Porvoon kaupungin talouden tila ja talousarviovalmistelun 2020 lähtökohdat 1
2 Porvoon talouden tunnuslukuanalyysi Kuntaliiton mallilla
Porvoon talouden terveystarkastus Kuntaliitto on kehittänyt kunnille uuden tuotteen Kuntatalouden terveystarkastus. Tarkoituksena on kattavasti arvioida kunnan talouden tilaa ja tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Käytännössä tämä tehdään kattavan tunnuslukuanalyysin perusteella, jossa Suomen kunnat laitetaan paremmuusjärjestykseen, ja kunnan taloutta arvioidaan suhteessa muihin kuntiin. Yksitäinen tunnusluku ei kerro taloudesta tai sen ilmiöistä välttämättä koko totuutta, mutta laaja tunnuslukuanalyysi antaa hyvän kokonaiskuvat kunnan taloudesta. 3
Porvoon demografia ja sosioekonomia Erinomainen Hyvä Neutraali Huolenaihe Hälyttävä Arvo Sijoitus Muutos 5 v MD Tilastovuosi Väestön muutos 2,3 % -3,9 % 2012-2017 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä -27 153-27 2016 Väestön määrä 50 159 6 562 31.12.2017 0-15 v osuus 19 % 83 16 % 2017 16-64 v osuus 61 % 27 56 % 2017 yli 64-v osuus 20 % 49 27 % 2017 Väestöllinen huoltosuhde 61 27 heikentynyt 75 2017 Väestöllinen huoltosuhde 2 (20-75 vuotiaat "ylläpitäjinä") 46 97 48 Työttömyysaste (TEM) 9,2 % 79 heikentynyt 11,0 % 2017 Taloudellinen huoltosuhde 126 21 heikentynyt 170 2016 Työpaikkojen muutos % 0 % 33-6 % 2012-2015 Työpaikkaomavaraisuus 91 127 heikentynyt 89 2015 Elävänä syntyneet /1000as. 8,9 115 8,3 2016 Syntyneet, ennuste 2025 /1000as. 9,7 90 8,2 2015 Kolmen suurimman yhteisöveron maksajan osuus 34 % 114 40 % 2016 Julk. sektorin osuus kunnan koko palkkasummasta 23 % 38 30 % 2016 Sairastavuusindeksi 85 % 31 117 % 2015 Lähde: Kuntaliiton analyysiaineisto 4
Porvoon veropohja ja tuloslaskelma Erinomainen Hyvä Neutraali Huolenaihe Hälyttävä Arvo Sijoitus Muutos 5 v MD Tilastovuosi Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot 19 103 15 parantunut 13 336 2017 Tuloveroprosentti % 19,75 40 21,00 2018 Verorahoitus yhteensä /as 5 386 264 parantunut 6 169 Verotulot /as 4 410 20 3509 2017 Valtionosuudet 976 292 2606 2017 Toimintakate ( /as) 4 850 44 heikentynyt 5739 2017 Opetus ja kulttuuri nettokustannus /as 2181 263 1830 2017 Sote nettokustannus /as 2904 32 3687 2017 Sosiaalihuolto nettokustannus /as 1270 52 1575 2017 Terveydenhuolto nettokustannus /as 1634 27 2052 2017 Tarvevakioidut sote-nettokustannus (indeksi, koko maa = 100) 99 145 2016 Yhdyskuntapalveluiden nettokustannus /as 363 231 306 2017 Vuosikate ( /as) 571 112 496 2017 Verorahoitus toimintakatteesta % 111 % 82 parantunut 108 % 2017 Valtionosuudet verorahoituksesta % 18 % 18 parantunut 43 % 2017 Lähde: Kuntaliiton analyysiaineisto 5
Porvoon tase ja rahoituslaskelma + konserni Erinomainen Hyvä Neutraali Huolenaihe Hälyttävä Arvo Sijoitus Muutos 5 v MD Tilastovuosi Investointien tulorahoitus % 53 % 258 heikentynyt 109 % 2017 Investointimenot Lainanhoitokate 1,24 197 parantunut 1,75 2017 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56 % 203 parantunut 48 % 2017 Omavaraisuusaste % 42 % 203 heikentynyt 54 % 2017 Kertynyt yli-/alijäämä /as 1052 141 heikentynyt 944 2017 Takaukset yhteensä /as 1585 223 992 - muiden puolesta 200 149 2017 - saman konsernin yhteisöjen puolesta 1385 694 2017 Lainakanta /as 2891 171 heikentynyt 2763 2017 Kuntakonsernin talous Arvo Sijoitus MD Kriisikuntakriteerin raja-arvo Tilastovuosi Kertynyt ylijäämä /as 810 203 1182-500/-1000 2017 Tuloveroprosentti 19,75 21,00 20,87 2018 Vuosikate /as 1066 63 768 0 2017 Lainakanta /as 6633 257 4336 9238 (2016) 2017 Suhteellinen velkaantuneisuus % 86 % 274 57 % 50 % 2017 Lähde: Kuntaliiton analyysiaineisto 6
