Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä?



Samankaltaiset tiedostot
Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys

Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Autoimmuunitaudit: osa 1

Genomitieto kliinikon apuna nyt ja tulevaisuudessa

Suomalaiset vahvuudet

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE JA TUTKIMUKSELLE

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Geneettisen tutkimustiedon

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Terveyteen liittyvät geenitestit

GEENIT JA KORONAARITAUDIN RISKI

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Sustainable well-being

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40)

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Rintasyövän perinnöllisyys

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Lakeja yms. Tässä luennossa. Millaista tietoa? Tietoon perustuva suostumus siirretäänkö vastuu tutkittavalle?

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Psyykkisten rakenteiden kehitys

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat

Kansainvälinen terveyspolitiikka. Eeva Ollila

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET ARPO AROMAA

euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula HY ja HYKS Lastenklinikka

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Tieteellinen yhteistyö lääkekehityksessä merkittävistä geenivarianteista (IPHG)

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Tavallisten tautien genetiikkaa

Biopankit oikeudellinen sääntely

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Liite 2 A

Modernin bioteknologian sääntelyn erityiskysymyksiä

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Kutsu. Professoriluennot torstaina LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Oili Aumo, kätilö Vantaa

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden

JARI PORRASMAA

Transkriptio:

Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä? Markus Perola, LT, dosentti THL, KATO, Kansantautien geenien tutkimusyksikkö, kvantitatiivisen genetiikan ryhmä markus.perola@ktl.fi 28.5.2009

Tavalliset taudit Mikä on tavallinen tauti (kansantauti)? Mikä on tavallinen? subjektiivinen näkemys (minulla/isällä/mummolla/serkulla) objektiivinen näkemys (>5%, 100/100000, etc.) Mikä on tauti? terveyden vastakohta vai sen osa? voiko ominaisuus olla tauti? (lihavuus, pituus, ulkonäkö) yhteisön määritys

(Jussi Huttunen)

Tautitaakka DALY:ina (disability adjusted life years) Euroopassa v. 2000 (units DALY x 1000) Other, 16374 Cardiovascular disease, 34136 Communicable diseases, 14607 Injuries, 20713 Neuropsychiatric diseases, 32891 Cancer, 17350 Musculosceletal diseases, 5818 Diabetes, 2291 Respiratory diseases, 7043 WHR 2000

Monitekijäiset taudit (kompleksit) Tauteja (ominaisuuksia), joihin vaikuttavat ympäristö ja perimä yhdessä ja erikseen terve sairas

Perinnöllinen tauti Monitekijäinen inen tauti Harvinainen Oireet lapsuusiässä Yhden geenin tauti "Mutaatio" Yleinen Oireet aikuisiässä Useita geenejä "DNA vaihtelu"

Monta tietä tautiin Geeni 1 Geeni 2 Geeni 3 Alttius tautiin Geeni 4 Geeni 5 Ikä Ympäristö Tuntematon tekijä

Suomi - Ehkä tautigeeneiltää ään n maailman parhaiten tunnettu väestv estö Perustajaväestö Sattuma (Drift) Isolaatio Alueellinen väestön kasvu 30 harvinaisen taudin rikastuma Fin-Major mutaatio Väestörekisterit vuodesta1634 Julkisen terveydenhuollon rekisterit Hyvät kliinikot Väestön myönteinen asenne geenitutkimukseen

Suomen ja Euroopan Luotettava terveydenhuolto etulyöntiasema Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Huipputason asiantuntevuus genetiikassa, matematiikassa ja epidemiologiassa Hyvä mahdollisuus tautien genomitason tutkimuksiin ja tulosten nopeaan soveltamiseen KANSALLISESSA terveydenhuollossa: hoidossa ja ennaltaehkäisyssä 2.6.2009 9

Miksi on tärkeää löytää tautiin vaikuttavia geenimuotoja? Geenien tunnistus avaa tien: lääkekehitykselle hoidon kehittämiselle (preventio, hoitolinjat) traditionaalinen riskitekijähoito kovin vaikeaa... tautimekanismin paremmalle ymmärtämiselle Vastaukset herättävät uusia kysymyksiä

