LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET"

Pia Sipilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vesistöt 40. Ahtialanjärvi Pinta-ala: 158,4 ha Kylä: Ahtiala Omistaja: Yhteinen vesialue (osakaskunnat) Status: Natura alue, Luonnonsuojelualue LSL, Lintujensuojelu ohjelman kohde, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: - Hyönteiset: täplälampikorento ja kuusamakääpiökoi Saavutettavuus: Ahtialanjärvi sijaitsee keskustan alueella Valkeakoskentien pohjoispuolella. Alueen luontosuhteet soveltuvat lintujen tarkkailuun, uimiseen, kalastukseen. Ahtialanjärven itärannalla sijaitsee lintutorni, jonne pääsee Laasonportin alueen ladolta Lintutornin lisäksi alueen linnustoa on hyvä tarkkailla järven lounaiskulmauksesta, Tredun oppilaitoksen kupeesta tai Valkeakoskentien kevyenliikenteenväylältä. Lounaiskulmaan on suunnitteilla toinen lintutorni. Lokkisaaren kasvillisuusvyöhykkeellä liikkuminen lintujen pesimäaikaan on rauhoitusmääräysten mukaan kielletty. Kuvaus: Matala, rehevä lintujärvi Lempäälän keskustan läheisyydessä. Merkittävä lajisto: Nisäkkäät: saukko Linnut: järvellä ovat pesineet mm. punajalkaviklo, kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, luhtakana, ruskosuohaukka, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, naurulokki, pikkulokki, pikkutikka, rastaskerttunen, rytikerttunen. Ravinto- ja levähdysalueena sitä vakituisesti käyttävät mm. mustakurkku-uikku, harmaasorsa, uivelo lapasotka, mustalintu, kalasääski, kari- ja suokukko, liro, tylli, suo-, pikku-, kuovi-, iso- ja lapinsirri, jänkäsirriäinen, mustaviklo, punakuiri, pikkukuovi, heinä- ja jänkäkurppa. Alueella on tavattu myös harvinaisuuksia kuten avosetti, keltajalkaviklo, lampiviklo, palsasirri, mustajalkatylli, isovesipääsky, jalohaikara, lyhytvarvaskiuru ja sitruunavästäräkki Kuva 50 Ahtialanjärvi (kuva: Ilona Ogbeide) Virkistyskäyttö: Sammakot: viitasammakko 87

soveltuvuus: - Hyönteiset: täplälampikorento ja kuusamakääpiökoi Saavutettavuus: Ahtialanjärvi sijaitsee keskustan alueella Valkeakoskentien pohjoispuolella.

2 88

3 41. Iso-Savijärvi Pinta-ala: 51,8 ha Kylä: Kelho / Sotavalta / Perälä Omistaja: Yhteinen vesialue, Yksityinen Status: Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: - Kuvaus: Lempäälän ja Valkeakosken rajalla sijaitseva matala eutrofinen (rehevä) järvi, jossa kasvaa mm. leveä- ja kapealehtistä osmankäämiä sekä iso- ja pikkuvesihernettä, pikkulimaskaa, kilpukkaa, ja runsaasti karvalehteä sekä erilaisia vesisammalia mm. sorsansammalta. Muutamassa paikassa rannoilla on rämettä, jolla kasvaa tyypillisiä rämekasveja mm. isokarpaloa, suopursua, suokukkaa, juolukkaa ja lakkaa sekä Länsi-Suomessa harvinaista vaiveroa. Kuva 51 Iso-Savijärvi (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: Merkittävä lajisto: Linnut: luhtahuitti ja mustakurkku-uikku Sammakot: viitasammakko Kasvit: hajuheinä (alueen läheisyydessä), kapealehtiosmankäämi ja vaivero Saavutettavuus: Sijaitsee Valkeakosken rajalla, itäpuolen rannoilla mökkejä, mikä vaikeuttaa alueen virkistyskäyttöä. 89

leveä- ja kapealehtistä osmankäämiä sekä iso- ja pikkuvesihernettä, pikkulimaskaa, kilpukkaa, ja runsaasti karvalehteä sekä erilaisia vesisammalia mm. sorsansammalta.

