ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VANHALLE LEHMON ALUEELLE

KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2015 KONTIOLAHDEN KUNTA LEHMO ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VANHALLE LEHMON ALUEELLE KAAVASELOSTUS Luonnos 1.6.2015

Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Tekninen huolto... 5 3.1.5 Ympäristöhäiriöt... 5 3.1.6 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3.1 Osalliset... 7 4.3.2 Vireille tulo... 7 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 7 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 8 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen... 8 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.1.1 Mitoitus... 8 5.1.2 Palvelut... 9 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 9 5.3 Aluevaraukset... 9 5.3.1 Korttelialueet... 9 5.3.2 Muut alueet... 9 5.4 Kaavan vaikutukset... 9 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 9 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 9 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 9 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset... 9 5.4.5 Muut vaikutukset... 10 5.5 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset... 10 5.6 Ympäristön häiriötekijät... 10 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 10 5.8 Nimistö... 10 5.9 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 10 5.10 Valokuvia kaava-alueelta... 10

Kaavaselostus II Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tilastolomake (liitetään myöhemmin) Kaavakartta Havaintokuva (liitetään myöhemmin) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnallistekniikan yleissuunnitelma kadut ja kevyt liikenne Kunnallistekniikan yleissuunnitelma nykyinen vesihuolto Ympäristöselvitykset o Lehmon osayleiskaava Luonto- ja maisemaselvitys 2011

Kaavaselostus 1 KONTIOLAHDEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VANHALLE LEHMON ALUEELLE 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Lehmon kylän tiloja Reinola 4:21, Heikkilä 4:22, Rapakkola 4:25, Killinpelto 4:26, Kaukola 4:27, Keskus 4:32, Puhelin 4:33, Eskola 4:38, Jussinpelto 4:39, Tattaripelto 4:41, Nuutila 4:50, Tuomaala 4:51, Marttila 4:64, Tuijala 4:65, Ilvola 4:67, Tahvola 4:68, Paavola 4:69, Pihalampi 4:70, Neronniitty 4:71, Kimppapelto 4:73, Tiealue 4:74, Uusiopelto 4:75, Hirvola 4:79, Kangaspelto 4:81, Toivala 8:23, Särkkälä 8:25, Peltola 8:29, Laurila 8:46, Teemula 8:72, Nevala 8:73, Kettula 8:74, Jennilä 8:75, Terola 8:76, Nurkkala 8:77, Tervasarka 8:95, Heikkilä 9:15, Sallila 9:16, Kinnula 9:17, Lemmettylä 9:18, Seppälä 9:19, Titola 9:20, Mikkola 9:21, Reinola 9:22, Onnela 9:23, Perälä 9:25, Viljola 9:26, Paavola I 9:34, Yrjölä 9:36, Kyöstilä 9:37, Renssi 9:39, Hyvölä 9:42, Veistämö 9:47, Koivula 9:48, Päivölä 9:49, Putrola 9:50, Heikkilä I 9:51, Haavanjuuri 9:52, Postila 9:53, Nurkkala 9:54, Riitala 9:55, Veljelä 9:57, Riihelä 9:58, Maalaamo 9:59, Iitala 9:60, Ramppila 9:61, Koivikkola 9:62, Koivukulma 9:63, Kolmikulma 9:64, Karila 9:65, Juholanperä 9:66, Mutkala 9:67, Jaakkola 9:68, Pajala 9:69, Marjala 9:70, Auvila 9:71, Karim 9:72, Mustola 9:73, Niittylä 9:74, Lepola 10:28, Matola 10:43, Tapiola 10:44, Kirvesniemi 10:47, Tuovila 10:58, Valtala 10:59, Lehmola 10:60, Pajula 10:61, Koivikkola 10:74, Heikinpelto 10:90, Anjala 10:91, Enskala 10:92 ja Juhola 10:98 sekä Lehmon- Ristisaaren paikallistie 1:5715. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat AP kortteli 848, AO korttelit tai osia kortteleista 144 147, 843 847 ja 849 852, EN korttelialue korttelissa 146 sekä lähivirkistys- ja katualueet. Kontiolahti 1.6.2015 Matti Moisala kaavoitusjohtaja KÄSITTELYVAIHEET Ymp.ltk Nähtävillä Khall Kvalt

