvellä 6.5.2010 Kuva: Faunatica Oy Täplälampikorento: Kuva: Faunatica Oy 1-2 yksilöä 3-10 yksilöä yli 10 yksilöä

20 TREDU HANKKEEN LÄHTÖTIETOJA Tampereen ja Pirkanmaan ammattiopistot yhdistyivät vuoden 2013 alussa Tampereen seudun ammattiopis-toksi, TREDU:ksi. Yhdistymisen yhteydessä tapahtuu muutoksia myös TREDU:n palveluverkossa, toimipisteitä vähennetään ja toimipisteiden sisällä koulutustarjonta muuttuu. Lempäälän lukio on tarkoitus siirtää TREDU:n toimipisteeseen. TREDU Lempäälän päätontilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Tontti muodostuu useammasta eri kiinteistöstä, joihin yhdistetään myös niemen kärjen tontti, joka on jo PIRKO Kiinteistö Oy:n omistuksessa. Koko ammattiopiston tontin koko olisi noin 2,1 hehtaaria. Tonttia koskevaa uutta asemakaavaa valmistellaan, sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä.. Laajennusosa Laajennusosan tieltä puretaan 50-luvun huonokuntoinen asuinrakennus. Laajennusosan keskellä on iso kolmeen pienempään yksikköön jaettava liikuntasali aputiloineen ja toisessa kerroksessa sijaitsevine kuntosaleineen. Liikuntasalin ja vanhan osan väliin jää iso keskusaula. Laajennusosan keskellä on iso kolmeen pienempään yksikköön jaettava liikuntasali. Uudisrakennuksen kerrosala on 5 540 kem2. Seuraavalla sivulla on esitetty asemapiirros alueesta. Alustavien pohjatutkimusten mukaan uudisrakennusosa tulee perustaa kovaan pohjaan lyötävien tukipaalujen varaan. Alapohjat tehdään joko maanvastaisina kantavina rakenteina tai ryömintätilallisina tuuletettuina rakenteina. Perusmaakerrokset ovat routivia, joten rakenteet on routasuojattava. Hankesuunnitelmaluonnoksen mukaisen uuden rakennusosan kantavat rakenteet ovat teräsbetonia/terästä, julkisivut vanhaan sopeutuvaa tiiltä/tiililaatta, lasirakenteita, mahdollisesti osin puuverhousta. TREDU Lempäälän tontti kattaa koko suojeltavaan Natura 2000 -järvialueeseen työntyvän niemen. Tontilla on runsaasti arvokasta puustoa,jota joudutaan kaatamaan rakentamisen alta, mutta tavoitteena tulee olla säilyttää mahdollisimman paljon ranta-alueen puustoa. Niemenkärjen ulokkeelle on tarkoitus rakentaa puurakenteinen lintutorni alueella jo nyt parveileville lintubongareille. Tontin autopaikat ovat myös heidän käytettävissään, ainakin opetuksen ulkopuolisina aikoina. Autopaikkoja tontille mahtuu vähintään sen verran kuin asemakaavassa tultaneen edellyttämään. Hankesuunnitelmaluonnoksessa on esitetty autoja mopoautopaikkoja myös nykyisen rakennuksen ja maantien väliin. Osa autopaikoista (esim. rakennuksen koillispuolen mahdolliset autopaikat) olisivat sora/hiekkapintaisia, jolloin hulevesien imeytyminen helpottuu. Joukkoliikenteen palvelun parantamisesta on jo käynnistetty neuvottelut. Tredu Lempäälän rakentamisen aikataulu linkittyy valmisteilla olevan asemakaavan vahvistumisaikatauluun. Asemakaava on parhaillaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa. Tavoite on saada asemakaava vahvistettua hyvissä ajoin ennen rakentamista. Nykyinen rakennus perusparannetaan tämän hankkeen yhteydessä ja tilat uudistetaan tulevan tarpeen mukaisiksi. Nykyinen pajarakennus puretaan ja sen sijalle rakennetaan uusi kaksikerroksinen laajennusosa. Laajennus liittyy nykyiseen rakennukseen korkealla keskusaulatilalla.