4 90

5 42. Hiivalahti Pinta-ala: 97,7 ha Kylä: Luoto Omistaja: Yhteinen vesialue (osakaskunnat) Status: Arvokkaaksi luontotyypiksi soveltuva, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: - Kuvaus: Pitkä, kapea, kasvustoltaan näille seuduille tyypillinen rehevöitynyt lahti, jonka linnusto on laji- ja yksilömäärältään huomattavan runsas. Merkittävä lajisto: Linnut: pikkutikka (alueen läheisyydessä), ruskosuohaukka, kaulushaikara, harmaahaikara, kalatiira ja nuolihaukka Sammakot: viitasammakko Kuva 52 Hiivalahti (kuva: Ilona Ogbeide) Virkistyskäyttö: Saavutettavuus: Kaunis ja vehreä Hiivalahti sijaitsee Nurmen länsipuolella ja on asutuksen, maatilojen ja viljelysmaan ympäröimä. Hiivalahti on myös maisemallisesti arvokas ja sijaitsee aivan Luodon laidunten (Pirkanmaan perinnemaisemat) vieressä. Hiivalahteen pääsee kätevästi Hiivalahdentietä pitkin, joka kulkee rannan viertä lahden lounaispuolella. Muu osa lahtea onkin asutuksen, viljelys- tai laidunmaan ympäröimä, eikä kulku maitse lahdelle onnistu. 91

Merkittävä lajisto: Linnut: pikkutikka (alueen läheisyydessä), ruskosuohaukka, kaulushaikara, harmaahaikara, kalatiira ja nuolihaukka Sammakot: viitasammakko Kuva 52 Hiivalahti (kuva: Ilona Ogbeide)

6 92

7 43. Salmuksen alue Pinta-ala: 97,0 ha Kylä: Kuivaspää / Maisenranta / Herrala Omistaja: Valtio, Yksityinen Status: Natura alue, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: - Kuvaus: Salmuksen alue muodostaa useiden luontotyyppien mielenkiintoisen kokonaisuuden kahden järviketjun muodostamalla valuma-alueella. Siellä on vanhoja metsiä, luonnontilaisia rantasoita, puroja ja lehtoja. Järvet ovat karuja ja kirkasvetisiä sekä osa humusvaikutteisia. Alue on suosittua vaellusmaastoa. Merkittävä lajisto: Linnut: kaakkuri, kuikka, kurki, mehiläishaukka, metso, palokärki, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, varpuspöllö ja viirupöllö Hyönteiset: isolampisukeltaja, koisalaji, luumittari, pajuvyömittari, rahkahopeatäplä, rämevarpumittari, rämevihersiipi ja ukkopussikas Kasvit: metsälehmus ja hajuheinä (alueen läheisyydessä) lapinsirppisammal, kantokorvasammal, kalliopunossammal ja hiuskoukkusammal Saavutettavuus: Lempäälän seudun suurin ja edustavin suo Lempäälän ja Kangasalan rajalla. Tutkimus- ja opetuskäytössä sekä kunta- että maakuntakohtaisesti merkittävä suojelukohde. Järvialue on luokiteltu valtakunnallisessa pienvesi-inventoinnissa arvokkaaksi. Koukkurahka on soidensuojeluohjelmaa täydentävä kohde. Suojelun toteutuskeinona on Koukkurahkan alueella luonnonsuojelulaki, muualla metsälaki ja vesilaki. Tavoitteena on suojella pienvesiluontoa, jolloin rantarakentaminen pyritään ohjaamaan muualle. Suunnitelmaan perustuva metsätalous on alueella mahdollista. Koukkurahkan suoalueella vesitaloutta muuttavat toimet on kielletty (esim. ojitukset). Koko alueella on mahdollista metsästää, kalastaa ja marjastaa ja harjoittaa muuta toimintaa, mikä ei uhkaa suojelutavoitteita. Virkistyskäyttö: Kuva 53 Salmuksen alue, Koukkurahka (kuva: Sami Soininen) 93

Järvet ovat karuja ja kirkasvetisiä sekä osa humusvaikutteisia. Alue on suosittua vaellusmaastoa.

8 94

9 44. Vähä-Kausjärvi Toussunoja Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 39,1 ha Hävältilä Yksityinen Avainbiotooppi ML soveltuva, Arvokkaaksi luontotyypiksi soveltuva, Arvokas luontokohde Kyllä Kuvaus: Erämaa -tyyppisen Vähä-Kausjärven rantametsineen siitä Kyynäröjärveen laskeva Toussunoja sivukosteikkoineen. Jalopuumetsä. Kolohaapoja. Merkittävä lajisto: Nisäkkäät: liito-orava Linnut: kalasääski, kuikka ja pikkutikka Sienet: helyhaaskavaajakas Kuva 54 Vähä-Kausjärvi Toussunoja (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: Kasvit: metsälehmus, humala, lehtokuusama, koiranheisi, imikkä, lehtoorvokki ja haisukurjenpolvi kantopaanusammal, kantokorvasammal, lepikkolaakasammal, kalliopunossammal ja purokilpijäkälä Saavutettavuus: Alueen sivuitse ja sen halki kulkee Birgitan polku. Vähä-Kausjärvellä on laavu ja kaksi erillistä nuotiopaikkaa. Myös Kyynäröjärven itäpuolella on laavu ja nuotiopaikka. 95