Kaavaselostus 2 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kontiolahden Lehmossa. Kaava-alue rajoittuu etelässä Suutelan ja Mustolan asemakaava-alueisiin, idässä Kylmäojantiehen, lännessä maa- ja metsätalousalueisiin sekä osittain haja-asutusmaiseen pientalorakenteeseen ja pohjoisessa voimassa olevaan asemakaava-alueeseen. Kaava-alueen sijainti ilmenee kuvasta 1. Alue sijaitsee noin 14 km:n päässä kirkonkylästä ja noin 7 km:n päässä Joensuusta. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lehmon asemakaavan muutos ja laajennus vanhalle Lehmon alueelle. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa alueen tiivistäminen asuntorakentamisella, alueen kuivatus, kevyenliikenteen verkoston toteuttaminen, sekä mahdolliset uudet kunnallistekniset rakentamiset.

Kaavaselostus 3 2 TIIVISTELMÄ Suunnittelualue rajoittuu voimassa oleviin asemakaavoihin. Vaikka alueella ei ole asemakaavaa, on se rakennettu asemakaavamaisesti. Alueen tieverkosto on yksityisteiden varassa. Katualueet ovat kapeita ja alueen kuivatus perustuu avo-oja verkostoihin. Alue on ollut uudisrakentamisen osalta tietyllä tavalla rakennuskiellossa, koska alueelle ei ole voitu myöntää voimassa olevien säädösten mukaan rakennuslupia. Asia saadaan korjattua laatimalla alueelle asemakaava. Päätös alueen asemakaavoituksesta ja kaavaluonnoksen nähtävillä pidosta tehtiin ympäristölautakunnassa 17.6.2015. Kaava-alue sijoittuu liikenteellisesti erinomaiseen paikkaan. Alueen kunnallistekniikan toteuttaminen on haasteellinen. Kaavoitettava alue kytkeytyy hyvin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Lähes kaikki Lehmon palvelut ovat aivan lähituntumassa. Kaava-alueen itäreunassa on jo olemassa kokoojatie ja myös pohjoisosassa kaava-alueen liikenne saadaan ohjattua hyvin kokoojatienä toimivalle Kylmäojantielle. Asuntoalue sijaitsee yhdyskuntataloudellisesti erinomaisessa paikassa nykyisen taajaman keskellä. Kaava-alueen kuivatus on kuitenkin varsin haasteellista. Asemakaavassa alueelle on muodostettu 1 AP-kortteli ja 13 AO- korttelia. Kaava-alueelle muodostuu yhteensä 106 pientalo- ja omakotitalotonttia. Alueen käyttöönottamiseksi ei tarvita uusia kaavatietä, vaan liikenne hoidetaan olemassa olevien yksityisteiden kautta. Kaikki yksityistiet joudutaan kuitenkin ajan kanssa rakentamaan uudelleen. Korttelien tonttiliittymät sijoittuvat nykyisille teille. Alueen kuivattamiseksi joudutaan rakentamaan uutta kuivatusjärjestelmää useita satoja metrejä. Uutta kevyenliikenteen verkostoa rakennetaan noin 340 metriä Uusien asuinrakennusten rakentaminen on mahdollista aloittaa heti asemakaavan laillistuttua. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 26 hehtaaria. Suunnittelualue sijaitsee Lehmon eteläosassa. Asemakaavan laajennusalueesta suurin osa on jo rakennettua pientaloaluetta, jossa ei kuitenkaan ole voimassa asemakaavaa. Alueen tieverkosto on yksityisteitä. Kaava-alueen sisällä on myös jonkun verran yritystoiminta-alueita. Maaperältään alue on vanhaa peltoaluetta, jonka takia alueen rakentaminen vaatii massanvaihtoja. Myös alueen kuivatus on varsin haasteellista. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen maaperä muodostuu savisiltistä ja moreenista. Alue on vanhaa rakennettua peltoaluetta. Alueella ei ole erityisiä luontokohteita.

Kaavaselostus 4 Kuva 2. ilmakuva alueesta. Kuva 3. Näkymä kaava-alueelle, joka on vasemmalla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on kokonaisuudessaan pientalovaltaista aluetta.