Tunnuslukuanalyysin johtopäätökset Kaupungin demografia ja sosioekonomia ovat erittäin vahvat, ja luovat hyvät lähtökohdat kaupungin tulevaisuudelle ja elinvoimaisuudelle. Kaupungin veropohja on hyvä ja talous tällä hetkellä on tasapainossa verotuloihin perustuva tasaus heikentää kaupungin saamia valtionosuuksia. Kaupunki käyttää palveluihin selvästi keskimääräistä enemmän rahaa, mikä ei välttämättä ole kestävää pitkällä aikavälillä. Onko laatua vai tehottomuutta? Kaupunki on velkaantunut viime aikoina merkittävästi, joten lähitulevaisuudessa investointeja on tehtävä erittäin harkiten. 7
8 Talouden mittarit kaupunkistrategiassa
Talousmittarit Tavoitetaso Mittarit kuvaavat hyvin kaupunkistrategian vastuulliseen talouden tavoitteita. Tavoitteena on saada talous tasapainoon siten, että velan kasvu pysähtyy ja uudet investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti tulorahoituksella. Kaupungin vuosikatteen tulee säilyä hyvällä tasolla ja verotuksen kilpailukykyisenä. Tavoitetaso saavutetaan, kun mittarit ovat vihreällä eli hyvällä tasolla. Mittareiden tarkemmat selitykset löytyvät seuraavasta diasta. Talousmittari 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosikate/poistot, % Hyvä > 100 % Tyydyttävä 80 % - 100 % Heikko < 80 % Investointien tulorahoitus, % (vuosikate/nettoinvestoinnit) Hyvä > 100 % Tyydyttävä 80 % - 100 % Heikko < 80 % Omavaraisuusaste, % (omapääoma/ koko pääoma) Hyvä > 70 % Tyydyttävä 50 % - 70 % Heikko < 50 % Kaupungin lainakanta, /asukas Hyvä < maan keskiarvo,3052 Tyydyttävä 80 % - 100 % Heikko < kriisikuntakriteeri, 4578 Konsernin lainakanta, /asukas Hyvä < maan keskiarvo, 6299 Tyydyttävä 6299-9471 Heikko < kriisikuntakriteeri, 9471 (Suluissa vuokra- ja leasingvastuut) Toiminnan ja investointien rahavirta 5 edelliseltä vuodelta, milj. Hyvä > 10 milj. Tyydyttävä 0-10 milj. Heikko < 0 Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti Hyvä < Uudenmaan kuntien keskiarvo 18,66 Tyydyttävä 18,66-19,88 Heikko > koko maan keskiarvo 19,88 61,55 96,03 117,82 120,75 111,5 82,71 115,36 80,83 53,42 54,70 44,7 44,4 44,8 41,5 39,6 2328 2304 2350 2891 3245 5500 ( - ) 5606 (2356) 5873 (2361) 6633 (2290) 7202 (2655) 25,6 23,6 10,0-10,7-52,4 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 9 Vihreä = Hyvä Keltainen = Tyydyttävä Punainen = Heikko