80 uusi uusi uusi uusi Vaihe 1 1 2 2 Kerrosalat Kerros Kem 38 3!239 272 1!994 5!543 m2 B-osassa lukion tiloja ja yhteiskäyttöisiä tiloja Piha-alue 80 1:128 C-osassa lukion tiloja 12 21 lintutorni vanha vanha 1 1 17 2!236 81 7 vanha 2 79 7 Kerrosalat: Olemassa oleva n. 3860 kem 2 Uudisrakennus 5540 kem 2 yht. n. 9400 kem 2 1!604 3!857 m2 9!400 m2 Pysäköintinormi n. 1 ap/100 m2 = 94 ap Suunnitelmassa: autopaikkoja 91+29=120 kpl m-autopaikkoja 19 kpl mopopaikkoja 11 kpl PP-paikkoja 188 kpl Auditorio II k 1 B II 1300 1:127 E I 2300 C PP 65 II 900 II ap-varaus 29 ap D PP 25 I 1000 81 8 81 4 11 mp/mopot 20 216,0 m 2 10 ap/m-auto 29 ap Käsi- ja taideteoll. PP 25 I 40 oppilaitos 81 5 122 10 81,7 D-osassa lukion ja kiinteistöhuollon opetuksen tiloja E-osassa liikuntaja aputilat Ruokala Katettu aula, katossa valolyhdyt 876:3:0 82 7 PP 25 6:4 28 ap 84 3 A-osassa Tredu atto, retail soteala, matkailuala sekä hallinto 84 7 84,7 84 4 82 8 1:14 A PP 24 I-II 3860 PP 24 1:68 +82,70 +82,60 14 ap +83,10 muuri, 1,2 m +83,10 +84,20 +84,50 84 2 9 ap/m-auto 1:86 82,9 1:87 +83,00 muuri, 1,2 m +82,80 +84,20 +84,40 14 ap 6 ap 82,9 1:88 895:2:12 ASEMAPIIRROS 1:1000 TREDU LEMPÄÄLÄ HANKESUUNNITELMA 8.4.2014

22

23 TREDU -hankkeen vaikutuksia Vaikutukista linnustollle Tässä vaiheessa tontin ongelmakohde on erityisesti niemen itäpuolinen ranta-alue. Koska tilanpuutteen vuoksi pysäköintialueita joudutaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erittäin lähelle NATURA -alueen rantaluhtaa ja osittain lehtipuuvaltaiseen rantametsään. Koulun vilkas liikennöinti saattaa häiritä lintujen pesintää keväisin. Tosin kokemus on osoittanut, että NA- TURA -alueen läheinen Valkeakoskentien vilkas liikenne ei ole vaikuttanut lintujen pesintään. Liikennöintiä ja sen aiheuttamaan mahdollista häirintää lähellä rantaluhtaa tulee pyrkiä minimoimaan mm. oikein valituilla luonnonmukaisilla istutuksilla, jotka voidaan määrittää asemakaavoitusvaiheessa tai suunnittelemalla tontin käyttöä tavalla, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa. Hulevesien hallintatoimenpiteet Tredun niemessä Hulevesien määrällinen hallinta on tarpeen suunnitella rakennussuunnittelun yhteydessä. Hulevesien laadun vaikutus Ahtialanjärven tilaan on epätodennäköistä, koska järven vedenlaatu on riippuvaista Vanajaveden laadusta sekä Ahtialanjärven itäpään Myllyojan vedenlaadusta (valuma-alue noin 60 km2). Alueen hulevedet on hoidettavissa niin, että niistä ei aiheudu haittaa Ahtialanjärvelle. Virtaamamatka Ahtialanjärveen on rakentamisalueelta verrattain lyhyt, tästä syystä on suositeltavaa toteuttaa rakennusvaiheen sekä pysyvätkin järjestelyt vesien viivyttämiseksi ja kiintoaineen laskeuttamiseksi. Alueen hulevesien keräämisessä tulisi pyrkiä keskitettyyn ratkaisuun, jolloin purku voisi tapahtua yhden pisteen kautta. Poikkeustilanteissa hulevedet olisivat paremmin hallittavissa. Niemenkärjen uloke, jonne on suunniteltu sijoitettavaksi lintutorni Niemen itäpuolen ruovikkoa ja kulku koulun tontille