Kaavaselostus 5 3.1.4 Tekninen huolto 3.1.5 Ympäristöhäiriöt 3.1.6 Maanomistus Kaava-alue on teknisen huollon piirissä, mutta se vaatii lisäinvestointeja. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Suurimman osan suunnittelualueesta omistavat yksityiset maanomistajat, omistaa alueelta pienen maa-alueen. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli voimaan 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Huomattava osa tavoitteista koskee vain maakuntakaavoitusta. Tällöin tavoitteet otetaan kuntakaavoituksessa huomioon maakuntakaavojen välityksellä. Asemakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sovitetaan yhteen maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraavasti: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristön ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tarkempia tietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa esim. internetistä ympäristöministeriön kotisivulta: www.ymparisto.fi. Valtioneuvosto on tehnyt 15.1.2004 päätöksen myös valtakunnallisista alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksessä alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa sekä tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen. Maakuntakaava Valtioneuvoston 20.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavan tavoitteet on huomioitu kaavaratkaisussa.

Kaavaselostus 6 Kuva 4. Ote maakuntakaavasta. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistamassa Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä asemakaavoitettavaksi alueeksi. Kuva 5. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020. Luontoselvitys Alue kuuluu Lehmon osayleiskaavaa varten tehtyyn luontoselvitysalueeseen, joka on valmistunut vuonna 2011 FCG:n toimesta. Selvityksissä ei ole todettu alueella olevan erityisiä luontoarvoja. Asemakaava Kaava-alueella ei ole aiempaa asemakaavaa. Alueen pohjoisosaan rajoittuvat asemakaavat on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.5.2005 ja 30.1.2012 ja alueen eteläosaan rajoittuvat 20.9.2010, 7.5.2012 ja 11.6.2012.

Kaavaselostus 7 Rakennusjärjestys Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015. Alue on rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Kontiolahden mittaustoimen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:2000. Asemakaavan pohjakartan 1:2000 on hyväksynyt kaavoitusjohtaja Matti Moisala Kontiolahden kunnassa 1.4.2011. Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Koska alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, on uudisrakentaminen ollut mahdotonta. Tästä johtuen on tullut tarve asemakaavan laatimiseksi alueelle. Myös alueen pintavesijärjestelmä on perustunut avo-ojiin ja tämä on aiheuttanut ongelmia alueen kuivatuksessa. Alueen asemakaavoitus turvaa omalta osaltaan Lehmon pientalotonttientarjonnan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavan laatimisesta ovat tehneet kunta. Ympäristölautakunta päätti asemakaavan laatimisesta 17.6.2015. Suunnittelutyö käynnistettiin välittömästi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Keskeisimmät osalliset ovat lähialueen maanomistajat, rajanaapurit sekä lähiseudun asukkaat, Kontiolahden kunnan eri hallintokunnat, Pohjois-Karjalan Sähkö, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset. Ympäristölautakunta päätti asemakaavan laatimisesta 17.6.2015. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan sanomalehti Karjalaisessa ja kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi asiasta tiedotetaan kaavan laatimisesta lähtien Kontiolahden kunnan kotisivuilla www.kontiolahti.fi > Palvelut > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja -ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava esitellään Pohjois-Karjalan ELY:n kanssa käytävässä viranomaisneuvottelussa tai lausuntomenettelyssä. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot kunnan hallintokunnilta, Pohjois- Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähköltä sekä Pohjois-Karjalan ELY -keskukselta.

Kaavaselostus 8 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on uuden asuntoalueen suunnittelu ja olemassa olevan rakenteen täydennysrakentaminen alueen ympäristölliset lähtökohdat huomioiden. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ratkaisu sijoittaa alueelle asutusta on Joensuun seudun yleiskaavan 2020 mukainen. Kunnan antamat tavoitteet Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Kunnan tavoitteena on tiivistää Lehmon kylän rakennetta ja lisätä pientalotonttien tarjontaa alueella. Liikenteelliset tavoitteet ja kaavatalous Rakennetut liikennejärjestelyt ovat riittävät ja liikenneturvallisuus säilyy. Kunnan osalta rakentaminen tapahtuu vain välttämättömiin tarpeisiin. Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset tavoitteet Tavoitteena on minimoida syntyvät ympäristöhaitat ja edistää ympäristönsuojelutavoitteita sekä parantaa taajamakuvaa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Alueella oleva sähkölinja maakaapeloidaan suurimmaksi osaksi katualueelle. Muilla alueilla sähköverkosto huomioidaan muuten suunnittelussa. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on vetovoimaisen ja liikenteellisesti hyvin toimivan asuntoalueen suunnittelu. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Suunnittelualue on jo suurimalta osaltaan rakennettua pientaloaluetta, joten suunnittelun yhteydessä laadittiin erilaisia vaihtoehtosuunnitelmia vain rakentamattomille alueille, joissa tutkittiin asutuksen ja kevyenliikenteen sijoittamista alueelle. Nyt esitetty vaihtoehto osoittautui parhaaksi toteutuksen kannalta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS TÄHÄN HAVAINNEKUVA MYÖHEMMIN Kuva 6. Havainnekuva alueelta. 5.1 Kaavan rakenne Alueen kaavoittaminen on Lehmon asemakaavan tiivistämistä ja alueen suunnitelmallista täydennysrakentamista. Lähtökohtana ovat Lehmon lähipalvelut. Kauppa, koulu, päiväkoti sekä terveyskeskus sekä kirjasto ovat aivan kaava-alueen vieressä. Kaava-alue kytkeytyy liikenteellisesti Kylmäojantiehen. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavalla muodostuu alueelle 97 kpl AO pientalotonttia, 9 kpl AP-tonttia yhteensä noin 250 henkeä. Rakennusoikeutta kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 52757 k-m² tonttitehokkuuden ollessa AO tonteilla e=0.25, AP tonteilla e= 0.25.