Talousmittarit Vuosikate/poistot, % Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää juoksevien menojen maksamisen jälkeen käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Poistot kuvaavat omaisuuden kulumista ja keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Lähtökohtaisesti tulorahoitus on riittävä, jos tunnusluku on 100 % eli vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Tunnusluku on tyydyttävä, kun tunnusluku on 80 100 %. Alle 80 %:n taso on heikko. Investointien tulorahoitus, % (vuosikate/nettoinvestoinnit) Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka suuri osa kaupungin vuotuisista nettoinvestoinneista voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Käänteisesti tulorahoitusprosentti vähennyttynä sadasta kertoo, kuinka suuri osa investoinneista joudutaan rahoittamaan pääomarahoituksella eli esimerkiksi lainanotolla. Jos Investointien tulorahoitusprosentti on 100 %, uutta lainanottoa ei tarvita. Omavaraisuusaste, % (omapääoma/koko pääoma) Omavaraisuusaste mittaa kaupungin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja selviytymistä sitoumuksista. Omavaraisuusasteen tuli olla vähintään 50 %, jolloin oman pääoman ja velkojen määrä on yhtä suuri. Alle 50 %:n omavaraisuus kertoo suuresta velkarasituksesta. Hyvä taso on vähintään 70 %. Kaupungin lainakanta, /asukas Lainakanta asukasta kohti kertoo, kuinka paljon kunnan velkaa on laskennallisesti jokaisella kunnan asukkaalla. Asukaskohtaiset lainamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti, sillä investointitarpeet ovat olleet tulorahoitusta suuremmat. Lainakantaan lasketaan vain varsinainen lainarahoitus. Leasingrahoitus, vuokraus ja muut rahoitusjärjestelyt eivät sisälly lainakantaan. Kaupungin asukaskohtaista lainamäärää on verrattu kuntien keskiarvoon. Hyvä tasona voidaan pitää arvoa, joka on alle maan keskiarvon. Heikko taso on kriisikuntamittarin arvo. 10 Konsernin lainakanta, /asukas Konsernin lainakanta kertoo vastaavasti kuntakonsernin kaikkien lainojen laskennallisen määrän asukasta kohti. Tavoitetilassa konsernivelat lyhennetään ko. yhtiöiden liiketoiminnan tuotoilla. Jos konserniyhtiö ei pysty selviytymään veloistaan, velat voivat siirtyä kunnan vastuulle tai kunta menettää konserniomaisuuttaan velkojen maksamiseksi. Kaupunkikonsernin asukaskohtaista lainamäärää on verrattu kuntien keskiarvoon. Hyvä tasona voidaan pitää arvoa, joka on alle maan keskiarvon. Heikko taso on kriisikuntamittarin arvo. Toiminnan ja investointien rahavirta 5 edelliseltä vuodelta, milj. Toiminnan ja investointien rahavirta kuvaa kassan riittävyyttä, eli kuinka paljon toiminnan ja investointien menojen maksamisen jälkeen jää rahaa kassaan. Positiivinen rahavirta parantaa maksuvalmiutta. Negatiivinen rahavirta johtaa lainanottoon. Tunnusluvussa on laskettu 5 vuoden liukuva rahavirta 1 vuoden sijasta, sillä vuositasolla yksittäinen investointi voi kääntää yhden vuoden rahavirran tilapäisesti negatiiviseksi, vaikka muuten kassatilanne voi olla hyvä. Jos rahavirta on negatiivinen 5 vuoden jaksossa, kunnan taloudessa on jo hälytysmerkkejä. Pitkäaikaisempi negatiivinen rahavirta ennakoi vakavaa tasapainon järkkymistä ja ajautumista kriisikuntamenettelyyn. Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti Kunnallisveroa maksetaan ansiotuloista. Kunnallisveron osuus tuloista riippuu kunnan tuloveroprosentin lisäksi vähennyksistä. Kunnallisveron osuus tulosta nousee ansioiden kasvaessa, sillä osa verovähennyksistä jää pois. Kaupungin toiminta rahoitetaan pääosin verorahoituksella. Kunnallisverot ovat kaupungin suurin tulolähde. Kaupungin tuloveroprosenttia on verrattu Uudenmaan kuntien ja koko maan keskiarvoon.