Ann. Int. Med. 49:556-567, 1958 11

Kompleksien tautien genetiikan tutkimus hidasta Glazier et al, Science, 2002

Miksi? Lähtokohtaisesti riittämätön tutkimusasetelma Vähän oikeita löydöksiä Matala lähtötodennäköisyys + Matala voima + Matalat rajat tilastolliselle merkittävyydelle Paljon vääriä löydöksiä Suurin osa kirjallisuudessa raportoiduista assosiaatiosta vääriä Kiitokset Mark McCarthy:lle

Aikuisiän sokeritaudin genetiikka esimerkkinä Vaikutus Iso PNDM TNDM Other rare syndromes other MODY HNF1A mt3243 LMNA Löydetyt geenit selittävät vain osan perinnöllisestä osuudesta Onkohan näitä? Tuskin kaikille taudeille PPARG TCF7L2 Pieni Nykytieteen keinojen tavoitytamattomissa! Harvinainen LARS2 ACDC LMNA CAPN10 HNF4A INS KCNJ11 Yleinen Alleelin yleisyys Kiitokset Mark McCarthy:lle

Teknologian riemuvoitto yksi variantti (10 0 SNP; 10 3 genotyyppiä) Yhden geenin tarkka läpikäynti (10 2 SNPiä; 10 5+ genotyyppiä) Alueen kattava tutkimus (10 4 SNPiä; 10 8 genotyyppiä) genome-wide association (GWA) (10 6 SNPiä; 10 10 genotyyppiä) Genomin resekvensointi (10 8 SNPiä / 10 12 genotyyppiä) Kiitokset Mark McCarthy:lle

Human Genome Projektin tuottamat perimän kartoituksen työvälineet Kromosomeja paaluttavat toistojaksot, ensimmäinen tautigeenien paikannukseen sopiva kartta Yksilölliset kirjainvaihtelut, SNP:t, >6 miljoonaa Hapmap, SNP-kartat, joissa huomioitu kytkentäepätasapaino SNP:ien välillä (LD)

Genomiprojektin jälkeen Perusvälineet selvittää tautien takana olevaa biologiaa

This is so exiting right now! 20

HDL

Seurantatutkimukset (geneettisten) riskitekijöiden haussa Seurantatutkimus epidemiologian Gold Standard riskitekijä mitataan valikoimattomalta otokselta ihmisiä tutkimuksen aluksi otosta seurataan aikansa ja rekisteröidään tapahtumat verrataan riskitekijöiden jakaumaa sairastuneiden ja ei-sairastuneiden välillä riskitekijä voi olla myös tietty geenimuoto 2.6.2009 26

Biobankit ja Suomi Tieteellisessä mielessä biopankki ilman huolellisesti kerättyä riskitekijä, elintapa ja sairastumistietoa on roskapankki Useat nyt perustettavat biopankit ovat hyödyllisiä vasta vuosien kuluttua seurantaa tarvitaan tautitapausten kertymiseen Suomen kansa, tiedeyhteisö ja valtio ovat jo investoineet valtavasti aikaa ja rahaa asiaan, joka on vasta perusteilla maailmalla vapaaehtoinen osallistuminen huolellinen state of the art tiedonkeruu ja validointi verovaroin tuettu terveys- ja sairastavuusmonitorointi 2.6.2009 27

DNA-analyysit Omiikka Uusi yhteys Kuolinsyyrekisteri Epidemiologinen tieto ja osaaminen Lääkerekisterit Tautirekisterit Hoitoilmoitusrekisteri 2.6.2009 28

www.nationalbiobanks.fi

Tutkimuskokoelmat vs. diagnostiset näytteet Tutkimustarkoituksiin kerättyjä näytteitä ja niiden tuloksia ei voida käyttää diagnostisessa mielessä! tutkimuslaboratoriot eivät ole diagnostisia laboratorioita tutkittavat eivät ole sitoutuneet ja valmistautuneet siihen, että heidän tietojaan käytetään heidän hoitoonsa, ehkä vasta vuosien päästä saatavien tulosten selkiinnyttyä Suuret geneettisepidemiologiset hankkeet ovat massiivista tilastollista tietojen käsittelyä. Niissä kerättävät geenianalyysien tulokset eivät tarjoa diagnostista informaatiota yksilötasolla. 2.6.2009 30