Kaavaselostus 9 5.1.2 Palvelut Alueen läheisyydessä sijaitsevat kaikki Lehmon palvelut. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavalla muodostuu 14 korttelia, joissa yhteensä 106 tonttia. Kortteleissa 144 147, 843 847 ja 849-852 kaavamerkintä on AO, merkintä mahdollistaa erillisten ja kytkettyjen 2-asuntoisten pientalojen rakentamisen Tonttien pinta-alat vaihtelevat 1087 m 2 :n ja 4675 m² välillä. Tonttitehokkuusluku e = 0.25, jolloin vastaavasti ja rakennusoikeudet ovat välillä 272-1169 k-m 2. Kerrosluku pientalotonteilla on I u½. Korttelissa 848 on kaavamerkintä AP. Merkintä mahdollistaa rivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja erillispientalojen rakentamisen alueelle. Tonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 1370-3124 m 2. Tonttitehokkuusluku e = 0.25, jolloin vastaavasti rakennusoikeudet ovat välillä 343-781 k-m 2. Kerroskorkeus on I u½. 5.3.2 Muut alueet Katualue Ajo asuntoalueelle tapahtuu Kylmäojantieltä, josta erkanee neljä tonttikatua Juhola-Renssintie, Pajatie, Lyhtytie ja Nevalantie, josta lähtee Rapakkokuja niminen tonttikatu. Alueella oleva tieverkosto on yksityisteitä ja ne joudutaan jossakin vaiheessa rakentamaan uudelleen. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Muutoksia olemassa olevaan tilanteeseen tulee uusista tonteista, rakennettavasta katualueesta ja uusien kevyenliikenteen yhteyksien johdosta. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. Rakennettavilta alueilta mahdollinen puusto poistetaan aluetta rakennettaessa. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta liikenneolosuhteisiin. 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset Alueen käyttöönotto on Kontiolahden kunnan kannalta taloudellisesti raskas, koska kunta joutuu maksamaan lähes kaikki alueen kunnallistekniikan, kaavoitus-, vesi- ja viemäröintikustannukset sekä alueen kuivatuksen. Alueella on jo olemassa kunnallistekniikka ja uudet rakennukset ovat liitettävissä rakennettavaan vesi- ja viemäriverkostoon. Kunta saa ainoastaan tuloja liittymismaksuista. Lisäksi syntyy välillistä verotuloa uusien tonttien rakentamisen myötä.

Kaavaselostus 10 5.4.5 Muut vaikutukset Alueen rakentaminen ei muuttaa olemassa olevaa tilannetta. 5.5 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset Alueen täydennysrakentamisen yhteydessä syntyy työaikaista liikennettä sekä mahdollisia meluhaittoja. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. 5.8 Nimistö Asemakaavalla muodostuu uusia kevyenliikenteen väyliä, mutta ei yhtään uutta tietä. Tavoitteena on, että alueelle pääsee rakentamaan jo vuonna 2016. Tarkempi toteuttamisaikataulu määräytyy asemakaavan saatua lainvoiman. 5.9 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaa alueelle laaditut kunnallistekniset suunnitelmat sekä myöhemmin rakennuslupamenettely. Alueelle on myös tehty havainnekuva (liitetään myöhemmin), joka on selostuksen liitteenä. 5.10 Valokuvia kaava-alueelta Kuva 8. Näkymä Nevalantielle

Kaavaselostus 11 Kuva 9. Kuva 10.

Kaavaselostus 12 Kuva 11.