Johtopäätökset talousmittareista, kevät 2019 Vuosikate on hyvällä tasolla. Kaupungin tulot ja menot ovat lyhyellä aikavälillä tasapainossa. Hyvä vuosikate johtuu pääosin verotulojen kasvusta, joihin kaupunki ei voi merkittävästi vaikuttaa. Erityisesti yhteisöverotulot ovat kasvaneet, mutta nykyisen tason varaan ei voi palvelutasoa rakentaa. Palveluiden tuotantoa tulee tehostaa ja alentaa tätä kautta tuotantokustannuksia. Kaupungin ja koko konsernin lainakanta asukasta kohden on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Velkamäärä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Velkamäärä ei voi kasvaa enää merkittävästi. Velkaantumisen tulee pysähtyä ja pidemmällä tähtäimellä kääntyä laskuun. Investointitahti on erittäin korkea, mikä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Investointien tulorahoitusosuus ja omavaraisuusaste ovat heikolla tasolla. Kestävä investointitaso useamman vuoden tarkastelujaksolla olisi noin 25-30 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin investointitaso vastaisi vuotuisia poistoja, ja investointien tulorahoitus olisi riittävää. Kaupungin tuloveroprosentti on kohtuullisella tasolla. Veroprosentti ylittää Uudenmaan kuntien keskimääräisen tason, mutta on alle koko maan keskiarvon. Nykytilanteessa tuloveroprosenttiin ei kohdistu merkittäviä muutospaineita. Pidemmällä tähtäimellä tulee pyrkiä Uudenmaan kuntien keskimääräiselle tasolle. 11
12 Talousarviovalmistelun 2020 lähtökohdat
Koko maan tasolla vuosikate ei riitä investointeihin ja kunnat velkaantuvat edelleen 13
Porvoon kaupungin talousarvioon 2020 vaikuttavat keskeiset arviot ja ennusteet ilman toiminnallisia muutoksia Verotulot yhteensä kasvavat noin 2,9 prosenttia, yhteensä noin 7 milj.. Henkilöstömenot kasvavat yhteensä noin 4 5 milj. Kasvu johtuu pääosin kunnallisveron kasvusta. Yhteisöveron tuotto säilyy korkeana. Kiinteistövero säily ennallaan. Valtionosuudet kasvavat noin yhteensä 6,8 milj.. Kompensoidaan mm. kiky-sopimuksen päättymisestä johtuvia kustannusten nousuja sekä verotulomenetyksiä. Verotulotasaus kasvaa noin -6,2 milj. eurosta noin 9,1 milj. euroon. Palkkaratkaisua ei ole tiedossa arvio, että palkankorotusten kustannusvaikutus v. 2020 on noin 1,2 % - 2,0 %.Lomarahat palautuvat täysimääräisiksi. Työnantajamaksujen nousevat noin 0,20 %. Muut toimintamenot kasvavat arviolta 3 %, yhteensä noin 7 milj. euroa. Korkotaso säilyy alhaisena, mutta kaupungin viime vuosien investoinnit ja velkaantuminen näkyvät kehyksessä kasvaneina rahoituskuluina ja poistoina. 14
Kaupungin lähivuosien näkymät ja merkittävimmät riskit Kunnallisveron tuotto on ollut pitkään suhteellisen korkea säilykö myös tulevaisuudessa? Yhteisöveron jako-osuus on nyt historiallisen korkea. Normaali taso olisi jopa noin -15 milj. heikompi. Menojen kasvu on kiihtymässä noin 3 %:n tasolle. Kasvu 1 %- yksikölle tarkoittaa noin 3,7 milj. lisämenoja Väestön ikääntyminen kasvattaa erityisesti sote-menoja. Verotulotasaus kasvaa v 2021 jo noin - 14 milj. tasolle (- 6,2 milj. v. 2019). Korkoriski 1 %-yksikön nousu merkitsee1,6 milj. lisämenoja 15 Poliittinen riski mitä maan uusi hallitus päättää?
Porvoon kaupungin talousarvioon vaikuttavat keskeiset toiminnalliset muutokset Kaupunkikehityksen alla useita lisämäärärahan tarpeita kokoluokka ~1,5 milj.. Sivistystystoimessa mm. varhennettu kieltenopetus oppilastietokoneiden hankinta kokoluokka yhteensä ~ 0,7 milj.. Sosiaali- ja terveystoimen osalta kysymysmerkkinä erityisesti HUS:n jäsenmaksut Varaudutaan palkkaratkaisuun ja Itärata-selvitykseen. Muista lainsäädäntömuutoksista muun muassa uusi tiedonhallintalaki ja saavutettavuuslaki nostavat kustannuksia Sisäiset palvelut ehdotusten mukaan noin + 2,9 milj., eli noin +10 %. 16