Tietosuoja ja sitoumus Alkuperäinen tutkimussuostumus sitoo, mahdollisuus laajoihin sitoumuksiin tulisi taata Suomen kaltaisessa järjestelmässä re-consent monissa maissa todettu yksilöä enemmän häiritseväksi kuin suojaavaksi Huoli geenitietopankeista Vielä ei juuri tieteellistä perustaa huolelle, yksilötasolla hyödyllistä tietoa ei suurissa epidemiologisissa hankkeissa kerry Alkuperäisten rekisterien aukoton tietosuoja taattava, kaupallisten yritysten access vain analyysien tuloksiin, ei itse rekistereihin Moderni tietotekniikka tarjoaa välineet huipputason tietosuojalle Public/Private Partnership ei millään lailla uusi asia tieteellisen yhteistyön merkeissä näytteiden ja/tai tietojen myynti tai hallinnan luovutus julkisin varoin kerätyistä otoksista ei tule kyseeseen 2.6.2009 31

Yleisten tautien geenitestit?

Mitä geenitestit kertovat Lääkäreiden vastaanotoille tulee varmasti jatkossa ihmisiä, joilla on genotyyppitietoa, ja haluavat siitä kysyä tai sitä tarjota hoidon avuksi Kyseessä voi olla kliinisesti erittäin merkittävä (FH, FV Leiden) tai turha (ApoE4) tai jotain siltä väliltä (LCT) Kaikkia tulee varmasti nopeasti lisää tarjolle

Mikä on hyvä (geeni)testi Pelkkä tieto ei riitä vaan jotta testillä on vaikuttavuutta tulee tiedon hyödyttää myös kliinisesti, tarjota parempaa hoitoa, tarkempaa diagnostiikkaa, ennustetta yms Osoitus vaikuttavuudesta puuttuu useimmilta geenitesteiltä Turha tieto luo turhaa tuskaa tai valheellista suojauskoa

Riskin suhteellisuus Sepelvaltimotaudille useita riskitekijöitä: Riskitekijä Riskikerroin Ikä / 10v 1,6 Tupakointi 2,4 Systolinen RR / 10mmHg 1,2 Kolesteroli / mmol/l 1,4 Sukupuoli 4,6 Alle 50-v. I asteen sukulainen sairas 5-10 Yli 50-v. I asteen sukulainen sairas ~1 Kromosomin 9 CHD-lokus 1.4

Hoidamme ihmisiä, emme populaatioita! Muut riskitekijät vaikuttavat potilaan henkilökohtaiseen riskiin Tutkimukset tehty pääasiassa ei-suomalaisissa väestöissä Kausatiivinen variantti puuttuu Näyttö vaikuttavuudesta puuttuu Negatiivinen tulos ei estä tautia!

Satojen perimätiedostojen perusteella on mahdollista: Päätellä myös geenien välisten perimän alueiden toiminnallinen merkitys Ymmärtää elimistön toimintaa kokonaisuutena, tarkastelemalla muutoksia koko perimässä, perimän luennassa ja geenien yhteistoiminnassa Ymmärtää solujen poikkeavia reaktioita ihmisen sairauksissa uudella tavalla

Lopulta pitäisi olla mahdollista Selvittää yksilön geeniprofiili Päätellä toiminnalliset seuraamukset Tehdä paremmin informoituja päätöksiä lääketieteellisistä toimista

Mitä yritetään tuottaa? Tarkentunut ymmärrys sairauksien biologisista syistä: Kansantautien tarkentunut diagnostinen luokittelu Yksilöllisten tautiriskien tunnistus ja hoitovasteen arviointi (myös haitalliset lääkevasteet) Selkeyttää geneettisen riskin ja elämäntapariskien suhdetta (kansanterveyden tehokkaammat interventiot)

Henkilökohtainen riskitekijäprofilointi EI tarkoita ennaltamäärättyä elämän ohjeistoa

Olemme syntyneet paperi ja kynä hallussamme MUTTA Me itse kirjoitamme oman elämämme tarinan

We e finished the genome map but we don't know how to fold it

FIMM