SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET...1 2 TOIMINTAKERTOMUS...3 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 3 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 3 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella... 6 2.2.3.1. Talouden yleinen kehittyminen... 6 2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen... 7 2.2.4. Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset... 8 2.2.5. Kunnan henkilöstö... 9 2.2.6. Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi... 9 2.2.7 Ympäristötekijät... 9 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 11 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut... 11 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot... 11 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset... 13 2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate)... 13 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos... 13 2.4.6 Toiminnan rahoitus... 14 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset 15 2.6 Kokonaistulot ja -menot 17 2.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 18 2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä... 18 2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 18 2.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 19 2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 19 2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet 23 2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 23 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...24 3.1 Tavoitteiden toteutuminen 24 3.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 25 3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen... 25 KAUPUNGINHALLITUS... 25 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 44 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 45 TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO... 47 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS... 52 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA... 55 SOSIAALILAUTAKUNTA... 59 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA... 78 KULTTUURILAUTAKUNTA... 97 LIIKUNTALAUTAKUNTA... 110 TEKNINEN VIRASTO... 114 3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 124 3.2.3 Investointien toteutuminen... 126 3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 134
4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...135 5. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...139 6. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET...149 PIETARSAAREN VESI... 149 PIETARSAAREN SATAMA... 160 PIETARSAAREN ENERGIALAITOS... 169 7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...183
1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. laskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet tä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). 1
Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi erillisenä asiakohtana. 2
2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnan-hallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Taloudellinen toimeliaisuus vuoden 2008 aikana voidaan tiivistää toteamukseen, että ennätysmäisen pitkä kansantalouden kasvukausi päättyi ja että maailmantalous suistui pahimpaan taantumaan sitten 1930-luvun. Tämän taantuman kesto ja seurausvaikutukset ovat vielä paljolti hämärän peitossa. Maailmantalouden näkymien arviot vaihtelevat. Talouden taantuman, joka voi pahimmassa tapauksessa syventyä ja muuttua pitkäkestoiseksi lamaksi, arvioidaan kestävän vähintään tämän vuoden ajan. Maailmankaupan kasvu lienee melko vaatimatonta myös ensi vuonna. Joka tapauksessa voidaan pitää lähtökohtana sitä, että kansantuotteen kasvu Suomen viennille tärkeällä euroalueella taantuu tänä ja ensi vuonna. Viennin vaikeuksien voidaan odottaa jatkuvan myös ensi vuonna. Pessimistisimmät ennusteet puhuvat sen puolesta, että tilanteessa tapahtuu käännös vasta vuonna 2011. Tilanteen erityinen vakavuus on ilmeistä sekä Suomen koko kansantalouden että kuntatalouden kannalta. Tätä kirjoittaessa kaksi kolmasosaa maamme kunnista, mm. Pietarsaaren kaupunki, on päättänyt ottaa vuoden 2009 talousarvion päätökset uudelleen harkittaviksi. Pietarsaaren seudun kehitys on viime aikoina ollut myös historiallisesti poikkeuksellinen. Vuoden 2008 lopulla alueen yli pyyhkäisi yhteistoimintaneuvottelujen aalto. Alueen 6700 teollisesta työpaikasta on n. 3500 ollut yhteistoimintaneuvottelujen kohteena. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 8,3 % edellisen vuodenvaihteen 7,7 %:n sijasta. Koko alueella oli työttömien osuus vuodenvaihteessa 5,9 %. Lukuisat lomautukset ja talouden taantuma tulevat kuitenkin erittäin todennäköisesti lisäämään työttömyyttä tuntuvasti vuoden 2009 aikana. 3
Pietarsaaren asukasmäärä lisääntyi vuoden aikana niin, että vuoden 2008 lopussa täällä oli 93 kuntalaista enemmän kuin edellisvuonna; asukkaita oli yhteensä 19662. Tuo oli suurin asukasmäärän lisäys, mikä Pietarsaaressa on tapahtunut 1970-luvun jälkeen. Koko alueen väestö on kasvanut 297 asukkaan verran. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2008 tilinpäätöksen alijäämä on 0,317 milj. euroa. Alkuperäisessä oikaistussa talousarviossa tulos arvioitiin -2,74 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2007 kaupungin alijäämä oli 0,23 milj. euroa. Vuosikate kasvaa vuoden 2007 6,1 milj. eurosta 6,24 milj. euroon vuonna 2008. Toimintatuotot lisääntyivät 9,8 % ja toimintakustannukset 8,9 % vuoden 2007 tilinpäätökseen verrattuna. Toimintakustannuksista Aineet ja tarvikkeet lisääntyivät eniten, eli 23,2 % (3,2 milj. euroa). Tuosta kasvusta oli energialaitoksen osuutta 2,6 milj. euroa varsinkin kalliimpien sähkönhankintojen vuoksi. Olennainen syy sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston kasvuun ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuollon palvelujen ostot lisääntyivät 2 milj. euroa eli 6,1 %, ja sosiaalitoimessa ne lisääntyivät 1 milj. euroa eli 11,1 %. Kaupungin toiminta on 7,573 milj. euroa alijäämäinen, kun liikelaitoksia ei huomioida; liikelaitosten tekemä ylijäämä on puolestaan 7,215 milj. euroa. Tämä seikka on pidettävä kirkkaasti mielessä tulevia riskienarviointeja tehtäessä ja se on perustavaa laatua oleva ongelma Pietarsaaren taloudessa. Pitkällä aikavälillä kaupungin talous on saatava tasapainoon, erillään liikelaitoksista. Vuoden 2008 kokonaisverotulot ovat 64,6 milj. euroa eli 3,9 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2007. Kunnallisvero lisääntyi 3,5 milj. euroa, yhteisövero puolestaan 0,2 milj. euroa. Vuoden 2008 verotulot jakautuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 86,5 %, yhteisöveron osuus 8,4 % ja kiinteistöveron osuus 5,0 %. Huolestuttavaa kunnallisverotuloissa on se, että verotettavan tulon kasvu on Pietarsaaressa pienempää kuin muualla maassa keskimäärin. Eräs syy verotulojen heikompaan kasvuun on Pietarsaarelle yhä epäedullisempi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa määrätietoista panostusta aktiiviin elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. Vuoden mittaan tehtyjen investointien arvo oli 14,6 milj. euroa talousarvioon merkityn 17,4 milj. euron asemasta. Poikkeama selittyy toimintavuodesta poikkeavien investointien jaksotuksista. Suurimmat investoinnit tehtiin vuoden aikana Vestersundinkylän päiväkotiin, Läntiseen rengastiehen, teollisuus- ja liiketontteihin, kaupungin kiinteistöjen kunnossapitoon sekä kunnallistekniikkaan. Liikelaitosten investoinnit olivat määrältään yhteensä 9,1 milj. euroa ja suurin yksittäinen investointi oli tässä kohden Laukonlaituri. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2008 aikana 75,1 milj. euroon eli 3 816 euroon/asukas. Velkakanta oli 3.228 euroa/asukas vuonna 2007. Velkaantumisen kehittyminen on kestämätöntä ajan mittaan. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menolisäykset ovat kestämättömällä tasolla ja muodostavat kaupungille selvän riskin tulevaisuudessa ellei kasvutahtia pystytä hillitsemään. Talouden vakautustarkoituksessa on aloitettu alueellisten strategioiden ja kaupungin oman strategian tarkistaminen ja käyttöön tullaan ottamaan palvelustrategia, jossa linjataan tulevaisuuden palvelutuotanto. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen 1.1.2010 lähtien Pietarsaaren isännyydessä antaa mahdollisuuksia huomattaviin tehostamisetuihin. 4
Kokoavasti voidaan sanoa, että Pietarsaaren kaupungilla ja koko seudulla on kaikki tulevaan kukoistukseen ja kehittymiseen tarvittavat avaimet kädessään. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistamistyön on jatkuttava. Ennen kaikkea tarvitaan panostusta tietointensiiviseen palvelusektoriin. Uusien asuinalueiden avaamistyö jatkuu vuoden 2009 aikana, ja aikomuksena on, että kaupungilla on täysi valmius kasvun tuottamien hedelmien poimintaan suhdanteen kääntyessä. Kaupungin omaan taloustyöhön tarvitaan palveluverkostojen ja -rakenteiden tarkistamista, jotta käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit pystytään rahoittamaan ilman velkaantumista. Verotulojen kohdalla Pietarsaari ja muut vanhat metsäteollisuuspaikkakunnat joutuvat kohtaamaan tilanteen, jossa niiden on sopeutettava oma menorakenteensa tuolta alalta saatavien verotulojen vähenemiseen. Lopuksi tahdon sanoa varoituksen sanan offensiivisten tulevaisuudenpanostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Aktiivi panostaminen elinkeinopolitiikkaan helpottaa ajan mittaan peruspalveluun tehtävistä panostuksista selviytymistä tulevaisuudessa. Mikael Jakobsson Kaupunginjohtaja 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kausi 2005 2008 Puheenjohtaja Lasse Björklund I varapuheenjohtaja vuodesta 2008 lukien Kerstin Ström II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Kausi 2009 2010 Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson I varapuheenjohtaja Ulla Hellén II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Puolue Paikkoja 1988 1992 1996 2000 2004 2008 RKP 16 16 15 15 17 18 SDP 14 14 11 9 8 10 Vasemmistoliitto 8 8 7 5 6 4 Kokoomus 2 1 3 1 1 1 Keskusta + 2 2 2 6 2 2 sitoutumattomat Vihreät 1 2 2 1 - - KD 2 5 4 4 PRO-Pietarsaari- 5 4 Jakobstad Oma valtuustoryhmä 1 1 - - YHTEENSÄ 43 43 43 43 43 43 5
Kaupunginhallitus 2007 2008 11 jäsentä, RKP 5, SDP 2, Vl 1, PRO 2, KD 1 Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Kaupunginhallitus 2009 2010 11 jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vl 1, PRO 1, KD 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä. 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella 2.2.3.1. Talouden yleinen kehittyminen Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,9 prosenttia vuonna 2008. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kasvu oli hitainta 1990-luvun alun laman jälkeen. Tuotannon kasvu oli täysin kulutuksen ja investointien varassa. Kulutuksen volyymi kasvoi 1,9 prosenttia ja investoinnit lisääntyivät yhden prosentin. Viennin volyymi sen sijaan väheni 1,1 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,3 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin 2,7 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti yli 7 prosenttia ja sosiaalietuudet vajaat 4 prosenttia, mutta yrittäjätulot alenivat yli 5 prosenttia. Maailmantalouden kasvu on hidastunut luottokriisin syvenemisen myötä erittäin paljon. Kun vielä viime vuonna maailmankauppa kasvoi runsaat kolme prosenttia, niin arvio tälle vuodelle on, että maailmankauppa supistuu yli neljä prosenttia. Suomen vientimarkkinat kohtaavat pitkästä aikaa voimakkaasti supistuvat maailmanmarkkinat. Viennin, jonka osuus kokonaiskysynnästämme on ollut noin neljännes, ennustetaan supistuvan tänä vuonna kymmenisen prosenttia. Arviot maailmantalouden näkymistä vaihtelevat. Taantuman, joka voi pahimmillaan syventyä pitkäkestoiseksi lamaksi, arvioidaan kestävän ainakin kuluvan vuoden; luultavasti myös ensi vuonna maailmankaupan kasvu on vielä verraten vaatimatonta. Joka tapauksessa voidaan lähteä siitä, että Suomen viennin kannalta tärkeän euroalueen kansantuotteen kasvu supistuu tänä ja ensi vuonna. Viennin vaikeuksien voidaan arvioida jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski jo viime vuonna. Toiminta-menot lisääntyivät noin 7 prosenttia edellisvuodesta. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkeahko palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja muun muassa hoitotakuun vaatimat tehostetut toimenpiteet. Verotulot kasvoivat kaikkialla, mutta talouserot ovat suuret: Manner-Suomessa 44 kunnassa vuosikate jäi negatiiviseksi eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan. Kunnat velkaantuivat yhä enemmän. 6
Tilikauden tulos laski kunnissa nyt toisen kerran peräkkäin. Vuonna 2006 yhteenlaskettu tulos oli vielä 1,02 miljardia euroa, viime vuonna enää 0,63 miljardia euroa. Tänä vuonna tulos jää negatiiviseksi ilman valtion lisärahoitusta. 2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli alustavien tietojen mukaan 49.218 asukasta vuodenvaihteessa 2008/2009 eli asukasmäärä on lisääntynyt +297 henkilöllä vuoden 2008 aikana. Väestö kasvoi alueen kaikissa kunnissa. Pietarsaaren asukasmäärä kasvoi +93 asukkaalla, mikä on suurin kasvu 1970-luvun puolivälin jälkeen. Tämä on viides peräkkäinen vuosi, jolloin Pietarsaaren väestö kasvaa. Pietarsaaressa oli 19.662 asukasta 31.12.2008 (ennakkotieto). 1000 800 600 400 200 0-200 -400 1985 1986 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa 1985-2007 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Syntyvien enemmyys, joka on ollut Pietarsaaressa vuoden 1999 jälkeen lähes olematon, on viime vuosina jälleen kasvanut. Vuonna 2008 syntyvien enemmyys oli +21 henkilöä. Kaupungin kokonaismuuttonetto sekä kansallinen ( 32) että kansainvälinen (+104) muutto muodostui positiiviseksi ulkomailta tulleen huomattavan muuton vuoksi. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa yhä offensiivisempaan elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Asuntorakentaminen on edelleen ollut runsasta suurimman osan vuotta 2008. 7
Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2008/2009 alueella oli 5,9 % työtöntä työnhakijaa, mikä tarkoittaa 0,7 prosenttiyksikön kasvua vuoden 2008 aikana. Koko maassa oli 31.12.2008 työttömiä työnhakijoita 8,8 % vastaavan luvun oltua 8,4 % vuonna 2007. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 8,3 vuoden 2008 lopussa sen oltua 7,7 % vuoden 2007 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 84 joulukuussa 2008 (51 v. 2007), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 40,4 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 157 joulukuussa 2008 (v. 2007 luku oli 197). Helmikuussa 2009 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 8,9. 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 2008 1996 1997 1998 2003 1999 2000 2001 2002 2004 2005 2006 2007 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2.2.4. Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset V. 2008 alettiin maksaa nk. Pietarsaari-lisää 150 euroa kuukaudessa alle 2-vuotiaista lapsille edellyttäen, etteivät muut sisarukset ole päivähoidossa. Lisä otettiin käyttöön kahden vuoden koeajaksi. Lisän maksu aloitettiin maaliskuussa 2008 ja kokonaiskustannukset lisän maksun kymmeneltä kuukaudelta olivat 0,233 milj. euroa. Vuoden aikana Kaarilahdenhalli ja Strengbergin kiinteistö muodostettiin erillisiksi keskinäisiksi kiinteistöyhtiöiksi. Nuo kiinteistöyhtiöt myytiin sitten holding-yhtiö Pietarsaaren yrityskiinteistöt Oy:lle, josta kaupunki omistaa 100 %. Suurin toiminnallinen muutos on lähivuosina sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestely kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) yhteydessä. Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta muodostavat yhteistoiminta-alueen sopijakuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon käsittävän hoitosektorin ja MTHA:n erikoissairaanhoidon hoitamista varten. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan hallintokuntana. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy 1.1.2010 lukien. 8
2.2.5. Kunnan henkilöstö (Laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös) Pelastuslaitoksen työntekijät siirtyivät 1.1.2004 lukien Kokkolan kaupungin palvelukseen. Päivähoito siirtyi 1.1.2005 lukien sosiaalitoimesta päivähoito- ja koulutustoimeen. Jotkin Yrkeshögskolan Novia ammattikorkeakoulun työntekijöistä siirtyivät kaupungin palvelukseen 1.8.2009 kaupunginhallituksen 9.6.2008, 264, tekemän päätöksen mukaisesti. Henkilötyövuodet toimialoittain vuosina 2003 2008 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Keskushallinto 43 43 48 59 57 59 Sosiaalitoimi 399 402 183 209 214 219 Päivähoito- ja koulutustoimi 305 303 524 523 534 562 Tekninen virasto 206 208 207 202 207 207 Muut 173 142 142 138 138 141 Henkilötyövuosia yhteensä 1126 1098 1104 1131 1150 1188 Työllistämisvaroin palkattuja ei ole laskettu mukaan. 31.12.2008 31.12.2007 Työntekijöitä: 1.440 1.431 Työntekijämäärään sisältyvät kaikki työntekijät, olivatpa he sitten virka- tai työvapaalla. Palkat yhteensä 37.172.099 34.500.739 Palkkiot yhteensä 235.163 236.158 2.2.6. Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Tänä vuonna ja lähivuosina tarjoaa meneillään oleva talouden taantuma kaupungille suuria haasteita. Kaupungin talous on vahvasti epätasapainossa. Toiminnan tuotot yhdessä verorahoituksen kanssa eivät kata tuotettavan palvelun kustannuksia. Kaupungin tuloslaskelma (liikelaitoksia huomioimatta), jossa liikelaitokset näkyvät vain niiden peruspääomatuoton muodossa, osoittaa 7,59 milj. euron alijäämää. Siksi on äärimmäisen tärkeää käyttää voimavaroja tehokkaasti ja parantaa palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitoketjujen saamiseen kuntoon. Vielä eräs vaaratekijä on suuri velkaantuminen, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet muuttuvaan korkoon. 2.2.7 Ympäristötekijät Vuodesta 2008 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 9
2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus- ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta käsittää kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tavoitteenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä koskevat johtosäännöt ovat valmisteilla. Hallintokuntien johtavat virkamiehet vastaavat oman toiminnan laillisuudesta ja valvovat sitä. Laaja käyttäjäkunta pääsee tutustumaan pöytäkirjoihin ja virkamiespäätöksiin KuntaOffice-ohjelman välityksellä ja sen myötä päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Kaupungin hallinnossa toimintavuoden aikana tehtyjen päätösten määrään nähden on valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä ollut erittäin vähäinen. Tehdyt oikaisuvaatimukset ja valitukset ovat useimmiten koskeneet virkojen täyttämiseen liittyviä henkilövalintoja. Säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan siis asianmukaisesti. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän ja johdonraportoinnin käyttäjämäärän kasvu on parantanut vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia seurata talousarviota ja myös valvoa varojenkäyttöä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja arviointivälineitä kaupungin toiminnan kustannustason ja tehokkuuden arviointiin. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muista kunnista johtavat oman toiminnan analysoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Kriittisten menestystekijöiden kartoitus on tehty kaupungin strategiasuunnitelman 2004 2015 yhteydessä. Nuo tekijät on huomioitu talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä kattavaa koko organisaation riskienkartoitusta ei ole tehty vuoden 1989 jälkeen, mutta hallintokunnan valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioituihin toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Uusi riskienkartoitus ajankohtaistuu vähitellen. Kaupungilla on rahasto suuria vahingonkorvauksia varten ja vahinkoasiat käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupungilla on julkisen hankinnan ohjeisto. Kaupungin hankintayksikkö hoitaa hankinnat, jotka on kilpailutettava. Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seurannan hoitaa kukin hallintokunta. Kaupungin sopimukset tullaan merkitsemään rekisteriohjelmaan. Sopimukset ovat silloin vastuuhenkilöiden saatavilla ja määräaikojen valvonta helpottuu. 10
2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut TULOSLASKELMA 1000 euro 31.12.2008 31.12.2007 Muutos TOIMINTATUOTOT 40 216 36 625 9,8 % Valmistus omaan käyttöön 1 915 2 278-15,9 % TOIMINTAKULUT -127 254-116 839 8,9 % 0 TOIMINTAKATE -85 123-77 936 9,2 % 0 Verotulot 64 612 60 693 6,5 % Valtionosuudet 28 683 24 714 16,1 % Rahoitustuotot ja -kulut -1 931-1 370 40,9 % Korkotuotot 89 78 14,2 % Muut rahoitustuotot 971 1 023-5,1 % Korkokulut -2 351-1 957 20,1 % Muu rahoituskulut -640-515 24,3 % VUOSIKATE 6 242 6 102 2,3 % Poistot käyttöomaisuudesta -6 600-6 306 4,7 % TILIKAUDEN TULOS -358-204 0 Rahastojen (-) lisäys (+) vähennys 0-21 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -358-225 Tunnusluvut 2008 2007 Toimintatuotot/Toimintakulut % 31,60 % 31,35 % Vuosikate/Poistot % 94,58 % 96,76 % Vuosikate euro /asukas 317 312 Asukasmäärä 19 673 19 561 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 134,6 milj. euroa. Verorahoitus (verot+valtionosuudet) olivat määrältään yhteensä 93,3 milj. euroa eli 69,3 %. 11
milj. osuus Toimintatuotot 40,2 29,9 % Verotulot 64,6 48,0 % Valtionosuudet 28,7 21,3 % Rahoitustuotot 1,1 0,8 % YHTEENSÄ 134,6 100,0 % Toimintatuotot Toimintatuotot olivat määrältään 40,2 miljoonaa euroa, joten ne ovat lisääntyneet 3,6 miljoonaa eli 9,8 %. Suurimmat erät ovat myyntituotoissa, 31,1 miljoonaa euroa ja maksutuotoissa, 4,3 miljoonaa euroa. Eniten myyntituottoja ovat lisänneet liikelaitokset, eli 3,3 miljoonaan euroa (12,5 %). Verotuotot Verotulot milj. 2008 osuus% 2007 muutos kunnallisvero 55,9 86,5 % 52,4 6,7 % yhteisövero 5,4 8,4 % 5,2 4,4 % kiinteistövero 3,3 5,0 % 3,1 6,2 % YHTEENSÄ 64,6 100,0 % 60,7 6,5 % Verotuotot lisääntyivät yhteensä 6,5 % (3,9 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi 6,7 % (3,5 milj. euroa). Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) kasvoi Pietarsaaressa 5,2 % vuodesta 2006 vuoteen 2007 kasvun oltua koko maassa 7,2 %. Verotettava tulon kasvu on kaupungin osalta ollut monien vuosien ajan n. 2 % koko maan kehitystä vähemmän. Veroäyrinhinta oli 19,25 % vuonna 2008. Yhteisövero lisääntyi 4,4 % (0,2 milj. euroa), mikä on hiukan enemmän kuin koko maassa, jossa kasvu oli 4,1 %. Kiinteistövero lisääntyi 6,2 % (0,2 milj. euroa). Kiinteistöveron veroäyrimäärät olivat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,27 %, muu asunto 0,87 %, voimala 2,50 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 %. Valtionosuudet Valtionosuudet kasvoivat 16,1 % vuoteen 2007 verrattuna. Vuosi 2008 on ensimmäinen vuosi vuoden 2000 jälkeen, kun valtionosuuksiin on tehty täysimääräinen indeksitarkistus. Valtionosuus lisääntyi myös siksi, että verotuksen ansiotulo- ja eläketulovähennyksen korotus korvattiin kunnille korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta. Verontasauksena, joka kuuluu osana valtionosuuksiin, kaupunki maksoi 1,5 milj. euroa. Valtionosuudet milj. 2008 2007 muutos Yleinen valtionosuus 0,2 0,3-9,6 % Sosiaali- ja terveystoimi 22,3 18,7 19,3 % Koulutus- ja kulttuuritoimi 6,2 5,8 6,7 % YHTEENSÄ 28,7 24,7 16,1 % 12
2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset Toimintakustannuksista lisääntyivät Aineet ja tarvikkeet eniten, eli 23,2 % (3,2 milj. euroa). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 2,6 milj. euroa, erityisesti kalliimpien sähkönostojen vuoksi. Olennainen syy sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston lisäykseen ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuoltopalvelujen ostot lisääntyivät 2 milj. euroa eli 6,1 % ja sosiaalitoimessa ne lisääntyivät 1 milj. euroa eli 11,1 %. Ulkoiset toimintakustannukset 2008 milj. osuus% 2007 milj. muutos Henkilöstökulut 50,2 39,5 % 46,8 7,4 % Palvelujen osto 53,1 41,7 % 49,8 6,7 % Aineet ja tarvikkeet 17,0 13,4 % 13,8 23,2 % Avustukset 5,3 4,2 % 4,8 10,5 % Muut toimintakustannukset 1,6 1,3 % 1,7-6,6 % YHTEENSÄ 127,3 100,0 % 116,8 8,9 % 2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 85,1 milj. euroa, siis lisääntyivät 9,2 % (7,2 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 91,2. Rahoituskustannukset lisääntyivät 21 % (0,5 milj. euroa). Tämä johtuu lähinnä velkakannan kasvusta, mutta myös siitä, että korot olivat osan vuotta 2008 suhteellisen korkealla. 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate on 6,2 milj. euroa vuonna 2008 sen oltua 6,1 milj. euroa vuonna 2007. Tämä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2008 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 14,6 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että velkakannan kasvu jatkui. Poistot lisääntyivät 0,3 milj. euroa vuoteen 2007 verrattuna suurten investointien seurauksena. Vuosikate kattoi ainoastaan 94,6 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Tilikauden tulos osoittaa 0,36 milj. euron alijäämää. Vuoden 2008 alkuperäinen talousarvio oli 0,8 milj. euroa alijäämäinen. 13
2.4.6 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 1000 euro 2008 2007 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate 6 242 6 102 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -273-1 724 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 0 Korjauserä (Eläkevaraus) -4-18 Korjauserä (Kaatopaikan varaus) -457-352 VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA 5 509 4 007 Käyttöomaisuusinvestoinnit -16 349-17 149 Rahoitusosuudet investointimenoihin 615 823 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 116 1 806 INVESTOINNIT NETTO -14 618-14 520 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA -9 109-10 512 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos -2 659 49 * Antolainasaamisten vähennys 11 119 * Antolainasaamisten lisäys -2 670-70 Lainakannan muutokset 11 943 9 228 * Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15 000 13 000 * Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 557-6 272 * Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 500 2 500 Muut maksuvalmiuden muutokset 680 1 904 * Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 0 * Vaihto-omaisuuden muutos 9 20 * Pitkäaikaisten saamisten muutos 1 009 431 * Lyhytaikaisten saamisten muutos -242 424 * Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos -96 1 029 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 9 963 11 180 KASSAVAROJEN MUUTOS 854 668 Kassavarat 01.01 7 851 7 183 Kassavarat 31.12 8 705 7 851 Muutos 854 668 Tunnusluvut 2008 2007 Investointien tulorahoitus 39,67 % 37,37 % Pääomamenojen tulorahoitus 26,80 % 27,00 % Lainahoitokate 0,87 0,98 Kassanriittävyys pv 21 20 14
Investointimenojen määrä oli 16,3 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,6 milj. euroa. Vuosikate oli 6,2 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että 39,7 % investoineista pystyttiin rahoittamaan omin varoin. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 1,1 milj. euroa. Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-vuosikate, poistot ja investoinnit milj. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit Koska investointitahti jatkui kiivaana, kasvoi lainakanta 11,9 milj. euroon ja oli vuoden lopussa 75,1 milj. euroa. Korkotilanne vaihteli vuoden mittaan, tammikuussa 6 kuukauden euribor oli 4,5 %, joulukuussa 3,4 % ja korkeimmillaan korot olivat heinäkuussa, kun keskiarvo oli 5,2 %. Kassavarat lisääntyivät vuoden aikana 0,85 milj. eurolla 8,7 milj. euroon ja kaupungin maksuvalmiutta kuvaavien kassapäivien määrä oli 21. 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 15