24 LEMPÄÄLÄN HAKEVOIMALA Hakevoimalalle on varattu alue Lempäälän Kuokkalan- Hakkarin Herralan osayleiskaavassa Ahtialan alueelle Turuntien ja Ahtialantien välissä. Lähialueen maankäyttö on tällä hetkellä pääasiassa peltoa, hankkeen etelä ja koillispuolella metsää. Lähin pysyvä asunto on alueen kaakkoispuolella noin 130 metrin päässä hankealueen rajasta ja lähin loma-asunto noin 60 metrin päässä. Hakevoimala käsittää ensimmäisessä vaiheessa yhden 10 MW lämpövoimalan sekä polttoaineenaan käytettävän puhtaan puuhakkeen valmistamisen ja varastoinnin tontilla. Tontille varataan laajennusmahdollisuus toiselle 10 kw haketta polttavalle yksikölle. Tuki- ja käynnistyspolttoaineena käytetään maakaasua. Myös hakkeen valmistukseen ja siirtelyyn käytettävien työkoneiden polttoaineena käytetään maakaasua. Lisäksi tontin yhteyteen on suunniteltu biokaasun yleistä tankkausasemaa. Alueella ei laajemmalti käytetä sekä säilytetä nestemäisiä polttoaineita (öljy, bensiini). Hakkeen valmistus tapahtuu siirrettävällä hakkurilla, jossa on oma moottori. Malli ja tyyppi on Kesla C645, jonka mitoitusarvoja on käytetty myös haketusmelun tarkastelussa. Hakkeen valmistus ja varastointi tapahtunee katetussa tilassa osittain tai kokonaan. Laitos jää Turuntien, Ahtialantien ja koillispuolen mäen rajaamalle ympäristöään alempana olevalle alueelle. Tontin kaakkoissivulle rakennetaan pintamaista maavalli melu- ja näkösuojaksi. Hulevesien vaikutuksia Suunniteltu hakevoimala sijaitsee Ahtialanjärven valuma-alueella etäisyys virtaussuunnassa on järvestä noin 1,2 km. Liuhanalueen ja Ahtialanjärven valuma-alueiden päävedenjakaja sijaitsee suunnittelualueen luoteisreunalla. Rakennettava osa tontista sijoittuu lähes kokonaan Ahtialantien alitse noin 11 hehtaarin valuma-alueelle ja hakevoimalan toteuttamisella ei arvioida olevan mainittavaa vaikutusta vedenjakajan sijaintiin. Alue on muodoltaan kulhomainen ja vedet purkautuvat yhden selkeän pisteen kautta alueelta kaakkoon pelto-ojaan ja Ahtialantien alitse. Alueella muodostuva pintavalunta on nykytilanteessa vähäistä ja se aiheutuu lumen sulamisesta tai pitkistä sadejaksoista. Lyhyillä rankkasateilla purkuvirtaama on pieni. Suunniteltu lämpövoimalahanke muuttaa noin 2,8 ha:n alueen lähes kokonaan läpäisemättömäksi katto- ja asfalttipinnoiksi. Tontilla on viheralueiksi jääviä osia, joissa ei hulevesivalunnassa käytännössä tapahdu muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Varsinaisella muutosalueella keskimääräisen valuntakertoimen voidaan arvioida kasvavan arvosta 0.20 arvoon 0.80 eli sateella muodostuvan valunnan määrä kasvaa nelinkertaiseksi. Tämän lisäksi virtausnopeudet kasvavat huomattavasti tehokkaasta kuivatuksesta ja kovien pintojen pienestä virtausvastustuksesta johtuen. Tällöin myös lyhyillä, intensiteetiltään suurilla sateilla muodostuu virtaamapiikkejä, mitä ei nykytilanteessa tapahdu. Laitosalueelta tulevaisuudessa purkautuvan virtaaman voidaan arvioida olevan esim. 150l/s *ha sateella 340 l/s, mikä on suuruusluokaltaan noin kymmenkertainen verrattuna nykytilanteeseen. Lämpövoimalan alapuoliset pelto-ojat ja rummut eivät pysty johtamaan tällaisia virtaamia, mistä johtuen eroosio ja paikalliset tulvahaitat ovat todennäköisiä ilman hulevesien määrällistä hallintaa. Määrällisellä hallinnalla viivytetään rankkasateella muodostuvaa virtaamapiikkiä tasolle, jonka alapuoliset uomat pystyvät johtamaan ongelmitta. Viivytys esitetään toteutettavaksi meluvallin viereen allasmaisena rakenteena, jonne tontin hulevesiviemärit puretaan ja josta vedet johdetaan säätökaivon kauttameluvallin alitse pelto-ojaan. Alustava mitoitus on 1 m3 / 100m2. Osana määrällistä hallintaa tontin koillispuolelle on rakennettava niskaojat, joilla yläpuoliselta rinteeltä tuleva luonnonvalunta johdetaan tontin ohitse. Tällöin ulkopuoliset vedet eivät kuormita tontin hulevesijärjestelmää eivätkä sekoitu laitosalueella muodostuvaan veteen. Huleve-

25 sien viivytysallas on rakennettava siten, että kelluvien roskien kulkeutuminen sen läpi on estetty, esim. tulo- ja purkuputkiin asennettavien välppien avulla. Hulevesien laatuvaikutukset Hakevoimalan alue lähivaluma-alueineen laskee Ahtialanjärveen. Alueen hulevesillä voi teoriassa olla vaikutusta Ahtialanjärven tilaa, mutta se on epätodennäköistä, koska järven vedenlaatu on riippuvainen Vanajaveden laadusta sekä Ahtialanjärven itäpäähän purkavan Myllyojan (valuma-alue noin 60 km2) vedenlaadusta. Pintavesien ekologinen tila -määrittelyn mukaan Myllyoja on luokitukseltaan välttävä. Ottaen huomioon Vanajaveden ja Myllyojan vaikutus voidaan luotettavasti todeta, että lämpövoimalan alueelta purkautuvien tavanomaisten hulevesien kuormituksella ei ole mainittavaa haitallista vaikutusta Ahtialanjärven tilaan eikä NATURA -arvoihin. Laitoksen toimintavaiheen mahdolliset haitalliset laatuvaikutukset liittyvät poikkeustilanteisiin, joista aiheutuisi yksittäinen päästö. Laitosalueella ei käytetä tai varastoida nestemäisiä polttoaineita, mistä johtuen esim. öljypäästöjen todennäköisyys on pieni ja vaikuttavuus erittäin pieni. Vaikuttavuudeltaan suurin päästöriski liittyy tulipalotilanteeseen, jolloin sammutusvesien mukana voi kulkeutua erilaisia epäpuhtauksia ja haitta-aineita. Hulevesien hallintajärjestelyt tulee toteuttaa siten, että poikkeustilanteissakin vesien hallinta on mahdollista. Esteettistä haittaa voi aiheutua huleveden kuljettamasta hakkeesta, kuoren palasista ym. puujätteestä, jota alueella muodostuu hakkeen valmistamisen ja varastoinnin yhteydessä. Tällä ei arvioida olevan mainittavaa vaikutusta huleveden laatuun, mutta roskaantumisen estäminen laitosalueen ulkopuolella edellyttää välppiä tai vastaavia erottimia hulevesijärjestelmään. Lämpövoimalahankkeen rakennusvaiheessa huleveden kiintoainekuormitus on huomattavasti lopullista tilannetta suurempaa, kun pintamaat on kuorittu ja sade pääsee huuhtomaan maakerroksia vapaasti. Rakennusvaiheen kestosta riippuen kiintoaineesta voi aiheutua selvää haittaa ainakin laskuojien ja rumpujen liettymisen muodossa. Virtausmatka alueelta Ahtialanjärveen on verrattain pitkä, mistä syystä haitta ei välttämättä näy vesistössä asti. Mutta tästä huolimatta on suositeltavaa toteuttaa tilapäiset järjestelyt rakennusvaiheen vesien viivyttämiseksi ja kiintoaineksen laskeuttamiseksi.

26 Epävarmuustekijät Keskustan ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavojen mukaisiin ratkaisuihin ja muihin Natura -alueelle aiheuttamiin vaikutuksiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Virkistyskäytön osalta on jossain määrin epävarmaa ennustaa sen suuntautumista eli kuinka suuri osa keskustan nykyisistä ja tulevista asukkaista käyttää tulevaisuudessa aktiivisesti Natura alueen lähistön virkistys- ja ulkoilureittejä. Epävarmuustekijöitä liittyy myös yksilöiden tekemiin valintoihin käyttäytymisessään eli kunnioitetaanko alueen luontoarvoja, pidetäänkö ulkoilutettavat koirat kytkettyinä ja liikutaanko alueella vain merkityillä reiteillä. Johtopäätökset ja suositukset Edellä esitetyn aineiston perusteella voidaan todeta, että Lempäälän keskustan ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavojen mukaisilla ratkaisuilla ei ole Ahtialanjärven alueen Natura suojeluarvoille todennäköisesti merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Lisäksi edellä esitetyn perusteella koskien Pirko/ Tredu:n lisärakentamista voidaan todeta, että rakentamisella ei ole NATURA suojeluarvoille todennäköisesti heikentäviä vaikutuksia, kun rakentaminen ajoitetaan niin, että vältetään tuottamasta melua lintujen herkimpään pesimäaikaan. Täten osayleiskaavahankkeesta ja siinä esitetyn hakevoimalan rakentamisesta ja sen käytöstä sekä Pirkon/Tredun lisärakentamisesta, kun niemen rantaalueet jäävät luonnontilaisiksi, ei ole tarvetta laatia varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura -arviointia. Edellytyksenä tälle johtopäätökselle on, että muiden vaikutusarviointien yhteydessä ei nouse esille heikentäviä vaikutuksia.

27 Natura 2000 alueisiin liittyvät säädöstekstit: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY. Direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY. Direktiivi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Kalastuslaki 286/1982 ja asetus 1116/28. Koskiensuojelulaki 35/1987. Luonnonsuojelulaki 553/2004 ja asetus 160/97. Maa-aineslaki 555/1981 ja asetus 91/1982. Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999 ja asetus 895/1999. Maastoliikennelaki 1710/1995. Metsälaki 1093/1996 ja asetus 1200/96. Metsästyslaki 615/1993 ja asetus 666/1993. Vesilaki 264/1961. Vesiliikennelaki 463/1996. Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja asetus 169/2000