TALOUSARVIOKEHYS 2020 KÄYTTÖTALOUS Tilinpäätös Talousarvio+M TA-KEHYS Muutos vrt. TA+M TS 2021 TS 2022 2018 2019 2020 %-yksikköä 1000 e 1000 e TOIMINTATUOTOT KONSERNIHALLINTO 58 859 333 53 950 500 54 220 252 0,50 % 54 762 455 55 310 080 Konsernijohto ym./ KJ 42 987 409 41 283 700 41 696 537 Kaupunkikehitys/ AKJ 15 871 924 12 666 800 12 793 468 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 18 213 466 16 719 579 16 803 177 0,50 % 16 971 209 17 140 921 SIVISTYSTOIMI 10 193 664 9 487 200 9 534 636 0,50 % 9 629 982 9 726 282 PELASTUSLAITOS 14 798 951 15 090 494 15 165 946 0,50 % 15 317 606 15 470 782 YHTEENSÄ 102 065 414 95 247 773 95 993 764 0,78 % 96 953 702 97 923 239 TOIMINTAKULUT KONSERNIHALLINTO -62 614 296-65 491 716-70 629 009 7,84 % -72 747 879-74 930 316 Konsernijohto ym./ KJ -43 273 436-46 357 861-47 516 808 2,50 % -48 942 312-50 410 581 Palkkavaraus - 1 500 000 - - Varaus, Itäradan selvitys - 2 000 000 - - Kaupunkikehitys/ AKJ -19 340 860-19 133 855-19 612 201 2,50 % -20 200 567-20 806 584 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI -164 882 955-165 716 574-170 356 638 2,80 % -175 978 407-181 785 694 SIVISTYSTOIMI -119 503 639-119 223 532-122 204 121 2,50 % -126 236 857-130 402 673 PELASTUSLAITOS -14 022 212-14 395 494-14 755 382 2,50 % -15 242 309-15 745 305 YHTEENSÄ - 361 023 102-364 827 316-377 945 149 3,60 % -390 417 339-403 301 111 TOIMINTAKATE - 258 957 688-269 579 543-281 951 385 4,59 % -293 463 637-305 377 872 VEROTULOT 229 152 204 245 000 000 252 208 000 2,94 % 258 058 000 267 251 000 VALTIONOSUUDET 50 464 569 52 000 000 58 000 000 11,54 % 54 000 000 53 000 000 RAHOITUSTUOTOT 3 686 394 3 200 000 3 000 000-6,25 % 3 000 000 3 000 000 RAHOITUSKULUT -750 010-1 600 000-2 000 000 25,00 % -2 000 000-2 000 000 VUOSIKATE 23 595 469 29 020 457 29 256 615 0,81 % 19 594 363 15 873 128 POISTOT -21 287 101-20 000 000-23 000 000 15,00 % -23 000 000-23 000 000 TULOS 2 308 368 9 020 457 6 256 615-30,64 % -3 405 637-7 126 872 17
INVESTOINNIT Tilinpäätös Talousarvio TA-KEHYS SUUNN SUUNN 2018 2019 2020 1000 e 1000 e KONSERNIHALLINTO IRTAIN OMAISUUS -193 775-729 000-400 000 OSAKKEET -7 793 TALONRAKENNUS -31 315 327-24 354 000-17 000 000-20 000 000-23 000 000 YHTEENSÄ -31 516 895-25 083 000-17 400 000-20 000 000-23 000 000 KAUPUNKIKEHITYS IRTAIN OMAISUUS -432 046-331 000-300 000-300 000-300 000 KIINTEÄ OMAISUUS -1 277 312-1 000 000-1 000 000-1 000 000-1 000 000 KUNTATEKNISET PALVELUT -5 664 512-8 230 000-6 000 000-6 000 000-6 000 000 YHTEENSÄ -7 373 870-9 561 000-7 300 000-7 300 000-7 300 000 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI IRTAIN OMAISUUS -152 735-400 000-400 000-400 000-400 000 SIVISTYSTOIMI IRTAIN OMAISUUS -472 832-1 015 000-700 000-500 000-500 000 LIIKUNTATOIMEN HANKKEET -990 944-785 000-800 000-800 000-800 000 YHTEENSÄ -1 463 776-1 800 000-1 500 000-1 300 000-1 300 000 PELASTUSLAITOS IRTAIN OMAISUUS -776 736-945 000-800 000-600 000-600 000 NETTOINVESTOINNIT -41 284 012-37 789 000-27 400 000-29 600 000-32 600 000 RAHOITUSVAJE/VUOSI -17 688 543-8 768 543 1 856 615-10 005 637-16 726 872 Kumulatiivinen rahoitusvaje -17 688 543-26 457 086-24 600 471-34 606 108-51 332 980 18
Kiitos! H E N R I K R A I N I O V S. R A H O I T U S J O H TA J A P O R V O O N K A U P U N K I K O N S E R N I J O H T O 21.5.2019 Henrik Rainio