Merkittävä lajisto: Nisäkkäät: liito-orava Linnut: kalasääski, kuikka ja pikkutikka Sienet: helyhaaskavaajakas Kuva 54 Vähä-Kausjärvi Toussunoja (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: Kasvit:

10 96

11 45. Myllyoja Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 8,0 ha Lastunen Yksityinen Avainbiotooppi ML soveltuva, Arvokkaaksi luontotyypiksi soveltuva, Kaavasuojelualue, Arvokas luontokohde Kyllä Kuvaus: Iso-Kausjärvestä ja Mäyhäjärvestä peltoaukeitten ja pelloiksi 1950-luvulla kuivatun Tervajärven halki Ahtialanjärveen laskeva ojan alajuoksun Dryopteris expansa-impatientis-circaecea -purolehto. Rannan komeat tervalepät ovat tiaisten ja tikkojen koloamia. Merkittävä lajisto: Kuva 55 Myllyoja (kuva: Ilona Ogbeide) Virkistyskäyttö: Linnut: palokärki ja pikkutikka Kasvit: metsä-lehmus, lehtokuusama, velholehti, mustakonnanmarja, lehtoarho, haisukurjenpolvi ja isokäenrieska Saavutettavuus: Myllyoja sijaitsee keskustan alueella Ahtialassa ja laskee Ahtialanjärveen. Osalle ojasta pääsee Ahtialantietä pitkin. Oja kulkee viljelysmaan ja vaikeakulkuisen maaston välissä. Myllyoja laskee Ahtialanjärveen (Natura kohde), jonka vuoksi ojalla on ekologista arvoa. Ojan ympäristössä on hajaasutusta. 97

-purolehto. Rannan komeat tervalepät ovat tiaisten ja tikkojen koloamia.

12 98

13 46. Herralan- ja Kuokkalankoskien sekä Liuhanvuolteen alue Pinta-ala: 60,5 ha Omistaja: Yhteinen vesialue Status: Koskiensuojelualue, Kaavasuojelualue, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: - Kuokkalankosken ja Herralankosken vesiperhoslajisto on koskivesille tyypillistä, erittäin runsaana esiintyvät mm. täplätorvirysäkäs (Neureclipsis bimaculata), virtalouhekas (Rhyacophila nubila) ja nevanväkäseulakas (Ceratopsyche nevae). Muita tyypillisiä lajeja ovat mm. hammasjämsikäs (Psychomyija pusilla), isosarvekas (Ceraclea nigronervosa), veikisarvekas (Ceraclea annulicornis) sekä Suomessa melko harvinaiset vuolleseulakas (Hydropsyche bulgaromanorum) ja jokipalkonen (Hydroptila sparsa). Kuvaus: Herralan- ja Kuokkalankoskien sekä Liuhanvuolteen alue muodostaa noin 3,8 kilometrin mittaisen vesireitin Lempäälään keskustan tuntumassa. Kolmen kosken ja niiden välisten suvanto-osuuksien keskivirtaama on 41 m 3 /s. Vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Koskialueet on suojeltu koskiensuojelulailla. Alue on tärkeä lintujen ravintoalue talvella. Alueen hyönteislajisto on monipuolinen ja edustava. Merkittävä lajisto: Nisäkkäät: saukko Kalat: hauki, ahven, kuha, siika. Alueelle on istutettu mm. toutainta, kirjolohta, harjusta ja taimenta. Kuva 56 Kuokkalankoski (kuvat: Satu Suuronen) Virkistyskäyttö: Linnut: koskikara, kuningaskalastaja, telkkä, tukkasotka, pilkkasiipi, kalatiira, pikkulokki Hyönteiset: alueella on tutkittu hyönteislajistoa, etupäässä vesiperhosia. Liuhanvuolteessa esiintyy uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi (VU) arvioitu vesiperhoslaji vuollepalkonen (Hydroptila dampfi), joka tunnetaan vain muutamasta paikasta Suomessa. 99

täplätorvirysäkäs (Neureclipsis bimaculata), virtalouhekas (Rhyacophila nubila) ja nevanväkäseulakas (Ceratopsyche nevae). Muita tyypillisiä lajeja ovat mm.

14 100

Samankaltaiset tiedostot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha