Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Samankaltaiset tiedostot
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Maississa mahdollisuus

Säilörehun tuotantokustannus

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Hyödyllinen puna-apila

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Kaikki meni eikä piisannutkaan

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Kaura lehmien ruokinnassa

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Rehumaissin viljelyohjeet

Nurmien fosforilannoitus

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Pellon käytön strategiset valinnat

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Rehuanalyysiesimerkkejä

Maitotilan resurssitehokkuus

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Herne säilörehun raaka-aineena

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Edistystä luomutuotantoon hanke

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Transkriptio:

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019.

Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin rehusato Hyödynnetään koko kesän lämpösumma Syysniitosta vaihtelevia kokemuksia lehmien ruokinnassa Syksyn olosuhteet? 2 11.4.2019

Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha 14000 Maaninka 2009 2012 12000 10000 675 664 645 689 701 8000 6000 662 676 733 700 3. sato 2. sato 1. sato 4000 2000 694 656 625 697 0 aikainen myöhäistetty erittäin myöhäinen 3 niittoa 3 11.4.2019

Rehunsyönti eri niitoilla 30 25 20 D730 D700 D650 D656 D690 D669 15 10 Koe 1 Koe 2 5 0 Niitto 1 Niitto 2 Niitto 3 4 11.4.2019

EKM tuotos eri niitoilla 40 35 30 34,2 36,7 31,9 33,4 32,8 29,6 25 20 15 10 5 Koe 1 Koe 2 Erot tilastollisesti merkitseviä 0 Niitto 1 Niitto 2 Niitto 3 5 11.4.2019

No oliko kolmas niitto kelvollista? Kokeessa yksi kolmannen niiton rehua syötiin kuten toista niittoa. Ei kuitenkaan rehun D-arvon edellyttämällä tavalla. Kokeessa yksi maitoa tuli kolmannella niitolla vähän enemmän kuin toisella niitolla => parempi rehuhyötysuhde? Onko korkea rehuhyötysuhde hyvä vai huono asia? Kokeessa kaksi kolmatta niittoa ei syöty eikä tullut maitoa Eli syysniitto voi olla hyvää tai se voi olla olematta hyvää Eli vähän riskirehua Märkä syksy ja pitkä kasvatusaika lisäävät laaturiskiä Syysrehun tuotantovaikutus voi olla huonompi kuin mitä rehuanalyysi ennustaa

MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen, helppo säilöä Lisää rehunsyöntiä ja maitotuotosta Suomimaissi vain on erilaista verrattuna maailmanmaissiin 7 11.4.2019

Kirjallisuuskatsauksesta poimittua, rehuarvoja Hyvin märkä Märkä Normaali Korkea g/kg ka Kuiva-aine 230 290 331 391 Raakavalkuainen 87 75 73 72 Tärkkelys 134 301 339 374 Tärkk sulavuus 988 979 966 NDF kuitu 545 421 386 377 NDF sulavuus 523 444 388 ph 3.7 3.8 4.0 4.0 Kasvun edetessä sokeripitoisuus laskee, kuiva-aine ja tärkkelyspitoisuudet nousevat Tavoitekuiva-aine 300-350. Eli taulukossa luokat Märkä-Normaali 8 11.4.2019

Maissin vaikutus yleisesti Maissisäilörehu lisää syöntiä 1,9 kg (0 4,3 kg ka/pv) ja maitotuotosta 1,9 kg (-0,5-3,5 kg/pv) Lisäys riippuu nurmirehun laadusta. Hyvin sulavan säilörehun täydentäminen lisää syöntiä enää 0,5 kg ka, kun taas Matalan D-arvon säilörehun kanssa syönninlisäys on 2,5 kg ka 9 11.4.2019

Kylvö 21.5., 140 kg N/ha Muovin määrä 60 kg/ha, oxobiohajoavaa muovia Stomp maavaikutteinen rikkaruohontorjunta Pioneer 7326 ja Ambiente, Kylvötiheys 82 000 kpl/ha Todellinen versomäärä kpl/ha? 10 11.4.2019

2.7. 10.7. Kasvu lähtee kunnolla käyntiin vasta heinäkuussa 11 11.4.2019

31.7. Oikeanpuoleisessa kuvassa maissi ilman katemuovia metrin lyhyempää

Tuleentumaton maissi syyskuun alussa 13 11.4.2019

Ilman katemuovia Syyskuun loppu Katemuovin kanssa Syyskuun loppu 14 11.4.2019

Toteutunut maissisäilörehun tuotantokustannus, 2018 /ha Katemaissi Nurmi Urakointi 490 430 maan muokkaus 240 60 Lannoitus 195 300 Siemen 150 37 Kasvinsuojelu 78 20 Katemuovi 300 28 Säilöntäaine 52 32 Pellon kustannus 250 250 Laakasiilon pääoma 50 50 Muut muuttuvat kustannukset 100 100 Tuet 540 540 Siirtokustannus pellolta siilolle 0 0 Yhteensä 1905 1307 Yhteensä tuet vähennetty 1365 767 Sato, kgka/ha 11400 7000 Kustannus, snt/kg ka 16.7 18.7 Tuettu kustannus, snt /kg ka 12.0 11.0 Säilörehussa 2 niittoa Hyvällä satotasolla maissin kustannus hieman nurmea edullisempi Tilan omien peltojen rehuntuotantoa vertailtaessa käytetään tukematonta tuotantokustannusta. Maissilla olisi vara pudottaa satotaso 10 tonniin /ha Maissin muut edut puuttuvat laskelmasta 15 11.4.2019

Lisähyötyjä Korjuu loppusyksystä, jolloin kesäsyötön jälkeen ehkä tyhjä siilo käytössä. Osaltaan vähentää varastoinvestointia. Tasaa työhuippuja kiireisen sesongin ulkopuolelle Sopii urakointiin, yksi keino vähentää kesän työtaakkaa Loppukesään painottuvan kasvutavan vuoksi periaatteessa hyvä lietetypen hyväksikäyttäjä Mahdolliset edut ruokinnassa Ylläpitää liikkuvuutta robotilla Maissista ei voi yksinkertaisesti sanoa että se on hyvä tai huono rehu. KELPOISUUS riippuu maatilan muusta rehuntuotantostrategiasta. Esimerkiksi kaukaisten lohkojen ajoaikavähennys voi olla merkittävä. 16 11.4.2019

Yhteenveto Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa lämpösummaltaan liian matalia maissille Kateviljely ja lajikekehitys pienentävät sääriskiä. Muovissa omat murheensa. Kuiva-aine saisi olla lähellä 30 % Kateviljelty maissi ei ole hyvissä olosuhteissa nurmirehua kalliimpaa Onnistuessaan maissisato on nurmia huomattavasti korkeampi, yli 10 000 kgka saavutettavissa Suomimaissin ruokinnalliset edut vaativat vielä ruokintakokeita Maissin muut edut tilakohtaisia 17 11.4.2019 Kiitos

Nurmipalkokasvit Härkäpapu, valkolupiini, herne Apilat, maissi Perustellaan valkuaisomavaraisuudella, rehuvalikoiman monipuolistamisella, tuotantokustannusten alennus Hankkeessa tutkittiin sinimailasta ja valkolupiinia 18 11.4.2019

Valkolupiini Pystyy tuottamaan hyvännäköisen, terveen sadon Mutta myös epäonnistumisen riski kasvitaudit rikkaruoho ymppäys 19 11.4.2019

Nurmi vs Vehnäkokovilja vs VehnäLupiini. 40 35 36.0 36.1 36.5 33.7 33.7 34.0 30 25 20 15 10 5 0 21.0 21.9 22.5 Nurmi Vehnä-L kv Vehnä kv Syönti EKM maito 20 11.4.2019

Sinimailanen Maailmalla yleisin nurmipalkokasvi Lisää syöntiä, maitotuotosta Suomessa talvehtimisongelmia Uusia lajikkeita NuRa:ssa sinimailaslajikeseos Live-Nexus-Plato Lohko perustui hyvin ja jopa talvehti Seuraava kesä kasvuolosuhteiltaan kolea. Sato jäi heikoksi Ongelmana rikkaruohontorjunta 21 11.4.2019

Koerehut 1. Toisen niittokerran nurmisäilörehu, tavanomainen valkuaistäydennys 2. Nurmisäilörehusta korvattu 40 % sinimailasella, tavanomainen valkuaistäydennys 3. Nurmisäilörehu 60%, sinimailanen 40 %. Madallettu valkuaistäydennys 22 11.4.2019

Kg/pv Sinimailasen vaikutus syöntiin ja maitotuotokseen 40 35 30 34.9 32.5 33.8 29.3 31.3 30.5 25 20 19.9 23.1 22.6 15 10 5 0 Syönti Maito EKM 23 11.4.2019

Laitetaanko sinimailasta? Talvehtiminen edelleen ongelma. Koepelto ei jaksanut tuottaa toista satovuotta Voi pärjätä joillain maatiloilla ja suotuisilla lohkoilla Jos rehua saa niin se on kelvollista lehmien rehua Jos haluaa alentaa ostovalkuaista Sinimailasdieetti tuottaa saman maitomäärän alennetulla täydennysvalkuaisella kuin toinen niitto normivalkuiaisella Mutta rouheen vaikutus additiivinen = hyötyä myös sinimailasella 24 11.4.2019

25 Teppo Tutkija 11.4.2019