1000 euro 2008 2007 1000 euro 2008 2007 VASTAAVAA 179 094 168 217 VASTATTAVAA 179 094 168 217 A PYSYVÄT VASTAAVAT 158 130 147 180 A OMA PÄÄOMA 76 008 76 366 I Peruspääoma 61 026 61 026 I Aineettomat hyödykkeet II Liittymismaksurahasto 0 0 1 Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) 1 037 1 037 2 Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien ylijäämä 14 302 14 527 3 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat V Tilikauden alijäämä -358-225 II Aineelliset hyödykkeet 122 417 114 826 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Maa- ja vesialueet 7 060 6 776 2 Rakennukset 47 967 49 255 C PAKOLLISET VARAUKSET 946 1 406 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 50 816 49 109 1 Eläkevaraukset 603 607 4 Koneet ja kalustot 1 943 2 202 2 Kaatopaikanvaraus 343 799 5 Muut aineelliset hyödykkeet 5 635 5 264 6 Taide- ja arvoesineet 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 681 1 832 7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 8 996 2 221 1 Valtion toimeksiannot 174 297 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 507 1 535 III Sijoitukset 35 713 32 354 3 Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 1 Osakkeet ja osuudet 31 824 31 124 2 Joukkovelkakirjasaamiset 0 0 E VIERAS PÄÄOMA 100 459 88 613 3 Muut lainasaamiset 3 889 1 230 I Pitkäaikainen 54 203 48 945 4 Muut saamiset 0 0 1 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 42 374 35 539 2 Lainat julkisyhteisöiltä 6 000 6 900 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 681 1 832 3 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 1 Valtion toimeksiannot 174 297 4 Saadut ennakot 0 0 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 507 1 535 5 Ostovelat 0 0 3 Muut toimeksiantojen varat 0 0 6 Muut velat 5 829 6 505 7 Siirtovelat C VAIHTUVAT VASTAAVAT 19 283 19 205 I Vaihto-omaisuus 851 859 II Lyhytaikainen 46 256 39 668 1 Aineet ja tarvikkeet 851 859 1 Joukkovelkakirjalainat 13 000 8 500 2 Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta 12 807 11 298 II Saamiset 9 727 10 494 3 Lainat julkisyhteisöiltä 900 900 Pitkäaikaiset saamiset 1 271 2 280 4 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 1 Myyntisaamiset 0 860 5 Saadut ennakot 0 0 2 Lainasaamiset 376 376 6 Ostovelat 10 607 10 749 3 Muut saamiset 895 1 044 7 Muut velat 2 206 2 047 Lyhytaikaiset saamiset 8 456 8 214 8 Siirtovelat 6 737 6 174 1 Myyntisaamiset 6 831 6 640 2 Lainasaamiset 63 62 Tunnusluvut 3 Muut saamiset 1 364 1 266 4 Siirtosaamiset 198 246 1 000 2008 2007 Omavaraisuusaste % 42,44 % 45,40 % III Rahoitusarvopaperit Rahoitusvarallisuus euro/asukas -4 193-3 592 Suhteellinen velkaantuneisuus % 74,32 % 71,28 % IV Rahat ja pankkisaamiset 8 705 7 851 Kertynyt ylijäämä 14 302 14 527 Kertynyt ylijäämä/asukas 727 742 Lainakanta 75 080 63 138 Lainat euro/asukas 3 816 3 228 Lainasaamiset 3 889 1 230 Asukasmäärä 19 673 19 569 Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 122,4 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 35,7 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 9,7 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 8,7 milj. euroa. 16
Vastattavissa oma pääoma on 76 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 14,3 milj. euroa ja vuoden alijäämä 0,4 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, joka on 100,5 milj. euroa. Vakavaraisuus on 42,4 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Kaupungin velkakanta kasvaa 75,1 milj. euroon eli 3.816 euroon asukasta kohden. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötulosta menisi 74,3 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 14,3 milj. euroa (727 /asukas) ja se on suunnilleen samansuuruinen kuin vuonna 2007. Lainasaatavat kasvoivat 2,6 milj. euroa 3,9 milj. euroon tytäryhtiöille (Kiinteistö oy Kaarilahdenhallille ja Kiinteistö oy Strengbergille) annetun lainamäärän kasvun vuoksi. Kuten edellä mainittiin, kasvoi velkakanta 11,9 milj. euroa ja on nyt 75,1 milj. euroa, eli 3.816 asukasta kohden. 2.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 40 216 Toimintakulut 127 254 Verotulot 64 612 Valmistus omaan käyttöön -1 915 Valtionosuudet 28 683 Korkokulut 2 351 Korkotuotot 89 Rahoituskulut 640 Muut rahoitustuotot 971 Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) -273 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 Korjauserät(varausten muutos) -461 Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 16 349 Rahoitusosuudet investointimenoihin 615 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 116 Antolainasaamisten lisäys 2 670 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 7 557 Antolainojen vähennys 11 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15 000 Oman pääoman vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4 500 Kokonaistulot yhteensä 155 080 Kokonaismenot yhteensä 154 905 17
2.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Seuraavat tytäryhtiöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiöt kuuluvat kaupungin konsernitilinpäätökseen. TYTÄRYHTEISÖT 1 Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy 100,00 % KUNTAYHTYMÄT Pietarsaaren Yrityskiinteistö Oy:n tytäryhteisöt ovat * Fastighets Ab Karvikshallen Kiinteistö Oy 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 4,80 % * Fastighets Ab Strengberg Kiinteistö Oy 2 Malmin teveydenhuollonalue ky 67,69 % 2 Kiinteistö Oy Oxhamnen Fast. Ab, 100,00 % 3 Kårkulla kf för spec.omsorger 36,11 % 3 Kiinteistö Oy Jakolosa Fast. Ab, 100,00 % 4 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 4,48 % 4 Fast. Ab St. Jakobskälla Kiinteistö Oy, 100,00 % 5 Optima samkommun 36,10 % 5 Fast. Ab Kråkholmsvägen 31 Kiinteistö Oy, 100,00 % 6 Keski-Pohjanmaan kolutusyhtymä 13,23 % 6 Fast. Ab J:stads Castrensg. 5 Kiint. Oy, 100,00 % 7 Kronoby Folkhögskola 9,52 % 7 Fast. Ab Vänbo Kiinteistö Oy, 100,00 % 8 Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur 4,71 % 8 Fast. Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy, 100,00 % 9 Pohjanmaan Liitto 12,35 % 9 Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,00 % 10 Bostads Ab Skatahem Asunto Oy, 100,00 % OSAKKUUUSYHTEISÖT 11 Fast. Ab Lappnäsvägen 35 100,00 % 12 Fast. Ab Skata Pensionärer Kiint. Oy, 100,00 % 1 Katternö Oy 40,32% 13 Fast. Ab Ottomalmsgatan 5 Kiint Oy 100,00 % 2 Ekorosk Ab - Oy, 172 aktier - osaketta 16,78 % 14 Fast Ab Andante Kiint Oy 60,00 % 3 Pietarsaarenseudun elinkeinokeskus Concordia 47,32 % 15 Bostadsandelslaget Masken 96,00 % 4 Oy Timberpak Ab 300 aktier-osaketta 33,33 % 16 Fastighets Ab Kalapuro Kiinteistö Oy 100,00 % 5 Venealan teknologiakeskus Oy 50,00 % 17 Bostads Ab Rivipietari Asunto Oy 100,00 % 6 Kiinteistö Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,47 % 18 Bostads Ab Tunvägen 100,00 % 7 Aspegrenin puutarhan säätiö 40,00 % 19 Asunto OY Fregatten Bostads AB 100,00 % 20 J:stads Gamla Hamn Ab,- 51,62 % P:saaren Vanha Satama Oy, 1384 osaketta 21 Baltic Boat Yard Ab 62,50 % Nuo tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhtiöt ja säätiöt on koottu kaupungin konsernitilinpäätökseen niiden vuoden 2008 tilinpäätösten mukaan Katternö Oy:tä lukuun ottamatta, jonka osalta koosteessa on vuoden 2007 tilinpäätös. 2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Vuoden 2008 talousarvioon ei konserniyhtiöille ollut asetettu mitään varsinaisia tavoitteita. Tammikuussa 2009 perustettiin kaupunginhallituksen sisälle jaosto, talous-, kehittämis- ja konsernijaosto, jonka tehtävänä on hoitaa konserninohjausasiat. 18
2.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuoden 2008 aikana kaupunki muodosti kaksi keskinäistä kiinteistöyhtiötä, nimittäin Kiint. oy Kaarilahdenhallin ja Kiint. oy Strengbergin. Nuo yhtiö myytiin kaupungin omistamalle yhtiölle, Pietarsaaren yrityskiinteistöt Oy:lle. Kaupunki myönsi vuoden mittaan Kiint. oy Strengbergille 1,8 milj. euron, Kiint. oy Kaarilahdenhallille 0,75 milj. euron ja Kiint. oy Ahlströminkatu 9:lle 0,12 milj. euron lainat. Kaupunki myönsi Oy Baltic Boat Yardille 3 milj. euron takaussitoumuksen ja Kiint. oy Strengberille 8 milj. euron takaussitoumuksen. Kiint. oy Strengbergin peruskorjaustyöt etenivät hyvää vauhtia vuoden 2008 aikana. 2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma Konserni 1000 euro 2008 TOIMINTATUOTOT 84 767-165 TOIMINTAKULUT 536 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 2 747 TOIMINTAKATE -78 022 Verotulot 64 612 Valtionosuudet 28 683 Rahoitustuotot ja -kulut -3 229 Korkotuotot 146 Muut rahoitustuotot 1 056 Korkokulut -3 251 Muu rahoituskulut -1 180 VUOSIKATE 12 044 Poistot käyttöomaisuudesta -9 276 Arvonalentumiset -137 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -213 TILIKAUDEN TULOS 2 419 siirrot -428 Vähemmistöosuudet -26 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 1 965 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 51,2 % Vuosikate/Poistot % 129,8 % Vuosikate euro /asukas 612 Asukasmäärä 19 673 19
Konsernitase1000 euro 2008 2007 VASTAAVAA 234 416 213 367 A PYSYVÄT VASTAAVAT 202 332 182 378 I Aineettomat hyödykkeet 257 229 II Aineelliset hyödykkeet 171 742 154 875 1 Maa- ja vesialueet 7 696 7 479 2 Rakennukset 91 454 84 671 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 51 170 49 489 4 Koneet ja kalustot 5 371 5 103 5 Muut aineelliset hyödykkeet 5 646 5 280 7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 10 404 2 853 III Sijoitukset 30 333 27 273 1 Osakkeet ja osuudet 30 302 27 236 2 Muut lainasaamiset 31 37 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 991 3 147 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 29 093 27 842 I Vaihto-omaisuus 1 499 1 395 II Saamiset 14 978 16 282 Pitkäaikaiset saamiset 1 277 2 784 Lyhytaikaiset saamiset 13 701 13 498 III Rahoitusarvopaperit 190 284 IV Rahat ja pankkisaamiset 12 426 9 882 20
VASTATTAVAA 234 416 213 367 A OMA PÄÄOMA 93 989 91 371 Peruspääoma 61 026 61 026 Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäys 0 3 125 Arvonkorotusrahasto 1 554 1 551 Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) 2 563 2 033 Edellisten tilikausien ylijäämä 26 880 21 572 Tilikauden alijäämä 1 965 2 064 B VÄHEMMISTÖOSUUDET 625 272 C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 328 1 797 D PAKOLLISET VARAUKSET 1 165 1 609 1 Eläkevaraukset 606 610 2 Muut pakolliset varaukset 559 999 E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 026 3 202 F VIERAS PÄÄOMA 133 282 115 116 Pitkäaikainen 78 104 67 082 I Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 72 632 60 231 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 5 472 6 851 Lyhytaikainen 55 178 48 034 II Lyhytaikainen korollinan vieras pääoma 28 678 22 547 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 26 501 25 487 Tunnusluvut 2008 2007 Omavaraisuusaste % 39,10 % 41,98 % Rahoitusvarallisuus euro/asukas -5 372-4 523 Kertynyt ylijäämä 26 880 21 572 Kertynyt ylijäämä/asukas 1 366 1103 Lainakanta 101 310 82 778 Lainat euro/asukas 5 150 4 232 Asukasmäärä 19 673 19 561 21
Rahoituslaskelma Konserni 1000 euro 2008 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate 12 044 Korjauserät -3 134 VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA 8 911 Käyttöomaisuusinvestoinnit -27 693 Rahoitusosuudet investointimenoihin 709 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 272 INVESTOINNIT NETTO -25 712 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA -16 801 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos Lainakannan muutokset 18 532 Oman pääoman muutokset 5 Muut maksuvalmiuden muutokset 809 * Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -25 * Vaihto-omaisuuden muutos -105 * Pitkäaikaisten saamisten muutos 1 507 * Lyhytaikaisten saamisten muutos -203 * Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos -366 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 19 346 KASSAVAROJEN MUUTOS 2 545 Kassavarat 01.01 9 882 Kassavarat 31.12 12 426 Muutos 2 545 22
2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet 2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos osoittaa 358.023,07 euron alijäämää. Alijäämä siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämää osoittavalle tilille. 23
3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3.1 Tavoitteiden toteutuminen Eri lautakuntien tavoitteiden arviointi on esitetty kohdassa käyttötalouden toteutuminen 3.2.1. 3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana käyttötalousarvioon 1,915 milj. euron lisämäärärahat, jotka jakautuivat siten, että päivähoito- ja koulutuslautakunta sai 0,745 milj. euroa, sosiaalilautakunta 0,755 milj. euroa ja tekninen lautakunta 0,415 milj. euroa. Lisäksi talousarviota oikaistiin siinä yhteydessä kun työllistämismääräraha käyttö siirrettiin asianomaiselle lautakunnalle, jolloin myös vastaava määräraha siirrettiin kaupunginhallitukselta (tämän nettovaikutus oli 0). Suurimmat poikkeukset oikaistuun talousarvioon nähden ovat terveydenhuollossa, joka ylittää määrärahan 0,9 milj. eurolla ja rahoituksen nettokustannuksissa, joka ylitetään 0,4 milj. eurolla. Kaikkien kolmen liikelaitoksen nettotulos on huomattavasti arviota parempi, ja energialaitoksen tulos on 1,46 milj. euroa arviota parempi. Verotulot ylittävät arvion 0,8 milj. eurolla ja valtionosuudet 0,576 milj. eurolla. 24
3.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Hallinto- ja talousasiat Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu Talousarvion ja suunnitelman valmistelu ja toimeenpano Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta Arkistointitoiminta Kuluttajaneuvonta Henkilöstöasiat Tietotekniikkastrategia Asuntoasiat Edunvalvontapalvelut Kehittämisyksikkö Kaupunginsihteeri Kaj Andberg TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, avustaa kaupunginjohtajaa, hoitaa asioiden kirjaamisen, kaupunginkanslialle, sosiaalikeskukselle, päivähoito- ja koulutusvirastolle ja tekniselle virastolle ja tarvittaessa muille hallintokunnille kuuluvien esityslistojen kokoamisen, pöytäkirjojen laatimisen, kääntämisen, painatuksen ja arkistoinnin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös kaupunginlakimies, keskusarkisto, kaupungin kielenkääntäjät, puhelinvaihde ja offset. Yleisen edunvalvonnan, velkaneuvonnan, kuluttajaneuvonnan ja sosiaaliasiamiehen toiminnat ovat myös toimineet kaupunginkanslian yhteydessä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Keskusarkisto siirtyi vuodenvaihteessa 2008/2009 museolle, ja samaan aikaan valtiollistettiin yleinen edunvalvonta ja kuluttajaneuvonta. 25
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Laadukas asiainhallinta, Saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumis- joka on nopeaa, joustavaa ja kustannustehokasta päivänä, valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) ja päätös asiasta tehdään kaupunginvaltuustossa 1 vuoden kuluessa. Arviointi () Vuoden 2008 aikana on KuntaOfficeen kirjattu saapuneita asioita seuraavasti: 330 kaupungin keskushallinnolle, 129 sosiaalikeskukselle, 278 päivähoito- ja koulutusvirastolle ja 244 tekniselle virastolle osoitettua asiaa. Asiat on kirjattu ja toimitettu edelleen saapumispäivänä (paitsi heinäkuussa, kun useimmat kansliat olivat kiinni vuosilomien vuoksi). Kaupunginhallitus on ottanut käsiteltäväksi 425 asiaa ja melkein kaikki on viety kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa). Näistä asioista 99 on viety kaupunginvaltuuston päätettäväksi, ja niistä kaikki on käsitelty 1 vuoden kuluessa muutamia aloitteita lukuun ottamatta. Sosiaalilautakunnassa on otettu käsiteltäväksi 171 asiaa, 408 asiaa päivähoitoja koulutuslautakunnassa (ml. sen neljä jaostoa ja ruotsinkielisen työväenopiston ja suomenkielisen työväenopiston johtokunnat) ja teknisessä lautakunnassa 308 asiaa. 26
Kuluttajaneuvoja Hellevi Kytölä TOIMIALA: Kuluttajaneuvonta, talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Kunnallinen kuluttajaneuvonta pyrkii parantamaan kuluttajien tietoja ja taitoja, jotta he pystyvät selviytymään kulutusyhteiskunnan vaatimuksista. Kuluttajaneuvoja auttaa jo syntyneissä ristiriitatilanteissa neuvomalla miten edetään tai hoitaa asian itse. Kuluttajaneuvonnan lakisääteistä toteuttamista valvoo Kuluttajavirasto. Kuluttajaneuvonta koskee vain Pietarsaaren kaupungin asukkaita, joskin kyselyjä tulee melko paljon naapurikunnista. Talous- ja velkaneuvonnan kantavana periaatteena on auttaa taloudelliseen ahdinkoon, ylivelkaantumistilanteeseen joutuneita henkilöitä. Keinoja on monia: Vuonna 1993 voimaan tulleen velkajärjestelylain mukainen joko vapaaehtoinen tai käräjäoikeusteitse tapahtuva velkajärjestely. Talousneuvonnan antamisella yritetään tukea talouden hallintaa ja estää ylivelkaantumistilannetta. Valtiovalta kustantaa toiminnan sataprosenttisesti. Valvonta on lääninhallituksessa ja Kuluttajavirastossa. Talous- ja velkaneuvonta käsittää Mustasaaren käräjäoikeuden, Pietarsaaren osaston alueen viisi kuntaa. Toimipaikka on pelkästään Pietarsaaressa. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu vuonna 2001 voimaan tulleeseen lakiin sosiaaliasiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka toimii sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon piirissä. Sosiaaliasiamies neuvoo ja avustaa sosiaalihuollon asiakkaita koko elämänkaaren ajalla toimimalla sovittelijana ja avustamalla tarvittaessa muistutuksen, oikaisuvaatimuksen ym. vastaavan tekemisessä. Lääninhallitus valvoo toimintaa. Sosiaaliasiamiehen toiminta-alue on Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Pedersöre. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirretään kunnilta vuoden 2009 alusta mm. kuluttajaneuvonnan ja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestäminen. 27